Valtakunnallisesti yhtenevät opinto-oppaat vihdoinkin totta!

Valtakunnallisesti yhtenevät opinto-oppaat vihdoinkin totta!

Uusi erikoislääkärikoulutuksen ja erikoishammaslääkärikoulutuksen opinto-opas on hyväksytty ja valmiina käyttöön 1.8.20 alkaen.

Erikoistuvalle saattaa tulla yllätyksenä, että saman erikoisalan opintovaatimukset ovat poikenneet toisistaan eri yliopistoissa. Yliopistojen autonomia on vahva ja sitä halutaan kunnioittaa. Opintouudistuksen myötä tarve yhtenäisille vaatimuksille on kuitenkin ilmeinen.

Annus horriblis ja se kuuluisa kevät 2020

Jokaisella erikoisalalla erikoislääkärikoulutuksen vaatimukset ovat nyt yhtenäiset koko Suomessa. Mielestäni se on melkoinen saavutus keskellä koronakevättä ja etäkokouksien maailmaa. Kaikki yli 50 erikoisalaa saivat vaatimuksensa paperille, opintohallinnot kaikissa yliopistoissa saivat paperit kuntoon ja yhtenäiseen malliin, alueelliset jatkokoulutustoimikunnat ja neuvottelukunnat sekä valtakunnallinen neuvottelukunta käsittelivät, korjasivat ja lopulta kaikkien viiden yliopiston tiedekuntaneuvostot hyväksyivät. Aikataulu asetuksen antamisesta kesäkuun alun deadlineen oli vähintäänkin tiukka. Onnittelut ja kiitokset ovat paikallaan. Prosessissa on jouduttu tinkimään omista ajatuksista ja mukautumaan toisen tahtoon – perusajatusta unohtamatta: tavoitteena oli määritellä ja kirjata, mitä valmistuvan erikoislääkärin pitää minimissään hallita ja siinä onnistuttiin.

Opinto-oppaaseen voit tutustua vaikkapa tästä:

https://www3.uef.fi/web/laake/opinto-oppaat

Jatkossa opinto-opas täydentyy osaamisen arviointiin tarvittavilla dokumenteilla, joissa määritellään koejakson ja kuulustelun lisäksi osaamisen arviointiin käytettävät ja hallittavat EPA – kokonaisuudet (entrustable professional activity) eli luotettavasti osoitettu pätevyys. EPA-arvioinnissa seurataan erikoistuvan kokonaissuoritusta annetussa työtehtävässä. Arvioinnissa otetaan huomioon kaikki siinä tehtävässä oleelliset ammattipätevyydet ja niistä jokainen arvioidaan erikseen. Useilla erikoisaloilla EPAt ovat vielä työn alla, mutta ilmaantuvat pikkuhiljaa käyttöön osaamisen ja arvioinnin tueksi. Jatkossa siis keskitytään lääketieteelliseen osaamisen lisäksi myös lääkärinä toimimisen muihin tärkeisiin osa-alueisiin kuten yhteistyötaitoihin, potilaan ja omaisten kohtaamiseen ja vaikkapa tiimin johtamiseen. Pienten nyanssien sijaan katsotaan kokonaisuutta ja sen hallintaa. EPA tarkoittaa myös sitä, että kaikkea tätä tulee lähiohjaajan erikoistuvalle opettaa, jotta taidot voidaan saavuttaa.

Erikoisalakohtaisesta osaamisen arvioinnista voit lukea tästä:

https://www3.uef.fi/documents/376176/2660227/EL_Osaamisen_arviointi_2020-2021.pdf/c94df36d-071e-40c1-978f-6b3140c8774d

Mitä nyt sitten pitää tehdä?

Ensimmäinen ohje voisi olla, että Keep calm and enjoy the sun. Sitten voidaan todeta, että uusi opintosuunnitelma otetaan käyttöön 1.8.20 ja se koskee kaikkia 1.2.2020 jälkeen opinto-oikeuden saaneita erikoistuvia. Aiemmin aloittaneilla erikoistuvilla on aina oikeus hakemuksesta siirtyä suorittamaan koulutustaan uusimman opetussuunnitelman mukaisesti.

Jos olet jo oman erikoistumisesi loppusuoralla ns. vanhan asetuksen mukaan, kannattaa varmasti jatkaa valitsemallaan tiellä. Jos erikoistumista on vielä paljon edessä, lue uudet vaatimukset huolella läpi ja pohdi koulutuksen vastuuhenkilön kanssa, kuinka kannattaa toimia jatkaako vai vaihtaako? UEF erikoislääkärikoulutuksen sivuille tulee ohjeet siirtymän mahdollisimman yksinkertaiseen suorittamiseen ennen elokuun alkua.

