Alumnipaneeli 2.11.2018

Viikolla 44 vietimme Legio Ostiensis Ry:n vuosijuhlaviikkoa ja saimme tilaisuuden tutustua muutamaan Legion alumniin. Alumnit ovat oikeustieteiden laitoksen vanhoja opiskelijoita, jotka ovat oikeustieteiden laitokselle arvokkaita kumppaneita.

Legion alumnipaneelissa 2.11.2018 urapolustaan kertomaan saapuivat Heidi Poikonen, Denis Galkin, Mari Ojalammi, Outi Slant sekä Marianne Karppinen.

Heidi Poikonen toimii nykyisin sosiaalioikeuden yliopisto-opettajana Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.

Hänellä on aikaisempaa taustaa sosiaalityön parissa. Työura tarvitsi kuitenkin uutta potkua ja Poikosta alkoi kiinnostaa hallinnolliset asiat. Hän otti selvää asioista ja huomasi, että Joensuu oli ainut paikka, jossa järjestettiin sosiaalioikeuden opintoja.

Poikonen hakeutui Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan hallinto-oikeutta. Opiskellessaan hän osallistui Legion hallituksen toimintaan puheenjohtajan sekä vara puheenjohtajan tehtävien pariin.

Poikosen käytännön kokemus sosiaalioikeudesta nitoutui yhteen juridisen osaamisen kanssa ja hän pääsi yliopistolle työskentelemään opintojensa jälkeen.

Hänen mukaansa tutkijan uraa harkittaessa on hyvä opetella ajattelemaan juridiikkaa muustakin näkökulmasta kuin juristin näkökulmasta. Poikosen mukaan ”yliopistotyöt vaativat masokistisia piirteitä ja epävarmuuden sietämistä”, sillä työuran alussa ihminen työllistetään määräaikaisilla sopimuksilla ja vakituista työpaikkaa on vaikea saada ennen kuin on väitellyt itsensä tohtoriksi.

Hänellä ei ole tyypillistä työaikaa tai -paikkaa. Hän saattaa olla yhtenä päivänä Joensuussa, seuraavana Kuopiossa ja siitä siirtyä Kouvolaan. Tutkimusta tehdään aina, kun ei ole opetusta. Hänestä parasta tässä työssä on se, että voi itse suunnitella ja päättää mitä tekee ja milloin tekee.

Opiskelijoille vinkkinä hän kertoo, että verkostoituminen kannattaa ja nostaa esiin Twitterin merkityksen sosiaalisena verkostona. Ennakointitaitoa ja joustavuutta hän pitää tutkijan tärkeimpinä ominaisuuksina.

Denis Galkin puolestaan on päässyt projektipäällikön tehtäviin valtiovarainministeriöön. Hän pyrki alun perin Helsinkiin oikeustieteelliseen, mutta kun ovet sinne eivät avautuneet, haki hän Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan siviilioikeutta. Etenkin tietosuojaan liittyvät asiat kiinnostivat häntä.

Galkinin työhistoria on mielenkiintoinen. Hän pääsi heti lukion jälkeen työskentelemään Asianajotoimisto kalasatama Oy:lle ict- tehtäviin, jossa hän jatkoikin 10 vuoden ajan. Lisäksi hän on päässyt kahdesti kesätöihin kilpailu- ja kuluttajavirastoon. Yliopistollakin hän on kerennyt työskentelemään tutkimusassistenttina.

Galkinin mukaan ”tutkijan hommissa voi saada burn outin siitä, ettei tee mitään”. Tämä johtuu siitä, että tekemättömyys alkaa stressaamaan, kun tutkimus ei etene mihinkään.

Hän kokee, että tuurilla on iso merkitys työnhaussa ja muistuttaa, että rekrytointitilanteessa työn saamattomuus ei välttämättä johdu työnhakijan osaamisesta.

Julkisella puolella tärkeänä hän pitää hankintaoikeuden perusteiden osaamista, sillä se helpottaa asioiden käsittämistä. Lisäksi esiin nousee hyvän kirjallisen ulosannin merkitys juristin työvälineenä. ”Pientä osaamattomuutta voi peitellä hyvällä kirjallisella ulosannilla.” – Hän sanoo.

