{"id":26877,"date":"2026-06-04T07:00:00","date_gmt":"2026-06-04T05:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=26877"},"modified":"2026-06-03T11:58:21","modified_gmt":"2026-06-03T09:58:21","slug":"kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/","title":{"rendered":"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English.)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Yksi avoimen tieteen ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu osa-alue on kansalaistiede. Avoimen tieteen sivustolla<\/a> kansalaistiede m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: ”Kansalaistiede on tieteellist\u00e4 tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekij\u00f6in\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 sen kohteina.\u202fPuhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selke\u00e4 tieteellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u202fKansalaistiede on termin\u00e4 uudehko, mutta menetelm\u00e4n\u00e4 vanha.\u202fSiihen liittyy monia samankaltaisia termej\u00e4<\/a>, kuten\u202fosallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu tiede tai kansalaishavainnointi,\u202fmutta ydinajatus on sama: kaikilla on mahdollisuus osallistua tieteelliseen tutkimukseen.”<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiedett\u00e4, tieteen demokratisoitumista ja suuren yleis\u00f6n osallistumista tutkimusprosesseihin luonnontieteiss\u00e4, yhteiskuntatieteiss\u00e4, humanistisissa tieteiss\u00e4 ja taiteissa edist\u00e4\u00e4 Euroopassa vuonna 2014 perustettu yhdistys European Citizen Science Association <\/bdo>(ECSA)<\/a>. Ensimm\u00e4inen ECSA-konferenssi j\u00e4rjestettiin vuonna 2016 Berliiniss\u00e4. J\u00e4rjestyksess\u00e4\u00e4n kuudes ECSA-konferenssi pidettiin 3.\u20136.3.2026 Oulun yliopistolla teemalla Citizen science bridging centre and periphery<\/a>.<\/bdo> Se oli ensimm\u00e4inen Pohjoismaissa j\u00e4rjestetty ECSA:n konferenssi ja ker\u00e4si t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 suurimman yleis\u00f6n, 650 osallistujaa Euroopasta ja Euroopan ulkopuolelta. Tarjolla oli yli 50 sessiota alustuksia, paneelikeskusteluja, py\u00f6re\u00e4n p\u00f6yd\u00e4n keskusteluja ja ty\u00f6pajoja, yli 120 posterin n\u00e4yttely ja monipuolinen sosiaalinen ohjelma. Yhdess\u00e4 konferenssin eloisimmista tilaisuuksista kuultiin puolessatoista tunnissa noin 30 hankkeen pikaesittelyt, joista yleis\u00f6 \u00e4\u00e4nesti suosikkinsa.<\/p>\n\n\n\n

Konferenssin avajaisten tervetulopuheenvuoroissa korostettiin kansalaistieteen merkityst\u00e4 luottamuksen, demokratian, ymm\u00e4rryksen, yhdenvertaisuuden ja yhten\u00e4isyyden edist\u00e4misess\u00e4, yhteis\u00f6jen tukemisessa, ja t\u00e4m\u00e4n ajan ja tulevaisuuden strategisiin haasteisiin vastaamisessa. Professorit Camilla Brattland ja Bente Sundsvold Norjan arktisesta yliopistosta (UiT)<\/a> k\u00e4sitteliv\u00e4t alkuper\u00e4iskansojen tiedon ja kansalaistieteen yhdist\u00e4mist\u00e4 esimerkkitutkimuksinaan saamelaisten kalastajien ilmastonmuutosta ja luonnon monimuotoisuutta koskevat kertomukset.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistieteest\u00e4 on moneksi<\/h2>\n\n\n\n

Kansalaisten osallistumistapoja kansalaistieteeseen on monia. TSV:n kansalaistieteen suosituksessa<\/a> esitelty Hackalayn (2011) malli jakaa osallistumisen nelj\u00e4\u00e4n tasoon, joissa kansalainen (1) osallistuu havainnointiin ja vapaaehtoiseen tiedonker\u00e4\u00e4miseen; (2) toimii tulkitsijana ja vapaaehtoisena ajatusten vaihtajana; (3) osallistuu tutkimusongelman m\u00e4\u00e4rittelyyn ja aineiston ker\u00e4\u00e4miseen; (4) on mukana yhteistoiminnallisesti ongelman m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 aineiston ker\u00e4\u00e4miseen ja analyysiin. <\/p>\n\n\n\n

ECSA-konferenssissa eniten oli esill\u00e4 ensimm\u00e4iselle ja toiselle tasolle asettuvia tutkimusprojekteja.<\/p>\n\n\n\n

\"Vasemmalla
Rihmasto on ei-hierarkinen, ep\u00e4lineaarinen ja monitasoinen verkosto, jossa kukin eli\u00f6 muuttaa ja tukee muita ja vastavuoroisesti muuttuu itsekin. Samalla tavoin kansalaistiedett\u00e4 tekev\u00e4t tutkijat ja kansalaiset kasvavat ja luovat tietoa yhdess\u00e4. Konferenssissa t\u00e4m\u00e4 j\u00e4lkistrukturalistinen k\u00e4site konkretisoitui osallistujien virkkaamissa kudelmissa, jossa kukin virkkaaja sitoi oman rihmansa osaksi yhteist\u00e4 rihmastoa. | A rhizome is a non-hierarchical, non-linear, and multi-layered network in which each organism transforms and supports others while also being reciprocally transformed itself. In a similar way, researchers and citizens engaged in citizen science grow and create knowledge together. At the conference, this post-structuralist concept was made tangible through crocheted assemblages created by participants, in which each crocheter connected their own strand as part of a shared rhizome.<\/bdo> Kuva | Photo: Kirsi H\u00e4nninen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kansalaistieteen viitekehyst\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n monessa yhteydess\u00e4, ja se her\u00e4tti vilkasta ja kriittist\u00e4kin yleis\u00f6keskustelua kansalaistieteen m\u00e4\u00e4rittelyst\u00e4 ja kansalaistieteen suhteesta muihin osallistumisen menetelmiin.<\/p>\n\n\n\n

