Miten muotoutuu paikka maailmassa? Miten sitä voidaan tutkia? Kiinnostavia esityksiä odotettavissa Sosiaalipsykologian päivillä

Kuka olen, mistä tulen, minne kuulun? Tällaiset kysymykset kuuluvat ihmisen kasvuun, kehitykseen ja elämänkulkuun. Niiden kautta määritämme paikkaamme maailmassa, ja puntaroimme toiminnan mahdollisuuksia, oikeuksiamme ja velvollisuuksiamme. Kuopion kampuksella 14.–16.5.2025 järjestettävillä Sosiaalipsykologian päivillä pohditaan näitä teemoja muun muassa ikääntymisen, vanhemmuuden, seksuaalisuuden, kulttuurisuuden ja poliittisuuden näkökulmista. Esityksissä nähdään vaikuttava kirjo erilaisia innovatiivisia aineistoja ja tutkimusmenetelmiä.

Ikääntyminen tuo usein tullessaan paitsi monenlaisia vaivoja ja haasteita, myös muutoksia ja ulossulkemista yhteiskunnallisesta osallisuudesta. Kaikki ikääntyneet eivät ole tai koe olevansa samanlaista joukkoa, vaikka julkisessa keskustelussa heidät sellaisiksi joskus leimataankin. Ikääntyvien oma näkökulma jää herkästi varjoon niin mediassa, tutkimuksessa kuin palveluiden kehittämisessäkin. Eeva Aromaan esityksessä esitellään tutkimushanke, jossa ikääntyneet itse ovat mukana kanssatutkijoina, ja käsitellään heidän kokemuksiaan tutkimukseen osallistumisesta.

Mielikuvat ikääntyneistä eivät aina vastaa todellisuutta, eivätkä ikääntyneet itse koe niitä omakseen. Hanna Ristolainen analysoi ikääntyneiden kotihoitoon liittyviä mediakuvia, ja pohtii niiden myötä rakentuvaa, rajoittunutta käsitystä ikääntyneistä taakkana, sekä siihen liittyviä haitallisia vaikutuksia. Ikäihmisten kotona asumisen tueksi on kehitetty monenlaisia turvateknologioita, joihin liitettyjä mielikuvia ja negatiivisia stereotypioita tutkii Katri Keskinen. Mervi Issakainen valottaa mielenterveyden haasteita ikääntyvien näkökulmasta, ja pohtii niin elämänkulun kuin ikäsyrjinnänkin merkityksiä mielenterveydelle.

Käsitykset ihanteellisesta vanhemmuudesta ja siihen liitetyt merkitykset elävät ja muuttuvat ajan myötä. Nina Vlodder analysoi Instagram-kuvissa muotoutuvaa vaikutelman hallintaa ja sen suhdetta vanhemmuudelle annettuihin merkityksiin. Vanhemmuusnormin jännitteisyyttä tutkii Sanna Raudaskoski analysoimalla normatiivisia diskursseja älypuhelimen käytöstä lapsen läsnä ollessa, ja pohtii vanhempien tasapainoilua erilaisten haasteiden välillä.

Vanhemmuusteemaa käsitellään myös Sara Liinamon ja Satu Venäläisen vetämässä diskursiivisten tutkimusmenetelmien työpajassa, jossa analysoidaan muun muassa Iija den Herderin aineistoa huoltoriidan kohtaamisesta ja Krista Huuskon aineistoa vanhemmuudesta suhteessa sukupuolittuneisiin vanhemmuuden normeihin.

Sukupuoli ja seksuaalisuus ovat tarkastelun kohteena Nita Taivalojan, Satu Venäläisen ja Päivi Bergin johtamassa työryhmässä: miten tuotetaan, ylläpidetään ja haastetaan erilaisia yhteiskunnallisia erontekoja? Työryhmässä käsitellään ajankohtaisia aihepiirejä, kuten monisuhteisuutta, seksismin rakentumista, seksuaalisen häirinnän vastustamista ja neurokirjolla olevien LGBTQ-nuorten kokemuksia mielenterveyden tuesta.

Seksuaalisuutta tutkitaan myös Pinja Majavan esityksessä, jossa käsitellään seksiin suostumiseen liittyviä tulkintoja sosiaalisen median keskusteluissa. Seksuaalisuuden toteuttamista tutkii Mimosa Eldving, joka analysoi kokemuksia seksibileiden sosiaalisesta ilmapiiristä, ja sen merkitystä seksuaalisuuden ilmenemiselle niin tapahtumahetkellä kuin laajemminkin, yksilöiden identiteetin ja minäkäsityksen tasolla.

Jari Martikaisen johtamassa työryhmässä tutkitaan kulttuuritaustan merkitystä, ja pohditaan metodologisia mahdollisuuksia sen analysoimiseen. Kulttuurien kohtaaminen on kiinnostuksen kohteena Eerika Finellin työryhmässä, jossa analysoidaan arkisia kohtaamisia ja ystävyyssuhteiden syntymistä eri etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten välillä. Kulttuurien välillä tasapainottelua kuvaa myös Anastasiia Semykin esityksessään kansallisidentiteetin muotoutumisesta toisen polven maahanmuuttajilla.

Poliittinen osallistuminen on tärkeä identiteettiin ja yhteiskunnan jäsenyyteen kiinnittyvä tekijä. Poliittisuuden sosiaalipsykologisia ulottuvuuksia käsitellään muun muassa Ulya Fuhaidahin esityksessä, jossa tutkitaan poliittiseen identiteettiin liittyvää stigmaa, ja Federica Previtalin esityksessä, jossa tarkastelun kohteena ovat poliittiseen osallistumiseen liitetyt kategorisoinnit ja positioinnit. Muutosta estäviä tekijöitä analysoi Tamara Hajdu, joka tutkii ilmastonmuutokseen ja energiatalouteen liittyviä normeja ja asenteita.

Poliittisen johtajuuden rakentumista ja sen haastamista analysoidaan Jenni Jaakkolan esityksessä populistisista TikTok-videoista ja Mariman Mabroukin tutkimuksessa poliittista eliittiä vastustavista mielenosoituksista. Yhteiskunnallista osallistumista käsitellään myös Meri-Tuuli Hirvosen esityksessä, jossa aiheena on autismitutkimus ja sen paradigman muutokset.

Tekstin kirjoittaja: Aija Logren, sosiaalipsykologian yliopistonlehtori, Itä-Suomen yliopisto