{"id":6097,"date":"2018-09-03T08:30:34","date_gmt":"2018-09-03T06:30:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=6097"},"modified":"2026-02-06T13:25:10","modified_gmt":"2026-02-06T11:25:10","slug":"vastaavatko-kirjaston-lehtikokoelmat-tutkijan-tarpeisiin-filling-a-reseachers-needs-are-the-librarys-journal-resources-enough","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/vastaavatko-kirjaston-lehtikokoelmat-tutkijan-tarpeisiin-filling-a-reseachers-needs-are-the-librarys-journal-resources-enough\/","title":{"rendered":"Vastaavatko kirjaston lehtikokoelmat tutkijan tarpeisiin? | Filling a reseacher’s needs \u2013 are the library’s journal resources enough?"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read briefly in English.)<\/bdo><\/em><\/p>\n\n\n\n

It\u00e4-Suomen yliopiston kirjasto hankkii vuosittain kolmella miljoonalla eurolla tietoaineistoja yliopistoyhteis\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esimerkiksi yli 32 000 tilattua ja maksettua e-lehte\u00e4 eri tieteenaloilta, puhumattakaan muista lukuisista painetuista ja s\u00e4hk\u00f6isist\u00e4 tietoaineistoista. N\u00e4m\u00e4 kaikki aineistot l\u00f6ytyv\u00e4t UEF-Finnasta<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Aineistohankinnan t\u00e4rkein l\u00e4ht\u00f6kohta ovat k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t, se ett\u00e4 hankitut tietoaineistot vastaavat tarpeita. Yksi keino asian tarkastelemiseksi on tehd\u00e4 bibliometrista tutkimusta, l\u00e4hdeanalyysia. L\u00e4hdeanalyysissa aineisto kootaan julkaisujen l\u00e4hdeluettelosta. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa tehd\u00e4\u00e4n varsin kevytt\u00e4 l\u00e4hdeanalyysia ja kartoitetaan l\u00e4hinn\u00e4, mit\u00e4 julkaisuja tekij\u00e4 on julkaisussaan k\u00e4ytt\u00e4nyt l\u00e4htein\u00e4 ja mitk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 julkaisuista l\u00f6ytyv\u00e4t ns. oman kirjaston kokoelmista. L\u00e4hdeanalyysia voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s muihin tarkoituksiin, kuten mm. selvitt\u00e4m\u00e4\u00e4n eri tieteenalojen julkaisuk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 tai tieteellisen tiedon levi\u00e4mist\u00e4 tieteenalalta toiselle.<\/p>\n\n\n\n

Kokoelmien relevanttiuden mittaamisen ja tarkastelun taustalla on paitsi aito halu varmistua k\u00e4ytt\u00e4jien ja aineistojen kohtaamisesta, my\u00f6s kirjaston toimenpideohjelma<\/a>n kirjaus: ”kirjaston tutkimusaineistot tukevat yliopiston valitsemia strategisia tutkimusalueita<\/a>”<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeanalyysin kohteeksi valittiin neurotieteet ja sielt\u00e4 yhden tutkijan vuosina 2013-2017 julkaistut artikkelit. Tutkijan julkaisutiedot ker\u00e4ttiin SoleCRIS<\/a>-tutkimustietokannasta ja mukaan valittiin kymmenen julkaisuvuoden perusteella uusinta tieteellist\u00e4 aikakauslehtiartikkelia, joissa tekij\u00e4 mainittiin ensimm\u00e4isen\u00e4 tekij\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 l\u00e4hdeanalyysi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4? Onko kirjaston lehtikokoelma ollut riitt\u00e4v\u00e4 huipputason tutkimusalueella yhden tutkijan julkaisujen n\u00e4k\u00f6kulmasta? Onko tutkija saanut tarvitsemansa julkaisut kirjaston kokoelmista? Mit\u00e4 \u201ckirjaston kokoelmissa\u201d sitten tarkoittaa? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 p\u00e4\u00e4see lukemaan lehden artikkeleita, ja varsinkin kaikkein uusimpia, ilman mink\u00e4\u00e4nlaista viivett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hdeanalyysin aineisto koostui kymmenest\u00e4 artikkelista, joissa oli yhteens\u00e4 426 l\u00e4hdeviitett\u00e4. Lehtiartikkeliviitteit\u00e4 oli 421, kolme kirjaviitett\u00e4 ja kaksi nettiviitett\u00e4. Lehtiartikkeliviitteet olivat 165 eri lehdest\u00e4, joista oman kirjastomme kokoelmiin on tilattu 129 lehte\u00e4. T\u00e4ysin avoimia, Open Access (OA) -lehti\u00e4 <\/span>oli 19 ja ei-tilattuja lehti\u00e4 17. Mainittakoon my\u00f6s, ett\u00e4 kolmesta kirjasta kaksi oli OA-julkaisua.<\/p>\n\n\n\n

 <\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hdeartikkeleiden (n 421) julkaisuvuodet<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viimeisell\u00e4 periodilla tarkasteltuna l\u00e4hdeartikkeliviitteist\u00e4 eniten oli julkaistu vuosina 2012 (n 44) sek\u00e4 2014 (n 44). Kaikkiaan 358 l\u00e4hdeartikkelia l\u00f6ytyi kirjaston kokoelmiin tilattujen 129 lehtinimikkeen joukosta. T\u00e4m\u00e4n perusteella voisi sanoa, ett\u00e4 kirjaston lehtikokoelmat vastaavat tutkijan tarpeisiin.<\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Pika-analyysin perusteella tuon 421 artikkelin joukosta noin 36 % oli avoimesti verkossa. N\u00e4ist\u00e4 valtaosa, yli 100 artikkelia oli luettavissa PubMed Central<\/a>in kautta, muut yksitt\u00e4isin\u00e4 artikkeleina. Osa artikkeleista oli ns.  Final draft<\/em> -versioita. T\u00e4llainen rinnakkaistallennettu <\/span>artikkeli ei ole viel\u00e4 lopullisessa muodossaan, vaan on kirjoittajan kustantajalle l\u00e4hett\u00e4m\u00e4 vertaisarvioinnin l\u00e4pik\u00e4ynyt korjattu versio, jossa kustantajan lopullinen taittoty\u00f6 ei n\u00e4y. T\u00e4h\u00e4n verkossa  saatavilla olevaan artikkelijoukkoon tulevat lis\u00e4ksi OA-julkaisuissa olleet 44 artikkelia.<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 j\u00e4i sitten l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4 joko kirjaston kokoelmista tai verkosta? K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 yksi painettu kirja sek\u00e4 17 artikkelia, jotka olivat 11:sta eri lehtinimikkeest\u00e4. Tosin n\u00e4ist\u00e4 17 artikkelista 13 oli tilattavissa maksutta Varastokirjastosta. T\u00e4ten <\/span>ainoastaan 4 artikkelia oli sellaisia, joita ei saa maksutta luettavaksi. Kaiken kaikkiaan ei-tilattuja lehtinimikkeit\u00e4 oli 17, t\u00e4st\u00e4 joukosta kokoteksti oli saatavilla verkosta silti 14:ssa tapauksessa.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi viel\u00e4 TOP 3 t\u00e4m\u00e4n l\u00e4hdeanalyysin lehte\u00e4:<\/p>\n\n\n\n