ARKALUONTOINEN TERVEYSTUTKIMUSAIHE – KANNATTAAKO VAI EI?

Yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija Krista Liljeström

Samaan aikaan, kun yhteiskuntamme keskeisinä arvoina ovat ihmisten erilaisuuden hyväksyminen ja kunnioittaminen, terveystutkimuksessa luokitellaan ihmisiä heidän ominaisuuksiensa ja toimintatapojensa mukaisesti. Terveystutkimuksessa tutkitaan muun muassa ihmisten ominaisuuksien ja terveysriskien välistä yhteyttä. Niitä ominaisuuksia, jotka ovat luotettavan tutkimustiedon avulla osoitettu olevan positiivisesti yhteydessä terveyteen ja hyvinvointiin, pyritään edistämään eettisesti kestävällä tavalla.

Minkälaisia asioita terveystutkijan kannattaa ryhtyä tutkimaan? Vaikka tutkija sitoutuisikin noudattamaan hyviä tutkimuseettisiä käytäntöjä, hän voi löytää itsensä keskeltä kiivasta julkista keskustelua – herättäväthän varsinkin arkaluontoiset tutkimusaiheet meissä ihmisissä erilaisia tunteita. Kannattaisiko tutkijan ryhtyä tarkastelemaan esimerkiksi “tunnereaktioltaan neutraalimmalta” vaikuttavaa aihetta vai “arkaluontoisempaa” aihetta, jotka molemmat ovat tunnistettu keskeisiksi maailmanlaajuisiksi kansanterveyshaasteiksi? Tutkimukseen osallistuvien henkilöiden rekrytointikin voi olla keskimääräistä haasteellisempaa arkaluontoisten asioiden kohdalla. Olisiko tällöin tutkijalle itselleen vaivattominta jättää arkaluontoiset tutkimusaiheet syrjään? Mutta minkälainen vaikutus tutkimusaiheiden valikoitumisella on lopulta ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin?

Koen olevani omassa väitöskirjatutkimuksessani monella tavalla arkaluontoisen aiheen äärellä. Äitiysneuvoloissa tapahtuvaa ylipainoisten naisten perhekeskeistä terveysohjausta koskeva tutkimukseni koskee jo lähtökohtaisesti sensitiivistä raskausaikaa. Vaikka olen taustaltani sairaanhoitaja-kätilö ja olen mielestäni aidosti hyväntahtoinen, ihmisten erilaisuutta kunnioittava henkilö, oman väitöstutkimukseni aihe saa itseni tuntemaan myös epävarmuutta. Onnistunko rekrytoimaan riittävästi tutkimukseeni osallistuvia henkilöitä ja saamaan heidät kokemaan osallistumisensa tutkimukseen riittävän mukavaksi? Kykenenkö välittämään tutkimukseni tuloksia tarpeeksi hienotunteisesti, loukkaamatta ihmisiä? Tutkimukseni toteuttamista ei taida helpottaa se, että olen itse “laiheliini”. Mieleni tekisi tehdä tutkimukseeni rekrytoitaville ylipainoisille osallistujille selväksi, etten pidä omaa laihuuttani ylipainoa hienompana asiana. En ole itse ollut “sinut” oman laihuuteni kanssa vuosieni varrella. Tutkimuksia on tehty myös asioista, jotka koskettavat itseänikin, kuten laihuuden, stressin tai liiallisen pedanttiuden negatiivisesta yhteydestä terveyteen ja hyvinvointiin.

Väitöskirjatutkimukseni aihe on kansanterveydellisesti merkittävä – yhä yleistymässä oleva raskaana olevien naisten ylipaino. Ylipaino koskettaa myös useaa miestä, lasta ja perhettä Suomessa. Kaikista synnyttäjistä oli ylipainoisia (BMI 25,0–29,9) 27,7 prosenttia ja lihavia (BMI ≥ 30) 19,5 prosenttia Suomessa vuonna 2022. Ylipainon ja sen liitännäissairauksien (kuten raskausdiabeteksen) yleistyessä yhä enemmän terveydenhoitajat tarvitsevat koulutusta ylipainoisten asiakkaidensa terveysohjaukseen ja tukemiseen. Monimenetelmällisen väitöskirjatutkimukseni tavoitteena on vahvistaa äitiysneuvoloiden toimintaa kehittämällä terveydenhoitajien valmiuksia ylipainoisten raskaana olevien naisten perhekeskeisessä terveysohjauksessa ja tukemisessa. Tavoitteena on edistää perheiden terveellisiä elintapoja ja suositusten mukaista raskauspainon kehitystä sekä vähentää perheiden terveysriskejä. Ohjauksen ja tukemisen tavoitteena on ylipainoisten naisten ja heidän perheidensä terveellisten elintapojen juurruttaminen siten, että ne toteutuvat myös raskausajan jälkeisessä arjessa.

Suomalaisen tutkimustiedon mukaan Suomen äitiysneuvolajärjestelmä tavoittaa asiakkaansa loistavasti. Äitiysneuvolaterveydenhoitajat tarvitsevat kuitenkin vahvistusta valmiuksiinsa vastata ylipainoisten raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa tarpeisiin terveellisten elintapojen toteutuksessa ja suositusten mukaisen raskauspainon kehityksessä. Terveydenhoitajat ovat erittäin vastuullisessa asemassa asiakkaidensa ohjaamisessa ja tukemisessa sekä raskauden seurannassa. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan ylipainoiset raskaana olevat naiset tarvitsevat tukea sekä terveydenhuollon ammattilaisilta että puolisoiltaan elintapamuutostensa ja suositusten mukaisen raskauspainonsa toteutumiseen. Raskaana olevien naisten puolisot tulisi huomioida raskauden aikaisissa naisten ja terveydenhuollon ammattilaisten välisissä kohtaamisissa ja interventioissa, mutta niiden keskiössä ovat kansainvälisen tutkimustiedon mukaisesti olleet pääasiassa vain naiset eivätkä perheet.

