{"id":4657,"date":"2017-11-22T08:00:05","date_gmt":"2017-11-22T06:00:05","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=4657"},"modified":"2026-01-22T11:40:17","modified_gmt":"2026-01-22T09:40:17","slug":"nwb-2017","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nwb-2017\/","title":{"rendered":"NWB 2017 : Pohjoismaisen bibliometriikkaworkshopin parhaat palat | Highlights of the Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English.)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Osallistuimme 22:nteen pohjoismaiseen bibliometriikka- ja tutkimuspolitiikkaworkshop<\/a>iin Tieteiden talo<\/a>ssa Helsingiss\u00e4. Kokosimme t\u00e4h\u00e4n ohjelman kohokohdat juuri meille.<\/p>\n\n\n\n

Tomin ajatuksia tutkijan\u00e4kyvyydest\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4 k\u00e4ynnistyi Kim Holmbergin puheenvuorolla tutkijoiden n\u00e4kyvyyden mittaamisesta. Puheenvuorossa l\u00e4hdettiin liikenteeseen tieteellisen viestinn\u00e4n m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4st\u00e4, jossa huomioitiin sek\u00e4 muodollinen ett\u00e4 ep\u00e4muodollinen viestint\u00e4 ja haasteet n\u00e4iden mittaamiselle. Tieteellisess\u00e4 viestinn\u00e4ss\u00e4 yksik\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut runsaasti viime vuosien aikana. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 mahdollistaa paremmin metriikkojen hy\u00f6dynt\u00e4misen, mutta toisaalta se tuo mukanaan ep\u00e4varmuuden muun muassa manipuloinnin muodossa. Holmberg korostikin puheenvuorossaan, ett\u00e4 altmetriikkaa ei pid\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tutkimuksen arviointiin. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 altmetriikkaa kannattaisi ehk\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 vaikuttavuuden mittauksessa, jos k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4t tiedot ovat riitt\u00e4v\u00e4n luotettavia. Holmberg viittasikin t\u00e4h\u00e4n hyvin, ett\u00e4 eri alustoilla tuotettujen altmetriikkojen merkitys ja sovellettavuus ovat edelleen m\u00e4\u00e4rittelem\u00e4tt\u00e4 tai ne ovat muutoin ep\u00e4selvi\u00e4. Altmetriikan keinoin voidaan kuvailla vaikuttavuutta eri n\u00e4k\u00f6kannoista ja ottaa tarkasteluun erilaisia dimensioita. T\u00e4m\u00e4 antaakin altmetriikan k\u00e4yt\u00f6lle lis\u00e4haasteita, kuinka niit\u00e4 tulisi lopulta tulkita ja millaisia sovelluksia tai ohjelmia tarvitaan optimaaliseen hy\u00f6dynt\u00e4miseen<\/p>\n\n\n\n

Toinen mielenkiinnon kohde p\u00e4iv\u00e4lle oli Terry Bucknellin puheenvuoro. Aluksi asiaa l\u00e4hdettiin pohtimaan tekij\u00e4\u00e4n liittyvien haasteiden kautta: pohjimmaisena ideana on, ett\u00e4 tulisi n\u00e4hdyksi ja kuulluksi. Tutkija onkin usein ristipaineessa: rahoittaja tahtoo yht\u00e4, ty\u00f6nantaja toista ja lis\u00e4ksi ovat viel\u00e4 tutkijan omat intressit. Tutkijalla on mahdollisuuksia kasvattaa n\u00e4kyvyytt\u00e4\u00e4n erilaisin keinoin, hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 sosiaalista mediaa, blogeja, Wikipediaa, tviittauksia, uutispostauksia, YouTube-kanavia tai vaikka verkossa toimivia tutkijayhteis\u00f6j\u00e4. Alla oleva kuva kuvastaa eri tietovirtojen kehittymist\u00e4 tutkimuksen julkaisemisesta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
L\u00e4hde: http:\/\/symplectic.co.uk\/guest-blog\/research-data-mechanics\/<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tutkijalla voisi altmetriikan kautta saada vastauksia kysymyksiin: Kuka on kiinnostunut tutkimuksestani? Miten voisin todistaa tutkimukseni vaikuttavuutta? Miten l\u00f6yt\u00e4isin mahdollisia yhteisty\u00f6kumppaneita? Onko k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ni viestint\u00e4suunnitelma tehokas? Mik\u00e4 on \u201dkuuma\u201d aihe tutkimusalallani? Miss\u00e4 tulisi julkaista n\u00e4kyvyytesi maksimoimiseksi? Mit\u00e4 sosiaalisen median tilej\u00e4 ja blogeja minun tulisi seurata? T\u00e4rke\u00e4t\u00e4 on kuitenkin huomata, ett\u00e4 eri v\u00e4lineill\u00e4 voidaan yhdistell\u00e4 tietoja ja voidaan laskeskella keskim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 arvoja yksitt\u00e4isille julkaisuille, mutta luonnollisesti t\u00e4m\u00e4h\u00e4n ei ole tae n\u00e4kyvyydest\u00e4 muutoin kuin tilastollisesti, eli edelleen tutkimusaihe ja sis\u00e4lt\u00f6 vaikuttavat n\u00e4kyvyyden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Virpin workshop-ajatuksia<\/h2>\n\n\n\n

