VETOA-hankkeen materiaalit siirtyvät Pohjois-Savon hyvinvointialueen käyttöön – Monikulttuurisen työarjen tueksi

VETOA-hanke käynnistyi vuonna 2024 selkeällä tavoitteella: vahvistaa monikulttuuristen ja monikielisten hoitoalan työyhteisöjen veto- ja pitovoimaa sekä tukea maahanmuuttajataustaisten hoitajien sujuvaa integroitumista arjen työhön. Nyt, kun hankkeen materiaalit ovat siirtyneet Pohjois-Savon hyvinvointialueen käyttöön, on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan, mitä kokonaisuus merkitsee työyhteisöillemme ja millaisia mahdollisuuksia se avaa tulevaan. Väestön moninaistuessa työyhteisömme myös moninaistuvat kulttuurillisesti ja kielellisesti. Tämä muutos näkyy jo nyt työyksiköiden arjessa monikulttuurisina tiimeinä ja monikielisinä vuorovaikutustilanteina. VETOA-hankkeen materiaalit vastaavat juuri tähän tarpeeseen. Ne tarjoavat konkreettisia keinoja kulttuurisensitiivisyyden vahvistamiseen, selkeän viestinnän rakentamiseen sekä tilanteiden sujuvoittamiseen silloin, kun yhteinen kieli on vasta muotoutumassa.

Kokonaisuuteen sisältyy laaja perusmateriaali, joka auttaa hahmottamaan, miten kulttuuriset taustat ja viestintätavat vaikuttavat kohtaamisiin. Sen rinnalla esihenkilöille suunnatut sisällöt tarjoavat tukea arjen johtamiseen tilanteissa, joissa tiimin toimintatavat, kielitaito ja odotukset muovautuvat moninaisiksi. Näissä materiaaleissa painottuvat selkeä palautteenanto, muutostilanteiden johtaminen sekä se, miten esihenkilö voi omalla toiminnallaan vahvistaa turvallista ja vastaanottavaa työilmapiiriä. Myös suomea äidinkielenään puhuville työntekijöille on koottu sisältöjä, jotka auttavat kohtaamaan monikielisen työarjen tilanteet rauhallisesti ja selkeästi. Painopiste on käytännön viestinnässä: miten ohjeistaa kiireessä niin, että toinen ymmärtää; miten kirjoittaa selkeitä, helposti seurattavia viestejä ja miten tunnistaa omat ennakkokäsitykset, jotta arjen yhteistyö voi rakentua luottamukselle. Samalla on huomioitu mikroaggressioiden teema ja se, miten hienovaraisetkin ilmaukset voivat vaikuttaa tiimin hyvinvointiin ja työrauhaan.

Monikielisen työn tueksi laaditut materiaalit tarjoavat yhteistä ammattikieltä, joka helpottaa sekä kansainvälisiä työntekijöitä että suomalaisia kollegoita. Ne sisältävät keskeistä sanastoa ja tyypillisiä tilanteita potilastyöstä lääkehoitoon ja dokumentointiin. Näin yhteinen kieli kehittyy luonnollisesti ja osaltaan vahvistaa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Lisäksi kansainvälisille työntekijöille suunnatut sisällöt antavat selkeän kuvan suomalaisesta kulttuurista, suomalaisista vähemmistöistä sekä terveydenhuollon toimintatavoista, mikä helpottaa työn aloittamista ja vähentää epävarmuutta ensimmäisinä työviikkoina.

Hankkeen yksi keskeinen anti on myös podcast-sarja, joka tuo aiheet lähemmäs arkea keskustelun ja kokemusten kautta. Se toimii luontevana välineenä yhteisen ymmärryksen syventämiseen niin yksilöille kuin tiimeillekin. Pohjois-Savon hyvinvointialueella materiaalit otetaan käyttöön vaiheittain, jotta ne kytkeytyvät osaksi olemassa olevia rakenteita ja toimintatapoja. Sisältöjä integroidaan perehdytykseen, esihenkilötyöhön ja ohjaajakoulutuksiin sekä oppimisympäristöihin. Samalla rakennetaan Howspace-alustalle laajempaa koulutuskokonaisuutta, joka kokoaa keskeiset teemat yhteen ja tekee niistä helposti saavutettavia kaikille työntekijöille.

Kehitystyön merkitys näkyy paitsi arjen sujuvuudessa myös työyhteisöjen ilmapiirissä ja osaamisessa. Johtaja ylihoitaja Minna Mykkänen kiteyttää hankkeen vaikutukset osuvasti:

“Tässä erinomaisessa hankkeessa on kehitetty kielellisesti ja kulttuurisesti moninaisten työyhteisöjen osaamisen vahvistamista Pohjois-Savossa. Monialaiset työyhteisöt ovat yhdessä vahvistaneet ja tukeneet henkilöstön kulttuurista, ammatillista ja kielellistä osaamista, joka tukee suotuisan työilmapiirin ja -ympäristön vahvistumista. Se edesauttaa kollegiaalisen tuen ja vertaistuen mahdollistumisen työyhteisössä, joka osaltaan tukee osallisuutta. Työyhteisöjen johtajat yhdessä henkilöstönsä kanssa ovat vahvistaneet pohjoissavolaisen työelämän moninaisuutta, uudistaneet työelämän käytänteitä ja vahvistaneet yksilöiden sekä työyhteisöjen osaamista tukeakseen kansainvälisten hoitajien integroitumista. Tämä hanke on vastannut erinomaisesti työelämän tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa.”

Monimuotoistuvat työyhteisöt ovat jo tätä päivää. Siksi veto- ja pitovoima eivät synny itsestään, vaan rakentuvat tietoisista teoista: siitä, miten kohtelemme toisiamme, miten viestimme ja millaisen ilmapiirin luomme. Tavoitteena ei ole lisätä velvoitteita, vaan tarjota työkaluja, jotka tekevät arjesta sujuvampaa ja yhteistyöstä toimivampaa.

Pohjois-Savon hyvinvointialue on ollut aktiivisesti mukana VETOA-hankkeessa sen alusta lähtien. Nyt, kun materiaalit ovat käytössämme, meillä on erinomainen mahdollisuus jatkaa tätä työtä yhdessä. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa jatkuu, mutta ennen kaikkea kehittäminen tapahtuu arjessa, työyhteisöissä.

Tavoite on lopulta yksinkertainen mutta merkityksellinen: varmistaa, että jokainen työntekijä kokee olevansa tervetullut, arvostettu ja osa yhteistä työyhteisöä taustastaan riippumatta.

Zeynep Niiranen

Erityisasiantuntija, Koulutuksen palvelualue

Pohjois-Savon hyvinvointialue