Meitä kaikkia oikeustieteilijöitä tarvitaan

Matti Turtiainen, oikeustieteiden laitoksen johtaja
Sampo Mielityinen, oikeustieteiden laitoksen pedagoginen johtaja
Mia Hoffrén, professori
Mika Nissinen, yliopistonlehtori
Hanna Partinen,  yliopisto-opettaja
Jesse Sironen, Judica ry:n puheenjohtaja
Valtteri Halonen, Legio Ostiensis ry:n puheenjohtaja

Mitä oikeustieteen opiskelulla tarkoitetaan ja keitä oikeustieteilijät ovat? Oikeustiede on tieteenala, joka on kiinnostunut yhteiskunnan säännöistä, kuten lainsäädännöstä, ja niiden oikeasta tulkinnasta sekä systematiikasta. Kiinnostus oikeuteen ja ymmärrys oikeudesta ei ole kuitenkaan varattu vain oikeustieteilijöille eikä sidottu mihinkään tiettyyn koulutukseen. Jokainen tarvitsee tietoa oikeuden sisällöstä voidakseen toimia yhteiskunnassa. Lisäksi esimerkiksi monessa työtehtävässä voi joutua ratkaisemaan oikeudellisia ongelmia riippumatta siitä, onko henkilöllä oikeustieteellistä tutkintoa. Oikeudellista osaamista voi hankkia myös muualla kuin yliopistossa.

Oikeudelliset kysymykset ovat usein monimutkaisia. Niiden ratkaisemiseen ei silloin riitä yleistieto, vaan tarvitaan syvällisempää, oikeustieteelliseen koulutukseen perustuvaa osaamista.  Esimerkiksi lainsäädännön johdonmukainen kehittäminen edellyttää syvällistä oikeudellista osaamista. Siksi on olemassa meitä oikeustieteilijöitä, jotka olemme kiinnostuneita oikeudesta ja sen kehittämisestä. Meidän tehtävämme on kouluttautua ymmärtämään oikeutta, lainsäädäntöä ja oikeustieteitä syvällisesti. Toimimme asiantuntijoina yhteiskunnassa eri oikeudellista osaamista vaativissa tehtävissä.

Keitä oikeustieteilijät sitten ovat? Oikeustieteellistä osaamista voi hankkia yliopistossa usealla eri tavalla. Osa oikeustieteen tulevista asiantuntijoista rakentaa oikeudellista osaamistaan erityisesti tiettyyn oikeudenalaan keskittyen. Tällainen oikeustieteilijä voi myös kehittää asiantuntijuuttaan yli tieteenalarajojen. Esimerkiksi vero-oikeudesta kiinnostunut oikeustieteilijä voi sisällyttää tutkintoonsa oikeustieteellisten opintojen lisäksi kauppatieteiden opintoja ja ympäristöoikeudesta kiinnostunut oikeustieteilijä bio- tai metsätieteitä. Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksen hallintotieteiden maisterin (HTM) tutkinto on rakenteeltaan juuri tällainen tiettyyn oikeudenalaan syventyvä, laajan valinnaisuuden mahdollistava tutkinto, joka valmentaa oikeustieteilijöitä moninaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin.

Osa oikeustieteen tulevista asiantuntijoista rakentaa oikeudellista osaamistaan suorittamalla yleistutkinnon, joka sisältää kattavasti opintoja eri oikeudenaloilta. Oikeustieteen maisterin (OTM) tutkinto valmentaa oikeustieteilijöitä moninaisiin oikeudellisiin asiantuntijatehtäviin. Se antaa myös mahdollisuuden hakea työtehtäviä, joiden kelpoisuusvaatimuksena on oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi tuomarin ja syyttäjän tehtävät. OTM-oikeustieteilijä voi myös halutessaan suorittaa asianajajatutkinnon.

Oikeustieteen asiantuntijuus voi perustua myös sivuaineopintoihin. Esimerkiksi tuleva kauppatieteiden asiantuntija voi opiskella sivuaineena kauppaoikeutta tai sosiaalityön asiantuntija hyvinvointioikeutta. Yhteiskunta tarvitsee muun muassa johtajia ja lähijohtajia, joilla on oikeudellisesta asiantuntemusta ja kyky seurata oman alansa sääntelyn muutoksia.

Yhteiskuntamme tarvitsee monipuolista oikeustieteellistä osaamista. Me oikeustieteilijät ymmärrämme olevamme osa moninaista joukkoa. Arvostamme ja kunnioitamme toistemme erilaista osaamista, ja otamme keskusteluun avosylin vastaan myös muut kuin oikeustieteen harjoittajat, sillä sivistynyt ja demokraattinen yhteiskunta edellyttää sekä oikeustieteen sisäistä että tieteenalarajat ylittävää vuorovaikutusta. Mikään aikamme polttavista ongelmista ei ratkea vain yhden tieteenalan tai yhden tutkinnon suorittaneiden voimin. Meitä kaikkia oikeustieteilijöitä tarvitaan.