Hitaasti kiiruhtamalla

On toki päivänselvää, että uudistus on iso. Moni asia on vielä kesken ja siksi erikoistuminen alkuun uudenkin opinto-oppaan mukaan aloittavilla muistuttaa vanhaa aikaperusteista tapaa. Muutos on silti erittäin tervetullut: kukaan ei tähän mennessä tapaamistani ihmisistä ole pitänyt sitä tarpeettomana ja tahto vihdoin tehdä asiat strukturoidummin on kova. Useiden tehtyjen koulutuskyselyiden mukaan juuri palautteenanto ja selkeä struktuuri meiltä puuttuu, ja sitä nyt opetellaan tekemään porukalla. Tällä hetkellä mm. koulutamme laajasti lähiohjaajia (erikoislääkärit) ohjaamaan, antamaan palautetta ja arviomaan. Syksyllä starttaavalla KOVA-lääkäritoiminnalla tuemme uudistuksen onnistumista eri työpaikoissa ja rakennamme sujuvampia koulutusväyliä eri aloille.

Ajatelkaa niin, että jos akuuttineurologi (minä) pystyy koordinaattorina sietämään sen, että tämä kaikki ottaa aikaa, eikä tapahdu hetkessä – tekin pystytte. Tärkeintä on että on tahtoa ja asiat vihdoin tapahtuvat oikeasti.

Lisätietoa UKK – linkistä:

https://www3.uef.fi/web/laake/ukk-usein-kysytyt-kysymykset

Hyvää kesää toivotellen

Anne-Mari

 

KOVA-lääkäri, mikä se on?

KOVA-lääkäri, mikä se on?

Koulutusvastuu eli lyhenteellä KOVA-lääkäri, on erikoislääkärikoulutusta koulutuspaikoissa (työpaikka) professorin ja ylilääkärin apuna käytäntöä koordinoiva erikoislääkäri, joka on kiinnostunut erikoislääkärikoulutuksen edistämisestä, ohjaamisesta ja kouluttamisesta. Pitkän ajan tavoitteena on, että näitä lääkäreitä löytyy jokaiselta erikoisalalta niin lääketieteen kuin hammaslääketieteen puolelta, eri koulutuspaikoista joko omana tai useamman koulutuspaikan yhteisenä.

Miksi juuri KOVA ja missä niitä kasvaa?

KOVA-lääkäri on alkujaan tamperelaista nomenklatuuria, sillä ensimmäiset KOVA-lääkärit aloittivat toimintansa TAYSin ja Tampereen yliopiston yhteistyönä keväällä 2019. Nimilyhenne otti nopeasti paikkansa koulutuslääkärien sanavarastossa ja siksi muutkin yliopistot ottavat nimilyhenteen mielellään käyttöön. Tampereella toimintaa on jo yli 30 erikoisalalla ja myös kahdessa keskussairaalapiirissä (Kanta-Hämeen – ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit).

Asiasta voit lukea täältä: https://www.nly.fi/koulutusvastuulaakarit-aloittivat-tampereella/

Tampereen viesteistä rohkaistuneina TYKS ja Turun yliopisto aloittivat 9 KOVA-lääkärillä Tammikuussa 2020 ja kaavailevat syksyllä volyymin nostamista 10-15 erikoislääkärin verran. Kuopiossa kartoitettiin erikoisalojen halukkuutta KOVA-lääkäripilottiin keväällä 2020 ja kaikkiaan 10 erikoisalaa valittiin. Toiminta oli tarkoitus aloittaa 31.3.20 starttiseminaarilla, mutta COVID tuli väliin ja siirsi aloitusta lopulta syksyyn 1.9.2020, jolloin toiminta alkaa muodossa tai toisessa. Helsinki on myös suunnittelemassa KOVA-lääkäritoiminnan aloitusta: tavoitteena on jopa 90 erikoislääkärin valjastaminen KOVA-lääkäritoimintaan eri toimipisteissä ja erikoisaloilla.

Turun toiminnasta juttua tässä: https://www.nly.fi/koulutusvastuulaakarit-aloittivat-tampereella/

KOVA on mielestäni hyvä nimi, se kuvaa myös tämänhetkistä tahtoa tehdä erikoislääkärikoulutuksesta parempi kuin koskaan!

Erikoislääkärikoulutuksen ammattilainen?

Mitä se KOVA-lääkäri sitten oikein voisi tehdä? Erikoisaloilla on mahdollisuus muokata KOVA-lääkärin työnkuvaa sellaiseksi kuin tarpeen on, mutta keskeistä on Tampereen kokemuksen mukaan (lainaus J. Rellman 2020):

  • Erikoislääkärikoulutuksen kehittäminen yhteistyössä koulutusvastuuhenkilön (professori), yksiköiden kouluttajien ja ylilääkärien kanssa
  • Erikoistuvien koulutuksen suunnittelu ja toteutumisen seuranta
  • Yhteistyö ja koulutuksen koordinaatio eri koulutuspaikkojen välillä
  • Erikoistumispaikkojen laadun varmistaminen ja tiedonvälitys yliopiston ja koulutuspaikkojen välillä
  • Kouluttajien kouluttaminen ja tiedonvälitys koulutusuudistuksesta
  • Erikoislääkärikoulutukseen liittyvien koulutusten suunnittelu ja koordinointi
  • Osallistuminen osaamisperustaisen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen

Jokaisen KOVA-lääkärin toimenkuva voi olla hyvin erilainen, mutta johtotähtenä on olla erikoislääkärikoulutuksen osaaja ja linkki yliopiston ja työpaikan välillä erikoistuvan asioiden edistämiseksi.

Mistä aika ja rahoitus?

KOVA-toiminta on yliopiston ohjaamaa, mutta työ tehdään koulutuspaikoissa eli suomeksi työpaikoilla. Työnantaja varaa KOVA-lääkärille 20% työajasta eli yhden päivän viikossa näihin tehtäviin. Tehtävät voivat eri aloilla vaihdella hyvinkin paljon, kuitenkin niin, että tehtävien laajuus tulisi olla hoidettavissa em. ajan kanssa. Jokaiselle KOVA-lääkärille maksetaan yliopistolta henkilökohtaisen lisän tyyppinen palkkio erikoislääkärikoulutuksen edistämisestä STM:n erikoislääkärikoulutukseen kohdentamasta rahoituksesta. STM rahoitus eri yliopistoille on hyvin eri suuruista liittyen valmistuneiden erikoislääkärien suhteelliseen määrään ja siksi mahdollisuuksia koulutusvastuulääkärien korvauksiin on eri tavalla eri yliopistoissa – UEFissa on nyt varaa 10 lääkärin aloitukseen. Kuukausikorvauksen jatko riippuu seuraavien vuosien rahoituksesta. Sinänsä toiminta olennaisesti tehdään työpaikoilla osana omaa työtä eikä yliopiston korvaus tai sen puute sitä estä, mutta lisävastuut on hyvä huomioida kannustimilla ja em. rahoitus on nimenomaisesti korvamerkitty erikoislääkärikoulutuksen edistämiseen, siksi sitä pyritään käyttämään tähän asiaan.

Mitkä alat starttaavat Kuopiossa?

KOVA lääkäripilottialat UEF alueella (KYS) ovat: Anestesiologia – ja tehohoito, Gastro-enterologinen kirurgia, Kardiologia, Korva-, nenä- ja kurkkutaudit, Lastentaudit, Naistentaudit, Radiologia, Sisätaudit, Yleislääketiede, Hammaslääketiede ja jatkossa akuuttilääketiede. Muut lääkärit ovat KYS palveluksessa, mutta yleislääketieteen KOVA-lääkäri on valittu Jyväskylästä. Tarkoitus on pilotin kokemusten jälkeen laajentaa toimintaa eri erikoisaloilla ja ERVAssa seuraavina vuosina.

Mitä hyötyä on KOVA-lääkäristä?

Epäilijöitä löytyy varmasti ja voi olla että osa ajattelee tämän olevan taas uusi juoni vältellä ”oikeaa kliinistä työtä”. Tampereella on nyt menty vuosi toiminnan aloittamisesta ja palaute koulutusvastuulääkäritoiminnasta on ollut myönteistä – jopa vähän kriittisempien lasien takaa katsottuna. Kun erikoislääkärikoulutuksen organisointiin liittyvät käytännöntehtävät vastuutetaan klinikassa KOVA-lääkäreille, vapautuu muille erikoislääkäreille kliiniseen työhön enemmän aikaa ja suoritemäärät klinikassa eivät suinkaan putoa. Suunnitelmallisuuden puute on leimannut nimenomaisesti erikoislääkärikoulutusta alalla kuin alalla ja tässä sitä nyt sitten alkaisi olla. Kun koulutus etenee oikea-aikaisesti ja mm. perehdytys hoidetaan hyvin, erikoistuva lääkäri omaksuu nopeammin toimipaikkojen käytännöt ja työn laatu paranee. Jotta kaikki tämä toteutuu, KOVA-lääkärin työnkuva vaatii hyvää suunnittelua, tehtyjen asioiden raportointia ja työajan kohdentamista oikeisiin asioihin.

