Brysselin pahamaineiset lobbarit – vai miten se nyt menikään?
Mira-Maria Kontkanen, Elisa Vornanen ja Iida Kuusrainen
Kirjoittajat ovat valmistuneet Itä-Suomen yliopistosta eurooppaoikeus pääaineenaan ja toimivat nykyisin lobbareina Brysselissä.
EDUNVALVOJAT JA LOBBARIT – onko näillä termeillä loppupeleissä suurta eroa? Siinä missä edunvalvonta kuulostaa hyvin ammattimaiselta ja luottamusta herättävältä toiminnalta, mielletään lobbaus puolestaan usein edunvalvontaa epämääräisemmäksi toiminnaksi. Siellä se lobbari, käytäväpoliitikko, livauttaa hieman kahisevaa Brysselin hämärissä porttikongeissa kuiskaten toiveitaan eteenpäin. Todellisuudessa molemmat termit kuvaavat pitkäjänteistä lainsäädännön valmisteluun liittyvää vaikuttamis- ja seuraamistyötä tarkoittaen käytännössä samaa. Toimintaa, jonka avoimuutta pyritään myös koko ajan lisäämään esimerkiksi EU:n avoimuusrekistereillä.
OPISKELIMME EUROOPPAOIKEUTTA pääaineenamme UEF:ssa ja tätä nykyä työskentelemme edunvalvojina ja lobbareina Brysselissä. Mira-Maria ja Elisa työskentelevät Suomen Yrittäjien ja kahdeksan suomalaisen kuljetusorganisaation yhteistoimistossa, Iida puolestaan työskentelee konsulttitoimisto Aula Europessa edustaen useita suomalais- ja eurooppalaisyrityksiä muun muassa energia- ja liikennealalta.
SUOMESSA USEIN törmää ajatukseen, että päätökset tulevat EU:sta suoraan annettuina ilman, että kukaan meitä kuuntelee. Todellisuudessa lainsäädäntöä valmistellaan parhaimmillaan vuosia Brysselin päässä yhdessä jäsenvaltioiden, sidosryhmien ja asiantuntijoiden kanssa. Valmistelu on hidasta ja prosessi on raskas, mutta toisaalta se antaa myös meille oivan mahdollisuuden seurata valmistelua ja pyrkiä mahdollisuuksiemme mukaan vaikuttamaan lopputulokseen niin, että myös edustamiemme tahojen intressit on otettu huomioon. Joskus kantamme menevät läpi, toisinaan sopeudumme ja siirrymme eteenpäin.
LOBBARIN TÄRKEIN työkalu ovat ihmissuhdetaidot, joiden merkitystä ei voi liiaksi korostaa. Hymyä huuleen ja menoksi, yrmeistä lobbarista ei kukaan pidä. Asiantuntijuus ei välttämättä kanna kuin puolitiehen, ellei asiaansa osaa esittää oikein, oikeassa paikassa ja oikeaan aikaan. Tämän arvioimiseen tarvitaan kontakteja, verkostoja ja hiljaista tietoa, joihin on äärimmäisen vaikea päästä osaksi Suomesta käsin.
TYÖSSÄMME MIELEKKÄINTÄ on ehdottomasti monipuolisuus, haasteellisuus, joustavuus sekä se asioiden ja ihmisten kirjo, joiden kanssa saa tehdä töitä. Olemme lainvalmisteluprosessissa mukana luomassa tulevaisuutta samalla pitäen huolta siitä, ettei tulevaisuus ole edustamillemme tahoille ainakaan huonompi kuin tämänhetkinen tilanne. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka oma kädenjälki päätyisi joku päivä laiksi asti.
HAASTAVINTA OVAT varmaankin äärimmäisen laajat asiakokonaisuudet, jotka ovat sidoksissa toisiinsa. Näiden kokonaisuuksien käsittämiseksi olisi hyvä olla useammankin alan ekspertti. Oikeudellinen koulutustausta auttaa ehdottomasti lakipykälien ja lainvalmisteluprosessin ymmärtämisessä, ranskan kielen hallinta puolestaan helpottaa jokapäiväistä elämää Brysselissä. Järjestötausta on opettanut arvokkaita projektinhallintataitoja sekä ihmistuntemusta, joista molemmista on äärimmäisen paljon hyötyä nykytehtävissä. Lisäksi järjestötaustasta on ollut myös apua kontaktien luomisessa, osa hyödyllisistä kontakteista on jopa ollut jo olemassa ennen Brysseliin lähtöä.
MIKÄLI BRYSEELIIN haluaa töihin kannattaa rohkeasti pyrkiä tänne harjoitteluun, sillä harjoittelun kautta avautuu uusia ovia ja samalla pääsee kokeilemaan matalalla kynnyksellä ulkomailla työskentelyä itsessään. Meistä kaikki ovat aloittaneet harjoittelijoina ja yleensä harjoitteluita tarvitaan pari vyön alle ennen kuin keskustellaan pysyvämmistä sopimuksista. Eurooppaoikeuden opinnot edesauttavat varmasti tänne pääsyä, mutta Bryssel on täynnä hyvin monipuolisella taustalla varustettuja ammattilaisia. Tänne siis vain kokeilemaan, jos energiaa, innostusta ja työmoraalia löytyy!