Koulutuspaikkasopimukset ja visitaatiot erikoistumisen laadunparantajana

Erikoislääkärikoulutuksen uudistus etenee myös koulutuspaikkojen laadun osalta. Ensimmäisenä uudistettiin yliopistojen koulutuspaikkasopimukset, jotka ovat nyt yhteneväiset eri yliopistoissa. Syksyn aikana saamme myös ohjeet koulutuspaikkojen arviointiin ns. visitaatiorungon muodossa.

Tätä osaa uudistuksesta luotsaa turkulainen lastenlääkäri Anna Pärtty. Anna on lastentautien erikoislääkäri, LT ja kliininen opettaja TYKSissä ja on toiminut osa-aikaisesti erikoislääkärikoulutuksen koordinaattorina elokuusta 2020 alkaen. Anna suorittaa samalla myös lastengastroenterologian lisäkoulutusohjelmaa.

Mikä sai sinut lähtemään koordinaattoriksi Anna?

– Mielestäni erikoislääkärikoulutuksen uudistus on erittäin tärkeä konkreettinen asia, jolla saamme jatkossa koulutettua entistä parempia erikoislääkäreitä. Lisäksi olen ollut jo pidempään huolissani erikoislääkäreiden epätasaisesta jakautumisesta eri erikoisalojen välillä ja uskon ja toivon uudistuksen tuovan ainakin jonkinlaista helpotusta tähän ongelmaan.

Mitä koulutuspaikkasopimus tarkoittaa ja mitä se pitää sisällään?

Koulutuspaikkasopimus solmitaan yliopiston ja jokaisen oman ERVA-alueen erikoislääkärikoulutuksen osallistuvan koulutuspaikan välillä. Käytännön koulutusjaksot hyväksytään osaksi erikoislääkärikoulutus ainoastaan, mikäli koulutuspaikkasopimus on tehty. Oppiaineen vastuuhenkilöt vastaavat koulutuspaikkasopimusten tekemisestä ja ajantasaisuudesta.

Lista kaikista hyväksytyistä koulutuspaikoista löytyy täältä: https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus//koulutuspaikat

Miksi sopimukset piti uudistaa?

Jokaisella yliopistolla oli erilaiset sopimuspohjat ja näin myös sisällöt vaihtelivat jonkin verran. Osassa sopimuksista oli myös puutteita. Nyt kaikki yliopistot käyttävät samaa sopimuspohjaa ja sopimukset ovat näin ollen yhtenäiset ympäri Suomea ja vaatimukset sillä tavalla laadultaan samanlaiset.

Mitä visitaatio tarkoittaa?

– Visitaatio tarkoittaa käytännössä yliopiston (erikoisalan) ja koulutuspaikkojen vuoropuhelua. Yksiköt yliopistosairaaloissa ja niiden ulkopuolella arvioidaan ja varmistetaan että koulutukseen tarvittavat asiat ovat kunnossa. Osaamisperustaisuuden myötä yliopistosairaaloiden ja muiden koulutuspaikkojen välinen yhteistyö tulee olemaan entistä tärkeämmässä roolissa. Visitaatioiden tarkoituksen on varmistaa, että erikoistuvat saavat laadukasta osaamisperustaisuuteen pohjautuvaa koulutusta koko erikoistumisajan kaikissa koulutuspaikoissa.

Miten se visitaatio käytännössä tapahtuu?

– Oikeastaan se on yksinkertaista: yksiköissä käydään ”kylässä” ja arvioidaan koulutuspaikalle asetetut vaatimukset ja kuinka ne toteutetaan. Visitaation tekeminen ei siis vaadi suuria resursseja, kunhan yhteinen aika löytyy koulutuksesta vastaavien henkilöiden kalenterista ja koulutuspaikalla pystytään käymään. Visitaatiorungon tarkoituksena on toimia apuvälineenä, lähinnä muistilistana läpikäytävistä asioista. Visitaatioiden aikana on tarkoituksena käydä läpi erikoislääkärikoulutuksen yleisiä asioita, koulutuksen toimijoita ja avainlukuja sekä tietysti käytännön koulutuksen toteutumista koulutuspaikassa erikoistuvan ja kouluttajan näkökulmasta. Tämä antaa mahdollisuuden arvioida mitä asioita erikoistumisessa on mielekästä kouluttaa missäkin yksikössä ja samalla voidaan tehdä jo työnjakoa osaamisperustaisuudenkin suhteen. Jos joku asia havaitaan puutteelliseksi, sovitaan kuinka se laitetaan kuntoon. Kunhan saamme ohjeistuksen käyttöön, sitä voi alkaa kokeilla eri erikoisaloilla.

Paljon siis tapahtuu, asiat etenevät ja yhteistyössä on tämänkin uudistuksen olennaisin voima! Muistetaan pitää SOTE-kuvioissa ääntä myös erikoislääkärikoulutuksesta – se on olennainen osa terveydenhuollon palvelujärjestelmää ja sillekin pitäisi löytyä aikaa ja resursseja. Se on investointi parempaan terveydenhuoltoon mitä suuremmissa määrin!

yst

Anne-Mari
UEF erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori
P.S
Tsekkaa uusin juttu lääkärilehdestä; ELSA järjestelmän pilotista!
http://Lääkärilehti – Erikoistuja kokoaa kohta osaamisensa Elsaan (laakarilehti.fi)

Koulutusväylä – mikä se on ja miten se tehdään?

 

Sain koordinaattorihommissa valtakunnalliselle erityisvastuulleni kaksi asiaa: erikoislääkärikoulutuksen laadun ja koulutusväylien edistämisen. Eivät ole ihan pieniä kakkuja – mutta pala kerrallaan etenevät uudistuksen edetessä. Tässä kirjoituksessa jatkan aiemman blogini aihepiiristä eteenpäin hieman konkreettisemalla esityksellä koulutusväylien alkuun saattamiseksi.

Aiempi blogini tässä:https://blogs.uef.fi/uef-erikoislaakari/2020/02/

Erikoistuminen on akateeminen oppisopimuskoulutus

Erikoistumiskoulutus tapahtuu pääosin työssä oppimalla (”oppisopimuskoulutus”). Opintosisällöt määrittää erikoisala itse ja yliopistot vastaavat sisällöistä (valtakunnalliset opinto-oppaat). Koulutus puolestaan annetaan pääosin terveydenhuollon palvelujärjestelmässä eli tuttavallisemmin työpaikoilla.

