Kansainvälisyys koskettaa meitä kaikkia – tavalla tai toisella

Mia Kilpeläinen

Kilpeläinen työskentelee oikeustieteiden laitoksella yliopisto-opettajana ja kansainvälisten asioiden koordinaattorina.

YLIOPISTOSSAMME VIETETTIIN kansainvälisiä päiviä 21.9. ja 28.9. Päivien teemat olivat oivallinen läpileikkaus siitä, mitä kaikkea kansainvälisyys tarkoittaa niin kansallisen tason tavoitteina yliopiston perustehtävien toteutuksessa kuin aivan ruohonjuuritason arjessa. Päivien viesti oli yksiselitteinen: kansainvälistyminen on jokaisen uefilaisen asia ja kansainvälisyys läpäisee kaikki yliopistomme toiminnot, kuten opetuksen, tutkimuksen ja verkostoyhteistyön. Se ei suinkaan ole yksittäinen irrallinen saari, jonka asukkaiksi vain harvat ja valitut pääsevät.

YLIOPISTON STRATEGIASSA painotetaan kansainvälisyyttä, jonka pitäisi olla luonteva osa kunkin laitoksen toimintaa. Kansainvälisyys herättää meissä kaikissa voimakkaita mielikuvia; toisille kansainvälisyys on jo luonteva osa arkipäivää, mutta monelle voi herätä epäilys siitä, onko strategian viesti vain joukko suuria sanoja, joilla ei ole tekemistä arkityömme kanssa. Perinteisesti tarkasteltunahan oikeustieteellä on ollut hyvin vahva kansallinen painotus, joka näyttäytyy kansallisen oikeuden opettamisena suomalaisille opiskelijoille valmistaen heitä kotimaisen työelämän tarpeisiin. Tutkimuksen keskiössä on niin ikään ollut kansallinen oikeus ja tutkimustulosten julkaisukanavana  kotimaiset tieteelliset aikakausilehdet.

EMME KENTIES ajattele, että yksittäisen vaihto-opiskelijan kohtaaminen olisi kansainvälisyyttä tai esimerkiksi se, että kannustamme tutkinto-opiskelijoita viettämään yhden lukukauden ulkomailla. Meillä on kansainvälistä henkilökuntaa, opiskelijoita, julkaisuja, jokaisen omat henkilökohtaiset kontaktit ja yhteistyökumppanit, joihin pidämme yhteyttä. Tässä yhteydessä kannattaa kuitenkin muistaa se, viralliset tulosmittarit eivät tunnusta kaikkea kainsäinvälisyyttä, mutta asiaa on hyvä tarkastella myös muista kuin mittareiden näkökulmista.

KANSAINVÄLISYYS NÄYTTÄYTYY jokaiselle henkilökunnan jäsenelle hieman eri tavoin. Siinä missä se jollekin on yksittäisen vaihto-opiskelijan kohtaaminen, toisille se tarkoittaa tutkimusverkostoja ja kiinteää yhteistyötä. Koordinaattorin työnkuvassani se tarkoittaa muun muassa opiskelijoiden ja meille saapuvien vieraiden kohtaamisia, ohjauskeskusteluja, sopimusneuvotteluja, laitoksen esittelyä ja verkostoyhteistyötä. Opettajan ja tutkijan roolissani se tarkoittaa yhtä lailla niitä opiskelijoiden tapaamisia, mutta myös konferensseja ja verkostoitumista tutkijana. Yliopistotasoiset tavoitteet, esimerkiksi sijoituksen parantaminen maailman ranking-listoilla, voivat tuntua kaukaisilta arkityössämme, mutta tosiasiallinen toimintamme tukee niitä jo tällä hetkellä. Lisäksi on muistettava, että ponnistelemme näitä tavoitteita kohti kaikkien koulutusalojen voimin, kukin omalla tavallaan.

NÄIN KANSAINVÄLISTEN asioiden koordinaattorin näkökulmasta – muutaman vuoden laitoksen toimintaa pitkittäistutkimuksenomaisesti havainnoineena – väitän, että laitoksena voimme allekirjoittaa kansainvälisten päivien viestin ja pärjäämme kansainvälistymisasteen vertailussa muiden laitosten kanssa. Meistä jokainen on kantanut kortensa kekoon ja vaikka asiat ovat mielestäni jo nyt hyvällä mallilla, aina voimme pyrkiä korkeammalle, nopeammin ja voimakkaammin kuin olympialaisissa konsanaan. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan tapahdu käden käänteessä, vaan se on erittäin pitkäjännitteistä ja tavoitteellista työtä, joka vaatii paljon taustatyötä ennen kuin se näyttäytyy esimerkiksi yhtenä toteutuneena vaihto-opiskelujaksona, vierailuna, yhteistyökumppanina tai julkaisuna. Toisaalta, näinhän asian laita on kaikessa mitä teemme. Kaikilla on jokin päämäärä, jota tavoittelee ja joka vaatii työtä ja johon kansainvälinen näkökulma varmasti liittyy – tavalla tai toisella.