Asiantuntijuutta kasvattamassa: hanketyöskentelyssä hoitotieteen laitoksella suursimulaatiokäsikirjan parissa

Vuoden 2022 syksyllä sain kesken oman kuntosalitreenini puhelun suoraan Itä-Suomen yliopistolta hoitotieteen laitokselta. Legendaarisia elokuvia matkiakseni puhelimen toisessa päässä esitettiin ”tarjous, josta ei voi kieltäytyä”. No, tietenkin tästä tarjouksesta voisi kieltäytyä – mutta kyse olisikin ennemmin siitä, pystyisinkö kieltäytymään?

Meille hoitotieteen laitoksen terveystieteiden opettajaopiskelijoille (olen siis terveystieteiden maisteriopiskelija) opintoihin kuuluu kahdeksan opintopisteen laajuinen ”terveysalan opettajan laaja-alainen asiantuntijuus -projektiharjoittelu” -opintojakso, jonka voi suorittaa nimen mukaisesti laaja-alaisesti. Minulle siis tarjoutui puhelun kautta tilaisuus suorittaa sekä tämä projektiharjoittelu, että myös liittyä tutkimusavustajan tehtäviin 50 % työajalla hoitotieteen laitokselle. Tällainen tilaisuus on liian hyvä kieltäydyttäväksi!

Asiat alkoivat rullaamaan toden teolla keväällä 2023. Sovittelin oman varsinaisen työni kanssa opintovapaalle jäämisen, ja siirryin sen myötä osa-aikaiseksi projektityöntekijäksi. Työnimikkeeni oli tutkimusavustaja, ja työtehtäviini kuului olla osa hanketyöryhmää. Itä-Suomen yliopiston vuoden 2023 opetuksen kehittämisrahaa oli myönnetty hoitotieteen laitokselle monialaisia suursimulaatioita käsittelevän sähköisen käsikirjan tuottamiseen. Työtehtäväni liittyivät tämän käsikirjan sisällön tuottamiseen yhteistyössä hanketyöryhmän kanssa. Tässä erotettiin myös projektiharjoittelu sekä tutkimusavustajan tehtävät toisistaan: projektiharjoittelussa seurasin ja dokumentoin vuoden 2023 monialaisen suursimulaation suunnittelu- ja toteutusprosessia. Tämä tarkoitti siis sitä, että seurasin eri työryhmien palavereita, kirjoitin muistioita, tein muistiinpanoja tapaamisista ja projektin etenemisestä ja otin myös tilanteen salliessa valokuvia ja videomateriaalia suursimulaation suunnitteluvaiheen aikana – erityisesti suursimulaation etukäteisvideoiden kuvausten aikana.

Vastaavasti tutkimusavustajan roolissa kokosin projektiharjoittelun materiaalin yhteen, ja muodostin siitä käsikirjan sisältöä – tämän käsikirjantarkoituksena on toimia monialaisen suursimulaation suunnittelu-, toteutus- ja arviointiprosessin apuna. Kerätyllä dokumentoinnilla liitettiin aikaisempaan tutkimukseen ja näyttöön perustuvaan materiaaliin käytännön kokemusta ja havainnollistettiin suursimulaation toteutusta.

Varsinainen tutkimusavustajan tehtävä oli heti alkuun omalle kohdalleni hyvin vaativaa. Työnkuva aikaisemmasta kellokorttityöstä paljon itsenäisempään suuntaan aiheutti itselleni kysymyksiä ja ihmettelyä – moneen kertaan kysyin itseltäni, ”entäs nyt”? Kun aikaisemmin olin tottunut siihen, että työllä on selkeä alku ja loppu, ja päivillä selkeä struktuuri, nyt tämä koko kuvio muuttui täysin. Haasteena oli sisäistää se, että työ jakaantuu pitkin työviikkoa, ja kaikkea ei ole välttämätöntä saada valmiiksi juuri samana päivänä. Lisäksi vapaus oman aikataulun tekemisestä oli uutta ja ihmeellistä – puhumattakaan siitä, että ensimmäisen kerran pystyin siirtymään myös etätöihin!

Vastuualueenani oli siis paitsi dokumentoinnin koostaminen oppimateriaaliin, myös suursimulaation teoriataustan kerääminen aikaisemmasta kirjallisuudesta ja aiempiin suursimulaatioihin osallistuneiden henkilöiden haastattelut, joilla selvitettiin heidän kokemuksiaan ja näkemyksiään suursimulaatioiden järjestämisestä. Lisäksi terveystieteiden opettajaopiskelijoilta selvitettiin heidän näkemyksiään siitä, millaista tietoa käsikirjan sisältöön tarvitaan suursimulaatioiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Vastaavaa oppimateriaalia ei suomeksi ole olemassa, joten yhdessä työryhmän kanssa pääsimme suunnittelemaan koko oppimateriaalin alusta asti.