Opinto-oppaat löydät täältä (uudet päivittyvät 1.8.2021) https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/opinto-oppaat/

Koulutusväylä puolestaan on aikalailla abstrakti käsite, jolla kuvataan kunkin erikoisalan sisäistä tapaa hoitaa erikoistuvan koulutus työpaikkojen ja yliopiston välillä niin, että erikoistuvasta lääkäristä koulutetaan mahdollisimman sujuvasti ja oikea-aikaisesti ja laadukkaasti valmis, työnsä osaava ja hallitseva erikoislääkäri. Väyläajatus kuvaa ”vetävää ja sujuvaa” jatkumoa erikoistumisen eri osa-alueiden välillä.

Odotukset ovat korkealla

Koulutusväylältä odotetaan koulutusta työpaikan ohessa, lisäksi läpinäkyvyyttä eri koulutus – ja työpaikkojen jaossa ja toivotaan myös koulutuksen tasalaatuisuutta ja jonojen puutetta. Väylällä ei saisi olla pahoja kapeikkoja eikä ruuhkia.

Lisäksi väylältä toivotaan valtakunnallisuutta, mutta toisaalta paikallisuutta, jotta maakunta tai hyvinvointialue voisi jatkossa järjestää asiat niin, että muuttaminen ja lyhyiden työsuhteiden aiheuttamat ongelmat eivät korostuisi (esimerkiksi jatkuva vuosilomien palaminen työpaikkoja vaihtaessa). Väylältä odotetaan myös vapautta valita ja joustoa muuttuvissa tilanteissa, kun esimerkiksi perhe kasvaa tai tutkimustyö tulee osaksi elämää. Työnantajan osalta väylältä odotetaan mahdollisuutta ennakoida koulutettavien liikettä ja pitää huolta siitä että työntekijöitä on riittävästi kussakin koulutuspaikassa alueen tarpeisiin nähden.

Muutakin kuin työtä?

Uuden erikoistumiskoulutuksen työssäoppimisen tulisi olla rakenteista, suunnitelmallista ja osaamisperustaista, sisältäen koulutuksen, arvioinnin ja palautteen. Erikoistumiskoulutuksen muut osat: teoreettinen kurssimuotoinen koulutus, johtamisopinnot (10 op), erikoislääkärikuulustelu ja siihen valmistautuminen tulisi myös huomioida väylää suunniteltaessa, jotta kaikki asiat eivät olen samanaikaisia ja yhden koulutuspaikan varassa.

Koulutuspaikat ja niihin liittyvät sopimukset löydät täst https://www.laaketieteelliset.fi/ammatillinen-jatkokoulutus/koulutuspaikat

Alat ovat erilaisia

Meillä on kaikkiaan 50 erikoisalaa ja hammaslääketieteellä lisää. Kaikki alat poikkeavat hyvinkin paljon toisistaan koulutusväylän vinkkelistä. Geneeristä kaikille sopivaa väylää on hankala suunnitella ja siksi vastuu homman sujuvuudesta jääkin pitkälle erikoisalan omalle vastuulle ja vielä pääosin yliopistokohtaisesti. Tällä erää meiltä puuttuu myös olennaisia työkaluja väylän hallinnointiin, mutta tälläkin hetkellä erikoistuvat liikkuvat ja valmistuvat, joten mahdollisuuksia on. Hyviä työkaluja ovat opintohallinnon tiedot erikoistuvien opinto-oikeuksista, koulutuspaikkojen kriteerit, jatkossa visitaatio-ohjeet ja v. 2022 ELSA – järjestelmä. Rahoituksesta voi kirjoittaa syksymmällä: sen voi sanoa, että sitäkin olisi tarpeen uudistaa ja asia on vireillä STM koordinaatiojaoston työryhmässä. Paremman puutteessa seuraavassa esitän ns. savolaisen mallin koulutusväylien “beta-versioksi”, viisi vinkkiä koulutuksen vastuuhenkilölle, kuinka päästä alkuun. 

Erikoislääkärikoulutus | Lääketieteelliset.fi (laaketieteelliset.fi)

Erikoishammaslääkärikoulutus | Lääketieteelliset.fi (laaketieteelliset.fi)

5 vinkkiä koulutusväylän rakentamiseen koulutuksen vastuuhenkilöille (ja työtovereilleen)

  1. Sovitaan tapaaminen

Proffa tai muu koulutuksen vastuuhenkilö yliopistolla

  • Laita email tai soita alueesi koulutuspaikkojen vastuukouluttajille (eli sairaaloiden ylilääkäreille)
  •  Kerro että nyt aletaan tekemään koulutusväylää meidän alalle meidän yliopiston alueella ja sovi tapaaminen – LIVE tai TEAMS.
  • Ennen tapaamista selvitä opintotoimiston antamasta listauksesta joko itse tai KOVA[1]lääkärin tai kliinisen open kanssa aktiiviset opinto-oikeudet ja missä erikoistuvat tällä erää ovat. Poista ei aktiiviset (suostumuksella).
  1. Mitä tapaamisessa tehdään?
  • Tapaamisen aluksi kertaa opinto-oppaan tekstit ja määräykset (uusi ja vanha) ja koulutusväylän ja uudistuksen perusidea (joustava, yksilöllinen)
  • Käykää läpi koulutuspaikkasopimuksesta koulutuspaikan kriteerit. Täyttyykö joka paikassa, ellei, mitä voidaan tehdä että täyttyisi?
  • Sopikaa visitaatiot: (kylässä käynti) arvioidaan kevyesti alan koulutuspaikat (myös erikoistuvan silmin) – ohjeet visitaatiosta tulevat opintohallintojen sivuille syksyllä 2021. Myös yliopistoklinikat pitää arvioida.
  • Sovitaan mitä asioista erikoistumisesta voidaan suorittaa missäkin (asiat, joskus myös aikamääreet edellä). Sopikaa teoreettisen koulutuksen ja johtamiskoulutuksen pelisäännöistä.
  • Käykää läpi nykyinen tapa hoitaa erikoistuvan liike ERVAssa.
  • Mitkä asiat on hyvin = pidä ne • Mitkä asiat eivät toimi = diskaa ne tai korjaa
  1. Erikoistuvien ja opinto-oikeuksien kartoitus
  • Sopikaa kaikkien erikoistuvien kanssa tehtävästä henkilökohtaisesta koulutussuunnitelmasta. Sopikaa mentorin / tuutorin valinnasta. Jatkossa uusien opinto-oikeuksien myötä suunnitelkaa jo hakumenettelyn jälkeen koulutussuunnitelma ja koejakson suorittamispaikka – ja aika uusille valituille.
  1. Miten vapaat koulutuspaikat/virat/ muut työmahdollisuudet ilmoitetaan erikoistuville?
  • Sopikaa kuinka saatte näkyviin ja vapaaseen hakuun kaikki alueenne erikoistuvan vakanssit/työsijaisuudet =läpinäkyvyys.
  1.  Puhukaa toisillenne
  • Tavatkaa säännöllisesti 1/kk. Ja aina kun erikoistuva vaihtaa yksiköstä toiseen, järjestäkää väliarvio ja saattaen vaihto esim. KOVA-lääkärin ohjaamana tai lähikouluttajana toimivien erikoislääkärien kesken.

