{"id":6593,"date":"2019-04-15T08:00:59","date_gmt":"2019-04-15T06:00:59","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=6593"},"modified":"2026-01-14T17:47:43","modified_gmt":"2026-01-14T15:47:43","slug":"mita-on-rankingin-takana-whats-behind-a-ranking","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/mita-on-rankingin-takana-whats-behind-a-ranking\/","title":{"rendered":"Mit\u00e4 on rankingin takana? | What’s behind a ranking?"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English.)<\/bdo><\/em><\/p>\n\n\n\n

Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 korkeakouluvertailuissa (ranking<\/em>), joita on nykyisin kaikkiaan ainakin 14, arvioidaan muun muassa tutkimuksen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta sek\u00e4 kansainv\u00e4lisyytt\u00e4. Tunnetuimmat vertailut lienev\u00e4t ARWU, NTU, QS ja THE. Vertailuissa on eroja sek\u00e4 aineistoissa ett\u00e4 menetelmiss\u00e4 eiv\u00e4tk\u00e4 menetelm\u00e4t ole avoimia,  l\u00e4pin\u00e4kyvi\u00e4 tai yksiselitteisi\u00e4. Kansainv\u00e4lisiss\u00e4 yliopistovertailuissa huomioidaan yleens\u00e4 vain tietyist\u00e4 tietokannoista l\u00f6ytyv\u00e4t englanninkieliset julkaisut, mik\u00e4 korostaa luonnon- ja l\u00e4\u00e4ketieteiden asemaa. L\u00e4hdeaineistoina k\u00e4ytettyjen kyselyiden otokset eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole edustavia. Maailman noin 20 000 korkeakoulusta vain pieni osa on mukana vertailuissa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 taulukko oikeasti kertoo? Kuva: Viivi Aumanen, Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston Datatiimi<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Yliopistovertailujen historiaa<\/h3>\n\n\n\n

Jo vuonna 1906 James McKeen Cattell<\/strong>, jota voi pit\u00e4\u00e4 rankingien is\u00e4n\u00e4, julkaisi ”American Men of Science” <\/em>-hakemiston, jossa nostettiin esille johtavia yliopistoja niiden tutkijoiden maineeseen perustuen, ja vuosina 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel<\/strong> ja Donald B. Prentice<\/strong> asettivat yhdysvaltalaisia yliopistoja paremmuusj\u00e4rjestykseen sen mukaan, kuinka moni niiden tutkijoista oli p\u00e4\u00e4ssyt Who’s Who<\/em> -julkaisuun. Vuonna 1959 Yhdysvalloissa tapahtui historiallinen k\u00e4\u00e4nne, kun rankingien pohjaksi otettiin Science Citation Index<\/em> (ja sittemmin 1960-luvulla Social Sciences Citation Index<\/em>), kun taas Euroopassa alkuperin opiskelijoille suunnattu saksalainen CHE-Hochschul-Ranking<\/em> on 1990-luvulta alkaen ollut raivaamassa tiet\u00e4 my\u00f6s kansainv\u00e4listen vertailujen suosiolle. Niist\u00e4 ensimm\u00e4inen oli vuonna 2003 julkaistu niin sanottu Shanghain lista eli ARWU<\/a>, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yhdistelm\u00e4\u00e4 maineeseen perustuvista mittareista ja bibliometrisist\u00e4 indikaattoreista, jotka saadaan Scopus<\/em> ja Web of Science<\/em> -tietokannoista.
<\/span><\/p>\n\n\n\n

Euroopassa on kirjoitettu 1900-luvulla tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa uusiksi ottamalla malliksi yhdysvaltalaisia yritysyliopistoja. Perustelut ovat haettu kansainv\u00e4lisist\u00e4 yliopistorankingeista, joissa eurooppalaisista yliopistoista 20 parhaan joukkoon p\u00e4\u00e4see vain pari brittiyliopistoa.  T\u00e4m\u00e4 liittyy Euroopan unionin tavoitteeseen vahvistaa kilpailukyky\u00e4 suhteessa muihin merkitt\u00e4viin talousalueisiin ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s tiede taloudellisen kilpailukyvyn mittariksi. Vaikka rankingeja on alusta saakka arvosteltu, vaikuttavat ne merkitt\u00e4v\u00e4sti niin EU:n politiikkaan kuin yliopistojen toimintaankin.<\/p>\n\n\n\n

