{"id":8293,"date":"2019-11-14T07:07:27","date_gmt":"2019-11-14T05:07:27","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=8293"},"modified":"2025-12-02T11:41:59","modified_gmt":"2025-12-02T09:41:59","slug":"6am-ei-alkanut-aamukuudelta-kuudes-altmetrics-konferenssi-6am-did-not-start-at-six-in-the-morning-the-6th-altmetrics-conference","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/6am-ei-alkanut-aamukuudelta-kuudes-altmetrics-konferenssi-6am-did-not-start-at-six-in-the-morning-the-6th-altmetrics-conference\/","title":{"rendered":"6:AM ei alkanut aamukuudelta – kuudes Altmetrics-konferenssi | 6:AM did not start at six in the morning \u2013 the 6th Altmetrics Conference"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English.)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Altmetriikka<\/h2>\n\n\n\n

Altmetriikka (altmetrics) tulee sanoista alternative ja metrics. Bibliometriikan er\u00e4\u00e4nlaisena t\u00e4ydent\u00e4j\u00e4n\u00e4 my\u00f6s altmetriikka liittyy tieteen ja tieteellisen julkaisemisen n\u00e4kyvyyden mittaamiseen. Altmetriikka mittaa nimenomaan verkkojulkaisemista, esimerkiksi tutkimuksen n\u00e4kyvyytt\u00e4 verkossa klikkausten, latausten, blogikirjoitusten, kirjanmerkkien, tykk\u00e4ysten ja twiittien m\u00e4\u00e4rin\u00e4. Se ei kuitenkaan ole vaikuttavuusmittari, vaan osa tieteellisen informaation suodattamista. Oikeastaan se ei edes ole vaihtoehtoista metriikkaa, vaan lis\u00e4ke, jota tarvitaan verkkojulkaisemisen ja datan uudenlaisen saatavuuden aikana.<\/p>\n\n\n\n

6:AM<\/h2>\n\n\n\n

Osallistuin lokakuun toisella viikolla kuudenteen Altmetrics-konferenssiin<\/a>, joka pidettiin t\u00e4ll\u00e4 kertaa Stirlingin yliopistossa Skotlannissa. 6:AM<\/strong>-konferenssi oli kaksip\u00e4iv\u00e4inen 9.-10.10. ja osallistuin pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siihen, mutta konferenssia edelsi yksip\u00e4iv\u00e4inen \u201dep\u00e4konfrenssi\u201d (do-a-thon) ja seurasi ty\u00f6pajap\u00e4iv\u00e4 (workshop). My\u00f6s konferenssissa oli ep\u00e4konferenssimaisuutta. Emme istuneet riveiss\u00e4, vaan py\u00f6reiss\u00e4 kahdeksan ihmisen p\u00f6ydiss\u00e4, joissa keskustelu ja tutustuminen k\u00e4y(nee) muita muotoja helpommin.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4isen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 l\u00f6ysinkin itseni Euan Adie<\/strong><\/a>n (Overton.io) vierest\u00e4. H\u00e4n on Altmetricin perustajia, jonka artikkelia \u201cThe Rise of Altmetrics\u201d<\/bdo> (teoksessa: Altmetrics : a practical guide for librarians, researchers and academics<\/bdo><\/a>) olin lukenut matkalla Skotlantiin. Adie on todennut, ett\u00e4 koska informaatiota on aina liikaa, on t\u00e4rke\u00e4\u00e4 suodattaa laadun n\u00e4k\u00f6kulmasta, karsia pois ep\u00e4relevantti ja huonolaatuinen sis\u00e4lt\u00f6. Altmetriikassa t\u00e4h\u00e4n voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 digitaalista oppineisuutta, jonka ty\u00f6v\u00e4lineisiin kuuluvat esimerkiksi yhteinen viitteidenhallinta ja jakaminen verkossa, joukkoistaminen, k\u00e4ytt\u00e4jien yhdess\u00e4 tekem\u00e4 metadata, \u201cpost-publication review\u201d. H\u00e4nen altmetriikkaohjeistukseensa kuuluu avoimuus: indikaattoria k\u00e4ytett\u00e4ess\u00e4 sen takana olevaan dataan pit\u00e4\u00e4 olla p\u00e4\u00e4sy, tuon datan pit\u00e4\u00e4 olla niin avointa kuin mahdollista ja datan pit\u00e4\u00e4 olla relevanttia.<\/p>\n\n\n\n