Kyllä tämä kuulkaa tästä pikkuhiljaa lutviutuu. Tärkeää on että koulutuksen vastuuhenkilö saa rinnalleen riittävästi toimijoita tekemään asiaa yhdessä. Yksin tätä ei kukaan voi tehdä. Ilmiantakaa minulle toimivia koulutusväyliä tai niiden osia, niin tehdään niistä malleja muille!

 

Iloista kesää kaikille

Anne-Mari

Erikoistuvan paras kaveri on jatkossa ELSA!

 

Aaargh, erikoislääkäriksi valmistuminen häämöttää. Pitäisi kaivaa kaikki paperit esiin ja tehdä anomus todistuksesta opintohallintoon. Ovat kuulemma aika tiukkoja siellä, että pitää olla paperit kohdallaan. Mun palvelut pitäis olla kasassa, oon laskenut ne sata kertaa ja samoin proffa. Mutta missä hemmetissä ne mun Nuorilääkäripäivien v. 2017 koulutustodistukset on? Saanko niitä enää mistään, jos en löydä? Yhdessä paperissa on vähän läikkynyttä kahvia, mutta ei kai se haittaa? Onko mulla tk-jaksosta paperit ja lukeeko niissä nyt sitten oikeat sanat? MOJOn oon kyllä suorittanut tietääkseni, mutta missä se todistus on? Oliko se paperilla vai sähköinen? Olispa kyllä mahtava, kun nää olis jossain yhdessä paikassa tallessa ja menis noi koulutuksetkin suoraan sähköisenä eteenpäin…

Kuulostaako tutulta? Olisiko sähköiselle kokoavalle alustalle käyttöä?  Kyllä olisi. Vaan eipä hättää, tulossa on, nimellä ELSA ja pilotille osalle erikoisaloista jo tänä vuonna!

ELSA kokoaa olennaisen opintosuoritustiedon yhteen portaaliin

Erikoistuvan opintokokonaisuus koostuu jo nyt lukuisista suoritteista: työjaksot eli palvelut, terveyskeskusjakso, teoreettinen kurssimuotoinen koulutus ja johtamisopinnot (10 op). Uuden erikoislääkärikoulutuksen pihvi on osaamisperustaisuus eli ennalta määrättyjen oppimistavoitteiden jatkuva arviointi ja palauteenanto. Jotta osaamisen arviointia voidaan toteuttaa, tarvitaan alusta, johon arviointeja tehdään. Kynä ja paperi lokikirjavihkossa olisi toki aivan oiva tapa edelleen, mutta suoritteiden seuranta ja dokumentointi erikoistumista varten kyllä ontuu. Myöskään eri tavoin sähköisesti exceliin kirjatut suoritteet eivät saavuta opintohallintoa ilman erityistoimia, vaikka ovatkin varmasti tällä erää se paras tapa asiaa hallita.

On siis selvää, että erikoistuminen tarvitsee tuekseen tietojärjestelmän, joka juttelee sujuvasti muiden opintohallinnon järjestelmien kanssa koostetun tiedon keräämiseksi. Tieto on tärkeää jo erikoistumisen aikana, jotta eteneminen pysyy hanskassa ja tietysti siinä valmistumisvaiheessa, kun kaikki tieto on tarpeen kokonaisuutena koulutustodistuksen saamiseksi.  ELSAa on kehitetty nyt vuodesta 2019 ja kehitystyöstä vastuussa on ollut valtakunnallisen työnjaon mukaan Oulun yliopisto ja siellä ennen kaikkea koordinaattori Mervi Ryytty (LT, neurologian el).

No Mervi kenelle tämä järjestelmä on tarkoitettu? Tällä hetkellä monella alalla on vielä varsin jäsentymätön se ajatus, että mitä tämä tarkoittaa ja ovatko ”hekin mukana”?

”Järjestelmä on tarkoitettu kaikille erikoisaloille, kaikkiin yliopistoihin – lääketieteen ja hammaslääketieteen erikoistumiskoulutukseen. Erikoisalojen osaamistavoitteet tuodaan järjestelmään erikoisalan haluamalla tavalla. Järjestelmässä erikoistuva lääkäri voi kirjata lokikirjamaisia suoritteita tai pyytää arviointeja. Aiemmat lokikirjat ja portfoliot toimivat hyvänä pohjana. Kaikilla erikoisaloilla on kuitenkin hyvin pitkälle sama rakenne koulutuksessa ja siten ELSAkin on voitu rakentaa kaikille erikoisaloille yhtenevällä pohjarakenteella. Ortopedin ELSA on siis arviointiosuudeltaan erilainen kuin esimerkiksi työterveyslääkärin. Järjestelmää kanssamme tuottaa yritys nimeltä Gofore, jolla on paljon kokemusta tämänkaltaisten järjestelmien tuottamisesta. ”

Kuka järjestelmää hallinnoi ja käyttää? Ja onko se monimutkaista?

 ”Järjestelmää hallinnoi erikoistuva itse. Ohjaavat erikoislääkärit eivät lähtökohtaisesti pääse katsomaan erikoistuvien tietoja. Kuitenkin erikoistuva lääkäri voi antaa koulutusjakson kouluttajalle laajemman näkymän sisältöihin, jolloin kouluttaja pystyy suunnittelemaan koulutustavoitteita erikoistuvan lääkärin kanssa ja arvioimaan koulutuksen edistymistä. Koulutuksen vastuuhenkilö eli proffa tai vastaava henkilö pääsee näkemään oman alansa erikoistuvien etenemisen. Kuka tahansa ei siis tietoon pääse käsiksi ja suojaukseen on kiinnitetty erityistä huomioita. Käyttöliittymä on sellainen, että sitä voi käyttää joko tietokoneelta, tabletilta tai älypuhelimesta käsin. Eli pyritään tekemään mahdollisimman helpoksi.”

Missä vaiheessa järjestelmä on nyt? Järjestelmäkehitys on toki aivan omaa maailmaansa ja slangi sellaista, että lääkäri ei pysy perässä, mutta noin rautalangasta vääntäen?

