{"id":26002,"date":"2026-04-28T08:16:35","date_gmt":"2026-04-28T06:16:35","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=26002"},"modified":"2026-04-28T08:59:47","modified_gmt":"2026-04-28T06:59:47","slug":"in-memoriam-kysin-tieteellinen-kirjasto","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/in-memoriam-kysin-tieteellinen-kirjasto\/","title":{"rendered":"In memoriam: KYSin tieteellinen kirjasto"},"content":{"rendered":"\n

Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) tieteellinen kirjasto palveli laajaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kuntaa yli 60 vuoden ajan, kehittyen l\u00e4\u00e4ninsairaalan kirjakokoelmasta yliopiston ja sairaalan yhteiseksi tutkimuksen, opetuksen ja potilasty\u00f6n tukipilariksi. T\u00e4m\u00e4 blogikirjoitus kertoo kirjaston historian keskeiset vaiheet, sen merkityksen l\u00e4\u00e4ketieteen ja terveydenhuollon ammattilaisille ja opiskelijoille sek\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen lopettaa toiminta kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 2026.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4\u00e4ninsairaalan kirjakokoelmasta keskussairaalan kirjastoksi<\/h3>\n\n\n\n

Ei ole vuosilukua sille, milloin jonkinlainen kirjastotoiminta alkoi Kuopion l\u00e4\u00e4ninsairaalassa, josta tuli Kuopion keskussairaala (KUKS) ja sitten Kuopion yliopistollinen keskussairaala (KYKS) ja lopulta Kuopion yliopistollinen sairaala (KYS). Joka tapauksessa vuonna 1794 perustetun l\u00e4\u00e4ninsairaalan kirjat ja lehdet siirrettiin KUKSiin, joka perustettiin paperilla vuonna 1947, mutta joka sai ensimm\u00e4iset potilaansa vasta joulukuussa 1958, ja jonka virallinen aloitusvuosi on 1959.<\/p>\n\n\n\n

Ammattimaiseksi sairaalan kirjastonhoito muuttui vuonna 1961. Sit\u00e4 ennen l\u00e4\u00e4k\u00e4rit osallistuivat kirjallisuuden valintaan ja k\u00e4sittelyyn ja lehtien k\u00e4sittelyst\u00e4 huolehti toimistohenkil\u00f6kunta. Vuonna 1959 KUKSin johtava l\u00e4\u00e4k\u00e4ri esitti liittohallitukselle, ett\u00e4 kirjaston hoito annettaisiin sivutoimena henkil\u00f6lle, jolla on kokemusta kirjastoty\u00f6st\u00e4. Virka perustettiin vuonna 1961 p\u00e4tevyysvaatimuksena ylioppilas- ja kirjastotutkinto, ja ty\u00f6ajaksi arvioitiin 10 tuntia viikossa. Vuonna 1964 kirjastoon tulikin jo 160 tieteellist\u00e4 aikakauslehte\u00e4 ja kirjoja oli 3 000 nidett\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

KYSin tieteellisen\u00e4 kirjastona sittemmin tunnettu kirjasto syntyi siis tuolloin, kun kokoelmien ja jonkinlaisen tilan lis\u00e4ksi oli my\u00f6s henkil\u00f6kuntaa ja palveluita.<\/p>\n\n\n\n

Sairaalan kirjastosta korkeakoulun kirjaston perustaksi<\/h3>\n\n\n\n

Laki Kuopion korkeakoulun perustamisesta hyv\u00e4ksyttiin eduskunnassa 4.3.1966 ja presidentti vahvisti lain 25.3.1966. Koska Kuopion korkeakoulun p\u00e4\u00e4koulutusalaksi oli monien mutkikkaiden vaiheiden j\u00e4lkeen p\u00e4\u00e4tetty l\u00e4\u00e4ketiede, kirjaston kokoelmien perustan muodostivat keskussairaalan kirjaston jo olemassa olevat kokoelmat. Kuopion keskussairaalapiirin kuntainliiton j\u00e4senkuntien ja Kuopion korkeakoulun v\u00e4linen perussopimus allekirjoitettiin 17.2.1972. KUKS muuttui yliopistolliseksi keskussairaalaksi (KYKS), jonka tieteellisen kirjaston hoito yliopistollisista keskussairaaloista annetun lain mukaan kuului yliopistolle.<\/p>\n\n\n\n

\"Mustavalkoinen
Kuopion korkeakoulu. Kuva: Jaakko Julkunen, Helsingin Sanomat, Public domain, via Wikimedia Commons<\/bdo><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

