Merkityksellisyystiedon hyödyntämisen mahdollisuudet terveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä hoiva-alan organisaatioiden kehittämisessä

Kirjoittaja: Johanna Listola

Elämän merkityslähteet ovat osa ihmisen persoonallisuutta. Mahdollisuus toteuttaa itseään, omia tavoitteita ja toiveita ovat keskeisiä merkityksellisyyden elementtejä.

Ikääntymiseen liittyvä toimintakyvyn heikkeneminen haastaa toiminnan, tekemisen ja osallisuuden mahdollisuuksia. Toimintakykyä ja osallisuutta voidaan kuitenkin tukea kaikissa elämänvaiheessa, ja kavenneetkin toimijuuden mahdollisuudet voivat muodostua ikääntyvälle mielekkäiksi ja merkitykselliseksi.

Näissä kirjoituksissa pohdin ikääntyvän fyysiseen ja kognitiiviseen toimintakykyyn kietoutuneita toimijuuden ja osallisuuden mahdollisuuksia ikääntyvälle itselleen merkityksellisten asioiden parissa. Yksilön toimintakyky vaikuttaa osallistumisen, toimijuuden ja merkityksellisen elämän mahdollisuuksiin.

Toimintakykyä ja tätä kautta osallisuutta ja merkityksellisyyden kokemuksia voidaan tukea sekä omaehtoisen asumisen, että tehostetun palveluasumisen piirissä. Yksilön itselleen merkitykselliseksi kokemia asioita voidaan hyödyntää niin kotona asuvan aktiivisuuteen ja osallisuuteen motivoinnissa, kuin myös palveluasumiseen kuuluvassa toimijuudessa, hoivassa ja kuntoutuksessa.

Kolmiosaisen blogikirjoitus sarjan ensimmäinen osio kokoaa yleiskuvaa merkityksellisyystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksista ikääntyvien hyvinvoinnin tukemisessa ja hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Toinen osio kiinnittyy syvemmälle kotona asuvan näkökulmaan ja kolmas osio lähestyy kehittämisen mahdollisuuksia tehostetun palveluasumisen piirissä. Osiot julkaistaan noin viikon välein toisistaan.

Osallisuus ja toimintakyky

Kokemus osallisuudesta lisää hyvinvointia, turvallisuutta, uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Osallinen ihminen kokee olevansa merkityksellinen osa kokonaisuutta jatuntee kuuluvansa itselle merkitykselliseen ryhmään tai yhteisöön.Yksilö tulee kuulluksi itsenään ja voi vaikuttaa elämänsä kulkuun ja yhteisiin asioihin. Yhteiskunnassa voidaan edistää sellaisia olosuhteita ja toimintoja, jotka tukevat yksilön toimintakyvyn säilymistä, kokemusta elämän merkityksellisyydestä sekä ikääntyvän mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja elinympäristöönsä ja tuoda osaamistaan näkyväksi.

Osallisuuden suhde toimintakykyyn on kaksisuuntainen; osallisuus sekä edellyttää toimintakykyä, että tukee toimintakyvyn säilymistä ja parantumista. Fyysisen ja kognitiivisen toimintakyvyn muutokset vaikuttavat mahdollisuuksiin toimia osana yhteisöä ja elää itselleen merkityksellistä elämää.

Kuvio kokoaa merkityksellisyystiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia kehitettäessä terveys- ja hyvinvointipalveluja ja -järjestelmää sekä tehostetun palveluasumisen organisaatioiden toimintaa. Ymmärryksellä yksilön merkityslähteistä voidaan tukea myös ikääntyvän yksilöllistä kuntoutusta ja hoivaa.

Merkityksellisyystietoa hyödyntämällä voidaan edistää asumismuodosta riippumatta yksilön hyvinvointia ja toimintakykyä tukemalla osallisuutta, aktiivisuutta ja toimijuutta itselle tärkeiden asioiden parissa. Merkityksellisyystietoa on mahdollista hyödyntää eri palvelusektoreilla sekä moniammatillisen yhteistyön pohjana. Ymmärrys ikääntyvien merkityslähteistä tuo esiin useita geriatriseen työhön liittyviä toiminnan mahdollisuuksia tukien geriatriseen työhön liittyvää työhyvinvointia ja kokemusta työn merkityksellisyydestä.

Toimintakyvyn ja merkityksellisen elämän tukeminen kotona ja palveluasumisen piirissä

Ikääntyvän kotona selviämisen tukeminen on kotiin vietävien hoivapalvelujen lisäksi ennen kaikkea jo varhaisessa eläkeiässä olevalle ja työikäiselle mahdollistettavia ennaltaehkäiseviä ja terveyttä edistäviä palveluja. Aktiivisuuteen ja osallisuuteen kannustavilla rakenteilla ja oikea-aikaisilla kuntoutuspalveluilla voidaan tukea osallisuutta, toimijuutta ja minäpystyvyyttä ikääntyvälle itselle merkityksellisten asioiden kautta.

Tehostetun palveluasumisen piirissä osallisuutta voidaan edistää mahdollisuuksien mukaan kiinnittämällä hoivan ja kuntoutuksen toiminnassa huomiota asiakkaan yksilöllisiin mieltymyksiin ja toiveisiin, kehittäen arjen osaamista ja toimijuutta asukkaalle itselleen merkityksellisen toiminnan ohjaamana. Yksilön merkityslähteisiin, osallisuuteen ja toimijuuteen perustuva toiminta ulottaa vaikutuksensa parhaimmillaan myös geriatrisen hoiva- ja kuntoutustyön mielekkyyteen ja työhyvinvointiin. 

Tiedolla siitä, minkä ikääntyvä kokee itselleen merkitykselliseksi, voidaan ohjata niin palvelujärjestelmän ja palvelujen kehittämistä, kuin myös ikääntyneen aktiivisuuteen motivointia. Sekä kodin että palveluasumisen kontekstissa palvelurakenteita ja toimintamalleja voidaan kehittää tiedolla ikääntyvälle itselle merkityksellisistä asioista.

Käsittelen teemaa seuraavissa osioissa yksityiskohtaisemmin ensin ennaltaehkäisevien, kotona asumista tukevien palvelujen näkökulmasta, ja tämän jälkeen tehostetun palveluasumisen lähtökohdista.

Kirjoittaja Johanna Listola on fysioterapeutti ja pian valmistuva yhteiskuntatieteiden maisteri. Fysioterapeuttina Johanna tausta ulottuu työikäisistä urheilijoihin ja hän työskentelee tällä hetkellä Fysios Mehiläisessä erityisesti geriatrisen fysioterapian parissa. Sosiaali- ja terveyshallintotieteen maisteriopinnoissaan Johanna on tarkastellut sote-palvelujärjestelmän ja sote-organisaatioiden kehittämistä ja johtamista. Elä merkityksellisesti hankkeen tutkimusavustajana Johanna keräsi pääkaupunkiseudulta merkittävän osan hankkeen haastatteluaineistoista.