Pieniä huomioita taiteesta ja tieteestä

Tämä kesäinen kirjoitelma on häpeämättömän subjektiivinen (huomaa myös sulkumerkkien täysin holtiton käyttö, jonka tarkoitus on viestiä, että tässä ollaan kevyemmällä asialla, otetaan taiteellisia vapauksia, eikä niin piitata hyvästä yleiskielestä ja asiakirjoittamisesta). Minulla on ollut onni saada (valita) sekä (valokuva)taiteilijan että tieteilijän koulutus ja taiteilijalle suodaan (tai joskus jopa on vaadittu) omakohtaisuus, sisimpänsä paljastaminen, vereslihalla oleminen. Näitä on pidetty merkkeinä taiteen autenttisuudesta ja totuudesta. Omakohtaisuus tieteessä taas ei lähtökohtaisesti ole ollut yhteydessä parempaan tieteeseen. Mutta mielestäni asiaa kannattaa ihmetellä akateemisen (valinnan)vapauden löytäneen tyttäreni sanoin (sosiologian kurssin jälkeen): Miten (muka) voi tutkia (ja ymmärtää) huono-osaisuutta, jos sitä ei ole itse kokenut?

Keveys

Kun tein taidetta, minulla oli tarve järjestellä todellisuutta kaavojen tai järjestelmien välityksellä, eli itse luomieni metodien mukaan. Jukka Viikilä kirjoittaa uusimmassa romaanissaan kirjoittamisesta ja sitä lukiessani minulle valkeni (vuosien jälkeen) taiteellisen työskentelyni motto: Teen mieluummin epätavallisia kuvia tavallisista asioista kuin tavallisia kuvia epätavallisista asioista. On minulla tieteilijänäkin punainen lanka tutkimusaiheiden valinnassa (vai onko, pitäisikö olla), mutta onko minulla mottoa, visiota tai strategiaa?

Taiteilijavuosinani minuun vaikutti suuresti Italo Calvinon pieni teos Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle, jossa hän kuvaa omaan kirjalliseen tuotantoonsa vaikuttaneita arvoja: keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus (hän menehtyi, ennen kun sai kuudennen muistion valmiiksi). Pyrin silloin noudattamaan taiteessani näitä arvoja. Katsotaanpa, miten nämä taipuisivat tutkijan ohjenuoraksi.

Keveys

Keveyden vastakohta on paino ja kukapa ei olisi (ajoittain) tullut vedetyksi maailman raskauteen, liikkumattomuuteen ja sameuteen (ihmistieteissä useinkin). Tieteessä pyritään painokkuuteen, mutta toisaalta tuotoksen pitää olla virkeää ja terävän sulavaa, eli kevyttä. Kyllä, keveys yhdistyy päättäväisyyteen ja täsmällisyyteen, ei epämääräisyyteen ja sattuman varaan heittäytymiseen.

Nopeus

Mitä taiteilija (tieteilijä) tänään, sitä kansa huomenna. Tiede on juoksemista ja se palkitaan, joka juoksee nopeimmin. Galilein mukaan hyvän ajattelun (tieteen?) perustavia ominaisuuksia ovat nopeus, ajattelun sujuvuus, väitteiden taloudellisuus, mutta myös mielikuvituksellisuus. Varoituksen sana: äärimmäisen nopea (tieteellinen) keskustelu voi johtaa hengen suuntautumiseen liiaksi mielikuvitukseen, taipumukseen vetää todistamattomia johtopäätöksiä tai jokaisen ajatuksen viemiseen äärimmäiseen seurausilmiöönsä asti.

Nopeus

Täsllisyys

Täsmällisyys on summittaisuuden, sattumanvaraisuuden ja huolimattomuuden vihollinen. Calvinon ajatukset kääntyvät vaivattomasti tieteen kielelle; täsmällisyys on tarkkaan määritelty ja punnittu työsuunnitelma ja mahdollisimman täsmällinen ilmaisu sanaston ja ajatusten vivahteiden esiintuomisen kannalta. Se on kirkkaiden, mieleenpainuvien ja ikimuistoisten havaintojen loihtimista esiin. Täsmällisyyttään voi lisätä puhumalla mahdollisimman vähän ja kirjoittamalla mahdollisimman paljon (totta, mutta tätä en rohkene suositella).

Täsmällisyys

Näkyvyys

Näkyvyydessä on kyse aineellisen (tieteellinen tieto) ja aineettoman (mielikuvitus) kohtaamisesta. Mielikuvitus on tiedon väline, mutta se etenee eri teitä kuin tieteellinen tieto. Mielikuvitus on tutkijalle välttämätön vaihe olettamusten muodostamiseksi. Sen sijaan silmin nähtävä kuva (maailmasta) ei ole jokaisen tutkimuksen lähtökohta, vaan (ihmistieteissä) se voi olla käsitteellinen (näkymätön). On tutkijan taitoa antaa tieteellisellä kirjoituksellaan virike odottamattomalle kuvalliselle fantasialle.

Näkyvyys

Moninaisuus

Maailma on selvittämätön monisäikeinen sekasotku (takku), joka johtuu epäyhtenäisten osatekijöiden samanaikaisesta läsnäolosta. Miten tätä sitten lähtisi selvittämään, kun tietäminen merkitsee tunkeutumista todellisuuteen ja on siten todellisuuden vääristämistä (perustuu periaatteeseen: havainto aiheuttaa jonkinlaisen muutoksen havainnoinnin kohteessa)? Tieteilijän on kestettävä järkiperäisen täsmällisyyden ja kiihkeän vääristämisen (tiedollisten prosessien perusosia) välinen jännite.

Moninaisuus

Suomen kesä on pullollaan taiteellista ilmaisua; näyttelyitä, teatteria, konsertteja. Paatuneimmankin tieteilijän on hyvä aika piipahtaa kesälomamatkalla jossakin lukuisista tapahtumista. Taide antaa ajattelemisen aihetta.

Lukemista:
Italo Calvino, Kuusi muistiota seuraavalle vuosituhannelle, Loki-Kirjat, Helsinki, 1996
Jukka Viikilä, Taivaallinen vastaanotto, Otava, 2021
Kuvat ovat Pixabaysta, josta etsin kuvia hakusanoilla keveys, nopeus, täsmällisyys, näkyvyys ja moninaisuus.

Rentouttavaa kesää toivottaen,
Marja Hult
yliopistotutkija
Hoitotieteen laitos, Itä-Suomen yliopisto