KOVA-lääkärijärjestelmä on yksi niistä monista asioista, joilla saadaan vuosien aikana erikoislääkärikoulutus paremmaksi ja asetuksen mukainen käytäntö pikkuhiljaa uudeksi normaaliksi.

Anne-Mari

 

Erikoistumista ja ohjausta poikkeusoloissa!

Erikoistumista ja ohjausta poikkeusoloissa!

Elämme aikaa, jolloin Suomessa on valmiustilalainsäädäntö, liikkuminen rajoitettua, Uusimaa suljettu. Vihdoin kansakunta pesee käsiään ja käsidesin kulutus terveydenhuollossa on sillä tasolla kuin sen infektiokaudella pitääkin olla.

Lääkärillä on työvelvoite, kuten kuvioon kuuluu: toki myös halu tehdä se mitä ikinä voimme tämän tilanteen hallitsemiseksi ja kukistamiseksi. Työnantaja käyttää myös tasapuolisuuden nimissä määräysvaltaansa. Ammattimme puolesta olemme epidemian ytimessä. Alttiina omalle sairastumiselle ja perheemme ja läheistemme sairastuttamiselle. Jotta voimme työskennellä, meillä pitää olla tieto siitä, että meistä pidetään huoli myös tämän jälkeen ja tämän prosessin aikana.

Ajatuksia asiasta kollegojen silmin: https://yle.fi/uutiset/3-11288278

Mitä kaikkea taphtuukaan?

Erilaisia päivystysrinkejä perustetaan lisää, sairastumisia ja karanteeneja ajatellen vahvistetaan joukkoja. Osastoja ja päivystyksiä kohortoidaan, sairaaloissa lisätään tehohoidon kapasiteettia. Työyksiköissä opetellaan suojapukeutumista ja koulutetaan hengitystieinfektiopotilaan hoitoa. Osalle on tärkeää jatkaa oman erikoisosaamisensa käyttöä, sillä muutkin kuin infektiopotilaat on hoidettava – COVID+ tai ei. Osalla taas on aika kuoria esiin se LL, lääketieteen lisensiaatti ja yleisammattilainen, josta saadaan nopealla kertauksella osaaja juuri siihen toimintaan, mitä nyt tarvitaan. Etätyötä on opittava hyödyntämään niille, joiden pitää pysyä hetki poissa karanteenin vuoksi. Jokaisen pitää pystyä joustamaan tavalla tai toisella.

Erikoistuminen ja epidemia?

Tavoite on, ettei kenenkään erikoistuminen ja valmistuminen kohtuuttomasti viivästy. Yliopistot ovat suljettuna ja työntekijät opintohallinnossa ja perusopetuksessa ovat tehneet etätyöstä uuden normin, hyvin lyhyessä ajassa. Erikoislääkärikuulustelut järjestetään, tosin hieman viivästettynä: aikataulut näet tästä https://sites.utu.fi/valtakunnallinenkuulustelu/.

Osa viivästää suunnitelmaansa omastakin lähtökohdastaan: nyt keskitytään tekemään työstä ja huolehtimaan perheestä eikä haluta kuormittaa omaa ajatusmaailmaa yhtään enempää kuin on pakko. Osa erikoistumisjaksoista on ollut pakko muuttaa ja siirtää: elektiivisen toiminnan alasajo on aiheuttanut sen, että kaikkea sitä mitä tarvetta olisi oppia, ei ole nyt tarjolla. Palvelujen osalta pyritään asiat ratkaisemaan parhain päin ja järjellä, kunhan nähdään mihin tämä johtaa. Koronasta aiheutuvista poissaoloista muodostetaan valtakunnallisia linjauksia, jotta asiat saadaan sujumaan mahdollisimman hyvin. Edelleen tavoite on valmis erikoislääkäri oikeassa ajassa poikkeusolojenkin keskellä. Nyt fokus toki on päivä kerrallaan eteenpäinmenossa, siellä missä meitä tarvitaan.

Miten tämä meitä opettaa?

Tämä aika on niitä elämän korkeakouluja. Opimme tässä ajassa hurjasti uutta yhteistyöstä, nopeasta päätöksenteosta, teemme ison digiloikan ja päivystämme todennäköisesti enemmän kuin koskaan. Huomaamme myös asioita, jotka voisivat pysyvästikin olla toisin. Jos minulta kysytään, opimme enemmän kuin normiarjessa kaikesta siitä, mikä ympäröi medisiinan ydintä. Opimme ehkä myös sen, miten tärkeää on suomalainen yhteiskuntajärjestys ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus. Kiitämme toimintakykyisestä julkisesta terveydenhuollostamme, koulujärjestelmästä ja päivähoidosta. Huolestumme yrittäjien puolesta. Yhteiskunta tulee näkyväksi ja oma roolimme siinä mukana.

