Taidelähtöinen tutkimus tuo esiin nuorten kokemuksia monikulttuurisuudesta

Sosiaalipsykologian oppiaineessa on parhaillaan menossa Koneen Säätiön rahoittama nelivuotinen tutkimushanke (2023–2026) Ryhmien välisiä suhteita ja paikallisia kohtaamisia – Maahanmuuttajataustaisten ja suomalaisten nuorten mielikuvia toisistaan, elämästään ja tulevaisuudestaan monikulttuurisessa Savossa. Tutkimushankkeeseen osallistuu suomalaisia, Lähi-Idän alueelta ja Ukrainasta tulleita nuoria, jotka ovat iältään 13–19-vuotiaita. Taidelähtöiset tutkimusmenetelmät ja taidetyöpajatoiminta ovat hankkeen keskiössä. Nuoret pohtivat hankkeen teemoja taideilmaisullisin keinoin yksilö- ja ryhmätyöskentelynä – eli valokuvaamalla, piirtämällä, maalaamalla ja tekemällä kollaaseja. Lisäksi nuoret kertovat tekemistään kuvista suullisesti tai kirjallisesti.

Taidelähtöisten tutkimusmenetelmien käyttö on lisääntynyt yhteiskuntatieteissä 2000-luvulla, mutta sosiaalipsykologian kentällä niiden hyödyntäminen on ollut toistaiseksi suhteellisen vähäistä. Taidelähtöisiä tutkimusmenetelmiä voi määritellä eri tavoin, mutta väljästi ne voidaan ymmärtää menetelminä, jotka hyödyntävät taidetta tutkimuksen jossakin vaiheessa: aineiston tuottamisessa, aineistona tai tutkimustulosten julkaisemisessa ja kommunikoimisessa erilaisille yleisöille.

Tutkimuskirjallisuudessa esitetään useita taidelähtöisten tutkimusmenetelmien mahdollisia etuja. On esimerkiksi huomattu, että ne voivat madaltaa tutkimukseen osallistumisen kynnystä ja motivoida osallistujia esittämään ja reflektoimaan näkemyksiään tutkimusaiheesta. Taiteen kautta tutkimukseen osallistujat voivat myös ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan, joiden kielellinen ilmaiseminen voi olla haasteellista, toisinaan jopa mahdotonta.

Tavallisesti taidelähtöisten menetelmien tehtävänannot ovat avoimia: niissä osallistujia pyydetään esimerkiksi piirtämään tai maalaamaan kuva, joka ilmentää heidän ajatuksiaan, kokemuksiaan tai tunteitaan tutkimuksen kohteena olevasta asiasta tai ilmiöstä. Tämänkaltaiset avoimet tehtävät antavat osallistujille mahdollisuuden päättää, millaisista asioista he haluavat kertoa tai millaisten asioiden esille tuomista he pitävät tärkeänä. Näin ollen taidelähtöiset menetelmät voivat paitsi lisätä osallistujien itsemääräämisoikeutta, myös rakentaa tasavertaisempaa suhdetta tutkijoiden ja osallistujien välille. Tutkimushankkeessamme taidelähtöiset menetelmät edistävät myös eri kieltä puhuvien nuorten ja tutkijoiden välistä kommunikaatiota: kun sanat eivät riitä, piirtämällä ja maalaamalla voidaan paikata kielellisen kommunikaation katveita.

Taidelähtöiset menetelmät toimivat paitsi tutkimusteemojen pohtimisen ja niitä koskevien merkitysten rakentamisen, myös tutkimuksesta ja tutkimustuloksista viestimisen keinoina. Lokakuussa 2024 esittelimme nuorten tekemiä teoksia näyttelyssä, joka järjestettiin Kuopion museossa. Näyttelyssä oli esillä 37 teosta, jotka valittiin yhdessä nuorten kanssa. Teokset käsittelivät nuorten mielikuvia eri kulttuuritaustoista tulevien nuorten kohtaamisesta. Teoksissaan nuoret pohtivat kohtaamista sekä henkilökohtaisten kokemusten ja tuntemusten että laajemmin kulttuurien kohtaamisen näkökulmasta. Henkilökohtaisissa kokemuksissa ja tuntemuksissa korostuivat yhtäältä uteliaisuus ja innokkuus ja toisaalta epävarmuus ja pelko. Kulttuurien kohtaamisten tasolla tarkasteltiin esimerkiksi eri uskontojen ja kulttuuristen tapojen näkymistä tai näkymättömyyttä kaupunkimiljöössä ja arjen käytännöissä.