KUKSin kanssa oli jo korkeakoulun perustamisvaiheessa sovittu, ett\u00e4 sairaalan tieteellinen kirjasto tulee toimimaan Kuopion korkeakoulun kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellisen kirjaston perustana, koska siell\u00e4 oli vanhastaan hyv\u00e4t kokoelmat l\u00e4\u00e4ketieteellisi\u00e4 aikakausjulkaisuja ja muuta kirjallisuutta. Valmistelutoimikunta suunnitteli korkeakoulun kirjastoon per\u00e4ti 44 virkaa keskuskirjastoon ja kolmeen laitosryhm\u00e4kirjastoon. Todellisuudessa kirjastossa oli vuoteen 1977 saakka vain viisi virkaa ja korkeakoulun muuttuessa yliopistoksi 12 virkaa.<\/p>\n\n\n\n

Muutosvaiheessa vuonna 1972 KYKSin kirjastonhoidon tuntim\u00e4\u00e4r\u00e4 korotettiin 20 tuntiin viikossa. Vuonna 1974 korkeakoulu perusti kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 osastokirjastoa varten kirjastoapulaisen viran, johon virkaan sairaalan kirjastonhoitaja siirrettiin. Virallisesti keskussairaalan kirjaston asema oli viel\u00e4 ep\u00e4selv\u00e4 eik\u00e4 ollut tietoa siit\u00e4, maksaako kirjaston hankinta- ja hoitokustannukset keskussairaalaliitto vai korkeakoulu. Liittohallitus kuitenkin p\u00e4\u00e4tti hyv\u00e4ksy\u00e4 kirjaston hankintam\u00e4\u00e4r\u00e4rahan sairaalan talousarvioon kuuluvaksi.<\/p>\n\n\n\n

Kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellisest\u00e4 osastokirjastosta KYKSin tieteelliseksi kirjastoksi<\/h3>\n\n\n\n

Tuossa vaiheessa sairaalaan tuli jo yli 200 l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 lehte\u00e4. P\u00e4\u00e4tettiin, ett\u00e4 korkeakoulun kliinisl\u00e4\u00e4ketieteelliseen osastokirjastoon, jona KYKSin l\u00e4\u00e4ketieteellisen kirjaston suunniteltiin my\u00f6s toimivan, sijoitettaisiin noin 300 aikakausjulkaisua kolmesta viiteen vuodeksi, jonka j\u00e4lkeen ne tuli sijoittaa korkeakoulun kirjaston varastoon. Niinp\u00e4 siirrettiin talkoilla KYKSin vanhempaa aineistoa Puistokadulle entiseen Asekouluun, jossa korkeakoulun kirjasto aluksi toimi: 123 aikakausjulkaisua, yhteens\u00e4 854 vuosikertaa, sek\u00e4 vanhentuneita kirjoja ja kaksoiskappaleita 50 hyllymetri\u00e4. Alkuinnostuksessa muodollisuudet unohtuivat ja keskussairaalan omistaman kirjallisuuden luovutus hyv\u00e4ksyttiin liittohallituksessa j\u00e4lkik\u00e4teen vasta vuonna 1975.<\/p>\n\n\n\n

Erillist\u00e4 sopimusta kirjastopalveluista ei korkeakoulun ja sairaalan v\u00e4lille solmittu, sill\u00e4 toimintaa ohjasi Laki yliopistollisista keskussairaaloista. Sen mukaan ”Keskussairaalassa toimivien yliopiston viran ja toimen haltijoiden palkkauksen suorittaa yliopisto. Yliopisto suorittaa my\u00f6s keskussairaalan tieteellisen kirjaston hankinta- ja hoitokustannukset sek\u00e4 tieteellist\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 tai opetusta varten hankittavista v\u00e4lineist\u00e4 aiheutuvat kustannukset.”<\/p>\n\n\n\n

1980-luvun alussa Kuopion korkeakoulun kirjasto oli asettunut suunnitelluille paikoilleen Savilahdessa. Snellmaniassa oli keskuskirjasto, johon oli keskitetty kirjallisuuden hankinta, luettelointi, kaukopalvelu sek\u00e4 kurssikirjakokoelma, hakuteokset ja luonnontieteellinen ja ymp\u00e4rist\u00f6hygienian kirjallisuus. Ensimm\u00e4isen\u00e4 avatussa Canthian osastokirjastossa oli farmasian ja hammasl\u00e4\u00e4ketieteen sek\u00e4 yhteiskuntatieteellist\u00e4 ja l\u00e4\u00e4ketieteellist\u00e4 kirjallisuutta. KYKSin tieteelliseen kirjastoon keskitettiin kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellinen kirjallisuus.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 1984 Kuopion korkeakoulu muuttui Kuopion yliopistoksi. Seuraavana vuonna yliopiston kirjastoon saatiin informaatikon virka, jonka vastuualueeksi tuli l\u00e4\u00e4ketieteen tietopalvelu ja sijoituspaikaksi KYKSin tieteellinen kirjasto. Kuusi vuotta my\u00f6hemmin KYKSin kirjastossa oli kolme yliopiston virkaa, joiden lis\u00e4ksi oli palkattu ty\u00f6suhteinen kirjastoavustaja, jonka palkkauskustannukset KYKS maksoi yliopistolle.<\/p>\n\n\n\n

\"Asiakaspalvelutilanne
Asiakaspalvelua KYSin tieteellisess\u00e4 kirjastossa 1990-luvun alussa. Tiskin takana kirjastoamanuenssi Tuulikki Airaksinen.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kokoelma karttui hyv\u00e4\u00e4 vauhtia. Vuonna 1973 KYKSin tieteellisess\u00e4 kirjastossa oli 3 487 kirjaa ja 3 482 lainaa; vuonna 1979 5 357 kirjaa ja 5 402 lainaa. Lehtivuosikertoja oli vuonna 1973 426 ja vuonna 1979 539. Uusia kirjoja hankittiin 987 vuonna 1982, 1 174 vuonna 1984, 1 157 vuonna 1987 ja 1 300 vuonna 1991. L\u00e4hetettyj\u00e4 valokopioita oli 120 000 vuonna 1984, 210 535 vuonna 1987 ja 214 508 vuonna 1991.<\/p>\n\n\n\n

Vertailun vuoksi esimerkiksi vuonna 2006 lainoja oli 7 022 ja vuonna 2009 8 054. Vuonna 2010 lainauksia oli 687, kirjoja hankittiin 820, omia lehtitilauksia oli 205, joista 168 viel\u00e4 painettuina.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen kirjastoyhteisty\u00f6sopimus<\/h3>\n\n\n\n

Suomen viisi yliopistoa, joissa on l\u00e4\u00e4ketieteen opetusta ja siten yhteys yliopistolliseen sairaalaan eli opetussairaalaan, ovat kaikki j\u00e4rjest\u00e4neet kirjastopalvelunsa hieman eri tavalla. Yliopistot toimivat opetus- ja kulttuuriministeri\u00f6n ja sairaalat sosiaali- ja terveysministeri\u00f6n alaisuudessa. Useimmilla muilla on tiedekunnan kirjasto, joka palvelee my\u00f6s sairaalaa. Sen sijaan Kuopiossa ei ole koskaan ollut tiedekuntakirjastoja, vaan yksinkertaisesti yksi yliopiston kirjasto ja KYSin tieteellinen kirjasto aina osa sit\u00e4. Alusta asti yhteisty\u00f6 oli taloudellisesti j\u00e4rkev\u00e4 ja takasi molemmille organisaatioille monipuoliset kirjastopalvelut. Oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ylitt\u00e4\u00e4 hallinnolliset esteet, jotta l\u00e4\u00e4ketieteen ja muut terveydenhuollon ammattilaiset, tutkijat ja opiskelijat saisivat parhaat mahdolliset kirjasto- ja tietopalvelut rajallisista resursseista huolimatta.<\/p>\n\n\n\n

1980- ja 1990-lukujen taloudellisten vaikeuksien aika, kun kausijulkaisujen hinnat nousivat huimasti ja yliopistojen m\u00e4\u00e4r\u00e4rahoja leikattiin useita kertoja, oli Kuopiossa l\u00e4\u00e4ketieteen kannalta pelastuksena yhteisty\u00f6 sairaalan kanssa, mutta muilla aloilla oli vaikeaa. Toisin p\u00e4in tilanne oli muun muassa vuonna 2006, kun sairaanhoitopiirin rahoitus kirjastolle pieneni 320 000 euroon eli merkitt\u00e4v\u00e4sti edellisvuoteen (425 000) verrattuna. Hankintaa painotettiin verkkoaineistoihin eli osallistuttiin yliopiston tilaamien e-lehtipakettien kustannuksiin. Parin vuoden kuluttua budjetti saatiin takaisin noin 430 000\u2013450 000 euron tasolle, jolla se pysyi kirjaston olemassaolon ajan.<\/p>\n\n\n\n

