Matkailun kestävyys talouden ja kasvun puristuksissa
Vilhelmiina Vainikka (Tampereen yliopisto) ja Timo Kuusiola (Ajatus- ja toimintahautomo Creatura) Yksi ekologisen kriisin hillitsemisen kannalta haastavimmista kysymyksistä on matkailun aiheuttamat ympäristövaikutukset. Matkailu on ala, jonka päästöjen ennustetaan kasvavan ilman rajoittavia toimia 25 prosenttia tai enemmän vuoden 2016 tasosta vuoteen 2030 mennessä (Visit Finland /Sitowise (2024). Matkailulla, erityisesti lentomatkailulla, on merkittäviä haitallisia vaikutuksia niin ilmaston […]
Ylisukupolvista oppimista ja empatiaa kestävyysmurroksessa
Tutkimukseni tavoitteena oli ymmärtää maaseutumaisella paikkakunnalla asuvien kahden sukupolven – nuorten ja seniorien – käsityksiä kestävän toiminnan keinoista ja esteistä. Lisäksi tavoitteenani oli lisätä ymmärrystä ylisukupolvisen oppimisen mahdollisuuksista, tarkastellen ylisukupolvista oppimista narratiivisen eläytymisen keinoin toteutettuna, sekä ymmärtää ylisukupolvisen oppimisen yhteyttä empatiaan.
Onnellisuuden rajoilla: Suomi tarvitsee laajempaa ymmärrystä hyvinvoinnista
Ilouutisia: Suomi on eri valtioiden asukkaiden koettua hyvinvointia vertailevassa YK:n Maailman onnellisuusraportissa (World Happiness Report) jo seitsemättä kertaa peräkkäin ”maailman onnellisin maa” (HS 20.3.2024)! Ilouutista tosin voi laimentaa aiemmin raporttia kohtaan osoitettu kritiikki siitä, että se antaa liian rajatun kuvan väestön todellisesta keskimääräisestä hyvinvoinnista (Yle 20.3.2023) – jotkut vertailussa mukana olevat valtiot ovat voineet valikoida […]
”Laetettaaha riita poekki ja voeta vällii” – rauhansovittelu luonnon ehdoilla
Niin pelottavalta kun se tuntuukin, tarvitsisimme ryhmien sisästä ja välistä syvää ja merkityksellistä dialogia. Pitäisi osata puhua juuri (1) ryhmien välisistä eroista sen sijaan, että eroja koetettaisiin häivyttää, painaa maton alle. Pitäisi puhua (2) kilpakahnauksista. Pitäisi puhua (3) vihaa ruokkivista tarinoista. Nämä kolme tekijää rikkovat sellaisten tunteiden tuntemista jotka hillitsisivät väkivaltaa ja tuhoavuutta. Väkivaltaa ja vihamielisyyttä hillitsisivät terve häpeä, terve syyllisyys ja terve empaattisuus. Näiden tunteiden tunteminen on rikki.
Kestävää perhe-elämää Pelkosenniemellä
Kestävyyspalapeliä kokoava hankkeemme tavoittelee kestävyysmurroksen parempaa ymmärtämistä tutkijoiden ja kansalaisyhteiskunnan yhteistyönä. Keskitymme pääsemään erityisesti sellaisten kansalaisryhmien näkökulmien äärelle, joille siirtymät kestävämpään yhteiskuntaan näyttäytyvät arjen pyörteissä henkilökohtaisesti haastavina. Siis esimerkiksi vähäväkisissä kunnissa eläviin perheisiin, joiden jokapäiväisistä askareista ja rutiineista moni on vaikea toteuttaa ilman autoa. Tällaisissa elinympäristöissä on myös tarjolla vähemmän palveluita kuin kaupunkimaisissa ympäristöissä, mikä […]
Syrjäisyyden, kestävyysmurroksen ja yhteiskunnan polarisaation välisistä suhteista
Yhteiskunnassa vallitsevat fyysiset, sosiaaliset, kulttuuriset yms. jakolinjat väestöryhmien välillä luovat marginalisoitumisen kokemuksia: jotkut väestöryhmät ajautuvat yhteiskunnan marginaaliin jonkin sellaisen ominaisuutensa takia, jonka suhteen he poikkeavat yhteiskunnan hallitsevista normeista. Koska yhteiskunnallisiin murrostilanteisiin liittyy usein valtakamppailuja, tuovat ne olemassa olevia jakolinjoja ja normeja ja näihin liittyviä valtasuhteita näkyviksi ja uusintavat ja syventävät niitä. Jakolinjojen syveneminen voi vaikeuttaa […]
Kestävyysmurroksen toteuttaminen edellyttää kansalaisten osallisuutta
Kuinka nykyhetken tarpeet tyydytetään riittävästi, ja millaisia ovat riittävän hyvät elämisen mahdollisuudet? Vaikka kestävän kehityksen vakiintuneet määritelmät peräänkuuluttavat riittävyyttä, voi ymmärrys kestävästä yhteiskunnasta ja kestävästä elämästä (ja siten ”riittävyydestä”) olla hyvin erilainen riippuen siitä, keneltä kysyy ja miltä tasolta kysymystä tarkastelee. Esimerkiksi länsimaalaista nykykulttuuria edustavien yhteiskuntien kestävyyskäsitys rakentuu usein tasapainoiseen talouskasvun ja uusien teknisten ratkaisujen […]