Kun Helsingin yliopiston professori emeritus Ilkka Niiniluoto avasi torstaina 9.11.2017 varsinaisen workshopin, kaksi keskeist\u00e4 ohjetta osallistujille oli, kysyk\u00e4\u00e4 ja esitt\u00e4k\u00e4\u00e4 kommentteja esitt\u00e4jille ja olkaa yst\u00e4v\u00e4llisi\u00e4 kaikille! N\u00e4ill\u00e4 ohjeilla workshop sujuikin hyv\u00e4ss\u00e4 hengess\u00e4 alusta l\u00e4htien.<\/p>\n\n\n\n

Torstaip\u00e4iv\u00e4lt\u00e4, ja miksei koko workshopin ajalta, itselleni yksi keskeinen anti oli kuulla esityksi\u00e4 bibliometriikan k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja siihen liittyvist\u00e4 haasteista yhteiskuntatieteellisess\u00e4 ja humanistisessa tutkimuksessa, joka on minulle hyvin vieras tutkimusalue, koska oma taustani on niin vahvasti terveys- ja l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 tutkimuksessa. Eritt\u00e4in mielenkiintoinen oli my\u00f6s Fredrik Piron esitys uusimmasta NORIA-net\u2013raportista<\/a>, jossa vertaillaan pohjoismaisia yliopistoja ja yliopistosairaaloita bibliometriikan avulla. NORIA-net:n yksi keskeinen periaate on tutkimuslaitosten tutkimusaktiivisuuden ja tutkimuksen vaikuttavuuden vertailu, mutta ei tutkimuslaitosten paremmuusj\u00e4rjestykseen laittaminen. Lis\u00e4ksi verkosto pyrkii kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n uusia vertailuindikaattoreita.  Erityisesti j\u00e4i mietitytt\u00e4m\u00e4\u00e4n tulos, jonka mukaan suomalaisten tutkimuslaitosten aktiivisuus kliinisess\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteess\u00e4 ja terveystieteiss\u00e4 on muita pohjoismaita alhaisempi, kun taas esimerkiksi biologiassa, materiaalitieteiss\u00e4, matematiikassa, tilastotieteiss\u00e4 ja fysiikassa olemme muita pohjoismaita aktiivisempia.<\/p>\n\n\n\n

Ty\u00f6h\u00f6ni tutkimuksen tuen tiimiss\u00e4 sain eniten ty\u00f6v\u00e4lineit\u00e4 ja ideoita perjantai p\u00e4iv\u00e4n posterisessiossa, josta t\u00e4ss\u00e4 nostan esille erityisesti kaksi posteria. Toinen posteri k\u00e4sitteli Data-asiain kansalliskomitea<\/a>n Avoin tiede ja tutkimus \u2013hankkeessa (ATT<\/a>) tuottamia suosituksia tutkimusdataan viittaamisen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4misest\u00e4 Suomessa. Posteri kuvasi dataviittaustiekartan ensimm\u00e4isen luonnoksen, ja sit\u00e4 oli esittelem\u00e4ss\u00e4 Data-asiain kansalliskomitean sihteeri Heidi Laine. Juttelin Heidin kanssa ja h\u00e4n kertoi, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden lopussa valmistuu hankkeen loppuraportti, ja ensi vuoden alusta Heidi jatkaa osittain saman asian tiimoilta uudessa toimenpideohjelmassa. Toista posteria oli esittelem\u00e4ss\u00e4 Aalto yliopiston johtamisen tukipalveluista tietoasiantuntija Leena Huiku. H\u00e4n kertoi minulle, kuinka he tuottavat bibliometrisi\u00e4 palveluja yliopistolle Tenure Track \u2013hakujen tueksi, jotta Aalto yliopistoon saadaan rekrytoitua kansainv\u00e4lisi\u00e4 huippututkijoita. T\u00e4m\u00e4 palvelumalli on ollut nykyisess\u00e4 muodossaan toiminnassa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseni vuodesta 2015 l\u00e4htien, ja kaksi tenure track -paikkaa on t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 t\u00e4ytetty k\u00e4ytt\u00e4en hyv\u00e4ksi t\u00e4t\u00e4 palvelua.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Tomi ja Virpi kuuntelemassa Ilkka Niiniluodon avauspuheenvuoroa. Kuva: Tuulevi Ovaska<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuulevin pohdiskeluja n\u00e4kyvyydest\u00e4 ja vaikuttavuudesta<\/h2>\n\n\n\n

Nostan perjantailta esille kaksi mieleenj\u00e4\u00e4neint\u00e4 esityst\u00e4, joiden aihepiirit liittyv\u00e4t tutkimuksen ja tutkijoiden n\u00e4kyvyyteen ja siihen, onko sill\u00e4 jotakin tekemist\u00e4 vaikuttavuuden kanssa.<\/p>\n\n\n\n