Työskentelyn etenemistä käytiin viikoittain lävitse viikkopalaverein. Näissä palavereissa kävimme läpi edellisen viikon tapahtumat ja aikaansaannokset, sekä suunnittelimme tulevia tapahtumia – kuten mahdollisia yhteistyöpalavereita, haastatteluiden tekemistä tai tapahtumia, jossa tulevaa käsikirjaa voisi käydä esittelemässä. Myös mahdollisille kysymyksille oli näissä viikkopalavereissa varattu hyvin aikaa, ja muutenkin koko työsuhteen ajan ilmapiiri oli hyvin avoin kysymyksille ja asioiden pohdinnalle. Näissä viikkopalavereissa myös tällainen aloitteleva projektityöntekijä sai hyvin kiinni siitä, missä vaiheessa kokonaisuus on ja mitä asioita seuraavaksi tulisi tehdä.

Alkuihmettelyjen jälkeen homma alkoi toimimaan hyvin. Teoriamateriaalia suursimulaatioista ja etenkin simulaatiopedagogiikasta kertyi kovaa vauhtia, ja kevään edetessä myös haastatteluista kerätyt kokemukset lisättiin oppikirjan tekstipohjaan. Ennen kesälomille siirtymistä pidimme koko työryhmän voimin myös tilaisuuden hoitotieteen laitoksella, jonne suursimulaatiota suunnittelevat yhteistyötahot kutsuttiin mukaan kommentoimaan hiljalleen rakentuvaa käsikirjaa. Tällöin tilaisuuteen osallistuneet henkilöt saivat mahdollisuuden vaikuttaa oppikirjan sisältöön ja rakenteeseen.

Kesä 2023 sujui sisältöä työstäessä. Valtaosan pitäessä kesälomiaan, jatkoin kesäauringon (välillä) paistaessa sisällön rakentamista ja muokkaamista. Kesällä työnkuva oli vielä enemmän itsenäinen kesälomien takia. Esimerkiksi viikkopalaverit olivat kesän ajan tauolla, joten ennen kesää laadittiin vielä suunnitelma, mitä kaikkia asioita olisi hyvä ottaa oppikirjan sisällössä huomioon kesän aikana.

Syksyn tullen lomat oli pidetty, ja koko työryhmä aktivoitui oppimateriaalin osalta. Syksyn aluksi käsikirjan sisältö lähetettiin laajasti yhteistyökumppaneille luettavaksi ja kommentoitavaksi. Tässä mahdollistettiin yhteistyökumppaneille vielä sisällön ja rakenteen kommentointia ja kirjoittamista. Näin sisältö ja rakenne toteutettiin sellaiseen muotoon, jotta käsikirja palvelisi mahdollisimman hyvin eri ammattialojen tarpeita. Yhteistyökumppaneiden kommentoinnin ja muokkausten jälkeen käsikirjan sisältö valmistui joulukuussa. Käsikirja toteutettiin DigiCampus-verkkoympäristöön, josta se on nyt kaikille vapaasti saatavissa: https://digicampus.fi/course/view.php?id=4205 (Käytä ”Kirjaudu vierailijana” vaihtoehtoa). Lisäksi syksyn aikana osallistuin käsikirjaa esittelevän videon käsikirjoittamiseen ja suunnitteluun. Videon toteutti Tussitaikurit ja se löytyy YouTubesta (1:11min): https://www.youtube.com/watch?v=Jkg4BCkMzWY

Tämä projekti oli myös itselleni opettavainen kokemus. Erilaiset työtavat aiempaan verrattuna, itsenäisempi ote ja aivan uudet työtehtävät olivat jo itsessäänkin kokemuksena opettavaisia! Loppupalaverissa totesin projektin olleen haastava, mutta kuten hankeryhmässä totesimme projektityöskentelyn vaativan joustavuutta ja ajoittain vahvaa epävarmuuden sietokykyä, koska toiminta on uutta luovaa eikä kaikkea voi ennustaa etukäteen. Hankkeen tavoite ohjaa kuitenkin toimintaa koko ajan eteenpäin, ja auttaa pitämään kokonaisuuden hallinnassa. Mikäli tulevaisuudessa pääsisin uudestaan osallistumaan vastaaviin projekteihin, tiedän nyt, millaisia resursseja ja työotetta tällainen vaatii. Tätä kokemusta rikkaampana on hyvä lähteä eteenpäin ottamaan seuraavia projekteja vastaan!

Käsikirjan osalta teen sen sisällöstä ja käytettävyydestä pro gradu -tutkielman, jonka tulokset valmistuvat vuoden 2024 aikana.

Janne Nevalainen
TtM-opiskelija (terveystieteiden opettajankoulutus)
Tutkimusavustaja (3/2023–12/2023)
Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos

Yhteistyössä
Juha Pajari, TtM, Väitöskirjatutkija, Yliopisto-opettaja
Terhi Saaranen, Professori
Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos
UEF//Connect https://uefconnect.uef.fi/tutkimusryhma/kasikirja-suursimulaatioihin/