Kuinka tukea opiskelijoiden ryhmätyötä

Laitan kursseillani opiskelijat työskentelemään ryhmissä, sillä se tukee opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia. Matematiikan opiskelijat eivät yleensä ole niitä innokkaimpia ryhmätyön tekijöitä, sillä matematiikan opiskelu on perinteisesti ollut yksinäistä puurtamista. Opiskelijat eivät ole tottuneet siihen, että matematiikassa tehtäisiin yhteistyötä. Monilla on suorastaan huonoja kokemuksia ryhmätyöstä. Tämän vuoksi opettajan täytyy tukea ryhmätyöskentelyä. Tässä joitakin hyödylliseksi havaitsemiani työkaluja, joita olen poiminut sieltä täältä vuosien aikana.

Ryhmätyöskentelyn motivointi

Esittelen opiskelijoille tutkimustietoa ja raportteja ryhmätyöskentelystä. Painotan, että matematiikan asiantuntijat tekevät jatkuvasti yhteistyötä toisten kanssa, minkä vuoksi ryhmätyötaidot ovat tärkeitä. Suosikkini on Ming Ming Chiun tutkimus, jossa todettiin, että parhaisiin tuloksiin ongelmanratkaisussa pääsevät sellaiset pienryhmät, joissa on vaihteleva matematiikan osaamistaso. Opiskelijat, joilla on alhaisempia arvosanoja matematiikasta, kysyvät nimittäin kysymyksiä, jotka saavat ryhmän tuottamaan enemmän perusteluja.

Sitä, että opiskelijat eivät aluksi halua tehdä ryhmätyötä, ei pidä pelästyä. Kun ryhmätyö on strukturoitu hyvin ja tehtävät ovat ryhmätyöhön soveltuvia, opiskelijat kokevat yhdessä työskentelyn mielekkääksi. Moni opiskelija on todennut, että aluksi he kauhistuivat ajatusta ryhmätyöstä, mutta kurssin kuluessa kokivat, että se oli ollut mukavaa ja hyödyllistä.

Ryhmätyöskentelyn normit

Jotta ryhmätyöskentelyn arvot ja tavoitteet olisivat selkeät, olen kirjoittanut opiskelijoille ryhmätyön ohjesäännöt. Käyn ne läpi aina ennen kuin oppitunnilla aloitetaan ryhmissä työskentely. Matematiikan opiskelijat ovat hyvin arkoja sanomaan mitään, mikä voisi olla väärin, tai näyttämään osaamattomuuttaan. Siksi korostan erityisti sitä, että kysymysten kysyminen auttaa koko ryhmää eikä suinkaan haittaa ryhmän toimintaa.

Ohjeita ryhmätyöskentelyyn

Pidä keskustelussa huoli siitä, että kaikkien näkemyksiä kuunnellaan ja kaikki voivat osallistua työskentelyyn.

Varo näitä:

• ”En osaa”
• ”Sinä varmasti tiedät paremmin”
• ”Olet väärässä”

Käytä näitä:

• ”En ymmärtänyt tätä kohtaa. Voidaanko katsoa sitä yhdessä?”
• ”En ymmärtänyt, mitä sanoit. Selittäisitkö uudestaan?”
• ”Minulla on erilainen näkemys”

Ryhmätyöskentelyn roolit

Tehtävät jakautuvat tasaisemmin, kun ryhmätyöskentelyssä käytetään rooleja. Jos opiskelijat työskentelevät saman ryhmän kanssa pidemmän aikaa, laitan heidät kierrättämään rooleja esimerkiksi viikoittain. Tässä joitakin käyttämiäni rooleja. Opiskelijat pitävät kirjaa kunkin käyttämistä rooleista taulukon avulla.

Puheenjohtaja 

• Laittaa työskentelyn alulle 
• Huolehtii siitä, että kaikki saavat puheenvuoron. Kysyy näkemyksiä sellaisilta henkilöiltä, jotka ovat olleet pitkään hiljaa.  
• Seuraa kelloa ja tehtävissä olevia aikamääriä. Pitää huolta siitä, että ei kiirehditä eikä toisaalta jäädä liian pitkäksi aikaa yhteen tehtävään. 