Maisema<\/h2>\n\n\n\n

Adie piti my\u00f6s yhden kiinnostavimmista esityksist\u00e4 \u201cMapping the Policy Landscape<\/bdo>\u201d todeten, ett\u00e4 k\u00e4site \u201cpolicy document<\/bdo>\u201d \u2013 joka voi ilmesty\u00e4 kirjan muodossa, mutta my\u00f6s blogipostauksena, tutkimusjulkaisuna, ty\u00f6paperina, raporttina jne. \u2013 on vaikeasti m\u00e4\u00e4ritelt\u00e4v\u00e4, muuttuva, ep\u00e4akateeminen, k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen, poliittinen, mutta aina kirjoitettu muuttamaan toimintatapaa tai k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00e4. Se voi olla kansainv\u00e4linen, kansallinen, alueellinen tai jopa korttelikohtainen. T\u00e4m\u00e4n tyyppisist\u00e4 julkaisuista kolmannes viittaa muihin vastaaviin dokumentteihin, kolmannes tieteelliseen tutkimukseen, kuudesosa mediaan ja loput lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6\u00f6n ja muuhun vastaavaan. Viittaus voi olla suora, esimerkiksi hoitosuositukseen, mutta voi muodostaa my\u00f6s ketjun esimerkiksi sanomalehden kautta blogiin, jonka kautta ty\u00f6paperiin. Ei siis voida mitata yksinkertaisia viittauksia, vaan muodostuu viittausten verkko, joka muodostuu arviolta 10 000 eri l\u00e4hteest\u00e4. Altmetriikan mittarit voivat siis olla todella monimutkaisia verrattuna perinteisiin bibliometriikan mittareihin.<\/p>\n\n\n\n

Tervetuloa<\/h2>\n\n\n\n

S\u00e4kkipillin toivotettua meid\u00e4t tervetulleiksi Skotlantiin ja tutkimus- ja innovaatiopalveluiden johtaja John Rogers<\/strong><\/a>in Stirlingin yliopiston kampukselle sek\u00e4 Catherine Williams<\/strong><\/a>in (Altmetric) avattua konferenssin, piti ensimm\u00e4isen keynote-puheen \u201cBeyond Bibliometric<\/bdo>s\u201d Martin Kirk<\/strong><\/a> (King\u2019s College London, UK). H\u00e4nen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4\u00e4n on huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yliopistolla on parhaat v\u00e4lineet ja ett\u00e4 sen tutkimuksen n\u00e4kyvyys on niin hyv\u00e4 kuin vain voi olla. H\u00e4n esitti paljon pohdittavaa siit\u00e4, mik\u00e4 metriikka palvelee milloinkin, ja kenen vastuulla altmetriikka organisaatiossa on. Huomioidaanko se strategiaty\u00f6ss\u00e4, onko se tutkimushallinnon hallussa, kuuluuko se tutkijoille, tekeek\u00f6 sit\u00e4 kirjasto vai kenties viestint\u00e4? Joka tapauksessa altmetriikka kuuluu julkaisustrategisiin ty\u00f6kaluihin. Avoimesti julkaistu saa enemm\u00e4n viittauksia ja muuta huomioita kuin maksumuurien takana julkaistu \u2013 jos ei julkaista avoimesti, n\u00e4kyvyys ja maine k\u00e4rsiv\u00e4t.
<\/p>\n\n\n\n