Tieteenaloista konferenssissa luonnontieteet olivat vahvasti edustettuina, ja siksi luonnontieteiden alalta esiteltiin laaja kirjo erilaisia tapoja osallistaa eri toimijoita tutkimusaineistojen ker\u00e4\u00e4miseen ja tutkimuksen tekemiseen. Esimerkiksi koululaisia, harrastesukeltajia, kilpapurjehtijoita ja rannikkoalueiden asukkaita on osallistettu meren roskaantumisen, saastumisen ja biodiversiteetin seurantaan sek\u00e4 merentutkimuksen ja -suojelun edist\u00e4miseen. Kansalaistieteen kansainv\u00e4lisen tutkimusinfrastruktuurin kehitt\u00e4misty\u00f6st\u00e4 mainittakoon makean veden tutkimuksen kansalaistiedehankkeiden avoin tietovaranto.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisia on osallistettu my\u00f6s terveysinnovaatioiden kehitt\u00e4miseen. Terveydenhuollon ammattilaiset, potilaat, yritykset ja yhteis\u00f6t ovat esimerkiksi osallistuneet hankkeeseen, jossa on luotu teko\u00e4lyavusteinen 3D-p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon tuen j\u00e4rjestelm\u00e4 aivokirurgian diagnostiikkaan ja toteutukseen (ks. STRATUM<\/a>). Suomalaista kansalaistiedett\u00e4 ja osallistuvaa toimintatutkimusta edustaa ik\u00e4\u00e4ntyneiden fyysisen aktiivisuuden lis\u00e4\u00e4miseen keskittyv\u00e4 hanke Turun yliopistosta (ks. Narsakka 2026<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiedett\u00e4 on tehty my\u00f6s organisaatio- ja johtamistutkimuksen piiriss\u00e4, jossa on tarkasteltu muun muassa joukkoistamisen, yhteiskehitt\u00e4misen, innovaatioiden johtamisen, seurantatutkimuksen ja teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4misen haasteita ja mahdollisuuksia opetuksen, julkishallinnon ja kest\u00e4v\u00e4n kehityksen n\u00e4k\u00f6kulmista (ks. esim. Poetz ym. 2024)<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiede tarjoaa menetelmi\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4, joilla hajautettua kansalaistietoa voidaan validoida, yhdist\u00e4\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 luotettavasti globaalissa mittakaavassa. T\u00e4t\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4t esitykset osoittivat kansalaistieteen olevan yh\u00e4 keskeisempi tietol\u00e4hde biodiversiteetin, ymp\u00e4rist\u00f6n ja ilmanlaadun seurannassa, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 edellytt\u00e4\u00e4 systemaattista laadunhallintaa, vinoumien tunnistamista sek\u00e4 teko\u00e4lyn ja ihmisen asiantuntemuksen yhdist\u00e4mist\u00e4. Kansalaistiede ja teko\u00e4ly voidaan n\u00e4hd\u00e4 toisiaan t\u00e4ydent\u00e4vin\u00e4 j\u00e4rjestelmin\u00e4, joiden onnistunut yhteensovittaminen takaa sek\u00e4 tiedon korkean laadun ett\u00e4 kansalaisten merkityksellisen osallisuuden.<\/p>\n\n\n\n

Datalukutaito nousi esiin kansalaishavainnoinnin ja kansalaishavainnointidataan liittyv\u00e4n yhteisty\u00f6n n\u00e4k\u00f6kulmista . Esimerkkein\u00e4 oli ymp\u00e4rist\u00f6terveytt\u00e4 ja ymp\u00e4rist\u00f6nsuojelua k\u00e4sittelevi\u00e4 hankkeita, joissa on tehty yhteisty\u00f6t\u00e4 kansalaisten, viranomaisten, p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6iden ja tutkijoiden kesken. Harvinaisemmasta yhteisty\u00f6koalitiosta mainittakoon CitiObs-hanke<\/a>, jossa yhdistettiin ymp\u00e4rist\u00f6toiminta, datalukutaito ja taide.<\/p>\n\n\n\n

Kulttuuria tutkimassa kansalaistieteen keinoin<\/h2>\n\n\n\n

Kansalaistieteess\u00e4 on kulttuuriperinn\u00f6n demokratisointia vahvistavaa potentiaalia. T\u00e4h\u00e4n liittyvi\u00e4 kansalaistiedeprojekteja on toteutettu muun muassa arkeologian sek\u00e4 kulttuuri- ja ymp\u00e4rist\u00f6perinn\u00f6n aloilla. Niiss\u00e4 on kehitetty hyvi\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 kansalaistieteen joukkoistamiseksi ja kansalaisten osallisuuden vahvistamiseksi. Esimerkiksi Next Generation Lab<\/bdo> -hankkeessa<\/a> lukiolaiset analysoivat museoiden renessanssi- ja keskiaikaisia nahkaesineit\u00e4 ja tuottivat siten yhdess\u00e4 uutta tutkimustietoa. Suomen Meriarkeologisen Seuran tavoitteena on luoda 3D-ontologia kaikista It\u00e4meren historiallisista hylyist\u00e4. Seuran vapaaehtoiset ovat tuottaneet laajan kokoelman hylkyjen digitaalisia \u201ckaksosia\u201d kulttuuriperint\u00f6kokoelmaksi ja tutkimusaineistoksi. Hanke oli virkist\u00e4v\u00e4 poikkeus konferenssin ohjelmassa, sill\u00e4 se edusti instituutioiden ja yritysten ulkopuolisia toimijoita.<\/p>\n\n\n\n

Ristiriitaista kulttuuriperint\u00f6\u00e4 on mahdollista tutkia kansalaistieteen keinoin. Sen auttaa tuomaan esiin tietoa, joka muutoin j\u00e4isi tavoittamatta. Tutkijoiden voi olla vaikea saada ihmisi\u00e4 mukaan tutkimukseen, jossa k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n esimerkiksi traumaattisia tai muulla tavoin haastavia historian tapahtumia. T\u00e4llaisissa tutkimushankkeissa on hy\u00f6dynnetty esimerkiksi karttasovelluksia anonyymin kirjaamisen ja muistelun mahdollistamiseksi (ks. Eerie Polar Aviation<\/a>; Talking Buildings<\/a>; Piippumuistoja<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistieteen vaikuttavuuden arviointi<\/h2>\n\n\n\n

