Kun merkitys alkaa taipua mitattavuuden muotoon
Ari Sivenius Edellisessä kirjoituksessani (Sivenius 31.1.2026) kuvasin, miten mittaamisen kieli muokkaa kasvatuksen aikaa. Kysymys koski sitä, milloin jokin saa tapahtua ja milloin keskeneräisyys tulkitaan viiveeksi. Nyt näkökulma syvenee: mitä tapahtuu merkitykselle, kun sen on esiinnyttävä mitattavana? Tarkastelen – tässä ja nyt – mitattavuuden ontologista asemaa. Kirjoitan yliopiston sisältä, osana samaa mittaamisen todellisuutta, jota analysoin. Tämä […]
Kaikenlaista harmia
Jussi Mäkelä International Association of the Universities tukee tutkimusnäyttöä siitä, että yliopistorankingit ovat painottuneet vinouttavalla tavalla. Ne suosivat englanninkielistä STEM-tieteisiin keskittyneiden tutkimusten julkaisutoimintaa. Toisin sanoen tutkimus muilla kielillä tai muilla tieteenaloilla — opetuksesta nyt puhumattakaan — on yliopistorankingeissa menestymisen näkökulmasta vähintäänkin hyödytöntä, jollei jopa haitallista. Yllättyneet jonoon. Rankingit ovat vain yksi ilmiö yliopistoa instituutiona sisältä […]
Miten määrä korvaa määrän valuu kasvatukseen
Ari Sivenius Hiljainen siirtymä Kasvatuksessa on tapahtunut hiljainen siirtymä (Sivenius, 2026b). Se ei ole uudistus, josta olisi päätetty, eikä muutos, joka olisi kirjattu ohjelmiin, vaan siirtymä, joka tapahtuu arjen itsestäänselvyyksissä: siinä, mitä pidetään merkityksellisenä, mikä ehtii tulla huomatuksi ja mikä jää ilman nimeä. Oppimista, osallisuutta, hyvinvointia ja toimintakykyä mitataan yhä tarkemmin. Mittaaminen ei ole kasvatuksen […]