Työelämänäkökulmia juristikoulutuksen kehittämiseen
Jarkko Tirronen
YTT, Reset Solutions, jarkko.reset@gmail.com
Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella valmistellaan parhaillaan seuraavaa, vuosien 2021–2025 opetussuunnitelmaa. Työn tueksi on koottu monipuolista tietoaineistoa osaamistarpeista ja tutkintojen laadusta. Lokakuussa 2020 toteutettiin kysely ”Oikeustieteellisen alan tutkintojen kehittäminen työelämän näkökulmasta”, johon vastasi 41 eri aloilla työskentelevää juristia. Kyselyn toteutti yhteiskuntatieteiden tohtori Jarkko Tirronen. Tässä tekstissä käydään lyhyesti läpi kyselyn tuloksia ja oikeustieteen koulutuksen kehittämisen teemoja.
Laaja kannatus yleistutkinnolle – maltillista erikoistumista maisterivaiheessa
Oikeustieteellisen alan tutkinnot (ON ja OTM) ovat oikeudellisesti sivistäviä tutkintoja, jotka antavat laaja-alaisen kokonaisnäkemyksen oikeudesta ja oikeudenaloista. Tämä oikeudellinen sivistys on hyödyllinen monissa juristin tehtävissä. Vastaajien enemmistö katsoi, että oikeustieteellisten tutkintojen tulee olla laaja-alaisia, kaikki keskeiset oikeudenalat kattavia yleistutkintoja myös vuonna 2030. Käsitys oikeudellisesti sivistävästä tutkinnosta on tärkeä osa juristin oikeudellista osaamista. Laaja-alaisuuden hyödyt korostuvat valmistumisen jälkeen ja tutkinto antaa valmiuden toimia monipuolisesti eri alojen työtehtävissä liikkeenjohdon konsultoinnista, tuomarin tehtävään ja uusien juristien kouluttamiseen. Se on siis todellinen yleistutkinto.
Maltillinen maisterivaiheen erikoistuminen näyttäisi olevan osa modernia oikeustieteellistä koulutusta. Erikoistumista tapahtuu jo nykyään, mutta ”syvempi” erikoistuminen tapahtuu yleensä työelämässä. Maisterivaiheen erikoistuminen ei vie pohjaa pois kandidaattivaiheessa tapahtuvalta oikeudelliselta yleissivistykseltä, vaan täydentää sitä. Laaja oikeudellinen asiantuntemus antaa hyvän lähtökohdan juristin jatkuvalle oppimiselle. Enemmistö vastaajista kannatti maisterivaiheessa tapahtuvaa erikoistumista. Myös valinnaisten opintojen määrän kasvattamiseen suhtauduttiin myönteisesti.
Oikeudellinen ajattelu juristin osaamisen ytimessä
Kyselyyn vastanneiden mukaan juristin tärkein työelämätaito on kyky erottaa olennaiset asiat. Kyseessä on laajempi taito, sillä siihen sisältyy myös kyky nähdä kokonaisuuksia. Ilman sitä on vaikeaa erottaa olennaisia asioita. Olennaisten asioiden erottamisen ohella tärkeitä juristin työelämätaitoja ovat ongelmanratkaisutaidot ja kyky soveltaa osaamista. Nämä voidaan kiteyttää oikeudellisen ajattelun käsitteeseen, joka on kykyä nähdä kokonaisuus, kykyä erottaa olennaiset asiat ja kykyä argumentoida. Vastaajat katsoivatkin, että koulutuksessa tulisi olla oikeudellista ajattelua ja ratkaisu- ja päättelykykyä vahvistavia elementtejä.
Oikeudellista sivistymistä ja ajattelua voidaan tukea monipuolisesti erilaisilla oppimisen muodoilla, kuten oikeustapausharjoituksilla, asiakirjojen ja sopimusten laatimisharjoituksilla, case-esimerkeillä tai yhteistyöllä työelämän toimijoiden kanssa. Ylipäätään tiedon soveltaminen on tärkeä osa juristin osaamista. Tieto sellaisenaan ei vielä riitä. On tärkeää korostaa asioita, jotka vahvistavat oikeudellisen sivistyksen ja ajattelun soveltamista eri yhteyksissä.
Olennaista näyttäisi olevan painottaa ajattelua ja aineita, jotka tukevat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden. Teoriaopetuksen ja käytännön välillä on vahva side, sillä monet oikeudelliset kysymykset eivät ratkea kirjoissa, vaan vuorovaikutuksessa ja elettävässä elämässä. Yleisesti ottaen juristin ammatissa tarvitaan ihmissuhde-, esiintymis-, neuvottelu- ja sovittelutaitoja. Siis kykyä tulla toimeen toisen ihmisen kanssa, kykyä myötätuntoon ja kykyä esittää asiat ymmärrettävällä tavalla.
Teknisistä taidoista juristin työssä hyötyä on esimerkiksi kirjanpidosta ja ICT-taidoista. Kun maailma ”sähköistyy”, näyttäisi informaatio- ja teknologiaoikeudesta muodostuvan tulevaisuudessa yhä tärkeämpää. Korona-ajan vaikutuksesta juristin työssä korostuu luovuus, joustavuus, ongelmanratkaisutaidot, itsenäiset työskentelyvalmiudet ja kyky sietää epävarmuutta. Enemmistö vastaajista katsoi, että opinnoissa tulisi olla vähemmän yksityiskohtien opiskelua ja että opiskelun tulisi kehittää enemmän ryhmätyövalmiuksia.
Tiivistettynä voidaan todeta, että oikeustieteellisessä koulutuksessa tärkeässä roolissa on oikeudellinen sivistys ja oikeudellinen ajattelu.