”Tällä hetkellä ollaan toteutettu jo työajan merkinnät ja merkittävä osa arvioinneista. Osa erikoistuvista lääkäreistä on päässyt jo testaamaan ELSA:n käyttöä. Pohjolan Lääkäripäivillä session osallistujat pääsivät jo lisäämään työskentelyjaksoja, obstetrisia toimenpidemerkintöjä ja pyytämään arviointeja. Koejaksolomakkeet ja koulutussuunnitelman sisällöt on jo suunniteltu ja osin toteutettukin. Ensimmäisen vaiheen toteutus on käynnissä ja toista vaihetta suunnitellaan. Toisessa vaiheessa toteutetaan esimerkiksi integraatiot, jotka tarvitaan erikoistuvien lääkäreiden opinto-oikeuden toteamiseksi. Ne täytyy siis tehdä ennen pilottia. Järjestelmän rakentamisessa on paljon työtä, mutta Goforen kanssa yhteistyö on sujunut erinomaisesti. He osaavat ammattilaisina muokata suunnitelmiamme visuaalisesti ja käytettävyydeltään parempaan suuntaan kuin mitä osaamme itse suunnitella. Meidän tehtävämme on kehittäjinä, lääkäreinä ja opintohallinnon edustajina auttaa varsinaisen koodaustyön tekijää siinä, että järjestelmästä löytyy oikeat asiat. Lisäksi autamme heitä hahmottamaan kuinka mikäkin suorite oikeasti muodostuu, mistä tieto tulee, mitkä ovat eri mahdolliset vaihtoehdot kirjaamiseen jne. Tämän vuoksi on tärkeää, että pyrimme ammattilaisina tuottamaan valtakunnallisia yhteneviä lomakkeita, jotka sopivat mahdollisimman monelle alalle suoraan.”

Joko me loppuvuodesta päästään kokeilemaan?

“Loppuvuodesta on tarkoitus pilotoida eli oikeasti ottaa järjestelmän valmiit osat käyttöön muutamalla erikoisalalla. Eli nämä vapaaehtoiset alat ottavat järjestelmän käyttöön ja näin tuovat esiin ne asiat, joita pitää muuttaa ja korjata. Sen jälkeen keväällä eli nyt noin vuoden kuluttua olisi tavoitteena saada ensimmäiset osat tuotantoon eli kaikille käyttöön. Tällainen järjestelmä ei tietenkään ole heti valmis ja kehitettävää jatkossakin tulee olemaan, mutta tavoite on saada aikaan valmistuessaan yksikertainen ja helposti käytettävä järjestelmä.”

Kuinka monta erikoisalaa ja lääkäriä on ollut mukana prosessissa eri vaiheissa? Anna muutama esimerkki, mitä he ovat järjestelmän kehitykseen tuoneet?

”Aloitimme työpajatyöskentelynä toukokuussa -19, jolloin mukana oli henkilöitä tulevista eri käyttäjäryhmistä ja kaikista yliopistoista. Jokaisesta yliopistosta on kehitystyössä ollut mukana nimetyt vastuuhenkilöt ja tietohallinnon vastuuhenkilöt. Arvioinnin suunnittelussa ja koulutussuunnitelmassa on olleet omat suunnittelutyöryhmät. Kehittäjäryhmässä on kymmeniä lääkäreitä, erikoistuvia ja kouluttajia, joiden työpanosta hyödynnetään ja on hyödynnetty vaiheittain. Esimerkiksi kaikista käyttäjäryhmistä muutamia henkilöitä haastateltiin kehitystyön alkuvaiheessa. Sieltä saatiin arvokkaita näkemyksiä ja toiveita sisällön suunnitteluun. On erinomaisen tärkeää, että mukana on kattavasti eri erikoisalojen henkilöitä mukana suunnittelussa, käyttäjillehän tätä tehdään.”

Mervi, järjestelmälle tulee hintaa, mutta lienee sen arvoista. Mitä muuta tietoa ja hyötyä tästä järjestelmästä saa jatkossa?

”Jatkossa tiedämme sitten tämä järjestelmän käyttäjäoikeuksista ainakin sen asian, että kuinka monta erikoistuvaa Suomessa on eri yliopistojen alueilla aktiivisesti opiskelemassa. Tämä helpottaa esimerkiksi suunniteltavien opinto-oikeuksien määräarviossa. Helpottaa kummasti tarvearvionkin kanssa. Erikoistuvan polku on pitkä (5-6v) ja sisältö on monitahoinen. Järjestelmällä koulutuksen sisällöstä tulee selkeämpi kuva ja tavoitteista tulee läpinäkyviä. Myös koulutuksen etenemisen seuranta auttaa havaitsemaan mahdolliset haasteet ja tunnistaa mahdolliset ongelmat. Myös jatkoa ajatellen erikostuva saa tässä itselleen tietynlaisen CV:n työpaikoistaan ja koulutuksestaan. Näemme myös, että tämänkaltainen järjestelmä voisi myöhemmässä vaiheessa auttaa erikoislääkäriä osoittamaan koulutuksen sisällön tarkemmin ja mahdolliset vahvuudet osaamisessaan. Mikäli myös valmistumisen jälkeen kerättäisiin täydennyskoulutuksesta tietoa, toimisi tämä portfoliona myös uralla myöhemmin. ”

Eli siis hyvät kollegat, jotkut uudistukset johtavat oikeasti vallitsevia oloja parempaan. Tämä erikoislääkärikoulutuksen uudistus ja ELSA ystävämme todellakin on yksi niistä. Uskon, että opintohallinnot saavat käsittelyyn jatkossa aika paljon vähemmän epämääräisiä paperilappuja kaikkine sotkuineen ja erikoistuvan angsti suorituksiensa oikeellisuudesta vähenee huomattavasti. 

 Elsaa kaveriksi odotellessa!

Ystävällisin terveisin,

Anne-Mari, UEF erikoislääkärikoulutuksen koordinaattori

 

 

 

Laatua erikoislääkärikoulutukseen viidellä eri tavalla!

Laatua erikoislääkärikoulutukseen v. 2021!

Jotakin mahtavaa se 2020 kuitenkin toi mukanaan, sillä erikoislääkärikoulutus on saanut hyvän sysäyksen eteenpäin tämän vuoden aikana. Keskeinen asia uudistuksessa on erikoislääkärikoulutuksen laadun parantaminen: struktuuri, suunnitelmallisuus, arviointi ja palaute. Kaikki tämä uudistustarve on tietoa, jota on saatu lukuisista erikoistuville tehdyistä erilaisista kyselyistä ja tutkimuksista. Laadun lisäksi oli tavoitteena kehittää haku – ja valintamenettelyä niin, että alalle saadaan soveltuvia ihmisiä oikea määrä tarpeeseen nähden.