Valtiovarainministeriössä perus työpäivä koostuu hänen mukaansa kokouksista sekä sähköposteihin vastaamisesta. Hän kertoo työn olevan itsenäistä ja vastuullista.

Mari Ojalammi toimii henkilöstösuunnittelijana Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa (Pohjois-Karjalan maakunta- ja sote- uudistuksen valmistelutiimi).

Lukion jälkeisenä välivuotenaan hän tajusi olevansa kiinnostunut oikeustieteistä ja etenkin niihin liittyvistä henkilöstöasioista. Tämän vuoksi hän halusi lukea työoikeutta ja johtamista.

Kandidaatin tutkielman jälkeen hän pääsi harjoitteluun PKSSK:lle (nykyinen Siunsote) henkilöstöhallintoon, jonka jälkeen hän sai jatkaa kyseisessä työpaikassa muutaman kuukauden projektisuunnittelijana.

Maisteriksi valmistumisen jälkeen Ojalammi aloitti jälleen PKSSK:lla. Kun työt päättyivät, hakeutui hän jatko-opiskelijaksi Itä-Suomen yliopistoon. Puolen vuoden jälkeen hän pääsi Kiteelle töihin 6 kuukaudeksi, jonka jälkeen hän jatkoi opintojaan vuoden ajan.

Opinnot eivät kuitenkaan tuntunut omalta ja kuin tilauksesta, pääsi hän äitiyslomalle. Äitiysloman jälkeen Ojalammi ei halunnut jatkaa enää opintojaan ja pääsikin töihin Siunsotelle rekrytointisuunnittelijan tehtäviin puoleksi vuodeksi, jonka jälkeen hän haki maakunta- ja soteuudistustiimiin, jossa hän tällä hetkellä työskentelee.

Tällä hetkellä hän kokee käyttävänsä oman potentiaalinsa työtehtävissään ja hän pitää työstään. Hän kokee, että työoikeus ja johtaminen on täydellinen pari hänen työssään.

Hän pitää tasa-arvo ja yhdenvertaisuusasioita sekä viestintäopintoja tärkeinä.

Kyseisessä työssä ei ole yhtään samanlaista työpäivää. Hänen kalenterinsa täyttyy noin kuukausi etukäteen erilaisista kokouksista, tapahtumista ja tilaisuuksista, joihin hän pääsee esiintymään. Lisäksi hänen töihinsä kuuluu erilaisia strategiapäiviä sekä sähköposteihin vastaamista. Hän kertoo tekevänsä aina sitä, mikä inspiroi.

Outi Slant työskentelee työ- ja elinkeinoministeriössä ydinenergiaan kohdistuvissa erityisasiantuntijan tehtävissä.

Hän on tiennyt lapsesta saakka, että oikeustieteet ovat hänen juttunsa. Hän pyrki oikeustieteelliseen, mutta ei päässyt sisään, joten hän lähti opiskelemaan matematiikkaa. Yliopistoon päästyään matematiikan opinnot kuitenkin siirtyivät oikeustieteiden kurssien tieltä ja hän haki uudelleen lukemaan valtiosääntöoikeutta. Hänen sivuaineitaan olivat Eurooppaoikeus sekä oikeustaloustiede ja lainsäädäntötutkimus.

Outi Slant toimi opiskeluaikanaan Legion hallituksen puheenjohtajana.

Opintojensa loppuvaiheessa hän oli tutkimusassistenttina yliopistolla, mutta muutti sittemmin Helsinkiin. Tällöin hänelle avautui mahdollisuus päästä oikeuspoliittiselle tutkimuslaitokselle tutkijaksi. Työ edellytti kuitenkin opintojen loppuun saattamista.

Hän aloitti tutkijan uransa 2013 ja pääsi osallistumaan myös yhteiskunnallisen ja ympäristölainsäädännön yhteishankkeeseen.