Kohokohtia<\/h2>\n\n\n\n

Kaikkiaan kahdessa p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4 pidettiin kaksi keynote-esitelm\u00e4\u00e4, yksi \u201cHighlight Talk<\/bdo>\u201d, kaksi paneelikeskustelua ja 26 muuta esityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Altmetrics in Action<\/bdo><\/strong> -session kiinnostavin esitys oli mielest\u00e4ni Rebecca Welzenbach<\/strong><\/a>in (University of Michigan Library, USA) \u201cBeyond the \u201cCool\u201d Factor: The Challenge of Making Alternative Metrics Indispensable<\/bdo>\u201d. H\u00e4n kertoi, miten heill\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n Altmetric Explorer -ty\u00f6kaluja ja miten altmetriikan avulla selvitett\u00e4v\u00e4 n\u00e4kyvyys ja vaikuttavuus kiinnostaa sek\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ett\u00e4 tutkimushallintoa. Welzenbach on \u201cresearch impact librarian<\/bdo>\u201d, jollainen olisi varmasti hyv\u00e4 olla jokaisessa yliopistossa. Samassa sessiossa otsikolla \u201cCollaborating to Target Doctoral Students and Postdoctoral Staff<\/bdo>\u201d puhunut Robyn Price<\/strong><\/a> (Imperial College London, UK) korosti laadun ja tunnettuuden merkityst\u00e4 kertoessaan kiinnostusta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4sti, miten altmetriikan ty\u00f6kaluja opetetaan osana kurssia nimelt\u00e4 \u201cDigital academic skills<\/bdo>\u201d v\u00e4it\u00f6skirjatutkijoille ja hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n my\u00f6s post-docien hakemuksissa.
<\/p>\n\n\n\n

The Researcher View<\/bdo><\/strong> -sessiossa Mithu Lucraft<\/strong><\/a> (Springer Nature<\/bdo>) puhui muun muassa siit\u00e4, mik\u00e4 tutkijoita kiinnostaa ja mist\u00e4 he v\u00e4litt\u00e4v\u00e4t, kuten kiinnostaako heit\u00e4 tutkimuksen vaikuttavuus akateemisen maailman ulkopuolella ja merkitys avoimuudella on juuri siihen. Koska viittauksia on helppo seurata, niit\u00e4 usein ja monilla aloilla pidet\u00e4\u00e4n t\u00e4rkeimpin\u00e4, joten tukea my\u00f6s muiden seurantav\u00e4lineiden k\u00e4ytt\u00e4miseen ja ymm\u00e4rt\u00e4miseen tarvitaan. Samassa sessiossa Rachel Miles<\/strong><\/a> (Virginia Tech, USA) puhui tutkimuksen arvioinnista ja sen vaikutuksesta tutkijoiden palkkaukseen korostaen, ett\u00e4 arviointimenetelmien pit\u00e4\u00e4 olla avoimia.<\/p>\n\n\n\n

Vain yhden session ajaksi osallistujajoukko jakaantui kahtia. Osallistuin otsikon \u201cRumor Has It: How Exploring Research Engagement through Metrics Transforms Student Learning<\/bdo>\u201d alla pidettyyn ty\u00f6pajaan. Rachel Miles<\/strong> ja Amanda MacDonald<\/strong><\/a> (Virginia Tech, USA) kertoivat ja demonstroivat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, miten he opettavat altmetriikkaa 1.-2. vuoden opiskelijoille.<\/p>\n\n\n\n

