Lukiolaisten hyvinvoinnin kartoitus

Tulliportin normaalikoulun lukiolaisilta kysyttiin heidän hyvinvoinnistaan alkuvuonna 2020. Kyselyn tekivät Katariina Waltzer, Sirpa Kärkkäinen ja Jani Kontkanen Itä-Suomen yliopiston Joustavien oppimisympäristöjen kehittämishankkeen puitteissa.

Kahdesta kyselystä jälkimmäinen tehtiin koronakevään etäopiskelujakson aikana. Niissä kartoitettiin opiskelijoiden kokemaa hyvinvointia lukion fyysisen ympäristön muuttuessa. Tulevien kyselyjen myötä tarkoituksena on seurata myös opiskelijoiden reagointia koulussa tehtäviin fyysisen toimintaympäristön muutoksiin, jotka liittyvät FCLab.lukio-hankkeeseen.

Hyvinvointikyselyn mittari (Konu 2002) koostui neljästä osa-alueesta:

• koulun fyysiset olosuhteet
• sosiaaliset suhteet
• itsensä ilmaisun mahdollisuudet
• koettu terveydentila.

Näiden lisäksi selvitettiin opiskelijan selviytymisestä koulutyöstä, tukiopetuksen ja erityisopetuksen tarvetta sekä koulun viihtyvyyttä.

Kyselyiden alustavia tuloksia

Terveydentila

Opiskelijat kokivat itsensä pääosin terveiksi, vaikkakin poikien kokemus omasta terveydentilastaan oli positiivisempi kuin tyttöjen. Etäopiskelun aikana tunne siitä, että terveydentilalla on vaikutusta koulunkäyntiin, lisääntyi.

Kyselyistä ilmeni myös, että ne, jotka tunsivat terveydentilansa huonommaksi, kaipasivat enemmän tukea ja kokivat, että etäjaksolla tehtäviä oli liikaa ja niiden palautusaika liian lyhyt.

Koulun fyysiset olosuhteet

Koulun fyysisiä olosuhteita pidettiin todella hyvinä, ja etäjakson aikana yhä suurempi osuus opiskelijoista piti opiskeluolosuhteita hyvinä. Toisessa kyselyssä opiskelijat, jotka vastasivat olosuhteiden haittaavan opiskelua, kokivat myös tehtäviä tulevan liikaa ja palautusaikojen olevan liian lyhyitä.

Sosiaaliset suhteet koulussa

Opiskelijoiden sosiaaliset suhteet toimivat hyvin. Ne eivät korreloineet etäjakson aikana tehdyssä kyselyssä koetun terveydentilan kanssa, toisin kuin ensimmäisessä kyselyssä.

Itsensä ilmaisun mahdollisuudet

Pääosa oppilaista vastasi molemmissa kyselyissä voivansa ilmaista itseään hyvin. Pojat kokivat pystyvänsä ilmaisemaan itseään tyttöjä paremmin, ja itsenäisesti selviytyvät opiskelijat kokivat itseilmaisun mahdollisuudet merkittävästi tukea tarvitsevia opiskelijoita paremmiksi.

Tuen tarve

Lähiopetuksen aikana tehdyssä kyselyssä tuen tarvetta kysyttiin kolmella väittämällä:

• Selviän opiskelusta itsenäisesti.
• Opiskelu kuormittaa minua liikaa.
• Saan koulun ulkopuolelta tukea opiskeluun.

Näiden väittämien pohjalta yhdeksän kymmenestä koki, että tukeen liittyvät asiat ovat kunnossa. Etäopiskelujakson aikana samaa mieltä oli enää kahdeksan kymmenestä.

Jälkimmäiseen kyselyyn lisättiin väitteitä, niin että etäopetuksen tukemiseen liittyvistä asioista saataisiin lisää tietoa. Lisätyt väitteet olivat:

• Saan tukea erityisopettajalta.
• Saan tukea opinto-ohjaajalta.
• Saan tukea opettajilta.

Kun nämä väitteet otettiin edellisten lisäksi huomioon, vain kolmannes vastaajista koki saavansa tukea väitteissä mainituilta tahoilta.

Yhteenvetoa

Norssilaisten fyysinen, sosiaalinen ja psyykkinen hyvinvointi oli pääsääntöisesti hyvällä tasolla. Poikien koettu hyvinvointi oli yleisesti parempaa. Terveydentilan, itseilmaisun mahdollisuuksien ja tuen tarpeen osalta opiskelijoiden hyvinvointi huonontui hieman, mutta fyysisten oppimisympäristöjen ja sosiaalisten suhteiden osalta se parantui.

Hyvinvoinnin kokemus näyttäisi kuitenkin hieman polarisoituvan: hyvinvoivat opiskelijat kokevat useiden asioiden olevan kunnossa, kun taas opiskelijat, joilla on puutteita hyvinvoinnissa, kokevat myös muut olosuhteet negatiivisemmiksi.

Hyvinvointikyselyt tehdään vielä syksyllä 2020 ja alkuvuodesta 2021 mahdollisten muutosten seuraamiseksi.

FCLab.lukio-hankkeen tavoitteena on fyysisten ympäristöjen viihtyvyyden myötä parantaa opiskelijoiden hyvinvointia myös mittarin muilla osa-alueilla.

Katariina Waltzer, Leena Semi