Arto Lanam\u00e4en<\/a> (Oulun yliopisto) otsikkona oli \u201cIs Any Social Media Publicity Good Publicity? The Case of @RealPeerReview and Altmetrics<\/bdo>\u201d. Kysymys on hyv\u00e4 ja monisyinen. Kyseisen Twitter-tilin tavoitteena on kritisoida ja suorastaan mollata tiettyjen tieteenalojen tutkimusjulkaisuja sarkastisesti ja parodioiden. Sen twiittej\u00e4 jaetaan ahkerasti, luultavasti my\u00f6s automatisoiduin keinoin, joten linkitettyjen julkaisujen Altmetric-donitsi<\/a>n lukemat voivat nousta suuriksikin.\u00a0 My\u00f6s monet muut altmetriikka-ty\u00f6kalut <\/a>laskevat twiittej\u00e4. Tutkimus saa siis n\u00e4kyvyytt\u00e4 sosiaalisessa mediassa eiv\u00e4tk\u00e4 numerot kerro, onko se positiivista vai negatiivista. Toki Altmetric<\/a>-donitsia voi klikata n\u00e4hd\u00e4kseen yksityiskohtaisempia tietoja siit\u00e4, mik\u00e4 on vaikuttanut huomioarvoon, sill\u00e4 nimenomaan huomiosta on kyse. Lanam\u00e4en mukaan tutkimuksen vaikuttavuuden mittaamisen takana on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n implisiittinen oletus siit\u00e4, ett\u00e4 kaikki julkisuus on hyv\u00e4\u00e4 julkisuutta: Bibliometriikka kohtelee kaikkia viittauksia samanarvoisina, vaikka kaikkia viittauksia ei ole tehty my\u00f6nteisess\u00e4 mieless\u00e4, ja vastaavasti altmetriikka-<\/a>indikaattorit eiv\u00e4t kerro vaikuttavuudesta vaan huomiosta tai suosiosta. J\u00e4in pohtimaan, toteutuvatko @RealPeerReview:n tavoitteet tehd\u00e4 esimerkiksi sukupuolen- tai kulttuuripolitiikantutkimus naurettaviksi nimenomaan lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 niiden huomioarvoa, vai osaavatko alojen tutkijat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 saamansa julkisuuden, vaikka se t\u00e4t\u00e4 kautta n\u00e4ytt\u00e4ytyykin kielteisen\u00e4. Sosiaalisen median maailmassa ei koskaan tied\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Hieman toinen tulokulma sosiaaliseen mediaan oli Bergenin yliopiston Susanne Mikkill\u00e4 and Marta Zygmuntowskalla aiheesta \u201cCitation and social media impact with regard to open publishing<\/bdo>\u201d sill\u00e4 he tutkivat julkaisujen avoimuuden vaikutusta sek\u00e4 n\u00e4kyyvyyteen sosiaalisessa mediassa ett\u00e4 viittausm\u00e4\u00e4riin. He halusivat selvitt\u00e4\u00e4 muun muassa, miten suuri osa norjalaisista tutkimusartikkeleista on avoimia ja vaikuttaako maininta sosiaalisessa mediassa viittausm\u00e4\u00e4riin? K\u00e4ytt\u00e4en CERES<\/a>:st\u00e4 (Nasjonalt senter for felles systemer og tjenester for forskning og studier<\/bdo>\/National Center for Systems and Services for Research and Studies<\/bdo>) saatuja DOI-tunnisteita he tekiv\u00e4t hakuja Google Scholarista ja Altmetric.comista, ja saivat selville, ett\u00e4 70 % kaikista norjalaisista artikkeleista oli avoimia ja ett\u00e4 avoin julkaiseminen oli selke\u00e4sti etu. Avoimet artikkelit saivat l\u00e4hes 30 % enemm\u00e4n mainintoja sosiaalisessa mediassa ja kaksi kertaa enemm\u00e4n viittauksia kuin maksulliset artikkelit. Heid\u00e4n johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksens\u00e4 on, ett\u00e4 avoin julkaiseminen ja verkostoituminen ovat tieteellisen viestinn\u00e4n tulevaisuus. My\u00f6s maailmanlaajuisesti on todettu, ett\u00e4 avoin julkaiseminen lis\u00e4\u00e4 viittausm\u00e4\u00e4ri\u00e4 <\/a>merkitt\u00e4v\u00e4sti. Kiinnostuin tietysti siit\u00e4, kuinka suuri osa suomalaisista tieteellisist\u00e4 julkaisuista on avoimia, mutta samalla tavalla kuin Norjassa sit\u00e4 ei liene viel\u00e4 selvitetty. ATT:n mukaan<\/a> Suomessa vuosien 2008-2011 aikana ilmestyneist\u00e4 tieteellisist\u00e4 julkaisuista arvioidaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 olevan avoimesti saatavilla noin 48 %. Komission asettama Europan Unionin laajuinen tavoite on 60 % julkaisuista avoimena vuoteen 2020 menness\u00e4. Norjassa ovat avoimuusasiat siis aika hyv\u00e4ll\u00e4 mallilla EU-maihin verrattuna.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi: Kannattiko osallistua? Miksi? Menisitk\u00f6 uudelleen?<\/h2>\n\n\n\n