Kirjuri  

• Vastaa ryhmän muistiinpanojen kirjoittamisesta.  

Raportoija 

• Raportoi opettajalle sekä loppukoonnissa muille opiskelijoille, mitä ryhmä on tehnyt ja pohtinut. 
• Ryhmä miettii yhdessä, mitä raportoija sanoo loppukoonnissa. 

Tiedonetsijä 

• Etsii tehtävien ratkaisussa tarvittavaa tietoa kurssimateriaalista ja verkosta. 

Kriitikko  

• Ottaa puheeksi epäselvät asiat. Onko jokin asia selitetty tai perusteltu huonosti? 
• Hyvä merkki siitä, että selitykset ovat jääneet puutteellisiksi on se, kriitikko itse ei tajua, mitä on tehty. 

Eräs rooli, jota tiedän kollegani Chris Rasmussenin käyttävän, on vakoojan rooli. Se on kuulemma opiskelijoiden suosikki. Vakooja voi käydä toisissa ryhmissä tiedustelemassa, miten he ovat ratkoneet tehtävää.

Ryhmätyöskentelyn pohdinta ja arviointi

Laitan opiskelijat pohtimaan ryhmätyöskentelyn sujumista joko yhdessä ryhmänsä kanssa tai henkilökohtaisesti. Tämä auttaa ryhmää kehittymään työskentelyssään.

Esimerkkitehtävä 1:

Ryhmän jäsenillä voi olla erilaisia tavoitteita, ja sillä on vaikutusta ryhmän työskentelyyn. Siksi on tärkeää keskustella tavoitteista.

Kukin ryhmän jäsen valitsee oheisesta listasta 2–4 tavoitetta ja kertoo omat tavoitteensa muille. Miettikää, mitkä tavoitteistanne tukevat toisiaan ja mitkä saattavat olla ristiriidassa.Tämän tehtävän vastaukseksi riittää kirjoittaa, mitä kaikkia tavoitteita ryhmässä esiintyi.

• Saada kurssista mahdollisimman hyvä arvosana
• Huolehtia siitä, ettei oma arvosana laske ryhmätyöskentelyn takia
• Oppia mahdollisimman paljon toisilta
• Saada ryhmältä uusia ideoita
• Välttää stressiä
• Välttää pettämästä ryhmää
• Välttää näyttämästä osaamattomalta
• Pitää hauskaa ja nauttia kokemuksesta
• Tutustua uusiin ihmisiin
• Ottaa henkilökohtaista vastuuta ryhmätyöstä
• Huolehtia siitä, että ei päädy tekemään enemmän töitä kuin muut ryhmän jäsenet
• Varmistaa, että kaikki ryhmässä osallistuvat tasavertaisesti
• Mahdollisuus harjoitella johtajuustaitoja

Lähde: https://blogs.helsinki.fi/scienced/ongelmanratkaisu-ryhmassa/

Esimerkkitehtävä 2:

Keskustelkaa seuraavista ryhmätyön tavoitteista. Valitkaa listasta kaksi tavoitetta, jotka ovat mielestänne toteutuneet ryhmässänne parhaiten, ja kaksi tavoitetta, joihin ryhmänne pitäisi kiinnittää huomiota tässä ryhmätyössä. Listatkaa konkreettisia keinoja, joiden avulla ryhmänne voisi kehittyä mainitsemissanne kehityskohteissa.

1. Kaikki ryhmän jäsenet otetaan mukaan työskentelyyn ja heidän ideoitaan kuunnellaan
2. Kaikki ryhmän jäsenet osallistuvat ryhmän toimintaan ja kertovat omia ajatuksiaan
3. Ryhmässä on kannustava ja toisia tukeva ilmapiiri
4. Vastuut ja työ jakautuvat tasaisesti
5. Ryhmässä ideoidaan sekä tuotetaan hypoteeseja ja selityksiä yhdessä
6. Ryhmän toiminta on suunnitelmallista
7. Ryhmä seuraa, arvioi ja kehittää omaa toimintaansa
8. Ryhmän työ ja tulokset dokumentoidaan. Dokumentointi on saatavilla kaikille ryhmän jäsenille.