Ensimmäinen laatuteko on osaamisperustaisuuden jalkauttaminen erikoislääkärikoulutukseen. Konkreettisesti tällä hetkellä sitä edistää uusi valtakunnallinen opinto-opas, joka on ollut käytössä 1.8.2020 alkaen ja sen sisältö koskee kaikkia 1.2.2020 jälkeen erikoistumaan valittuja. Opinto-oppaassa on nyt määritelty keskeiset alakohtaiset erikoisalan osaamistavoitteet ja niihin täydennyksenä seuraavaksi lisätään arviointiin ja palautteeseen liittyviä työkaluja ja menetelmiä – kuumeinen valmistelu eri aloilla on käynnissä ja syksyllä 2021 löytyy varmasti jo useimmilta erikoisaloilta hyviä malleja.

Opinto-oppaat (uudet ja vanhat) löydät täältä:

https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus#paragraph-21910

Ennen 1.2.2020 aloittaneet puolestaan jatkavat erikoistumista edellisen asetuksen mukaisen opinto-oppaan mukaan. Jos vastuukouluttajan kanssa neuvottelun jälkeen tuntuu kokonaisuutena järkevältä vaihtaa uuden asetuksen piiriin, ohjeet löytyvät täältä:

https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus#paragraph-21910

Toinen laatuteko on KOVA-lääkäritoiminta. Omalla ERVA-alueellamme KOVA-pilotissa kaikkiaan 9 KOVA-lääkäriä, joiden tehtävä on omalla alallaan huolehtia erityisvastuualueella erikoistuvien koulutuksen etenemistä koulutuksen vastuuhenkilöiden ja ylilääkärien ja ERVA-kouluttajien kanssa. Vuodelle 2021 olemme saamassa joukkoon uusia erikoisaloja ja toivottavasti kasvatamme joukkoa aina 15 erikoisalalle. Porukka on jo saanut aikaan monta hyvää uudistusta perehdtyksen ja oman alan erikoistuvien haastattelun tiimoilta. Tässä joukossa on voimaa! Pilotista voit lukea tästä:

https://www.uef.fi/fi/artikkeli/kys-ja-ita-suomen-yliopisto-satsaavat-erikoislaakarikoulutukseen-yhdeksan-kova-laakaria-mukana

Kolmas laatuteko on HOPS eli henkilökohtainen opintosuunnitelma. Kaikille aloille soveltuva pohja on valmisteilla ja tulee julkaisuun alkuvuoden aikana. HOPSia täyttäessä on hyvä käydä erikoistuvien tilanne läpi ja suunnitella alustavasti koulutuksen kulku. Tokihan asiat voivat monella tapaa muuttua, mutta ”koulutusväyläajattelu” on hyvä aloittaa jo siinä vaiheessa, kun erikoistuva saa opinto-oikeuden. Kaikki tämä vaatii paljon keskustelua eri kouluttajien ja erikoistuvan välillä ja on olennainen osa sitä, että asiat muuttuvat parempaan suuntaan.

Neljäs laatuteko on koulutuspaikkasopimusten arviointi: mikä takaa missäkin paikassa sen, että erikoistuva saa hyvää koulutusta? Yhtenäiset sopimuspohjat ja vaatimukset sekä kevyesti toteutettava koulutuspaikkojen arviointi ovat lähitulevaisuutta. Raskaampaan erikoisalakohtaiseen arviointi – ja auditointimenettelyyn on hyvä saada oma yliopistovetoinen mallinsa, kunhan koulutusuudistus saadaan konkreettisesti näkymään. Sitä ennen koulutus – ja työpaikkakyselyt sekä alan tieteellinen tutkimus pitää huolen, etteivät kehityskohteet pääse unohtumaan.

Viides laatuteko on tiedotus ja koulutus. On tärkeää että kaikki kollegat tietävät uudistuksesta edes vähän ja että lähikouluttajina ja -ohjaajina toimivat erikoislääkärit saavat koulutusta. Tietoa jaetaan koulutuspäivillä, klinikkameetingeissä ja erilaisissa lääkäri-TEAMSeissa kautta maan. UEF alueella KYS ERVAssa on menossa viides 3 opintopisteen erikoistuvan ohjaus – ja arviointikurssi (ELKK), jossa eri erikoisalojen kollegat saavat pienen perusohjauksen pedagogiikkaan, arviointiin ja palautteenantoon. Kurssit jatkuvat kahden kurssin vuositahdilla myös v. 2021. Yleislääkäreiden tarpeisiin on omat kaattavat koulutuskokonaisuutensa.

Lisätietoa ohjauskoulutuksista on täällä:

https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus#paragraph-21944

Jos sinulla on kysyttävää erikoislääkärikoulutuksesta, suunnista sivuille

https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus

tai kysy erikoislaakarikoulutus@uef.fi tai allekirjoittaneelta. Vastaus löytyy aina.

Rauhallista etäjoulua kaikille toivottaen, uudesta vuodesta rokotteen kanssa parempaa toivoen

Yst Anne-Mari (50% koordinaattorina kanssanne myös ensi vuonna hommia jatkaen)

Valtakunnallisesti yhtenevät opinto-oppaat vihdoinkin totta!

Uusi erikoislääkärikoulutuksen ja erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas on hyväksytty ja valmiina käyttöön 1.8.20 alkaen.

Erikoistuvalle saattaa tulla yllätyksenä, että saman erikoisalan opintovaatimukset ovat poikenneet toisistaan eri yliopistoissa. Yliopistojen autonomia on vahva ja sitä halutaan kunnioittaa. Opintouudistuksen myötä tarve yhtenäisille vaatimuksille on kuitenkin ilmeinen.

Annus horriblis ja se kuuluisa kevät 2020

Jokaisella erikoisalalla erikoislääkärikoulutuksen vaatimukset ovat nyt yhtenäiset koko Suomessa. Mielestäni se on melkoinen saavutus keskellä koronakevättä ja etäkokouksien maailmaa. Kaikki yli 50 erikoisalaa saivat vaatimuksensa paperille, opintohallinnot kaikissa yliopistoissa saivat paperit kuntoon ja yhtenäiseen malliin, alueelliset jatkokoulutustoimikunnat ja neuvottelukunnat sekä valtakunnallinen neuvottelukunta käsittelivät, korjasivat ja lopulta kaikkien viiden yliopiston tiedekuntaneuvostot hyväksyivät. Aikataulu asetuksen antamisesta kesäkuun alun deadlineen oli vähintäänkin tiukka. Onnittelut ja kiitokset ovat paikallaan. Prosessissa on jouduttu tinkimään omista ajatuksista ja mukautumaan toisen tahtoon – perusajatusta unohtamatta: tavoitteena oli määritellä ja kirjata, mitä valmistuvan erikoislääkärin pitää minimissään hallita ja siinä onnistuttiin.