Kansalaistieteen tulosten mittaaminen ja vaikuttavuuden arviointi her\u00e4ttiv\u00e4t vilkasta keskustelua. Kansalaistiede on enemm\u00e4n kuin mitattavissa olevat tulokset, ja sit\u00e4 on vaikea arvioida kattavasti vastuullisen tutkimuksen arvioinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiede \u2013 ja toki tiede ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n \u2013 on luonteeltaan ennalta arvaamatonta. Hankkeiden laajuuden vuoksi vaikutusten tunnistaminen voi olla vaikeaa tai mahdotonta. Kansalaiset ja tutkijat pit\u00e4v\u00e4t eri asioita t\u00e4rkein\u00e4 \u2013 kenen sidosryhm\u00e4n \u00e4\u00e4ni lopulta kuuluu? Miten kansalaistiede huomioidaan tutkimuksen arvioinnin uudistamista edist\u00e4v\u00e4ss\u00e4 CoARA (Coalition for Advancing Research Assessment<\/bdo>) sopimuksessa<\/a>? CoARA-yhteisty\u00f6ss\u00e4 vaarana on ”CoARA-pesu”, jolla viitataan n\u00e4enn\u00e4iseen sitoutumiseen ilman todellista muutosta. Suositukseksi nostettiin tutkimuksenarviointij\u00e4rjestelmien, tutkimuseettisten viitekehysten ja tutkijoiden osaamisen kehitt\u00e4minen huomioimaan my\u00f6s kansalaistieteen. Narratiivisia CV:t\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n lupaavana keinona yhdist\u00e4\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4llisi\u00e4 ja laadullisia mittareita kansalaistieteen arvioinnissa. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 on my\u00f6s osallistujal\u00e4ht\u00f6isten ja inklusiivisten arviointik\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen kehitt\u00e4minen.<\/p>\n\n\n\n

Delft Meet<\/bdo> \u2011hankkeessa<\/a> kehitettiin paikalliseen s\u00e4\u00e4nmittaukseen osallistujal\u00e4ht\u00f6inen ja dialoginen arviointimalli, jossa perinteisten kyselyjen rinnalle tuotiin laadullisia reflektoinnin ja keskustelun menetelmi\u00e4. Tulokset osoittivat vaikuttavuuden olevan monimuotoista: lis\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4 tietoisuutta, tyytyv\u00e4isyyden ja merkityksellisyyden kokemuksia, iloa sek\u00e4 omien arvojen vahvistumista.<\/p>\n\n\n\n

Poliittiseen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon vaikuttaminen voi olla yksi kansalaistiedeprojektiin osallistumisen peruste ja motivaattori. Tuloksia on viety p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien p\u00f6ytiin hyv\u00e4ll\u00e4 menestyksell\u00e4 esimerkiksi Ghanassa, jossa kansalaisten ker\u00e4\u00e4m\u00e4n muovij\u00e4tett\u00e4 koskevan tiedon arvo on tunnustettu sis\u00e4llytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 se virallisiin tilastoihin, joilla arvioidaan kansalaisten tyytyv\u00e4isyytt\u00e4 julkisiin palveluihin (ks. IIASCA<\/a>). Hollannissa kansalaisten, viranomaisten ja poliitikkojen ruohonjuuritason yhteisty\u00f6 on vahvistanut kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja pienent\u00e4nyt kuilua kansalaisten ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteon v\u00e4lill\u00e4 (ks. Hollandse Luchten<\/a>; Thermostaat<\/a>). Lis\u00e4ksi Espanjassa toteutetun hajusaasteiden raportointiin keskittyneen projektin toimintamalleja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n useissa eri maissa osana poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa (ks. D-NOSES<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiedeprojektiin osallistumisen vaikutukset voivat olla my\u00f6s yksil\u00f6tason vaikutuksia. Niiden selvitt\u00e4minen voi olla haastavaa, jos tutkijoiden kieli ja k\u00e4sitteist\u00f6 eiv\u00e4t kohtaa kansalaisten kokemusmaailman kanssa. Puhtaasti sanalliseen ilmaisuun perustuvasta tiedonkeruun katvealueisiin on pyritty kurkottamaan taidel\u00e4ht\u00f6isill\u00e4 menetelmill\u00e4. Esimerkiksi muistisairaiden osallisuutta on pyritty vahvistamaan piirt\u00e4misen ja kehokarttojen avulla ammattitaiteilijoiden opastamana (ks. Ankerpunkte<\/a>). Muita taidel\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 menetelmi\u00e4 ovat muun muassa valokuvaus, tanssi ja k\u00e4sity\u00f6t. Niiden menetelm\u00e4llinen lupaus on paitsi uudenlaisten vaikuttavuuden kriteerien kehitt\u00e4misess\u00e4 my\u00f6s kokonaisvaltaisemmissa tuloksissa.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuuden ja osallisuuden arviointi kansalaistieteess\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 eettisesti kest\u00e4vi\u00e4, osallistujal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ja kontekstisensitiivisi\u00e4 menetelmi\u00e4. Kansalaistieteen todellinen arvo ei rajoitu tuotettuun dataan, vaan ulottuu sosiaaliseen oppimiseen, vastavuoroiseen tietoisuuteen ja instituutioiden sek\u00e4 yhteis\u00f6jen v\u00e4liseen vuorovaikutukseen.<\/p>\n\n\n\n

Vaikuttavuus edellytt\u00e4\u00e4 my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 data on saavutettavissa ja k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4. Kansalaistiedehankkeissa ker\u00e4tyn aineiston pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytys puhututti konferenssissa, sill\u00e4 yleens\u00e4 alustat, joilla havaintoja ker\u00e4t\u00e4\u00e4n, eiv\u00e4t sovellu datan pitk\u00e4aikaiss\u00e4ilytykseen. Tutkimushankkeisiin on saatavilla rahoitusta, mutta dataa s\u00e4ilytt\u00e4v\u00e4\u00e4n palveluun ei. Toinen haastava asia on datan tekeminen kansalaisille ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4ksi. Esimerkiksi pelk\u00e4t mittaustulokset eiv\u00e4t aukene n\u00e4ytteit\u00e4 ker\u00e4nneille kansalaisille, ellei dataa tukevan metadatan tuottamiseen ole paneuduttu riitt\u00e4v\u00e4sti.<\/p>\n\n\n\n

Keinoja kansalaisten tavoittamiseen<\/h2>\n\n\n\n

Kansalaistieteen ihanteisiin kuuluu kansalaisten tavoittaminen mahdollisimman monimuotoisesti. Kansalaistiede voi tarjota osallistujille erityisesti virkistyksen ja merkityksellisyyden kokemuksia, mutta hankkeiden kyky tavoittaa moninaisia yleis\u00f6j\u00e4 on rajallinen. Osallistujien sitoutumiseen vaikuttavat sosiodemografiset tekij\u00e4t, arvot, vapaa\u2011ajan resurssit sek\u00e4 viestint\u00e4kanavat.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistieteen avulla on esimerkiksi kehitetty k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 sosiaalisesti haavoittuvien ryhmien tunnistamiseen ja osallistamisen seurantaan (ks. Urban ReLeaf<\/a>). Sosiaalinen haavoittuvuus on m\u00e4\u00e4ritelty laajasti altistumisen, sopeutumiskyvyn ja resurssien puutteen kautta, korostaen, ett\u00e4 l\u00e4hes kuka tahansa voi olla jossain m\u00e4\u00e4rin haavoittuva. K\u00e4ytetyt sosioekonomiset ja demografiset m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4t vaikuttavat ratkaisevasti siihen, miten moninaisuus arvioidaan.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaisia ei ole helppo saada mukaan tutkimusprojekteihin, jos tiede ei kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta ole luotettavaa. Kun l\u00e4hiluonto on tuhoutunut siksi, ett\u00e4 maanviljelij\u00e4t ovat k\u00e4ytt\u00e4neet uusimpaan tutkimustietoon nojaten lannoitteita, jotka my\u00f6hemmin tutkimustiedon kartuttua osoittautuvat vaarallisiksi, ep\u00e4luulo on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4. Yht\u00e4 lailla tutkijoiden kiire ker\u00e4t\u00e4 aineistoja omiin tarkoituksiinsa yhteis\u00f6iss\u00e4 nopeasti pist\u00e4ytym\u00e4ll\u00e4 ilman aitoa keskusteluyhteytt\u00e4 ja paikallistuntemusta voi johtaa tilanteisiin, jossa tieteen maailma pysyy et\u00e4isen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Instituutioiden, tutkijoiden, kansalaisten ja yhteis\u00f6jen v\u00e4lill\u00e4 ja kesken voi my\u00f6s olla monia ristiriitoja. On t\u00e4rke\u00e4\u00e4 \u2013 mutta haastavaa \u2013 varmistaa, ett\u00e4 kansalaiset todella hy\u00f6tyv\u00e4t kansalaistieteen datasta ja tuloksista. Keskeist\u00e4 on my\u00f6s osallistujien motivointi, informointi ja kouluttaminen. Tutkimushankkeiden teknologia, kuten erilaiset sovellukset ja alustat, joilla osallistujat ty\u00f6skentelev\u00e4t, voivat olla jo itsess\u00e4\u00e4n poissulkevia.<\/p>\n\n\n\n

Avaimia onnistuneeseen tutkimusprojektiin kansalaisten tavoittamisen n\u00e4k\u00f6kulmasta ovat esimerkiksi paikalliset yhteisty\u00f6kumppanit luottamuksen rakentamiseksi, projektiin osallistuvien asiantuntijuuden tunnistaminen ja arvostaminen sek\u00e4 sen varmistaminen, ett\u00e4 yhdess\u00e4 kartutettua tietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n aidosti my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa. Tutkijoiden kannattaa perehty\u00e4 huolellisesti siihen, miss\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 ja tapahtumissa kansalaisia tavoittaa, selvitt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 kansalaiset haluavat osallistumisella saavuttaa ja tehd\u00e4 tutkimustiedon saamisesta sujuvaa. (Ks. esim. Die Sprach-Checker<\/a>; Cr\u00f2niques de la calor<\/a>; TETTRIs<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Mill\u00e4 tavoin kirjastot voivat tukea kansalaistieteen tekij\u00f6it\u00e4?<\/h2>\n\n\n\n

Kirjaston roolia kansalaistieteess\u00e4 sivuttiin konferenssin aikana useammassakin puheenvuorossa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastot avoimina kohtaamispaikkoina muodostavat valmiin rakenteen kansalaistieteen harjoittamiselle. Tutkijan n\u00e4k\u00f6kulmasta kirjasto voi toimia yhteyksien rakentajana sek\u00e4 kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta luotettavana ja turvallisena kohtaamispaikkana. Kirjastolla on annettavaa ennen kaikkea er\u00e4\u00e4nlaisena j\u00e4\u00e4nmurtajana tutkijan ja paikallisen yhteis\u00f6n v\u00e4lill\u00e4. Kansalaisten n\u00e4k\u00f6kulmasta yleiset kirjastot ovat tiedekirjastoja l\u00e4hestytt\u00e4v\u00e4mpi\u00e4 arkisina vapaa-ajan paikkoina ja yhteis\u00f6llisin\u00e4 tiloina. Niiden kautta voidaan monipuolistaa tutkimusprojekteihin osallistuvien joukkoa ja samalla tehd\u00e4 tiedett\u00e4 tutummaksi laajemmalle yleis\u00f6lle.<\/p>\n\n\n\n

Siihen on viel\u00e4 matkaa, ett\u00e4 tutkijat tieteenalasta riippumatta kattavasti tunnistaisivat kirjastojen potentiaalin ja resurssit tavoittaa laajasti kansalaisia tutkimuksen toteutukseen. Kirjastokent\u00e4ll\u00e4kin ollaan monin paikoin vasta alkuvaiheessa. Esimerkiksi noin vuosi sitten avatut Wienin yliopiston kirjaston<\/a> uudet kansalaistieteen palvelut on suunnattu ensisijaisesti tutkijoille, ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien esittelyss\u00e4 painottuu tutkimusprosessin eri vaiheet. Slovenian teknillisess\u00e4 keskuskirjastossa<\/a> puolestaan on luotu muutaman vuoden ajan verkostoa, joka tarjoaa kansalaistieteest\u00e4 kiinnostuneille tietoa, tukea ja ohjausta projektien suunnittelusta datanhallintaan. Verkostoa on tarkoitus laajentaa my\u00f6s yleisiin kirjastoihin. Kirjastot voivat toimia my\u00f6s kansalaistiedeprojektien toteuttajina ja yhteisty\u00f6kumppaneina Etel\u00e4-Tanskan yliopiston kirjaston Citizen Science Knowledge Center<\/bdo>in<\/a> tavoin.<\/p>\n\n\n\n

