Tunteet sosiaalipsykologiassa: kiinnostavia esityksiä odotettavissa Sosiaalipsykologian päivillä

Tunteet ja niiden rooli ihmisten toiminnassa on kiehtova aihe, johon Kuopion kampuksella 14.–16.5.2025 järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä paneudutaan monien esitysten ja työryhmien voimin. Konferenssin ohjelman ja aikataulun pääsee kokonaisuudessaan lukemaan täältä.

Miten tutkia tunteita?

Tunteiden tutkiminen on dilemma, joka on askarruttanut jo vuosikymmeniä. Missä tunteet syntyvät ja sijaitsevat: ovatko ne yksilöiden mielessä ja kehossa – vai sittenkin ihmisten välisessä toiminnassa? Miten tunteita voisi systemaattisesti havainnoida ja analysoida? Kiistattomasti tunteilla on merkityksensä ihmisten yhteistoiminnalle, ja arkielämän vuorovaikutustilanteissa osaammekin usein tunnistaa tunteita varsin pienistäkin vihjeistä.

Konferenssin toisena päivänä kuullaan professori Jonathan Potterin keynote-esitelmä, jossa perehdytään vihaan: miten havaitsemme vihaisuutta tiettyjen piirteiden avulla, ja miten näitä piirteitä voidaan hyödyntää myös vuorovaikutustilanteiden analyysissa.

Esitelmässään Potter havainnollistaa uudenlaista näkökulmaa tunteiden systemaattiseen tutkimukseen, joka voi olennaisesti lisätä sosiaalipsykologista ymmärrystä siitä, mitä tunteet ovat ja minkälainen merkitys niillä vuorovaikutuksessa on.

Tunteet eivät ole yksityisasia

Tunteet ovat läsnä monenlaisissa arkielämän tilanteissa. Joissakin tilanteissa on aivan odotuksen mukaista kokea ja osoittaa tunteita, joissakin toisissa taas odotetaan kykyä sivuuttaa ja hillitä tunteita. Tunteet kiinnittyvät tilanteisiin ja paikkoihin – tuttuna esimerkkinä voidaan pitää hautausmaalla käymistä, mikä on yhteiskunnassamme odotuksenmukainen surun ja kaipauksen maamerkki. Olga Jungin esityksessä pohditaan hautausmaalla käymisen sosiaalisia käytänteitä osana kollektiivista muistamista ja sen esittämistä. Outi Hakolan esityksessä taas tutkitaan tunteiden merkitystä osana sosiaalisten käsitysten muotoutumista ja muuttamista. Analysoimalla dokumenttielokuvien keinoja herättää tunteita, Hakola pohtii elokuvien voimaa muuttaa ajattelua.

Tunteet voivat nousta pintaan myös kriisitilanteissa, kuten sairastuessa. Johanna Ruusuvuori analysoi potilaiden lääkärinvastaanotoilla näyttämiä tunteita ja lääkärien kehollista empatiaa vastauksena potilaiden tunteisiin. Haastavaa elämäntilannetta tai sairautta läpikäyvien henkilöiden luomia tanssiteoksia käytettiin tutkimusaineistona Hanna Pohjolan tutkimuksessa, jossa analysoidaan teosten katsomiseen liittyviä tunteita ja niiden linkittymistä tulkintaan.

Myös yhteiskunnalliset kriisit, kuten ilmastonmuutos, herättävät tunteita. Tähän teemaan perehtyy esityksessään Christian Palacios Haugestad, joka tutkii ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta ja sen käsittelyä mediassa. Ilmastoahdistus voidaan esimerkiksi leimata julkisuudessa ylimitoitetuksi, ja siten sivuuttaa aktivistien argumentteja. Toivon ja epätoivon ristivetoa ja niiden merkitystä aktivismia eteenpäin vievänä voimana pohtii esityksessään Simon Magnusson.

Työelämässä on tyypillisesti pidetty sopimattomana ilmaista voimakkaasti tunteita, mutta se ei suinkaan merkitse sitä, etteikö tunteita koettaisi työssä. Häpeän, nöyryytyksen ja epäoikeudenmukaisuuden tunteisiin paneudutaan Mia Silfverin vetämässä työryhmässä kolmen esityksen myötä. Myös muun muassa luottamuksen ja haavoittuvuuden tunteita sekä kiusaamiskokemuksia tutkitaan konferenssin työelämäaiheisissa esityksissä.

Entä tutkijan tunteet?

Tutkijakaan ei ole immuuni tunteille, vaikka tutkijakoulutuksessa ei olekaan tyypillisesti kiinnitetty huomiota tutkimusaiheen ja aineistojen synnyttämille tunteille. Usein tutkimuksen kohteena voi olla hyvinkin raskaita aiheita, jolloin tutkimusaineistojen ja lähdekirjallisuuden läpikäyminen voi käydä kuormittavaksi, tai tutkimuskohteesta irrottautuminen tuntuu vaikealta. Sosiaalipsykologian päivien yhteydessä järjestetään Alexa Hepburnin, Elina Turjanmaan ja Sisko Piipon johdolla tutkijatyöpaja, jossa keskustellaan tutkimusaiheen herättämistä tunteista ja emotionaalisesta kiinnittymisestä tutkimuksen kohteeseen. Työpaja tarjoaa työnohjausta raskaiden aiheiden ja aineistojen parissa työskenteleville tutkijoille.

Tekstin kirjoittaja: Aija Logren, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto