Kohtaamista ja kokemista VETOA-hankkeen työpajoissa 

Terveysalan ammattilaisille kohtaamisen taidot ovat keskeisiä – ne vaikuttavat suhteeseen potilaiden ja asiakkaiden kanssa sekä työyhteisön ilmapiiriin. Mutta mistä kohtaamiset syntyvät? Mitä annan itsestäni ja mitä tulkitsen toisesta, jos emme puhu mitään? Tai mitä ajatuksia toisen olemus ja kehonkieli minussa herättävät? Kohtaaminen on enemmän kuin vuorovaikutusta. Se on yhteinen tila, jossa rakennetaan ymmärrystä, osoitetaan tunteita ja vastataan niihin – tila, jossa luottamus syntyy tai jää syntymättä. 

VETOA-hankkeeseen osallistuvissa yksiköissä toukokuussa 2025 järjestetyllä toisella työpajakierroksella käsiteltiin kohtaamisen teemaa. Meillä oli ilo saada vierailevaksi fasilitaattoriksi työpajoihin näyttelijä Seija Pitkänen. Hänen ohjauksessaan osallistujat pääsivät syventymään kohtaamiseen niin pareittain kuin ryhmätehtävissä. Vaikka ryhmien koko vaihteli eri yksiköissä, innostusta löytyi kaikista ryhmistä. Seijan vankka kokemus ja rempseä tapa kannustaa yhteiseen tekemiseen sekä kehon herättely musiikin avulla auttoivat alkujännityksen yli nopeasti. Pian saatiinkin nähdä hienoa heittäytymistä sekä keskittymistä harjoituksiin.  

Vaikka positiivisten ja neutraalien tunteiden ilmaisemisen voidaan kokea olevan helpompaa, ja työpajoissa nauru hersyi, turvallisessa ilmapiirissä uskallettiin pikkuhiljaa näyttää myös tunnekirjon nurjempaakin puolta: kokeilla, miten vaikkapa jännitys, kärsimättömyys, välinpitämättömyys tai pelko välittyvät kosketuksen tai kehonkielen kautta. Tämä sanattoman viestinnän harjoitteleminen ja kokeminen olivat työpajan keskeistä sisältöä. Se vaatii keskittymistä, luottamista ja varmuutta. Kansainvälisessä osallistujajoukossa toista autettiin ja ilmapiiri oli avoin, mutta kunnioittava. Terveydenhuollon ammattilaisina koskettaminen ja lähellä oleminen sujuivat osallistujiltamme hienosti, mikä antoi mahdollisuuden kokeilla monenlaisia lähestymistapoja kohtaamisen teemaan.  

Varsinkin henkilökohtaiset tehtävät kirvoittivat keskustelua, ja palautetta tehtävistä annettiin. Välillä omat reaktiot vuorovaikutuksessa voivat olla yllättäviä ja olikin mielenkiintoista havaita, kuinka sama harjoitus herätti erilaisia kokemuksia ja tunteita eri ihmisissä. Esimerkiksi toisen kuljetettavana oleminen silmät kiinni saattaa tuntua toisesta turvalliselta ja rooli vailla päätösten tekoa ja ympäristön havainnointia vapauttavalta. Toinen taas voi kokea luontevammaksi olla se, jolla on tilanteessa vastuu, ja siitä luopuminen tuo epävarmuutta. On arvokasta pysähtyä miettimään, miten kohtaamme, kun osapuolilla on tilanteessa eri tunne. Seijan ohjaamana harjoituksille annettiin riittävästi aikaa, sillä sitä kohtaaminen vaatii – ja toistaminen tuo varmuutta.  

Työpajoissa saimme havaita, että antautumalla mukaan harjoituksiin leikin tavoin, voi oppia ja oivaltaa kuin huomaamatta itsestä, toisista ja toisilta. Harjoitustuokio päätettiin rauhoittavaan affirmaatiorinkiin, jossa jokainen vuorollaan sai työkaverilta rentouttavan hartiahieronnan ja voimaannuttavan lauseen. “Tuot mukanasi iloa” tai “Kiitos, kun aina autat toisia” on jotain, mitä meistä jokaisen on välillä tarpeen kuulla.

Seijan ajatukset ja omat havaintonsa tekstiksi muotoili Heidi Nieminen VETOA-tiimistä.

Seija Pitkänen 
Näyttelijä, ilmaisutaidon opettaja
p. 050 3288826 

Veto- ja pitovoimaa monikulttuurisesta työyhteisöstä
Pohjois-Savon hyvinvointialueelle
1.3.2024-30.6.2026
uef.fi/vetoa