Oma tutkimukseni koskettaa sekä raskaana olevia naisia että heidän perheitään. Tarkastelen väitöstutkimuksessani a) suomenkielisiä virallisia julkaisuja sekä ammattilehtiä koskien ylipainoisten raskaana olevien naisten terveysohjausta ja tukea, ja b) ylipainoisten naisten raskauden aikaista painonhallintaa tukevia tekijöitä ja c) terveydenhoitajien, ylipainoisten raskaana olevien naisten ja heidän puolisoidensa kokemuksia perhekeskeisestä terveysohjauksesta ja tuesta.

Mielestäni terveystutkimusten monipuoliset aiheet ovat yhteinen rikkautemme, jota voimme hyödyntää monimuotoisissa tilanteissamme ja ympäristöissämme. Arkaluontoisen tutkimusaiheiden tutkimatta jättäminen voi aiheuttaa haittaa ihmisten terveyden edistämiselle. Hyvää tieteellistä käytäntöä noudattavissa tutkimuksissa ei ole tarkoitus asettaa ihmisiä paremmuusjärjestykseen heidän ominaisuuksiensa mukaisesti vaan keskittyä tuottamaan tietoa erilaisista tutkimusaiheista, jota voidaan hyödyntää mahdollisimman tasa-arvoisesti väestöjen, ryhmien ja yksilöiden eduksi.

Raja arkaluontoisen ja ei-arkaluontoisen tutkimusaiheen välillä on tulkinnanvarainen. Joku voi olla sitä mieltä, että arkaluontoisia tutkimusaiheita ei ole olemassakaan, vaan kyse on tutkijan omasta arkuudesta. Mielestäni arkaluontoisia tutkimusaiheita ja myös eri arkuusasteisia tutkijoita on olemassa. Arkaluontoisuuden kokemus on yksilöllinen niin kohteeltaan kuin voimakkuudeltaan. Mielestäni tutkijoita tulee kannustaa tekemään laadukasta tutkimustyötä arkaluontoisistakin tutkimusaiheista. Tämä tukee erilaisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohella myös tutkimustoiminnan ja yhteiskuntamme kestävää kehitystä.

Blogin kirjoittaja:

Krista Liljeström,

yliopisto-opettaja, väitöskirjatutkija,

Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Hoitotieteen laitos

Hyödynnetty kirjallisuus:

• Fieril KP, Olsén MF, Glantz A & Premberg Å. 2017. Experiences of a lifestyle intervention in obese pregnant women – A qualitative study. Midwifery 44, 1−6. http://dx.doi.org/10.1016/j.midw.2016.10.011
• Hamilton EAA, Nowell AK, Harden A & Thangaratinam S. 2018. Conduct and reporting of acceptability, attitudes, beliefs and experiences of pregnant women in randomised trials on diet and lifestyle interventions: A systematic review. European journal of obstetrics and gynecology and reproductive biology 225, 243−254. https://doi.org/10.1016/j.ejogrb.2018.05.008
• Issakainen M, Schwab U & Lamminpää R. 2020. Qualitative study on public health nurses’ experience and assessment of nutritional and physical activity counseling of women with gestational diabetes. European journal of midwifery 4(37), 1−7. https://doi.org/10.18332/ejm/127123
• Jelsma JGM, Van Leeuwen KM, Oostdam N, Bunn C, Simmons D, Desoye G, Corcoy R, Adelantado JM, Kautzky-Willer A, Harreiter J, Van Assche FA, Devlieger R, Timmerman D, Hill D, Damm P, Mathiesen ER, Wender-Ozegowska E & Zawiejska A. 2016. Beliefs, barriers, and preferences of European overweight women to adopt a healthier lifestyle in pregnancy to minimize risk of developing gestational diabetes mellitus: An explorative study. Journal of pregnancy, art. no. 3435791. https://doi.org/10.1155/2016/3435791
• Klemetti R & Hakulinen-Viitanen T. (toim.) 2013. Äitiysneuvolaopas, suosituksia äitiysneuvolatoimintaan. Opas 29. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki.
• Nagourney EM, Goodman D, Lam Y, Hurley KM, Henderson J & Surkan PJ. 2019. Obese women’s perceptions of weight gain during pregnancy: A theory-based analysis. Public health nutrition 22(12), 2228−2236. https://doi.org/10.1017/S1368980019000703
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2018. Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinTerveys 2017-tutkimus. Raportti 4/2018. Koponen P, Borodulin K, Lundqvist A, Sääksjärvi K, Koskinen S. (toim.). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-105-8
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2020. Perinataalitilasto: synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2019. Tilastoraportti 48/2020. 20.11.2020. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020112092125
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2021. Maternal clinics. Finnish institute for health and welfare. https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/aitiys_ja_lastenneuvola/aitiysneuvola (Päivitetty 22.1.2021)
• Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Perinataalitilasto – synnyttäjät, synnytykset ja vastasyntyneet 2022. Tilastoraportti 60/2023. 6.11.2023. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe20231103143200
• Tokhi M, Comrie-Thomson L, Davis J, Portela A, Chersich M & Luchters S. 2018. Involving men to improve maternal and newborn health: A systematic review of the effectiveness of interventions. Plos one 13(1), art. no. e0191620. https://doi.org/10.1371/journal.pone.0191620