Kun tarkastelen yliopistomme kirjaston toimintaa ja sen kehittymist\u00e4 vuoden 2016 tilastojen mukaan, voin niiden perusteella tehd\u00e4 ainakin seuraavia huomioita. Ensinn\u00e4kin tietoaineiston k\u00e4yt\u00f6n digitaalistuminen etenee edelleen, vaikka k\u00e4ytt\u00f6luvut ovat jo t\u00e4h\u00e4n asti olleet suuria. Verkkolehtien artikkelilatausten m\u00e4\u00e4r\u00e4 ylitti viime vuonna 900 000 rajan. T\u00e4st\u00e4 voi karkeasti laskea yhden artikkelilatauksen hinnan, joka on n\u00e4ill\u00e4 k\u00e4ytt\u00f6luvuilla 2\u20133 euroa. Verrattuna kaupallisiin hintoihin n\u00e4m\u00e4 ovat hyvin alhaisia.<\/p>\n\n\n\n
Verkkokirjojen latauksissa aletaan l\u00e4hesty\u00e4 jo puolentoista miljoonan verkkokatselukerran rajaa (1,44 miljoonaa). Painettujen kirjojen kohdalla ei t\u00e4llaiseen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n yllet\u00e4 — lainaukset noin 150 000 kappaletta ja uusinnat noin puoli miljoonaa kertaa — vaikka k\u00e4ytt\u00f6tavat ovat tietysti erilaisia. Kun t\u00e4m\u00e4n viel\u00e4 suhteuttaa siihen, ett\u00e4 painettujen kirjojen ja digitaalisten kirjojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4 on samansuuruinen ja digitaalisten kirjojen nimekem\u00e4\u00e4r\u00e4 (531 000) alkaa jo menn\u00e4 ohi painetuista, voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 digitaalisten aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 muodostaa nyky\u00e4\u00e4n selv\u00e4sti suurimman osan kirjaston k\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Trendej\u00e4 katsoessa digitaalisten kirjojen k\u00e4yt\u00f6n ja m\u00e4\u00e4r\u00e4n nopea kasvu It\u00e4-Suomen yliopiston aikana onkin merkitt\u00e4vin tapahtunut muutos. Korostan viel\u00e4: Painettujen kirjojen k\u00e4ytt\u00f6 ei ole h\u00e4vinnyt minnek\u00e4\u00e4n, vaikka siin\u00e4 on havaittavissa selke\u00e4 laskeva trendi. Kirjaston tiloja tarvitaan my\u00f6s edelleen; niiden k\u00e4ytt\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4 on alkanut taas nousta, mik\u00e4 kertonee kirjaston tilojen onnistuneista uudistamisista, joita jatketaan t\u00e4n\u00e4kin vuonna.<\/p>\n\n\n\n
Toinen merkitt\u00e4v\u00e4 trendi on kirjaston antaman opetuksen nopea kasvu. Sek\u00e4 osallistujien ett\u00e4 suoritettujen opintopisteiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 on kasvanut 30 40 % UEFin aikana. T\u00e4m\u00e4 on ollut tietoinen valinta tietoymp\u00e4rist\u00f6n ja siin\u00e4 tarvittavien taitojen nopean muutoksen vuoksi. Vuosittain noin joka toinen opiskelija k\u00e4y jonkinlaisella kirjaston antamalla kurssilla.<\/p>\n\n\n\n
Kun samalla kirjaston taloutta on sopeutettu tietoaineistojen nopeaan hinnannousuun ja yliopistorahoituksen leikkaukseen, voidaan v\u00e4itt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olemme yksi tehokkaimmista yliopistokirjastoista Suomessa. Jos laskemme yhteen henkil\u00f6st\u00f6n ja sek\u00e4 perus- ett\u00e4 avoimen opiskelijat, saa kukin heist\u00e4 kirjaston tarjoamat palvelut noin 250 euron suuruisella panoksella, jonka yliopisto rahoittaa keskitetysti. T\u00e4ll\u00e4 rahalla voi ostaa 5\u201310 tieteellist\u00e4 kirjaa tai ladata saman verran tieteellisi\u00e4 artikkeleita omaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6ns\u00e4!<\/p>\n\n\n\n