Esimerkkitehtävä 3:

Ohessa on listattu erilaisia rooleja, joita ihmisillä voi olla ryhmätyössä. Lue lista läpi ja mieti, millaisia rooleja sinulla on tavallisesti ryhmätyössä ja millaisia rooleja haluaisit omaksua tai harjoitella.

Ryhmä tehtävän suorittamista edistäviä rooleja:

1. Aloitteentekijä esittää uusia ideoita, käsittely- ja menettelytapoja, ehdottaa tavoitteita ja ratkaisuvaihtoehtoja.
2. Tietojenetsijä kysyy lisätietoja ja perusteluja, jäsentelee asiaa.
3. Täsmentäjä tarkentaa ehdotuksia esimerkkien avulla, selvittelee ongelman syitä ja ratkaisuvaihtoehtojen seurauksia.
4. Kriitikko pohtii ehdotusten hyviä ja huonoja puolia sekä pakottaa ryhmän punnitsemaan huolellisesti eri vaihtoehtoja.
5. Järjestelijä huolehtii käytännön järjestelyistä ja merkitsee asioita muistiin.

Ryhmää ylläpitäviä ja sen toimintaa helpottavia rooleja:

1. Rohkaisija on ystävällinen, ymmärtää ja arvostaa muiden mielipiteitä ja ehdotuksia, antaa tunnustusta.
2. Mukaanvetäjä yritää saada kaikki mukaan käsittelyyn, myös vetäytyjät.
3. Tarkkailija seuraa sovittujen menettelytapojen noudattamista, painottaa tasapuolisuutta ja oikeudenmukaisuutta, asettaa työnormeja ja huolehtii aikataulusta.
4. Tunteiden ilmaisija tarkkailee ryhmän ilmapiiriä, ilmaisee omia tunteitaan ja rohkaisee muita tunneilmaisuihin.
5. Sovittelija hakee kompromisseja ja selvittää mielipide-eroja.
6. Jännityksen laukaisija laukaisee huumorilla kireitä tilanteita, rauhoittaa tilannetta.

Ryhmän toimintaa häiritseviä rooleja:

1. Hyökkääjä yrittää nostaa omaa asemaansa vähättelemällä, arvostelemalla ja paheksumalla muiden tekemisiä ja näkemyksiä.
2. Jarruttaja torjuu heti muiden ehdotukset, väittelee, ei perustele kantaansa.
3. Huomion tavoittelija tyydyttää henkilökohtaisia tarpeitaan ryhmän tavoitteiden kustannuksella, puhuu paljon pysytelläkseen esillä, kertoo asiaankuulumattomia vitsejä ja juttuja.
4. Kilpailija esittää ominaan toisten parhaat ideat, korostaa omaa osuuttaan, ei suostu kehittelemään toisten ehdotuksia.
5. Vetäytyjä on välinpitämätön tai passiivinen, ei osallistu keskusteluun eikä kuuntele.
6. Klikkiytyjä kuiskailee vierustoverilleen, juonittelee ja hakee liittolaisia, mutta ei osallistu yleiseen keskusteluun.
7. Saivartelija takertuu pikkuseikkoihin ja muotoseikkoihin, määrittelee termejä yksityiskohtaisesti.
8. Itsensä väheksyjä käyttäytyy epävarmasti ja vähättelee aiheetta omia kykyjään.
9. Ylimielinen ei ole kiinnostunut ryhmän toiminnasta eikä osallistu siihen aktiivisesti, keskittyy muihin asioihin, väheksyy toisia ryhmän jäseniä.

Lähde: https://blogs.helsinki.fi/scienced/ongelmanratkaisu-ryhmassa/