Decoding the Data<\/bdo><\/strong> -sessiossa \u201cMeasuring knowledge mobilization for grant-funded research using bibliometric, patent and policy indicators<\/bdo>\u201d oli Ben McLeish<\/strong><\/a>in (Altmetric) otsikkona. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 n\u00e4iden aineistojen osalta Altmetric<\/a>\u2013 ja Dimensions<\/a>-tyyppisten palveluiden avulla voidaan mitata ideoita ja k\u00e4sitteit\u00e4, muttei vaikuttavuutta. H\u00e4n puhui my\u00f6s tutkimuksen tuottavuudesta, jota voidaan vertailla esimerkiksi rahoitusta saaneiden julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 tutkijaa kohti eri maissa. Maria Levchenko<\/strong><\/a> (Europe PMC\/EMBL-EBI), jonka kanssa juttelin useammallakin kahvitauolla, kertoi aiheesta \u201cExploring the Landscape of Curated Publications in Biology<\/bdo>\u201d. Biokuraattori kuratoi, ker\u00e4\u00e4, kommentoi ja validoi biologisten ja organismitietokantojen tietoa. Kyse on biotutkimuksen tutkimusdatan laadunvalvonnasta ja kuvailusta. H\u00e4n puhui biokuratoinnin (biocuration) arvosta ja kysyi muun muassa, mik\u00e4 tekee paperista kuratoitavan, korreloiko kuratointi laadun kanssa ja johtaako kuratointi suurempaan viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n? \u201cCan the Impact of Grey Literature be Assessed?<\/bdo>\u201d kysyi Matthew Bickley<\/strong> (University of Wolverhampton, UK) ja perehdytti kuulijoita siis siihen, miten mitata niin sanotun harmaan kirjallisuuden \u2013 jota ei siis itse asiassa ole julkaistu \u2013 vaikuttavuutta. Andy Miah<\/strong><\/a>in puhe k\u00e4sitteli kansalaistiedett\u00e4 ja tieteen viestimist\u00e4 eri kanavilla ja menetelmill\u00e4 (kuvat, videot, performanssit, virtuaalitodellisuus, festivaalit\u2026) sek\u00e4 sen tyyppisen toiminnan vaikuttavuuden mittaamista. H\u00e4n korosti, ett\u00e4 tieteentekij\u00f6iden tulee olla ensiksi kansalaisia ja vasta toiseksi tutkijoita.<\/p>\n\n\n\n

Muissa konferenssin esityksiss\u00e4 k\u00e4siteltiin muun muassa rahoittajien n\u00e4k\u00f6kulmia, joidenkin tutkimusalojen vaikuttavuuden todella pitk\u00e4\u00e4 aikaj\u00e4nnett\u00e4, tutkimuksen elinkaarta yleens\u00e4, kehitteill\u00e4 olevia uusia malleja tieteen ja tutkimuksen indikaattoreiksi, tiedepodcasteja, saalistajakustantajia sek\u00e4 tiedeviestint\u00e4\u00e4 ja kansalaistiedett\u00e4 maissa, joissa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 satoja eri kieli\u00e4, esimerkiksi Nigeriassa 529. Vaikka tiede on maailmanlaajuista, on politiikka (yleens\u00e4) paikallista, todettiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Posterisessio | Poster session<\/bdo><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Posterit<\/h2>\n\n\n\n

Konferenssissa oli esill\u00e4 my\u00f6s kymmenen posteria, jotka nekin esiteltiin \u201dposter lightning talks<\/bdo>\u201d -sessiossa. Mielenkiintoisin posteri on Syddansk Universitet<\/strong>in kirjaston kuuden henkil\u00f6n laatima \u201cColoring the Donut<\/bdo>\u201d, jossa he tutkivat, miten hyvin niin sanottua altmetriikkadonitsia (\u201cAltmetric Donut<\/bdo>\u201d, katso esimerkiksi kirjaston tutkimuksen tuen sivut<\/a>) voi manipuloida. Heid\u00e4n tapaustutkimuksensa mukaan se ei ole helppoa ja l\u00e4hinn\u00e4 twiiteill\u00e4 sek\u00e4 Wikipedian avulla sit\u00e4 voi yritt\u00e4\u00e4. Tyylikk\u00e4in, mutta my\u00f6s todella informatiivinen ja runsas, posteri oli Twenten yliopiston Luuk van Ewijk<\/strong>in \u201cSupporting researchers in their usage of Altmetrics Explorer<\/bdo>\u201d. Se rakentuu, kuten tutkimuksen tuki, muutenkin, hallinnon, kirjaston, tutkijoiden, viestinn\u00e4n sek\u00e4 rahoittajien ja julkaisijoiden tukipilareille, ja siihen tarvitaan avoimen tieteen arvioinnin kehitt\u00e4mist\u00e4 ja panostusta siihen, asialle omistautuneita avaink\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4 ja konkreettisia p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4, integroitumista prosesseihin, tiedonhankintaa ja -v\u00e4lityst\u00e4, seurantaa ja jatkuvaa keskustelua.<\/p>\n\n\n\n

