Iltojen pimetessä talvea kohti jopa 30 % suomalaisista kokee kaamosväsymystä tai muita oireita1. Diagnosoitavaan kaamosmasennukseen sairastuu kuitenkin vain 1–2 % väestöstä. Ilmiön perimmäisiä mekanismeja ei vielä täysin ymmärretä. Kaamosmasennuksen syntyyn on kuitenkin yhdistetty valon puute talvikuukausien aikana pohjoisella pallonpuoliskolla. Mitä kaikkea valo tekee, ja miten sen puute voi aiheuttaa meissä masennusoireita? Kaamosmasennuksen oireiksi luetellaan mm. […]
Edellinen blogiteksti merkityksestä ja sen neurotieteellisestä tutkimuksesta nosti esille toisen aiheen, psykoterapian, jossa asioiden merkityksillä ja niiden muutostyöllä on iso rooli. Kuten opimme edellisestä tekstistä, kokemukset elämän aikana muokkaavat asioiden merkitystä. Joskus tällaiset merkitykset saattavat paisua mittasuhteistaan tai vääntyä epätarkoituksenmukaiseen muotoon, jolloin voitaisiin tilanteen pitkittyessä puhua ongelmasta. Psykoterapiassa tarkastellaan yhdessä terapeutin kanssa asiakkaan ajattelutapoja ja […]
Mitä on merkitys? Miten luomme merkityksiä? Miten ja missä se syntyy aivoissa? Ja haluan vielä korostaa sanaa ”aivoissa”, sillä seuraavassa tekstissä katselen asiaa nimenomaan neurotieteen näkökulmasta. Kaikilla asioilla jotka näemme, kuulemme ja tunnemme on usein jonkinlaisia merkityksiä. Voimme esimerkiksi ajatella, että puu kasvaa maassa, sen lehdet ovat vihreät, ja lehtivihreällä se tuottaa hiilidioksidista happea, ja kutsumme sitä […]
Olen pohtinut viime aikoina aivoja ja tietoisuutta. Kävin Mind and Matter -nimisessä seminaarissa kuuntelemassa mitä mielenkiintoisempia ja mutkikkaampia teorioita tietoisuuden synnystä. Mitä tietoisuus on? Tietoinen voi olla ympäröivästä maailmasta aistien avulla, tai tietoinen itsestään, kuten omista ajatuksistaan, niin sanotusti ”metatietoinen”. Tässä kirjoituksessa tarkoitan tietoisuudella nimenomaan metatietoisuutta. Tietoisuus voi tarkoittaa myös tiedottoman tilan, kuten unen vastakohtaa […]
Kirjoitin aiemmassa blogitekstissäni ”masennuksen monet kasvot” masennuksen oirekuvan moniulotteisuudesta sekä sen keston vaihtelusta: joillakin masennus pitkittyy. On kuitenkin epäselvää, miksi näin tapahtuu. Tutkimme viime vuoden lopulla ilmestyneessä artikkelissa (Kurkinen et al., 2021) episodisen ja kroonisen masennuksen välisiä aineenvaihdunnallisia eroja. Löydökset voisivat paljastaa jotain alttiudesta masennuksen kroonistumiselle tai vaihtoehtoisesti kroonistumisen aineenvaihdunnallisia seurauksia. Tutkimuksessamme havaittiin eroja yhden hiilen metaboliaan […]
Aleksitymia tarkoittaa tunnekokemusten sanoittamisen vaikeutta. Aleksityymiset piirteet jaetaan kolmeen osa-alueeseen: tunteiden tunnistamisen ja kuvaamisen vaikeudet sekä toiminnallisuuteen suuntautuminen. Tutkimme näiden piirteiden pysyvyyttä nuoruudesta nuoreen aikuisikään. Lisäksi tutkimme sitä, ovatko aleksityymiset piirteet yhteydessä sosiaalisiin suhteisiin tai psyykkisiin oireisiin. Viiden vuoden seurantatutkimuksemme osoitti, että aleksityymiset piirteet vähenivät nuoreen aikuisikään tultaessa. Ne olivat yhteydessä yksinäisyyteen, ongelmiin ikätoverisuhteissa sekä […]