Iäkkäiden hoidon osaamisvaatimukset tarpeen huomioida hoitajapulaa ratkaistaessa

Haavahoitoa, saattohoitoa. Ravitsemustilan seurantaa, kivunhoitoa. Toimintakyvyn ja terveydentilan muutosten arviointia.  Tapaturmien ennaltaehkäisyä, lääkehoitoa. Asiakas- ja potilastietojen kirjaamista. Asukkaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tukemista monin keinoin.

Kuva: Mel Poole on Unsplash.  Käyttöoikeus: Unsplash License

Iäkkäiden ympärivuorokautisessa hoidossa vaaditaan laajaa osaamista. Kun saman katon alla asuu useita muistisairaita henkilöitä, sisältää arki edellisten lisäksi eettisten ristiriitojen ratkomista. Kuten tasapainottelua asiakkaan turvallisuuden ja itsemääräämisoikeuden tukemisen osalta. Olennaisena osana työhön kuuluu myös mm. alan opiskelijoiden oppimisen tukeminen.

Hoitokotien toimintaa hankaloittaa tällä hetkellä hoitajapula. Ratkaisuksi tähän on esitetty mm. hoiva-avustajien määrän lisäämistä suhteessa ammattitutkinnon omaaviin. Esimerkiksi hoiva-avustajat ovatkin erittäin tärkeä osa hoitokotien asukkaiden arkea. Hoitokotien henkilöstön koulutusvaatimusten madaltamista on kuitenkin julkisessa keskustelussa perusteltu osin sillä, että valtaosa hoitokotien työtehtävistä ei vaadi koulutusta. Tämä herättää miettimään, miten hyvin iäkkäiden ympärivuorokautisen palveluasumisen todellisuutta ja työn osaamisvaatimuksia oikeastaan tunnetaan.

Vuosien mittaan tehdyt vanhustenhoidon uudistukset ovat vaikuttaneet hoitotyöhön ja siinä tarvittavaan osaamiseen. Menneinä aikoina vanhainkoteihin muutettiin ”parempikuntoisena”, kuin mitä nykyään iäkkäät henkilöt ovat hoitokoteihin muuttaessaan. Nythän palvelut pyritään järjestämään ensisijaisesti iäkkään kotiin. Toisaalta hoitokotiin muuttamisen jälkeen palvelut pyritään niin pitkälle kuin mahdollista tuottamaan hoitokodissa. Ilman, että asukas siirtyisi esimerkiksi vuodeosastolle.

On tärkeää työntekijänä tiedostaa, että hoitokoti on iäkkään ihmisen koti, ei sairaala. Iäkkään hyvinvointia pyritään hoitokodissa edistämään kokonaisvaltaisesti. Normaalin, mielekkään arjen ollessa etualalla sairaanhoidon sijaan. Tämä ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että hoitokodeissa asuvien iäkkäiden hoidolliset tarpeet ovat tänä päivänä moninaiset.

Hoitajapulaan vanhuspalveluissa on pakko etsiä aktiivisesti ratkaisuja. Niitä pohdittaessa on kuitenkin tarpeen huomioida, millaista osaamista työ tänä päivänä vaatii.

Outi Kiljunen, sh,TtT,tutkijatohtori
Hoitotieteen laitos
Itä-Suomen yliopisto

Suomessa toteutettuja iäkkäiden hoidon osaamisvaatimuksia kuvaavia tutkimuksia löytyy esim.:

Kiljunen, O., Kankkunen, P., Partanen, P., & Välimäki, T. (2018). Family members’ expectations regarding nurses’ competence in care homes: a qualitative interview study. Scandinavian Journal of Caring Sciences 32(3), 1018-1026. doi.org/10.1111/scs.12544

Kiljunen, O., Välimäki, T., Partanen, P., & Kankkunen, P. (2018). Multifaceted competence requirements in care homes: Ethical and interactional competence emphasized. Nordic Journal of Nursing Research 38(1), 48-58. doi.org/10.1177/2057158517712084

Kiljunen, O. Care home nursing professionals’ competence in older people nursing. 2019. Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto. Väitöskirja. Publications of the University of Eastern Finland- Dissertations in Health Sciences, no 492. ISBN: 978-952-61-2949-5

Piirainen, P., Pesonen, H.-M., Kyngäs, H., & Elo, S. (2021). Challenging situations and competence of nursing staff in nursing homes for older people with dementia. International Journal of Older People Nursing, 16: e12384. https://doi.org/10.1111/opn.12384

Tohmola A, Saarnio R, Mikkonen K., & Kyngäs H, Elo S. (2022). Competencies relevant for gerontological nursing: Focus-group interviews with professionals in the nursing of older people. Nordic Journal of Nursing Research 42(3):123-132. doi:10.1177/20571585211030421