Osallistujat<\/h2>\n\n\n\n

Konferenssi oli melko pieni, osallistujia oli alle sata. Olin kansainv\u00e4lisen konferenssin ainoa suomalainen ja yksi nelj\u00e4st\u00e4 pohjoismaalaisesta. Suurin osa osallistujista oli ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti Britanniasta. Alankomaalaisia, kanadalaisia ja yhdysvaltalaisia oli my\u00f6s paljon. Kirjasto- ja tietopalveluammattilaisten lis\u00e4ksi mukana oli professoreita ja muita tutkijoita, johtajia, toimittajia, analyytikkoja, muotoilijoita, koordinaattoreita, suunnittelijoita ja my\u00f6s opiskelijoita. Suurin osa tuli yliopistoista, mutta merkitt\u00e4v\u00e4 osa kustantamoista sek\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4organisaatioista (Altmetric, PlumX, Kudos) ja muista sponsoriorganisaatioista (CWTS, Hindawi, Minso Solutions, Springer Nature, Wiley). Koolla oli siis pieni mutta sekalainen joukko altmetriikasta eri n\u00e4k\u00f6kulmista kiinnostuneita ihmisi\u00e4. Kahvitaukoja oli usein ja niiden, samoin kuin lounaiden, aikana enn\u00e4tti jutella ja tutustua. Olin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa konferenssissa, jonka osallistujista tunsin ennest\u00e4\u00e4n vain yhden, Valeria Scotti<\/strong>n (Fondazione IRCCS Policlinico San Matteo of Pavia, Italia), jolla oli konferenssissa posteri \u201cMeasure of Scientific Impact: How Altmetrics Can Innovate the Approach in a Multidimensional Model?<\/bdo>\u201d
<\/p>\n\n\n\n

Tuleeko 7:AM?<\/h2>\n\n\n\n

Loppuyhteenvedossaan Mike Taylor<\/strong><\/a> (Digital Science) puhui siltojen rakentamisesta muun muassa tiedeyhteis\u00f6n ja yhteiskunnan v\u00e4lille, eri maanosien v\u00e4lille, akateemisen maailman eri osa-alueiden v\u00e4lille. H\u00e4nen mukaansa nyt on noussut pintaan \u201ccuration generation<\/bdo>\u201d ja pohti mik\u00e4 tulee olemaan seuraava. Joka tapauksessa tiedeyhteis\u00f6n on h\u00e4nen mielest\u00e4\u00e4n sitouduttava tieteest\u00e4 viestimiseen. Viimeiseen kysymykseen, tarvitaanko 7:AM, saatiin yleis\u00f6lt\u00e4 positiivinen vastaus. Moni alusta saakka (j\u00e4rjestelyiss\u00e4) mukana ollut lienee pohtinut pienemp\u00e4\u00e4 osallistujam\u00e4\u00e4r\u00e4 verrattuna vaikkapa viime vuoteen, mutta sijainnilla on vaikutuksensa \u2013 Stirling ei ole Lontoo (2014<\/a>, 2018), Amsterdam (2015<\/a>), Toronto (2017<\/a>) eik\u00e4 edes Bukarest (2016<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Linkit<\/h2>\n\n\n\n