Yleisten kirjastojen ja tiedekirjastojen yhteisty\u00f6st\u00e4 voi synty\u00e4 uudenlaista infrastruktuuria kansalaistieteen harjoittamiseen. Esimerkiksi Bordeux\u2019n yliopiston ECODOC-projektissa<\/a> yleisten kirjastojen tuki oli keskeinen paikallisyhteis\u00f6n tuntemuksen ja l\u00e4hiseudun asukkaiden tavoittamisen kannalta. Alankomaissa toteutetussa Meet-o-theek -toimintamallissa<\/a> paikalliskirjastot tarjoavat asiakkaille erilaisia mittauslaitteita ja havainnointiv\u00e4lineist\u00f6\u00e4. Kansalaisten tuottavat tietoa itselleen, mutta halutessaan my\u00f6s tutkijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastojen edustajat kokoontuivat my\u00f6s ty\u00f6pajaan, jossa kuultiin muun muassa Zagrebin yliopiston kirjaston rooleista viidess\u00e4 kansalaistiedeprojektissa. Kirjaston henkil\u00f6kunta rekrytoi kansalaistieteilij\u00f6it\u00e4 mukaan hankkeisiin ja koulutti heit\u00e4, kehitti tutkimusmetodologiaa, analysoi dataa, teki verkkosivuja sek\u00e4 tuotti ja v\u00e4litti hankkeiden tuloksia kuten esityksi\u00e4 ja tutkimusartikkeleita (ks. esim. BioBlitz and Libraries<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Mit\u00e4 opimme? Mit\u00e4 seuraavaksi?<\/h2>\n\n\n\n

Konferenssin p\u00e4\u00e4t\u00f6stilaisuuteen sis\u00e4ltyiv\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6ssanat ja kiitokset, Lapset tutkijoina -koululaisdelegaation terveiset, nuorten tutkijoiden kannanotto ja vastuun luovutus seuravan ECSA-konferenssin j\u00e4rjest\u00e4jille. Keynote-p\u00e4\u00e4t\u00f6spuheenvuorona kuultiin kirjailija Eliza Readin sanallista ja kuvallista ilmaisua yhdist\u00e4v\u00e4 kertomus, jossa h\u00e4n oman el\u00e4m\u00e4nhistoriansa ja -tapahtumiensa kautta pohti oppimiaan arvoja ja niiden soveltamista. Seuraava ECSA-konferenssi on vuonna 2028 Lissabonissa Portugalissa.<\/p>\n\n\n\n

Itse tulimme konferenssista takaisin vaikuttuneina, sill\u00e4 tapahtuma konkretisoi kansalaistieteen ilmi\u00f6n moniulotteisuuden ja merkityksen eri puolilla maailmaa. Konferenssin ilmapiiri\u00e4 leimasi suuri innostus: kansalaistieteen tekij\u00e4t olivat innoissaan uudesta tavastaan tehd\u00e4 tutkimusta, joka n\u00e4htiin jopa keinona korjata ”rikki mennytt\u00e4” tiedett\u00e4. Toisaalta kriittist\u00e4 keskustelua her\u00e4tti muun muassa kysymys portinvartijuudesta: kenell\u00e4 on oikeus m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, mit\u00e4 kansalaistiede on? My\u00f6s kysymys siit\u00e4, ”valkopest\u00e4\u00e4nk\u00f6” perinteist\u00e4 tutkimusta kansalaistieteeksi esimerkiksi rahoituksen saamiseksi, keskustelutti osallistujia.<\/p>\n\n\n\n

Kansalaistiede tarjoaa monenlaisia mahdollisuuksia, mutta se ei ole halpa eik\u00e4 helppokaan tapa tehd\u00e4 tutkimusta. Sen toteuttamiseen tarvitaan resursseja, osaamista ja koulutusta. Kansalaisten osallistaminen vaatii aktiivista viestint\u00e4\u00e4 ja vuorovaikutusta, sitoutumista ja sitouttamista. Teknologia voi helpottaa kansalaisten tavoittamista ja osallistamista. Erilaiset karttasovellukset ovat her\u00e4tt\u00e4neet kiinnostusta ja l\u00f6yt\u00e4neet kansalaisk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ns\u00e4 eri tieteenalojen tutkimuksissa. Toisaalta my\u00f6s taiteen keinoja hy\u00f6dynt\u00e4v\u00e4t kasvokkaiset, vuorovaikutukselliset tapahtumat ovat monien tieteenalojen hankkeissa tavoittaneet hyvin kansalaisia mukaan tieteen tekemiseen.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastot voivat toimia sillanrakentajina tutkijoita ja kansalaisten v\u00e4lill\u00e4. It\u00e4-Suomen yliopiston kirjastossa olemme aloittaneet ty\u00f6n kirjaston kansalaistieteen palvelujen rakentamiseksi. Selvit\u00e4mme parhaillaan, miten voimme tukea it\u00e4suomalaisten tutkijoiden ja kansalaisten kohtaamista, jotta kansalaistiedett\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n alueellamme entist\u00e4kin vaikuttavammin.<\/p>\n\n\n\n

Ota yhteytt\u00e4, jos voimme olla avuksi kansalaistieteeseen liittyviss\u00e4 asioissa!<\/p>\n\n\n\n

\"Kuvassa
ECSA:an osallistuneet blogin kirjoitajat (vasemmalta oikealle) Anna Logr\u00e9n, Katri Rintam\u00e4ki ja Kirsi H\u00e4nninen. The blog authors who attended ECSA (from left to right): Anna Logr\u00e9n, Katri Rintam\u00e4ki, and Kirsi H\u00e4nninen. <\/bdo>Kuva | Photo<\/bdo>: Kirsi H\u00e4nninen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu<\/h2>\n\n\n\n

One perhaps less well-known aspect of open science is citizen science. On the website for Open Science<\/a>, citizen science is defined as follows:<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

\u201cCitizen science is scientific research in which citizens actively participate as contributors to the research rather than as its subjects. What distinguishes a citizen science project from pure hobbyist activity is a clear scientific objective. The term \u2018citizen science\u2019 is relatively new, but the method itself is old. It is associated with several similar terms<\/a>, such as participatory science, co-research, crowdsourced science, or citizen observation, but the core idea remains the same: everyone has the opportunity to participate in scientific research.\u201d<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science, the democratization of science, and public participation in research processes across the natural sciences, social sciences, humanities, and the arts are promoted in Europe by the European Citizen Science Association (ECSA)<\/a>, founded in 2014. The first ECSA conference was held in Berlin in 2016. The sixth ECSA conference took place on 3\u20136 March 2026 at the University of Oulu under the theme Citizen science: bridging centre and periphery.<\/a> It was the first ECSA conference held in the Nordic countries and attracted the largest audience so far, with 650 participants from Europe and beyond. The programme included more than 50 sessions featuring presentations, panel discussions, roundtables, and workshops, over 120 posters, and a diverse social programme. One of the most lively sessions featured around 30 rapid project presentations within 90 minutes, from which the audience voted for their favourites.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