Slant jäi työstään äitiyslomalle ja tuolloin lainvalmistelu alkoi kiinnostaa. Mielenkiintoisia työpaikkoja ei kuitenkaan ollut avoinna. Sitten hän löysi työpaikkailmoituksen, jossa etsittiin työntekijää työ- ja elinkeinoministeiöön. Hän haki ja sai kyseisen työn.

Nyt hän kokee pääsevänsä käyttämään valtiosääntöoikeudellista osaamistaan. Työtehtäviin kuuluu ydinenergiasääntelyyn liittyvää lainvalmistelua sekä hallintopäätöksiä. Hänen mukaansa virkamiehen uralla hallinto-oikeudellisesta osaamisesta on hyötyä. Hänen työpäiviinsä kuuluu kokouksia ja palavereja sekä sähköpostien lukemista ja niihin vastaamista. Lisäksi hänen tulee hoitaa hänelle kuuluvat muut tehtävät, kuten lainvalmistelu sekä äkilliset työt.

Marianne Karppinen työskentelee hallintopäällikkönä Kainuun Osuuspankissa. Lukioaikana hänen lempiaineisiin kuuluivat yhteiskuntaoppi sekä psykologia ja hän mietti uraa niiden kahden aineen välillä. Abiturienttina Joensuun oikeustieteiden laitoksen esittely kuitenkin vakuutti hänet. Hän pääsi heti lukion jälkeen sisään opiskelemaan Eurooppaoikeutta ja siviilioikeutta. Hän piti Eurooppaoikeuden opinnoista, koska englannin kielinen aineisto harjoitti hänen kielitaitoaan.

Opiskeluaikanaan hänen urahaaveisiinsa kuului työskentely ministeriössä, virkamiehenä, diplomaattina tai jatko-opiskelijana.

Suunnitelmat kuitenkin muuttuivat opiskelujen edetessä loppua kohti.

Karppinen oli aikaisemmin työskennellyt kesätöissä pankissa ja hän päätti tiedustella olisiko siellä vapaita työpaikkoja. Hän pääsi pankin asiakasneuvojaksi, josta yleni pankkilakimieheksi. Kyseistä työtä hän teki 3.5 vuotta, jonka jälkeen hän haki hallintopäällikön paikkaa toiselta paikkakunnalta ja sai työn.

Hänen tehtäviinsä kuuluu henkilöstöasiat sekä pankin hallinnon pyörittäminen. Lisäksi hän vastaa pankin tasolla rahanpesua estävistä toimista.

Tässäkään työssä päivät eivät ole samanlaisia. Karppinen pyrkii olemaan töissä 9-17 välillä. Tehtävät jaksottuvat vuosikellomaisesti, mikä tarkoittaa sitä, että loppuvuoden tehtäviin kuuluu muun muassa ensivuoden suunnittelu esimerkiksi tilinpäätöksen ja tulostavoitteiden osalta. Tyypilliseen päivään kuuluu tiimipalaveri, pankin johtoryhmän kokous sekä sähköpostien lukeminen ja niihin vastaaminen.

Marianne Karppisen mukaan parasta työssä on se, että se sisältää sopivan määrän itsenäistä työtä, mutta työssä pääsee kuitenkin olemaan myös ihmisten kanssa tekemisissä.

Ikävimpiin asioihin hän listaa henkilöstöhallintoon liittyvät toimet, kuten kurinpito. Hänen mukaansa seminaarikursseista on hyötyä, jos haluaa töihin, jossa pitää olla esillä.

Tämän vuoden alumnipaneelin vieraita yhdisti sattuman kautta löydetyt työpaikat. He korostivat sitä, että aluksi työt eivät välttämättä ole sitä, mitä haluaa loppu elämän tehdä, mutta lopulta työnteko kannattaa. Kaikki olivat myös yhtä mieltä siitä, että opintojen aikainen sosiaalistuminen ja kirjoitustaidon kehittäminen ovat nykypäivänä opiskelijalle tärkeitä asioita tulevaa työelämää ajatellen.

Krista Kokki
Legion hallituksen sihteeri