Onko Suomen metsissä suuria puita?
Silloin tällöin kirjoitellaan, että Suomen metsissä ei ole enää suuria puita. Näihin kirjoituksiin vastataan, että Suomen metsissä on järeitä puita ”enemmän kuin koskaan”. Tätä taas on kommentoitu sanomalla, että Suomesta ei voi enää ostaa järeitä hirsiä tai pylväitä, joiden pituus on 24 m ja latvaläpimitta 24 cm. Tämän kokoiset rungot pitää ostaa Saksasta.
Väittämää, että järeää puustoa on enemmän kuin koskaan, perustellaan Luken tilastoilla, jotka osoittavat, että 1950 luvulta lähtien yli 30-senttisten puiden määrä on lisääntynyt selvästi Suomen eteläpuoliskossa ja pysynyt ennallaan maan pohjoispuoliskossa.
Tämäntapaisissa koskaan-väittämissä (puuta enemmän kuin koskaan, järeää puuta enemmän kuin koskaan) ”koskaan” tarkoittaa yleensä sitä ajanjaksoa, jona Suomen metsävaroja on systemaattisesti arvioitu, eli viimeistä sataa vuotta. 1900-luvun alussa Suomen metsävarat olivat aallonpohjassa ja ovat sen jälkeen palautuneet suunnilleen vuoden 1800 tasolle. Jo ennen vuotta 1800 metsiä oli käytetty raskaasti mm. tervanpolttoon, kaskeamiseen, polttopuuksi ja rakennuspuuksi. Nykyinen tai vuoden 1800 puusto on kaukana siitä, kuinka paljon Suomen metsissä voisi olla puuta.
Luken tilastoissa järeä puu tarkoittaa yli 30 cm puita, jotka ainakin Etelä- ja Keski-Suomessa ovat vasta nuoria puun alkuja. Tällaisten puiden lisääntyminen heijastelee paremminkin yleistä puuston määrän lisääntymistä kuin sitä, että vanhojen ja todella suurten puiden määrässä olisi lisäystä. Varttuneiden metsien määrä on vähentynyt viimeisen sadan vuoden aikana, nopeimmin Pohjois-Suomessa.
Jos halutaan selvittää suurten puiden määrää Suomen metsissä, siihen ei tarvita koskaan-vertailuja vaan analyysiä metsien tämänhetkisestä tilanteesta. Aloitin selvitykset omalta 30 hehtaarin Tuupovaaran palstaltani, josta etsin suurimman männyn, kuusen ja koivun. Suurin mänty oli läpimitaltaan 78 cm, suurin kuusi 65 cm ja suurin koivu samoin 65 cm. Kotipihallani Joensuussa kasvaa 64 cm paksu mänty ja kesämökkini pihalla Rääkkylässä 62 cm paksu mänty.
Sen jälkeen menin Joensuun kupeessa sijaitsevaan Repokallion ulkoilumetsään etsimään suuria puita. Suurin mittaamani mänty oli rinnankorkeudelta 71 cm, suurin kuusi 78 cm ja suurin koivu 45 cm. Repokalliosta löytyy useita yli 70 cm puita, useita kymmeniä yli 60 cm puita ja useita satoja yli 50 cm puita.
Toisaalta minulla on mittaustietoja tuhansista Suomen ja Ruotsin valtakunnallisten metsäarviointien koealoista. Olen saanut tietoja käyttööni tutkimuksia varten. Suomen aineistossa suurin puu on läpimitaltaan 68 cm ja Ruotsin aineistossa 73 cm.
Mitä voidaan päätellä siitä, että minulta löytyy kotinurkistani suurempia puita kuin Suomen tai Ruotsin metsäiventointien suurimmat puut? Kotinurkan puista päättelen, että kuuset ja männyt voivat kevyesti saavuttaa Etelä- ja Keski-Suomessa 60 cm tai jopa 70 cm läpimitan. Inventointiaineistoista taas päättelen, että todella suurten puiden todennäköisyys tulla otokseen on hyvin pieni, mikä tarkoittaa, että todella suuria puita on todella harvassa.
Olen avioinut suurten puiden määrää myös ottamalla Metsään.fi-tietokannasta satunnaisotoksen Suomen yksityismetsien metsäkuvioita (74 000 kuviota) ja laskenut jokaiselle kuviolle järeän puun määrän. Näissä laskelmissa järeän puun läpimittaraja ei ollut vakio vaan pieneni pohjoista kohti ja kasvupaikan heikentyessä. Tavoitteena oli selvittää sellaisen puuston määrä, joka on kohtalaisen järeää ja lisäksi kohtalaisen vanhaa.
Sovitin saamiini tuloksiin mallit, joista ensimmäinen kertoo järeän puun keskimääräisen tilavuuden erilaisilla kasvupaikoilla ja toinen järeän puun tilavuuden 99 % kvantiilin. 99 % kvantiili tarkoittaa sellaista järeän puun tilavuutta, joka ylittyy yhdessä prosentissa metsäkuvioita. Tuloksista käy ilmi, että keskimäärin järeää puuta ei ole Suomen metsissä juuri lainkaan; järeän puun määrä oli nolla 94 prosentissa suomalaisia metsiköitä. Toisaalta metsissä on harvakseltaan metsiköitä, joissa on runsaasti järeää puustoa.
Miten siis pitäisi vastata kysymykseen, onko Suomen metsissä suuria puita? Vastausvaihtoehto 1: Eipä juuri. Vastausvaihtoehto 2: On siellä täällä.
Timo Pukkala