In the opening speeches, the importance of citizen science in promoting trust, democracy, understanding, equality, and cohesion was emphasized, along with its role in supporting communities and addressing current and future strategic challenges. Professors Camilla Brattland and Bente Sundsvold from UiT \u2013 The Arctic University of Norway<\/a> discussed the integration of Indigenous knowledge and citizen science, drawing on research on S\u00e1mi fishers\u2019 narratives about climate change and biodiversity.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science can take many forms<\/h2>\n\n\n\n

There are many ways for citizens to participate in citizen science. The model presented in the Finnish Federation of Learned Societies\u2019 recommendation<\/a> (based on Haklay 2011) divides participation into four levels:<\/bdo> (1) Citizens contribute observations and volunteer data collection<\/bdo>. (2) Citizens act as interpreters and engage in the exchange of ideas<\/bdo>. (3) Citizens participate in defining research problems and collecting data<\/bdo>. (4) Citizens collaborate fully, from problem definition to data collection and analysis<\/bdo>.<\/p>\n\n\n\n

At the ECSA conference, most projects represented were situated at the first and second levels.<\/bdo> <\/p>\n\n\n\n

The citizen science framework is used in many contexts and sparked lively and at times critical debate about how citizen science is defined and how it relates to other participatory approaches.<\/p>\n\n\n\n

Natural sciences were strongly represented at the conference, showcasing a wide range of ways to engage different actors in data collection and research. For example, schoolchildren, recreational divers, competitive sailors, and coastal residents have been involved in monitoring marine litter, pollution, and biodiversity, as well as in advancing marine research and conservation. An example of international research infrastructure development is an open data repository for citizen science projects related to freshwater research.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizens have also been involved in developing health innovations. Healthcare professionals, patients, companies, and communities have contributed to projects such as the development of an AI-assisted 3D decision-support system for brain surgery diagnostics and procedures (see STRATUM<\/a>). Finnish citizen science and participatory action research was represented by a project at the University of Turku focused on increasing physical activity among older adults (see Narsakka 2026<\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science has also been applied in the field of organizational and management research, addressing issues such as crowdsourcing, co-creation, innovation management, longitudinal studies, and the use of AI from the perspectives of education, public administration, and sustainability (see e.g. Poetz et al. 2024<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Citizen science provides methods and practices for validating, combining, and reliably using distributed citizen-generated data at a global scale. Presentations on this topic highlighted that citizen science is becoming an increasingly important data source for biodiversity, environmental, and air quality monitoring. However, its effective use requires systematic quality management, recognition of biases, and the integration of artificial intelligence with human expertise. Citizen science and AI can be seen as complementary systems, whose successful integration ensures both high-quality data and meaningful citizen participation.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Data literacy also emerged as a key theme, particularly in relation to citizen-generated observations and collaboration. Examples included projects on environmental health and environmental protection involving cooperation between citizens, authorities, policymakers, and researchers. A notable example of an unconventional collaboration was the CitiObs project<\/a>, which combined environmental action, data literacy, and art.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Studying culture through citizen science<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

Citizen science holds significant potential for democratizing cultural heritage. Projects in archaeology and cultural and environmental heritage have developed good practices for crowdsourcing and strengthening citizen participation. For example, in the Next Generation Lab project<\/a>, upper secondary school students analysed Renaissance and medieval leather artefacts from museums, thereby collaboratively producing new research knowledge. The Finnish Maritime Archaeological Society aims to create a 3D ontology of all historical shipwrecks in the Baltic Sea. Volunteers have produced a large collection of digital \u201ctwins\u201d of wrecks for use as cultural heritage collections and research material. The project was a welcome exception in the conference programme, as it represented actors operating outside institutional and corporate settings.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science can also be used to study contested cultural heritage. It can help bring forward knowledge that would otherwise remain inaccessible. Researchers may find it difficult to engage people in studies dealing with traumatic or otherwise challenging historical events. In such projects, tools such as map-based applications have been used to enable anonymous contributions and memory sharing (e.g. Eerie Polar Aviation<\/a>, Talking Buildings<\/a>, <\/bdo>Piippumuistoja<\/bdo><\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Evaluating the impact of citizen science<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

Measuring results and evaluating impact sparked active discussion. Citizen science is more than a set of measurable outputs, and it is difficult to assess comprehensively from the perspective of responsible research assessment.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science\u2014and science in general\u2014is inherently unpredictable. Due to the scale and complexity of projects, identifying impacts can be difficult or even impossible. Citizens and researchers may value different outcomes\u2014so whose voice ultimately counts? Questions were also raised about how citizen science is addressed within the CoARA agreement (Coalition for Advancing Research Assessment)<\/a>. A risk identified in this context is \u201cCoARA-washing,\u201d referring to superficial commitment without real change. Recommendations included developing research evaluation systems, research ethics frameworks, and researcher competencies to better account for citizen science. Narrative CVs were seen as a promising way to combine quantitative and qualitative indicators. It is also important to develop participant-driven and inclusive evaluation practices.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

In the Delft Meet project<\/a>, a participant-driven and dialogical evaluation model was developed for local weather measurement, complementing traditional surveys with qualitative reflection and discussion methods. The results showed that impact is multifaceted: increased awareness, feelings of satisfaction and meaningfulness, joy, and strengthened personal values.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science can also influence policymaking and serve as a motivation for participation. For example, in Ghana, citizen-collected data on plastic waste has been recognized by incorporating it into official statistics used to assess satisfaction with public services (see IIASCA<\/a>). In the Netherlands, grassroots collaboration between citizens, authorities, and policymakers has strengthened citizens\u2019 influence over their living environment and narrowed the gap between citizens and decision-making (see Hollandse Luchten<\/a>; Thermostaat<\/a>). Additionally, operating models from a Spanish project focusing on odour pollution reporting are now used in multiple countries as part of policymaking processes (see D-NOSES<\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Participation in citizen science projects can also have impacts at the individual level. These can be difficult to capture if researchers\u2019 language and concepts do not align with participants\u2019 lived experiences. To address gaps in purely verbal data collection, art-based methods have been used. For example, participation of people with memory disorders has been strengthened through drawing and body mapping under the guidance of professional artists (see Ankerpunkte<\/a>). Other methods include photography, dance, and crafts. Their methodological promise lies not only in developing new evaluation criteria but also in producing more holistic outcomes.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Assessing impact and participation in citizen science requires ethically sound, participant-centred, and context-sensitive methods. The true value of citizen science extends beyond the data produced to include social learning, mutual awareness, and interaction between institutions and communities.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Impact also depends on the accessibility and usability of data. The long-term preservation of data collected in citizen science projects was widely discussed, as platforms used for data collection are often not suitable for long-term storage. While research projects may receive funding, services for data preservation often do not. Another challenge is making data understandable to citizens. For example, raw measurement results may not be meaningful to participants unless sufficient attention has been paid to producing supporting metadata.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Reaching citizens<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