Opinto-oppaaseen voit tutustua vaikkapa tästä: https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus

Jatkossa opinto-opas täydentyy osaamisen arviointiin tarvittavilla dokumenteilla, joissa määritellään koejakson ja kuulustelun lisäksi osaamisen arviointiin käytettävät ja hallittavat EPA – kokonaisuudet (entrustable professional activity) eli luotettavasti osoitettu pätevyys. EPA-arvioinnissa seurataan erikoistuvan kokonaissuoritusta annetussa työtehtävässä. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki siinä tehtävässä oleelliset ammattipätevyydet ja niistä jokainen arvioidaan erikseen. Useilla erikoisaloilla EPAt ovat vielä työn alla, mutta ilmaantuvat pikkuhiljaa käyttöön osaamisen ja arvioinnin tueksi. Jatkossa siis keskitytään lääketieteelliseen osaamisen lisäksi myös lääkärinä toimimisen muihin tärkeisiin osa-alueisiin kuten yhteistyötaitoihin, potilaan ja omaisten kohtaamiseen ja vaikkapa tiimin johtamiseen. Pienten nyanssien sijaan katsotaan kokonaisuutta ja sen hallintaa. EPA tarkoittaa myös sitä, että kaikkea tätä tulee lähiohjaajan erikoistuvalle opettaa, jotta taidot voidaan saavuttaa.

Mitä nyt sitten pitää tehdä?

Ensimmäinen ohje voisi olla, että Keep calm and enjoy the sun. Sitten voidaan todeta, että uusi opintosuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.20 ja se koskee kaikkia 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeuden saaneita erikoistuvia. Aiemmin aloittaneilla erikoistuvilla on aina oikeus hakemuksesta siirtyä suorittamaan koulutustaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti.

Jos olet jo oman erikoistumisesi loppusuoralla ns. vanhan asetuksen mukaan, kannattaa varmasti jatkaa valitsemallaan tiellä. Jos erikoistumista on vielä paljon edessä, lue uudet vaatimukset huolella läpi ja pohdi koulutuksen vastuuhenkilön kanssa, kuinka kannattaa toimia jatkaako vai vaihtaako? UEF erikoislääkärikoulutuksen sivuille tulee ohjeet siirtymän mahdollisimman yksinkertaiseen suorittamiseen ennen elokuun alkua.

Hitaasti kiiruhtamalla

On toki päivänselvää, että uudistus on iso. Moni asia on vielä kesken ja siksi erikoistuminen alkuun uudenkin opinto-oppaan mukaan aloittavilla muistuttaa vanhaa aikaperusteista tapaa. Muutos on silti erittäin tervetullut: kukaan ei tähän mennessä tapaamistani ihmisistä ole pitänyt sitä tarpeettomana ja tahto vihdoin tehdä asiat strukturoidummin on kova. Useiden tehtyjen koulutuskyselyiden mukaan juuri palautteenanto ja selkeä struktuuri meiltä puuttuu, ja sitä nyt opetellaan tekemään porukalla. Tällä hetkellä mm. koulutamme laajasti lähiohjaajia (erikoislääkärit) ohjaamaan, antamaan palautetta ja arviomaan. Syksyllä starttaavalla KOVA-lääkäritoiminnalla tuemme uudistuksen onnistumista eri työpaikoissa ja rakennamme sujuvampia koulutusväyliä eri aloille.

Ajatelkaa niin, että jos akuuttineurologi (minä) pystyy koordinaattorina sietämään sen, että tämä kaikki ottaa aikaa, eikä tapahdu hetkessä – tekin pystytte. Tärkeintä on että on tahtoa ja asiat vihdoin tapahtuvat oikeasti.

Lisätietoa UKK – linkistä:

https://www.uef.fi/fi/jatkuva-oppiminen/erikoislaakarikoulutus

Hyvää kesää toivotellen

Anne-Mari

 

KOVA-lääkäri, mikä se on?

KOVA-lääkäri, mikä se on?

Koulutusvastuu eli lyhenteellä KOVA-lääkäri, on erikoislääkärikoulutusta koulutuspaikoissa (työpaikka) professorin ja ylilääkärin apuna käytäntöä koordinoiva erikoislääkäri, joka on kiinnostunut erikoislääkärikoulutuksen edistämisestä, ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Pitkän ajan tavoitteena on, että näitä lääkäreitä löytyy jokaiselta erikoisalalta niin lääketieteen kuin hammaslääketieteen puolelta, eri koulutuspaikoista joko omana tai useamman koulutuspaikan yhteisenä.

Miksi juuri KOVA ja missä niitä kasvaa?

KOVA-lääkäri on alkujaan tamperelaista nomenklatuuria, sillä ensimmäiset KOVA-lääkärit aloittivat toimintansa TAYSin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä keväällä 2019. Nimilyhenne otti nopeasti paikkansa koulutuslääkärien sanavarastossa ja siksi muutkin yliopistot ottavat nimilyhenteen mielellään käyttöön. Tampereella toimintaa on jo yli 30 erikoisalalla ja myös kahdessa keskussairaalapiirissä (Kanta-Hämeen – ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit).

Asiasta voit lukea täältä: https://www.nly.fi/koulutusvastuulaakarit-aloittivat-tampereella/

Tampereen viesteistä rohkaistuneina TYKS ja Turun yliopisto aloittivat 9 KOVA-lääkärillä Tammikuussa 2020 ja kaavailevat syksyllä volyymin nostamista 10-15 erikoislääkärin verran. Kuopiossa kartoitettiin erikoisalojen halukkuutta KOVA-lääkäripilottiin keväällä 2020 ja kaikkiaan 10 erikoisalaa valittiin. Toiminta oli tarkoitus aloittaa 31.3.20 starttiseminaarilla, mutta COVID tuli väliin ja siirsi aloitusta lopulta syksyyn 1.9.2020, jolloin toiminta alkaa muodossa tai toisessa. Helsinki on myös suunnittelemassa KOVA-lääkäritoiminnan aloitusta: tavoitteena on jopa 90 erikoislääkärin valjastaminen KOVA-lääkäritoimintaan eri toimipisteissä ja erikoisaloilla.

Turun toiminnasta juttua tässä: https://www.nly.fi/koulutusvastuulaakarit-aloittivat-tampereella/

KOVA on mielestäni hyvä nimi, se kuvaa myös tämänhetkistä tahtoa tehdä erikoislääkärikoulutuksesta parempi kuin koskaan!

Erikoislääkärikoulutuksen ammattilainen?

