Kansallisten mediatilojen politisoitumisen tutkimusta

Vaikka laajamittainen maahanmuutto Suomeen on melko uusi asia, niin Suomessakin on jo pitempään tehty tutkimusta maahanmuuton ja median kytköksiin liittyen. Ensimmäisissä tutkimuksissa käsiteltiin enimmäkseen sitä, kuinka suomalaiset viestintävälineet, kuten aikakauslehdet, käsittelevät maahanmuuttoa, erilaisia maahanmuuttajaryhmiä  tai monikulttuurisuutta. Sittemmin maahanmuuttajat on nähty myös median käyttäjinä ja tekijöinä. Meillä on käytössämme tietoa siitä, mitä mediaa ja millaisia mediasisältöjä maassamme asuvat erilaiset maahanmuuttajaryhmät käyttävät. Pikku hiljaa on siirrytty mediatekstien tutkijaluennasta niiden vastaanoton tutkimiseen. Myös suomalaisuuden ja muiden kansallisten identiteettien muodostuminen mediassa on alkanut kiinnostaa tutkijoita.

Tampereen yliopistossa tehtyjen tutkimusten  mukaan suurin osa maahanmuuttajista seuraa sekä suomalaisia että entisen kotimaansa televisiokanavia. Niiden ohjelmatarjonnan ajatellaan täydentävän toisiaan. Maahanmuuttajat arvioivat, että suomalaiset uutiset eivät kerro riittävästi entisen kotimaan tapahtumista, mutta toisaalta niiden avulla pääsee paremmin sisään nykyiseen arkeen liittyviin asioihin. Suomen televisio tarjoaa mahdollisuuden myös suomen kielen opiskeluun.

Toisaalta maahanmuuttajat eivät Suomessa toimi pelkästään perinteisen median varassa . Uudet teknologiat mahdollistavat uudentyyppisen, säännöllisen ja henkilökohtaisen, yhteydenpidon matkojenkin päähän. Ne myös tekevät mahdolliseksi seurata uutistapahtumia globaalisti ja reaaliajassa. Näiden transnationaalisten mediatilojen tutkimus avaa uusia näkökulmia maahanmuuttajien tilanteeseen. Maahanmuuttajien mediankäyttöä ei ole mielekästä tarkastella ainoastaan suhteessa heidän nykyiseen asuinmaahansa, vaan on syytä ottaa huomioon myös ne monenlaiset sidokset, joita maahanmuuttajilla on lähtömaihinsa. Siteet voivat olla psykologisia, identiteetteihin liittyviä, mutta useimmiten ne ovat myös käytännöllisiä ja konkreettisia, kuten perhe- ja sukulaisuussuhteita. Myös taloudellisia ja poliittisia suhteita pidetään yllä valtiorajojen yli.

Eläminen transnationaalissa mediatilassa ei ole mutkatonta. Lotta Haikkola esimerkiksi puhuu Nadje Al-Alin tutkimukseen viitaten pakotetusta transnationaalisuudesta tilanteissa, joissa nuoret maahanmuuttajat joutuvat median kautta vastentahtoisesti suuntaamaan huomionsa entisen kotimaansa tilanteeseen. Tällöin vanhempien median käyttö ja kiinnostus yhteydenpitoon ohjaa kaikkien perheenjäsenten median käyttöä. TV on nuorten toiveista huolimatta päällä ja välittää ohjelmia lähtömaasta, vaikka nuoret haluaisivat katsoa Suomen TV:n ohjelmaa.

Syksyllä 2015 käynnistyneessä tutkimushankkeessa Suomen venäläiset median käyttäjinä  lähdemme liikkeelle siitä oletuksesta, että transnationaalissa mediatilassa eläminen on erityisen haasteellista silloin, kun maahanmuuttajan lähtömaan ja uuden kotimaan kansalliset, vaikkakin monin tavoin ylirajaiset, mediatilat ovat vahvasti politisoituneet. Tällöin entisen ja nykyisen kotimaan uutis- ja muu mediatarjonta eivät välttämättä täydennäkään toisiaan, vaan voivat aiheuttaa stressiä yksilöille ja jännitteitä heidän välilleen. Venäjän mediatilan kehitystä neuvostoajan jälkeisinä vuosina on kuvattu ristiriitaiseksi. Vaikka valtio on tiukentanut otettaan virallisesta mediasta, erityisesti televisiokanavista, niin niiden rinnalle on kehittynyt aktiivinen kansalaisjournalismi, jota voidaan kuvata esimerkiksi blogisaatio-käsitteellä. On selvää, että mediaa pidetään merkittävänä kansallisen identiteetin kannalta ja siksi sen käyttöön halutaan Venäjän valtion toimesta vaikuttaa. Tämä koskee myös Venäjän valtion rajojen ulkopuolella asuvia venäläisiä.

Toisaalta myös Suomen valtiolla on kiinnostusta ohjata maahanmuuttajien median käyttöä. Mediakasvatus halutaan ottaa osaksi maahanmuuttajien kotoutumiskoulutusta ja kuten Niina Uusitalon tutkimus on osoittanut, medialukutaitoa kehittämällä halutaan parantaa kansalaisten kysyä itsehallinnointiin. Muun muassa näitä näkökulmia tutkimusprojektimme käsittelee.

**

Olemme viime viikkoina keränneet haastattelemalla aineistoa suomenvenäläisiltä, jotka ovat halukkaita kertomaan, millaista heidän median käyttönsä on ja kuinka se on muuttunut Suomeen tulon jälkeen.  Kun aineistonkeruu valmistuu, tulen tässä blogissa kertomaan tiivistetysti tutkimuksemme tuloksia. Kiinnostuneet, pysykää siis kuulolla!

Tiina Sotkasiira

Tutkija, Itä-Suomen yliopisto

 

Tutkimus ja nyt myös blogi käynnissä

Venäjänkieliset mediankäyttäjinä -tutkimushanke on Itä-Suomen yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen toteuttama ja Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimusmäärärahoista rahoitettu tutkimushanke.
Tähän blogiin kootaan tutkijaryhmän voimin erilaisia tämän tutkimuksen aihepiiriin kuuluvia asioita tv-kanavien kuvailusta teorioihin ja kirjaesittelyistä hankkeen tuloksiin. Tekstit ovat suomen- tai englanninkielisiä.
Tutkimushankkeen tavoitteen on selvittää ja ymmärtää paremmin Suomessa elävien venäjänkielisten henkilöiden tapaa käyttää mediaa ja tulkita sen luotettavuutta. Myös se, minkä tyyppistä aktiivisuutta ja toimintaa mediankäyttö aiheuttaa, on kiinnostuksen kohteena.
Tutkimushanketta johtaa FT Olga Davydova-Minguet ja ryhmään kuuluvat FK Daria Kettunen, YTM Teemu Oivo, turpobloggari Janne ”Rysky” Riiheläinen ja YTT Tiina Sotkasiira.