Miksi järjestimme näyttelyn osana tutkimushanketta? Ensiksi, halusimme tuoda nuorten taidokkaat ja kohtaamisia monipuolisesti pohtivat teokset yleisön nähtäville. Näyttelykatalogissa oli tekstiotteita, joissa nuoret kertoivat teostensa merkityksistä. Toiseksi, halusimme viedä tutkimusta yliopistoyhteisön ulkopuolelle ja lisätä vuoropuhelua tutkijoiden ja laajemman yleisön välillä. Näyttely oli kutsu yhteisölle osallistua ryhmien välisistä suhteista ja monikulttuurisuudesta käytävään keskusteluun. Vuoropuhelun lisäämiseksi näyttelyn yhteydessä järjestettiin sekä nuorten että tutkijoiden ohjaamia työpajoja ja yleisölle avoin keskustelutilaisuus. Lisäksi hankkeen tutkijat olivat arkipäivisin tavattavissa näyttelytilassa. Kolmanneksi, halusimme näyttelyn kautta edistää avointa tiedettä. Kuopion museon aulan näyttelytilassa voi vierailla ilman pääsymaksua ja sinne on esteetön pääsy, minkä vuoksi näyttelytilan valinta toteutti sitoutumistamme avoimeen tieteeseen. Neljänneksi, pyrimme herättämään keskustelua siitä, voiko tutkimusjulkaisu olla myös jotakin muuta kuin perinteinen tutkimusartikkeli. Voisiko esimerkiksi näyttely olla tutkimusjulkaisu, joka puhuttelee yleisöä myös tunteen tasolla?

Näyttelykuukauden aikana museossa vieraili lähemmäs 8000 ihmistä. Kaikki museovieraat eivät varmasti vierailleet aulatilan näyttelyssämme, mutta vieraskirjaan oli kuitenkin kirjoitettu satoja kannustavia terveisiä ja yhteisölliseen taideteokseen oli kiinnitetty yli 1000 tarraa. Myös omat havaintomme tukivat sitä vaikutelmaa, että näyttely kiinnosti ihmisiä.

Sosiaalipsykologian näkökulmasta näyttely tarjosi erilaisista taustoista tuleville ihmisille mahdollisuuden tarkastella ryhmien välisiä suhteita ja monikulttuurisuutta nuorten tekemien teosten äärellä. Kenties näyttely loi mahdollisuuksia myös museovieraiden omien ajatusten, kokemusten ja tuntemusten kohtaamiseen, pohtimiseen ja arvioimiseen. Taidenäyttely eri taustoista tulevien ihmisten kohtaamisen kenttänä toteutti sosiaalipsykologiaa käytännön tasolla.

Tekstin kirjoittaja: Jari Martikainen, sosiaalipsykologian apulaisprofessori ja tutkimushankkeen johtaja, Itä-Suomen yliopisto

Valokuvat näyttelystä: Raija Törrönen, visuaalinen suunnittelija, Itä-Suomen yliopisto

Lähteet:

Barone, T., & Eisner, E. W. (2012). Arts-based research. Sage.

Goopy, S., & Kassan, A. (2019). Arts-based engagement ethnography: An approach for making research engaging and knowledge transferable when working with harder-to-reach communities. International Journal of Qualitative Methods, 18, 1–10. https://doi.org/10.1177/1609406918820424

Leavy, P. (2018). Introduction to arts-based research. Teoksessa P. Leavy (toim.), Handbook of arts-based research (s. 3–21). The Guilford Press.

Weber, S. (2008). Visual images in research. Teoksessa J. G. Knowles & A. L. Cole (toim.), Handbook of the arts in qualitative research. Perspectives, methodologies, examples, and issues (s. 41–53). Sage.