An important ideal of citizen science is reaching citizens as broadly and diversely as possible. While participation can offer meaningful and enjoyable experiences, the ability of projects to reach diverse audiences remains limited. Participation is influenced by sociodemographic factors, values, available leisure time, and communication channels.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science has also been used to develop practices for identifying socially vulnerable groups and monitoring participation (see Urban ReLeaf<\/a>). Social vulnerability is broadly defined in terms of exposure, adaptive capacity, and lack of resources, emphasizing that almost anyone can be vulnerable to some extent.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizens may be reluctant to participate if science is not perceived as trustworthy. For example, if local environments have been harmed by practices based on what was once considered the latest research knowledge, skepticism is understandable. Similarly, if researchers collect data quickly in communities without genuine engagement or local understanding, science may remain distant.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Conflicts can also arise between institutions, researchers, citizens, and communities. It is important – but challenging – to ensure that citizens genuinely benefit from the data and results of citizen science. Key factors include motivating, informing, and training participants. The technologies used in projects, such as platforms and applications, may themselves be exclusionary.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Keys to successful engagement include local partnerships for building trust, recognizing and valuing participants\u2019 expertise, and ensuring that co-produced knowledge is genuinely used in decision-making. Researchers should carefully consider where and how to reach citizens, understand what participants hope to gain, and make access to research knowledge as smooth as possible. (e.g. Die Sprach-Checker<\/a>; Cr\u00f2niques de la calor<\/a>; TETTRIs<\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

How can libraries support citizen science actors?<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

The role of libraries in citizen science was addressed in several<\/bdo> conference sessions.<\/p>\n\n\n\n

As open meeting places, libraries provide existing infrastructure for citizen science. From a researcher\u2019s perspective, libraries can help build connections; from a citizen\u2019s perspective, they offer safe and trusted spaces. Libraries can act as intermediaries between researchers and local communities. Public libraries, in particular, are approachable everyday spaces and communal environments, making them more accessible than research libraries. Through them, it is possible to diversify participation and make science more familiar to broader audiences.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

There is still some way to go before researchers across disciplines fully recognize the potential and resources of libraries in reaching citizens. Many libraries are also still at an early stage. For example, the University of Vienna Library\u2019s<\/a> recently launched citizen science services are primarily aimed at researchers. In Slovenia, the Central Technical Library<\/a> has been developing a support network for several years, offering guidance from project planning to data management, with plans to expand into public libraries. Libraries can also act as project implementers and partners, as demonstrated by the Citizen Science Knowledge Center at the University of Southern Denmark Library<\/a>.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Collaboration between public and academic libraries can create new infrastructure for citizen science. In the ECODOC project at the University of Bordeaux<\/a>, public libraries played a key role in local engagement. In the Netherlands, Meet-o-theek model<\/a> allows citizens to borrow measurement devices and observation tools, enabling them to produce data for their own use or for researchers. Library professionals also participated in a workshop where the University of Zagreb Library presented its roles in five citizen science projects, including recruiting and training participants, developing methodologies, analysing data, building websites, and producing and disseminating results (e.g. BioBlitz and Libraries<\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

What did we learn? What next?<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

The conference closing included final remarks and acknowledgements, greetings from a school delegation (Children as Researchers<\/em>), a statement by early-career researchers, and the handover to the next organizers. The closing keynote was delivered by author Eliza Reid, who combined verbal and visual storytelling to reflect on values shaped through her life experiences. The next ECSA conference will take place in Lisbon, Portugal, in 2028.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