Mitä se KOVA-lääkäri sitten oikein voisi tehdä? Erikoisaloilla on mahdollisuus muokata KOVA-lääkärin työnkuvaa sellaiseksi kuin tarpeen on, mutta keskeistä on Tampereen kokemuksen mukaan (lainaus J. Rellman 2020):

  • Erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen yhteistyössä koulutusvastuuhenkilön (professori), yksiköiden kouluttajien ja ylilääkärien kanssa
  • Erikoistuvien koulutuksen suunnittelu ja toteutumisen seuranta
  • Yhteistyö ja koulutuksen koordinaatio eri koulutuspaikkojen välillä
  • Erikoistumispaikkojen laadun varmistaminen ja tiedonvälitys yliopiston ja koulutuspaikkojen välillä
  • Kouluttajien kouluttaminen ja tiedonvälitys koulutusuudistuksesta
  • Erikoislääkärikoulutukseen liittyvien koulutusten suunnittelu ja koordinointi
  • Osallistuminen osaamisperustaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

Jokaisen KOVA-lääkärin toimenkuva voi olla hyvin erilainen, mutta johtotähtenä on olla erikoislääkärikoulutuksen osaaja ja linkki yliopiston ja työpaikan välillä erikoistuvan asioiden edistämiseksi.

Mistä aika ja rahoitus?

KOVA-toiminta on yliopiston ohjaamaa, mutta työ tehdään koulutuspaikoissa eli suomeksi työpaikoilla. Työnantaja varaa KOVA-lääkärille 20% työajasta eli yhden päivän viikossa näihin tehtäviin. Tehtävät voivat eri aloilla vaihdella hyvinkin paljon, kuitenkin niin, että tehtävien laajuus tulisi olla hoidettavissa em. ajan kanssa. Jokaiselle KOVA-lääkärille maksetaan yliopistolta henkilökohtaisen lisän tyyppinen palkkio erikoislääkärikoulutuksen edistämisestä STM:n erikoislääkärikoulutukseen kohdentamasta rahoituksesta. STM rahoitus eri yliopistoille on hyvin eri suuruista liittyen valmistuneiden erikoislääkärien suhteelliseen määrään ja siksi mahdollisuuksia koulutusvastuulääkärien korvauksiin on eri tavalla eri yliopistoissa – UEFissa on nyt varaa 10 lääkärin aloitukseen. Kuukausikorvauksen jatko riippuu seuraavien vuosien rahoituksesta. Sinänsä toiminta olennaisesti tehdään työpaikoilla osana omaa työtä eikä yliopiston korvaus tai sen puute sitä estä, mutta lisävastuut on hyvä huomioida kannustimilla ja em. rahoitus on nimenomaisesti korvamerkitty erikoislääkärikoulutuksen edistämiseen, siksi sitä pyritään käyttämään tähän asiaan.

Mitkä alat starttaavat Kuopiossa?

KOVA lääkäripilottialat UEF alueella (KYS) ovat: Anestesiologia – ja tehohoito, Gastro-enterologinen kirurgia, Kardiologia, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Lastentaudit, Naistentaudit, Radiologia, Sisätaudit, Yleislääketiede, Hammaslääketiede ja jatkossa akuuttilääketiede. Muut lääkärit ovat KYS palveluksessa, mutta yleislääketieteen KOVA-lääkäri on valittu Jyväskylästä. Tarkoitus on pilotin kokemusten jälkeen laajentaa toimintaa eri erikoisaloilla ja ERVAssa seuraavina vuosina.

Mitä hyötyä on KOVA-lääkäristä?

Epäilijöitä löytyy varmasti ja voi olla että osa ajattelee tämän olevan taas uusi juoni vältellä ”oikeaa kliinistä työtä”. Tampereella on nyt menty vuosi toiminnan aloittamisesta ja palaute koulutusvastuulääkäritoiminnasta on ollut myönteistä – jopa vähän kriittisempien lasien takaa katsottuna. Kun erikoislääkärikoulutuksen organisointiin liittyvät käytännöntehtävät vastuutetaan klinikassa KOVA-lääkäreille, vapautuu muille erikoislääkäreille kliiniseen työhön enemmän aikaa ja suoritemäärät klinikassa eivät suinkaan putoa. Suunnitelmallisuuden puute on leimannut nimenomaisesti erikoislääkärikoulutusta alalla kuin alalla ja tässä sitä nyt sitten alkaisi olla. Kun koulutus etenee oikea-aikaisesti ja mm. perehdytys hoidetaan hyvin, erikoistuva lääkäri omaksuu nopeammin toimipaikkojen käytännöt ja työn laatu paranee. Jotta kaikki tämä toteutuu, KOVA-lääkärin työnkuva vaatii hyvää suunnittelua, tehtyjen asioiden raportointia ja työajan kohdentamista oikeisiin asioihin.

KOVA-lääkärijärjestelmä on yksi niistä monista asioista, joilla saadaan vuosien aikana erikoislääkärikoulutus paremmaksi ja asetuksen mukainen käytäntö pikkuhiljaa uudeksi normaaliksi.

Anne-Mari

 

Erikoistumista ja ohjausta poikkeusoloissa!

Erikoistumista ja ohjausta poikkeusoloissa!

Elämme aikaa, jolloin Suomessa on valmiustilalainsäädäntö, liikkuminen rajoitettua, Uusimaa suljettu. Vihdoin kansakunta pesee käsiään ja käsidesin kulutus terveydenhuollossa on sillä tasolla kuin sen infektiokaudella pitääkin olla.

Lääkärillä on työvelvoite, kuten kuvioon kuuluu: toki myös halu tehdä se mitä ikinä voimme tämän tilanteen hallitsemiseksi ja kukistamiseksi. Työnantaja käyttää myös tasapuolisuuden nimissä määräysvaltaansa. Ammattimme puolesta olemme epidemian ytimessä. Alttiina omalle sairastumiselle ja perheemme ja läheistemme sairastuttamiselle. Jotta voimme työskennellä, meillä pitää olla tieto siitä, että meistä pidetään huoli myös tämän jälkeen ja tämän prosessin aikana.

Ajatuksia asiasta kollegojen silmin: https://yle.fi/uutiset/3-11288278

Mitä kaikkea taphtuukaan?

Erilaisia päivystysrinkejä perustetaan lisää, sairastumisia ja karanteeneja ajatellen vahvistetaan joukkoja. Osastoja ja päivystyksiä kohortoidaan, sairaaloissa lisätään tehohoidon kapasiteettia. Työyksiköissä opetellaan suojapukeutumista ja koulutetaan hengitystieinfektiopotilaan hoitoa. Osalle on tärkeää jatkaa oman erikoisosaamisensa käyttöä, sillä muutkin kuin infektiopotilaat on hoidettava – COVID+ tai ei. Osalla taas on aika kuoria esiin se LL, lääketieteen lisensiaatti ja yleisammattilainen, josta saadaan nopealla kertauksella osaaja juuri siihen toimintaan, mitä nyt tarvitaan. Etätyötä on opittava hyödyntämään niille, joiden pitää pysyä hetki poissa karanteenin vuoksi. Jokaisen pitää pystyä joustamaan tavalla tai toisella.