Academic Ranking of World Universities (ARWU)<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Vuodesta 2009 ARWU:a eli niin sanottua Shanghain listaa on julkaissut riippumaton Shanghai Ranking Consultancy<\/em>. Alkuper\u00e4inen tarkoitus oli selvitt\u00e4\u00e4 kiinalaisten huippuyliopistojen asemaa maailmassa, mutta pian tuloksia alettiin uutisoida maailmanlaajuisesti. K\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on kuusi indikaattoria: Nobelin palkinnon<\/a> tai Fieldsin mitali<\/a>n saaneet alumnit ja ty\u00f6ntekij\u00e4t, Clarivate Analytics<\/a>in valitsemien siteeratuimpien (highly cited<\/em>) tutkijoiden m\u00e4\u00e4r\u00e4, Nature<\/a>– ja Science<\/a>-lehdiss\u00e4 julkaistujen artikkelien m\u00e4\u00e4r\u00e4, Science Citation Index<\/em> ja Expanded and Social Sciences Citation Index<\/em> -tietokantoihin luetteloitujen artikkelien m\u00e4\u00e4r\u00e4 sek\u00e4 yliopiston suoritteet p\u00e4\u00e4luvun mukaan. N\u00e4ill\u00e4 kriteereill\u00e4 listalle voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 vain monialainen ja\/tai luonnon- ja terveystieteellinen yliopisto.
<\/span><\/p>\n\n\n\n

\"\"
ARWU:n vuoden 2018 vertailussa on Suomesta nelj\u00e4 yliopistoa ja UEF sijoittuu niist\u00e4 nelj\u00e4nneksi, maailman 401-500 parhaan yliopiston joukkoon.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Center for World University Rankings<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Yhdistyneiss\u00e4 arabiemiirikunnissa p\u00e4\u00e4konttoriaan pit\u00e4v\u00e4 CWUR<\/a> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 seitsem\u00e4\u00e4 indikaattoria: koulutuksen laatu, alumnien ty\u00f6llistyminen, tiedekunnan laatu, tutkimustuotokset, julkaisujen laatu, vaikuttavuus ja viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4. Julkaisuihin liittyv\u00e4 informaatio ker\u00e4t\u00e4\u00e4n Science Citation Index  Expanded, Social Science Citation Index<\/em> ja Arts and Humanities Index<\/em> sek\u00e4 Journal Citation Reports<\/em> -tietokannoista. Humanistisille aloille tietoja t\u00e4ydennet\u00e4\u00e4n European Reference Index for the Humanities<\/em> (ERIH) – tietokannan tiedoilla. Yleisesti julkaisutietoja katsotaan viimeisen 10 vuoden ajalta. Vaikuttavuuden arvioinnissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n Science<\/em>, Nature<\/em> ja Proceedings of the National Academy of Sciences of the USA<\/em> -lehdiss\u00e4 ilmestyneiden artikkeleiden lukum\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tiedekunnan laadunmittaamisessa hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n kansainv\u00e4lisien palkintojen (mm. Nobel) ja mitalien (Fields ja yli 20 muuta) saaneiden ty\u00f6ntekij\u00f6iden lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Mukaan lasketaan my\u00f6s henkil\u00f6t, jotka ovat ty\u00f6skennelleet organisaatiossa palkinnon tai mitalin saamisen aikaan. Alumnien ty\u00f6llistymisess\u00e4 huomioidaan Forbes Global 2000<\/em> -listalla olevien yritysten toimitusjohtajina toimivat henkil\u00f6t ja lukum\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteutetaan organisaation kokoon. Koulutuksen laatuun vaikuttavina tekij\u00f6in\u00e4 katsotaan opiskelijat ja alumnit, jotka ovat voittaneet edell\u00e4 mainittuja kansainv\u00e4lisi\u00e4 palkintoja tai mitaleja. Viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 laskettaessa huomioidaan vain viitatuimmat julkaisut. Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset.<\/a>
<\/span><\/p>\n\n\n\n