We returned from the conference impressed, as it made the multidimensional nature and significance of citizen science tangible across different parts of the world. The atmosphere was highly enthusiastic: many practitioners were excited about this way of doing research, which was even seen by some as a way to \u201cfix\u201d what they perceive as broken science. At the same time, critical discussion emerged around issues such as gatekeeping\u2014who has the authority to define citizen science\u2014and whether traditional research is being \u201cwhitewashed\u201d as citizen science, for example to secure funding.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Citizen science offers many opportunities, but it is neither cheap nor easy. Its implementation requires resources, expertise, and training. Engaging citizens requires active communication, interaction, commitment, and sustained engagement. Technology can support participation\u2014map-based applications have attracted interest across disciplines\u2014but face-to-face, interactive approaches, including those using artistic methods, have also proven effective in engaging citizens.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Libraries can act as bridges between researchers and citizens. At the University of Eastern Finland Library, we have begun developing citizen science services. We are currently exploring how we can support encounters between researchers and citizens in Eastern Finland in order to strengthen the impact of citizen science in our region.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Feel free to contact us if we can assist with matters related to citizen science!<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Kirsi H\u00e4nninen, tietoasiantuntija | Information specialist<\/bdo>
Anna Logr\u00e9n, tietoasiantuntija | Information specialist<\/bdo>
Katri Rintam\u00e4ki, palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6 | Head of services<\/bdo>
<\/strong>Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Blogitekstin editoinnissa ja k\u00e4\u00e4nn\u00f6ksess\u00e4 on hy\u00f6dynnetty teko\u00e4lyty\u00f6kalua Microsoft Copilot.
Artificial intelligence tool Microsoft Copilot was used in editing and translating this blog post.<\/bdo><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(Please, scroll down to read in English.) Yksi avoimen tieteen ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu osa-alue on kansalaistiede. Avoimen tieteen sivustolla kansalaistiede m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: ”Kansalaistiede on tieteellist\u00e4 tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekij\u00f6in\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 sen kohteina.\u202fPuhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selke\u00e4 tieteellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u202fKansalaistiede on termin\u00e4 uudehko, mutta menetelm\u00e4n\u00e4 vanha.\u202fSiihen liittyy monia samankaltaisia termej\u00e4, kuten\u202fosallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[410,7],"tags":[32,917,639,913,165,409],"class_list":["post-26877","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-matkakertomukset","tag-avoin-tiede","tag-citizen-science","tag-conferences","tag-kansalaistiede","tag-konferenssit","tag-open-science"],"acf":[],"yoast_head":"\nKansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"(Please, scroll down to read in English.) Yksi avoimen tieteen ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu osa-alue on kansalaistiede. Avoimen tieteen sivustolla kansalaistiede m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: ”Kansalaistiede on tieteellist\u00e4 tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekij\u00f6in\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 sen kohteina.\u202fPuhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selke\u00e4 tieteellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u202fKansalaistiede on termin\u00e4 uudehko, mutta menetelm\u00e4n\u00e4 vanha.\u202fSiihen liittyy monia samankaltaisia termej\u00e4, kuten\u202fosallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"UEF Library\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2026-06-04T05:00:00+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-scaled.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"2560\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"1920\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"ueflibrary\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"28 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"ueflibrary\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3\"},\"headline\":\"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu\",\"datePublished\":\"2026-06-04T05:00:00+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/\"},\"wordCount\":4658,\"commentCount\":1,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2026\\\/06\\\/20260305_221236-2500x1875.jpg\",\"keywords\":[\"avoin tiede\",\"citizen science\",\"conferences\",\"kansalaistiede\",\"konferenssit\",\"open science\"],\"articleSection\":[\"Ajankohtaista | News\",\"Konferenssi- ja seminaariraportit | Conference and seminar reports\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/\",\"name\":\"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2026\\\/06\\\/20260305_221236-2500x1875.jpg\",\"datePublished\":\"2026-06-04T05:00:00+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2026\\\/06\\\/20260305_221236-scaled.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2026\\\/06\\\/20260305_221236-scaled.jpg\",\"width\":2560,\"height\":1920},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/\",\"name\":\"UEF Library\",\"description\":\"Open science for open minds\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#organization\",\"name\":\"UEF Library\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2018\\\/04\\\/Logo-kirjasto.png\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/18\\\/2018\\\/04\\\/Logo-kirjasto.png\",\"width\":300,\"height\":300,\"caption\":\"UEF Library\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#\\\/schema\\\/logo\\\/image\\\/\"},\"sameAs\":[\"https:\\\/\\\/www.facebook.com\\\/ueflibrary\",\"https:\\\/\\\/x.com\\\/ueflibrary\",\"https:\\\/\\\/www.instagram.com\\\/ueflibrary\\\/\",\"https:\\\/\\\/www.youtube.com\\\/user\\\/UEFLibrary\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3\",\"name\":\"ueflibrary\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g\",\"url\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/secure.gravatar.com\\\/avatar\\\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"ueflibrary\"},\"description\":\"The UEF Library is a public academic library offering state-of-the-art library and information services especially for the university's staff members and students. However, the library is also open to everyone else who is seeking information. The UEF Library campus libraries are in Joensuu, Kuopio and Savonlinna, and in the Kuopio there is also the KUH Medical Library. The electronic collections can be accessed also off-campus by UEF staff and students.\",\"sameAs\":[\"http:\\\/\\\/www.uef.fi\\\/en\\\/web\\\/kirjasto\"],\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflibrary\\\/author\\\/ueflibrary\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library","og_description":"(Please, scroll down to read in English.) Yksi avoimen tieteen ehk\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu osa-alue on kansalaistiede. Avoimen tieteen sivustolla kansalaistiede m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n seuraavasti: ”Kansalaistiede on tieteellist\u00e4 tutkimusta, johon kansalaiset osallistuvat aktiivisesti tutkimuksen tekij\u00f6in\u00e4, eiv\u00e4tk\u00e4 sen kohteina.\u202fPuhtaasta harrastelusta kansalaistiedehankkeen erottaa selke\u00e4 tieteellinen p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4.\u202fKansalaistiede on termin\u00e4 uudehko, mutta menetelm\u00e4n\u00e4 vanha.\u202fSiihen liittyy monia samankaltaisia termej\u00e4, kuten\u202fosallistuva tiede, kanssatutkimus, joukkoistettu […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/","og_site_name":"UEF Library","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary","article_published_time":"2026-06-04T05:00:00+00:00","og_image":[{"width":2560,"height":1920,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-scaled.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"ueflibrary","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@ueflibrary","twitter_site":"@ueflibrary","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"ueflibrary","Arvioitu lukuaika":"28 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/"},"author":{"name":"ueflibrary","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3"},"headline":"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu","datePublished":"2026-06-04T05:00:00+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/"},"wordCount":4658,"commentCount":1,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-2500x1875.jpg","keywords":["avoin tiede","citizen science","conferences","kansalaistiede","konferenssit","open science"],"articleSection":["Ajankohtaista | News","Konferenssi- ja seminaariraportit | Conference and seminar reports"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/","name":"Kansalaistieteen \u00e4\u00e4rell\u00e4: ECSA 2026 -konferenssin tunnelmia Oulusta |Exploring citizen science: Impressions from the ECSA 2026 conference in Oulu | UEF Library","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-2500x1875.jpg","datePublished":"2026-06-04T05:00:00+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/kansalaistieteen-aarella-ecsa2026-konferenssin-tunnelmia-oulusta-exploring-citizen-science-impressions-from-the-ecsa-2026-conference-in-oulu\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-scaled.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2026\/06\/20260305_221236-scaled.jpg","width":2560,"height":1920},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/","name":"UEF Library","description":"Open science for open minds","publisher":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization","name":"UEF Library","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png","width":300,"height":300,"caption":"UEF Library"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary","https:\/\/x.com\/ueflibrary","https:\/\/www.instagram.com\/ueflibrary\/","https:\/\/www.youtube.com\/user\/UEFLibrary"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3","name":"ueflibrary","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g","caption":"ueflibrary"},"description":"The UEF Library is a public academic library offering state-of-the-art library and information services especially for the university's staff members and students. However, the library is also open to everyone else who is seeking information. The UEF Library campus libraries are in Joensuu, Kuopio and Savonlinna, and in the Kuopio there is also the KUH Medical Library. The electronic collections can be accessed also off-campus by UEF staff and students.","sameAs":["http:\/\/www.uef.fi\/en\/web\/kirjasto"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/author\/ueflibrary\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26877","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=26877"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26877\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":26904,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/26877\/revisions\/26904"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=26877"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=26877"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=26877"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}