Itse olen oppinut sen, että olen oikeasti onnellinen ammatistani: siitä että minua tarvitaan erikoisalallani, mutta myös siitä lisurista, joka sen alla vielä on. Olen myös iloinen että muita ominaisuuksiani voi nyt hyödyntää. Koordinaattorinhommia voi tehdä ohessa myös, pääpaino kuitenkin hetken muualla.

Toivon kaikille kollegoille jaksamista ja erikoistuville uskoa tulevaan. Asiat järjestyvät.

Yst Anne-Mari

 

Vihdoinkin uusi asetus!

Nyt se on täällä! Todellinen koulutuskulttuurivallankumous!

Erikoislääkäri – ja erikoishammaslääkärikoulutuksen uusi asetusteksti näki päivänvalon 1.2.20.

Asetustekstiin pääset tästä:

https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2020/20200055

Mistä on kyse?

Olemme vihdoinkin siirtymässä  myös Suomessa osaamisperustaiseen koulutukseen pelkän aikaperusteisen sijaan. Asetus luo hengen ja raamin uudistukselle, jota erikoisalat, yliopistot, työpaikat ja kaikki erikoislääkärikoulutukseen osalliset kollegat lähtevät toteuttamaan. Porukassa. Koulutuksen sisällöstä ja onnistumisesta vastaamme me kaikki.

Olennaista asetuksessa on:

  • Erikoislääkärikoulutuksen minimipituus on jatkossa viisi vuotta
  • Erikoishammaslääkärikoulutuksen minimipituus on kolme vuotta
  • Terveyskeskuksessa suoritettava palvelujakso on edelleen vähintään 9kk
  • Joustavampi koulutusmalli (50/50 sääntö poistuu)
  • Uusi asetus koskee 1.2.20 jälkeen opinto-oikeuden saaneita
  • Tällä hetkellä jo erikoistumassa olevat voivat halutessaan siirtyä uuden asetuksen piiriin
  • Kuulustelu ei ole enää ehdoton edellytys, vaan muitakin osaamisen arvioinnin tapoja voidaan käyttää.

Koulutuksemme uudistus on toki vasta alkutaipaleella. Ensimmäinen työ on kaikkien alojen opinto-oppaiden päivitys uuteen koulutusmalliin sopivaksi ja se on odotettavissa syksyyn mennessä.

Lue lisää tästä https://www.laakarilehti.fi/ajassa/ajankohtaista/asetus-lisaa-joustoa-erikoislaakarikoulutukseen/

Olennaista uudistuksessa on:

  • Uusi valintamenettely on jo käynnissä  ja sitä kehitetään yhdessä toimijoiden kanssa
  • Osaamistavoitteet koulutuksen ja arvioinnin pohjaksi eri erikoisaloille
  • Erikoislääkäreitä koulutetaan ohjaamaan ja arvioimaan ja antamaan palautetta
  • Klinikoihin koulutetaan pikkuhiljaa pilottien kautta koulutusvastuulääkäreitä
  • Sähköistä alustaa arvioinnin tueksi tehdään (ELSA)
  • Koulutusväyliä suunnitellaan
  • Koulutuksen laatuun panostetaan ja sitä aletaan mitata

Vastauksia kysymyksiin löytyy täältä (päivittymässä):

https://www.uef.fi/web/laake/ukk-usein-kysytyt-kysymykset

https://www.uef.fi/web/laake/erikoislaakarikoulutus

Joko me ollaan perillä?

Arvelen, että uudistuksen läpivieminen täydellisesti osaksi koulutuspaikkojemme (eli työpaikkojemme) arkea ottaa aikaa suunnilleen saman verran kuin erikoistuvan kasvaminen hyväksi asiantuntevaksi erikoislääkäriksi, sellaiset 5 – 10 vuotta. Aika voi tuntua pitkältä, mutta se on vallankumoukselle juuri sopiva aika. The game is on!

Tuntuu mahtavalta olla koordinoimassa uudistusta “omalla maalla” UEFissa ja KYS erityisvastuualueella.

Pistän hommaan parhaani,

Yst. Anne-Mari, Kuopion Yliopiston ja UEFin kasvatti (LL 2000, ERL 2007, LT2018)

P.S. UEF nettisivut ovat parhaillaan uudistumassa, jatkossa tietoa on helpompi löytää myös erikoislääkärikoulutuksesta