Centre for Science and Technology Studies (CWTS)\u00a0Leiden Ranking<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Leidenin vertailu <\/a>perustuu yksinomaan Clarivate Analytics<\/em>in Web of Science<\/em> -tietokannan bibliografiseen dataan eik\u00e4 kata kaikkia tieteenaloja. Mukaan tulevat biol\u00e4\u00e4ketiede ja terveystieteet (Biomedical and health sciences<\/em>), bio- ja geotieteet (Life and earth sciences<\/em>), matematiikka ja tietojenk\u00e4sittelytiede (Mathematics and computer science<\/em>), fysiikka, kemia, t\u00e4htitiede ja insin\u00f6\u00f6ritiede (Physical sciences and engineering<\/em>) sek\u00e4 yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (Social sciences and humanities<\/em>). Mittareina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n CWTS:n (Centre for Science and Technology Studies<\/em>, Alankomaat) itse laatimia mittareita, muun muassa julkaisuja, vaikuttavuusmittareita ja yhteisty\u00f6mittareita. Analyyseissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kokoon suhteuttamista ett\u00e4 siit\u00e4 riippumattomuutta. Tiedot k\u00e4ytetyist\u00e4 mittareista<\/a> on selostettu tarkasti eli tieto menetelmist\u00e4 on saatavilla hyvinkin tarkasti. Leiden my\u00f6s tarjoaa opastusta <\/a>vertailujen vastuulliseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, toisin kuin kilpailijansa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Leidenin listalla on kahdeksan suomalaisyliopistoa, joiden joukossa UEF on viidenten\u00e4.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

the Performance Ranking of Scientific Papers for World Universities<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

NTU Rankingin<\/a>  nimell\u00e4 tunnettu National Taiwan University<\/em>n (Taipei) vertailu, joka luokittelee 800 maailman parasta yliopistoa. Aineisto perustuu Clarivate Analytics<\/em>in Essential Science Indicator, Web of Science Core Collection<\/em> sek\u00e4 Journal Citation Reports<\/em>– tietokantoihin, joiden taustalla ovat Science Citation Index<\/em> ja Social Science Citation Index<\/em> -tietokannat. NTU Ranking perustuu kolmeen eri kokonaisuuteen: tuottavuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuutta mitataan sek\u00e4 vuoden ett\u00e4 11 vuoden aikaikkunoissa julkaisum\u00e4\u00e4ritt\u00e4in ja vastaavasti vaikuttavuutta kahden vuoden ja 11 vuoden aikaikkunoiden l\u00e4pi viittausm\u00e4\u00e4ritt\u00e4in sek\u00e4 keskim\u00e4\u00e4r\u00e4ist\u00e4 viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 11 vuoden aikana. Laatuosiossa arvioidaan kahden vuoden h-indeksi\u00e4, viitatuimpien julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 11 vuoden ajalta sek\u00e4 kahden viime vuoden aikana viitatuimmissa lehdiss\u00e4 ilmestyneiden artikkeleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.  Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

QS World University Rankings<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

QS Ranking<\/a> on monikansallisen Quacquarelli Symonds<\/em> -yrityksen kokoama rankinglista maailman yliopistoista. Listalle p\u00e4\u00e4see vuosittain yli 500 yliopistoa. Vuoteen 2009 saakka lista julkaistiin yhteisty\u00f6ss\u00e4 Times Higher Education<\/em> -lehden kanssa ennen kuin THE loi oman rankinglistansa vuonna 2010. QS Ranking perustuu kuuteen erilaiseen mittariin: akateeminen maine, ty\u00f6nantajamaine, opettaja-opiskelijasuhdeluku, viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4 ja sek\u00e4 tutkijoiden ett\u00e4 opiskelijoiden kansainv\u00e4lisyys. Mainetekij\u00e4t mitataan laajoilla kyselyill\u00e4, jossa akateemiset asiantuntijat ja ty\u00f6nantajat voivat arvioida organisaation onnistumista. Viittausm\u00e4\u00e4riss\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hy\u00f6dyksi Scopus<\/em>-tietokannan tietoja ja julkaisutiedot katsotaan viiden vuoden aikaikkunan l\u00e4pi, kun taas viittaustiedot kuuden vuoden aikaikkunan kautta. Lis\u00e4ksi eri tieteenalojen julkaisukulttuurien erilaisuutta pyrit\u00e4\u00e4n h\u00e4lvent\u00e4m\u00e4\u00e4n tieteenalanormalisoinnilla. Kansainv\u00e4lisyydess\u00e4 katsotaan sek\u00e4 ulkomaisen henkil\u00f6kunnan m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa koko henkil\u00f6kuntaan ett\u00e4 ulkomaisten opiskelijoiden osuutta koko opiskelijam\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
Suomalaiset yliopistot QS-vertailussa 2019<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

QS world university rankings by Subject<\/a> k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 hy\u00f6dyksi kolmea samaa mittaria eli mainetekij\u00f6it\u00e4 sek\u00e4 viittaustietoja sek\u00e4 lis\u00e4ksi h-indeksi\u00e4, jonka painotus vaihtelee tieteenaloittain.<\/p>\n\n\n\n

Round University Ranking<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Rpund University Ranking<\/a> (Moskova) sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 yli 900 yliopiston vertailun ja perustuu 20 indikaattoriin, jotka jakautuvat nelj\u00e4\u00e4n alueeseen: opetus, tutkimus, kansainv\u00e4linen monimuotoisuus ja taloudellinen kest\u00e4vyys. Vertailu perustuu Clarivate Analytics<\/em>in organisaatioprofiileihin sek\u00e4 kyselytietoihin ja koostuu nelj\u00e4st\u00e4 tarkastelukokonaisuudesta: opetus, tutkimus, kansainv\u00e4lisyys ja talous.  Opetuksen alla tarkastelleen muun muassa opettaja-opiskelijasuhdelukua, akateemisen henkil\u00f6st\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa valmistuneisiin kandidaatteihin ja tohtoreihin. Tutkimuksen osalta tarkastellaan muun muassa viittausten m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa tutkimushenkil\u00f6st\u00f6\u00f6n ja julkaisujen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 suhteessa tutkimushenkil\u00f6st\u00f6\u00f6n. Kansainv\u00e4lisyydess\u00e4 tarkastellaan esimerkiksi kansainv\u00e4lisen henkil\u00f6st\u00f6n ja opiskelijoiden osuuksia ja taloudellisessa osiossa muun muassa tulevaa rahoitusta suhteessa opiskelijoihin ja tutkimushenkil\u00f6kuntaan. Etsi Suomi<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Scimago Institutions Rankings<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Scimago-vertailussa<\/a> (Scimago Lab<\/em>, osa monikansallista SRG S.L. company<\/em>a) k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n kolmea tarkastelukokonaisuutta, joista tutkimuksen mittareilla on suurin painotus. Arvioitavat kokonaisuudet ovat tutkimus, innovaatiot ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimuskokonaisuuden muodostavat indikaattorit ovat julkaisujen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4, kansainv\u00e4liset yhteisjulkaisut, normalisoitu viittausm\u00e4\u00e4r\u00e4, vaikuttavimmissa lehdiss\u00e4 julkaistut artikkelit, viitatuimmat julkaisut, vastuutekij\u00e4t, vastuutekij\u00e4t viitatuimmissa julkaisuissa, organisaation eri tekij\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4. Innovaatio-osuudessa keskityt\u00e4\u00e4n patenttitietoihin ja niiss\u00e4 esiintyviin julkaisum\u00e4\u00e4riin. Yhteiskunnallisessa osiossa arvioidaan organisaation verkkosivuston suuruutta sek\u00e4 organisaation verkkosivustolle johtavien linkkien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4. Vertailussa on mukana erityyppisi\u00e4 tutkimusorganisaatioita, my\u00f6s esimerkiksi yliopistolliset sairaalat. Suomalaisten listaus<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Times Higher Education World University Rankings<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

THE Ranking<\/a> (Lontoo) luokittelee yli 1200 tutkimusintensiivist\u00e4 yliopistoa 86 maasta. Arviointikokonaisuudet jakautuvat viiteen p\u00e4\u00e4kategoriaan: opetus (oppimisymp\u00e4rist\u00f6, mm. kysely, opettaja-opiskelijasuhdeluku); tutkimus (volyymi, tulot ja maine), kansainv\u00e4liset n\u00e4kym\u00e4t (henkil\u00f6st\u00f6, opiskelijat ja yhteisty\u00f6); viittaukset; teollisuuden tulot. Se k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 13 indikaattoria kattavimpien ja tasapainoisimpien vertailujen saamiseksi. Sek\u00e4 maiden ett\u00e4 tieteenalojen yli- ja aliarvostuksen vaikutusta pyrit\u00e4\u00e4n huomioimaan normalisoinnilla. L\u00e4htein\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n organisaatioilta itselt\u00e4\u00e4n ker\u00e4tty\u00e4 tietoa, Scopus-tietokannan aineistoa sek\u00e4 laajaa vuosittaista kyselyaineistoa. <\/span><\/span>THE Ranking julkaisee my\u00f6s samoilla mittareilla tuotettuja alueellisia ja temaattisia rankinglistauksia. Suomalaiset yliopistot World University Rankings 2019 -listalla<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

U Multirank<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 saksalainen (Centrum f\u00fcr Hochschulentwicklung gGmbH<\/em>) vertailu<\/a> mittaa viitt\u00e4 eri ulottuvuutta: <\/span>opetus ja oppiminen, tutkimus, osaamisen siirto, kansainv\u00e4linen suuntautuminen ja alueellisuus. Perustuu organisaatioiden itse tuottamaan aineistoon, opiskelijakyselyyn, CWTS Leiden<\/em>in tuottamaan, Clarivate Analytics<\/em>in tietokantoihin perustuvaan, bibliometriseen ja patenttiaineistoon. V<\/span><\/span>ertailussa on mukana my\u00f6s ammattikorkeakouluja. Dataa voi lajitella, valikoida ja visualisoida itse.
<\/span><\/p>\n\n\n\n

University Ranking by Academic Performance (URAP)<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

URAP-vertailua <\/a>on tuotettu vuodesta 2010 l\u00e4htien Informatics Institute of Middle East Technical University<\/em>ssa (Ankara, Turkki) ja se luokittelee 2500 organisaatiota.  URAP perustuu kuuteen eri indikaattoriin: edellisen vuoden julkaisum\u00e4\u00e4r\u00e4, viittaukset, julkaisujen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4, artikkelivaikuttavuus ja viittausvaikuttavuus<\/a> sek\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteisty\u00f6 (yhteistekijyys). Tiedot tuotetaan Web of Science<\/em> -tietokanan inCites<\/em> -palvelusta. Muut indikaattorit poimitaan viiden edellisen vuoden tietojen perusteella.<\/span>
<\/span><\/p>\n\n\n\n

RANKINGIT ovat vain rankingeja
<\/span><\/h3>\n\n\n\n

Koska useimpien vertailujen k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4t menetelm\u00e4t ovat vaikeasti tulkittavia tai jopa salaisia, ne eiv\u00e4t t\u00e4yt\u00e4 vastuullisen tieteen kriteereit\u00e4. Rankingeihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Halusimme tai emme, rankingit kuitenkin vaikuttavat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon, akateemiseen toimintaan, rahoittajien mielipiteisiin ja yhteiseen ymm\u00e4rrykseemme tieteest\u00e4 riippumatta siit\u00e4, kuinka paljon niiden menetelmi\u00e4 kritisoidaan tai kuinka skeptisesti niihin suhtaudutaan. Niit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n paljon ja niist\u00e4 haetaan tukea yliopistojen kehitt\u00e4miseen, sill\u00e4 yliopistot ovat mukautuneet niiden mittareihin. Media julkaisee mielell\u00e4\u00e4n ranking-uutisia ja yliopistot k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t niit\u00e4 markkinoinnissaan etenkin, jos niiden sijoitus on noussut.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4:
Tapio Erkkil\u00e4 ja Ossi Piironen, Shifting fundaments of European higher education governance: Competition, ranking, autonomy and accountability. Comparative Education 2013; 50(2): 1-15.<\/a>
Ellen Hazelkorn, Rankings and the Reshaping of Higher Education: The Battle for World-Class Excellence. Palgrave Macmillan, 2015.<\/a>
Erkki Karvonen, Terttu Kortelainen ja Jarmo Saarti, Julkaise tai tuhoudu! Vastapaino, 2014.<\/a>
Esa V\u00e4liverronen, Julkinen tiede. Vastapaino, 2016.<\/a><\/p>\n\n\n\n

Katso my\u00f6s: UEF kansainv\u00e4lisiss\u00e4 vertailuissa<\/a><\/p>\n\n\n\n

Briefly in English<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

In international rankings, of which there are at least 14 at present, the number and effectiveness of research, the quality of teaching, the reputation of universities and internationalisation are assessed. There are differences in the comparisons, both in contents and methodology and the methods used are not open or transparent. In international university rankings, only publications in English that can be found in certain databases are generally taken into account, emphasising the position of natural and medical sciences. The survey samples used may not be comprehensive. Of the approximately 20,000 universities in the world, only a small part is included in the rankings.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/a>
What does this diagram tell us? Figure: Viivi Aumanen, University of Jyv\u00e4skyl\u00e4, Data team<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

The American Men of Science<\/em> by James McKeen Cattell<\/strong>, the so-called father of rankings, was published already in 1906, and can be called the first university ranking. In 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel<\/strong> and Donald B. Prentice<\/strong> ranked universities in the USA. In 1959, the Science Citation Index<\/em> became the basis for rankings is the the USA, while in Europe, the German CHE-Hochschul-Ranking<\/em> cleared the way for international comparisons from the 1990s. The first of these was the so-called Shanghai List<\/em><\/a> in 2003. In the 20th century, the European Union’s objective of strengthening its ability to compete with other major economic areas and of defining science as an indicator of economic competitiveness has emphasised the role of rankings. Even though university rankings have been criticised from the outset, they have a significant impact on both EU policy and universities’ actions and strategies.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The best-known comparisons are probably ARWU<\/a>, NTU<\/a>, QS<\/a> and THE<\/a>.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n