Erikoistuminen ja epidemia?

Tavoite on, ettei kenenkään erikoistuminen ja valmistuminen kohtuuttomasti viivästy. Yliopistot ovat suljettuna ja työntekijät opintohallinnossa ja perusopetuksessa ovat tehneet etätyöstä uuden normin, hyvin lyhyessä ajassa. Erikoislääkärikuulustelut järjestetään, tosin hieman viivästettynä: aikataulut näet tästä https://sites.utu.fi/valtakunnallinenkuulustelu/.

Osa viivästää suunnitelmaansa omastakin lähtökohdastaan: nyt keskitytään tekemään työstä ja huolehtimaan perheestä eikä haluta kuormittaa omaa ajatusmaailmaa yhtään enempää kuin on pakko. Osa erikoistumisjaksoista on ollut pakko muuttaa ja siirtää: elektiivisen toiminnan alasajo on aiheuttanut sen, että kaikkea sitä mitä tarvetta olisi oppia, ei ole nyt tarjolla. Palvelujen osalta pyritään asiat ratkaisemaan parhain päin ja järjellä, kunhan nähdään mihin tämä johtaa. Koronasta aiheutuvista poissaoloista muodostetaan valtakunnallisia linjauksia, jotta asiat saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin. Edelleen tavoite on valmis erikoislääkäri oikeassa ajassa poikkeusolojenkin keskellä. Nyt fokus toki on päivä kerrallaan eteenpäinmenossa, siellä missä meitä tarvitaan.

Miten tämä meitä opettaa?

Tämä aika on niitä elämän korkeakouluja. Opimme tässä ajassa hurjasti uutta yhteistyöstä, nopeasta päätöksenteosta, teemme ison digiloikan ja päivystämme todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Huomaamme myös asioita, jotka voisivat pysyvästikin olla toisin. Jos minulta kysytään, opimme enemmän kuin normiarjessa kaikesta siitä, mikä ympäröi medisiinan ydintä. Opimme ehkä myös sen, miten tärkeää on suomalainen yhteiskuntajärjestys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kiitämme toimintakykyisestä julkisesta terveydenhuollostamme, koulujärjestelmästä ja päivähoidosta. Huolestumme yrittäjien puolesta. Yhteiskunta tulee näkyväksi ja oma roolimme siinä mukana.

Itse olen oppinut sen, että olen oikeasti onnellinen ammatistani: siitä että minua tarvitaan erikoisalallani, mutta myös siitä lisurista, joka sen alla vielä on. Olen myös iloinen että muita ominaisuuksiani voi nyt hyödyntää. Koordinaattorinhommia voi tehdä ohessa myös, pääpaino kuitenkin hetken muualla.

Toivon kaikille kollegoille jaksamista ja erikoistuville uskoa tulevaan. Asiat järjestyvät.

Yst Anne-Mari

 

Vihdoinkin uusi asetus!

Nyt se on täällä! Todellinen koulutuskulttuurivallankumous!

Erikoislääkäri – ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uusi asetusteksti näki päivänvalon 1.2.20.

Asetustekstiin pääset tästä:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200055

Mistä on kyse?

Olemme vihdoinkin siirtymässä  myös Suomessa osaamisperustaiseen koulutukseen pelkän aikaperusteisen sijaan. Asetus luo hengen ja raamin uudistukselle, jota erikoisalat, yliopistot, työpaikat ja kaikki erikoislääkärikoulutukseen osalliset kollegat lähtevät toteuttamaan. Porukassa. Koulutuksen sisällöstä ja onnistumisesta vastaamme me kaikki.

Olennaista asetuksessa on:

  • Erikoislääkärikoulutuksen minimipituus on jatkossa viisi vuotta
  • Erikoishammaslääkärikoulutuksen minimipituus on kolme vuotta
  • Terveyskeskuksessa suoritettava palvelujakso on edelleen vähintään 9kk
  • Joustavampi koulutusmalli (50/50 sääntö poistuu)
  • Uusi asetus koskee 1.2.20 jälkeen opinto-oikeuden saaneita
  • Tällä hetkellä jo erikoistumassa olevat voivat halutessaan siirtyä uuden asetuksen piiriin
  • Kuulustelu ei ole enää ehdoton edellytys, vaan muitakin osaamisen arvioinnin tapoja voidaan käyttää.

Koulutuksemme uudistus on toki vasta alkutaipaleella. Ensimmäinen työ on kaikkien alojen opinto-oppaiden päivitys uuteen koulutusmalliin sopivaksi ja se on odotettavissa syksyyn mennessä.

Lue lisää tästä https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/asetus-lisaa-joustoa-erikoislaakarikoulutukseen/

Olennaista uudistuksessa on:

  • Uusi valintamenettely on jo käynnissä  ja sitä kehitetään yhdessä toimijoiden kanssa
  • Osaamistavoitteet koulutuksen ja arvioinnin pohjaksi eri erikoisaloille
  • Erikoislääkäreitä koulutetaan ohjaamaan ja arvioimaan ja antamaan palautetta
  • Klinikoihin koulutetaan pikkuhiljaa pilottien kautta koulutusvastuulääkäreitä
  • Sähköistä alustaa arvioinnin tueksi tehdään (ELSA)
  • Koulutusväyliä suunnitellaan
  • Koulutuksen laatuun panostetaan ja sitä aletaan mitata

Vastauksia kysymyksiin löytyy täältä (päivittymässä):

https://www.uef.fi/web/laake/ukk-usein-kysytyt-kysymykset

https://www.uef.fi/web/laake/erikoislaakarikoulutus

Joko me ollaan perillä?

Arvelen, että uudistuksen läpivieminen täydellisesti osaksi koulutuspaikkojemme (eli työpaikkojemme) arkea ottaa aikaa suunnilleen saman verran kuin erikoistuvan kasvaminen hyväksi asiantuntevaksi erikoislääkäriksi, sellaiset 5 – 10 vuotta. Aika voi tuntua pitkältä, mutta se on vallankumoukselle juuri sopiva aika. The game is on!

Tuntuu mahtavalta olla koordinoimassa uudistusta “omalla maalla” UEFissa ja KYS erityisvastuualueella.

Pistän hommaan parhaani,

Yst. Anne-Mari, Kuopion Yliopiston ja UEFin kasvatti (LL 2000, ERL 2007, LT2018)

P.S. UEF nettisivut ovat parhaillaan uudistumassa, jatkossa tietoa on helpompi löytää myös erikoislääkärikoulutuksesta