\"Lehtihylly
Kirjastoamanuenssi Tuula Rissanen j\u00e4rjestelee lehti\u00e4 1990-luvun alussa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen erillinen, kirjallinen sopimus KYSin tieteellisen kirjaston toiminnasta, varustamisesta ja rahoituksesta yliopiston ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin v\u00e4lill\u00e4 solmittiin vuonna 1992. Yliopistolliset keskussairaalan olivat uuden erikoissairaanhoitolain mukaan muuttuneet yliopistollisiksi sairaaloiksi ja KYKS siten KYSiksi. Lain mukaan sairaanhoitopiirin kuntainliiton tuli huolehtia siit\u00e4, ett\u00e4 yliopiston tai muun viranomaisen k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on koulutus- ja tutkimustoiminnassa tarvittavat huonetilat kiinteine kojeineen ja laitteineen. KYSin velvoitteena oli siis j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 kirjastotila kiinteine kalusteineen; muuten kirjaston yll\u00e4pito kuului yliopistolle.<\/p>\n\n\n\n

KYSin tieteellinen kirjasto oli kuitenkin edell\u00e4 mainitun sopimuksen mukaan samalla sairaalan kirjasto poiketen muista yliopistollisista sairaaloista, joissa yliopiston l\u00e4\u00e4ketieteellinen kirjasto ja sairaalan kirjasto olivat kaksi erillist\u00e4 ja eri hallinnon alla olevaa kirjastoa. Yhteisen kirjaston vuoksi oli tarpeen tehd\u00e4 sen toimintaa ja rahoitusta koskeva tarkempi sopimus.<\/p>\n\n\n\n

Yliopiston kirjaston johtokunta hyv\u00e4ksyi sopimusluonnoksen tammikuussa 1992, mink\u00e4 j\u00e4lkeen asia kiersi viel\u00e4 l\u00e4\u00e4ketieteellisess\u00e4 tiedekunnassa ja yliopiston hallituksessa sek\u00e4 sairaalan puolella ylil\u00e4\u00e4k\u00e4ritoimikunnassa, sairaalan johtokunnassa ja sairaanhoitopiirin liittohallituksessa. Moniportaisen k\u00e4sittelyn j\u00e4lkeen sopimus KYSin tieteellisen kirjaston toiminnasta, varustamisesta ja rahoituksesta allekirjoitettiin sairaanhoitopiirin ja yliopistollisen sairaalan puolesta 25.8.1992. Sopimuksessa m\u00e4\u00e4riteltiin, ett\u00e4 KYSin tieteellinen kirjasto toimii yliopiston ja Kuopion yliopistollisen sairaalan kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellisen\u00e4 ja ammattikirjastona. Yliopistollisen sairaalan tuli osoittaa kirjastolle riitt\u00e4v\u00e4t tilat kalusteineen ja laitteineen sek\u00e4 hankkia potilaanhoitoa varten tarvittava kirjallisuus. Yliopistolle kuului kustantaa ja hankkia tieteellist\u00e4 tutkimusty\u00f6t\u00e4 ja opetusta varten tarvittavat tietoaineistot. Yliopisto vastaisi tieteellisen kirjaston hoidosta. Yksityiskohtaisista henkil\u00f6st\u00f6j\u00e4rjestelyist\u00e4 tuli sopia erikseen. 1990-luvulla KYS my\u00f6nsi rahoituksen yhden kirjastoavustajan ja yhden kirjastonhoitajan palkkaamiseen. 2000-luvun alussa KYSin tieteellisess\u00e4 kirjastossa ty\u00f6skenteli yliopiston palkkalistoilla viisi henkil\u00f6\u00e4, joista kolmen palkkakustannukset maksoi sairaala, sek\u00e4 yksi henkil\u00f6 suoraan sairaalan palkkaamana.<\/p>\n\n\n\n

\"Nainen
Liisa Salmi, KYSin tieteellisen kirjaston pitk\u00e4aikainen informaatikko, kuvattuna 1990-luvun alussa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Seuraavat yhteisty\u00f6sopimukset<\/h3>\n\n\n\n

Vuonna 2006 laadittiin uusi sopimus Kuopion yliopistollisen sairaalan ja Kuopion yliopiston yhdess\u00e4 tuottamista kirjastopalveluista. Mukana oli edellisen\u00e4 vuonna FinELib-sopimuksiin saatu teksti siit\u00e4, ett\u00e4 yliopisto edustaa my\u00f6s yliopistollista sairaalaa. Lis\u00e4ksi todettiin, ett\u00e4 kumpikin osapuoli vastaa osaltaan siit\u00e4, ett\u00e4 sen henkil\u00f6st\u00f6 tuntee s\u00e4hk\u00f6isten aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t ohjeet ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ykset.<\/p>\n\n\n\n

Uuden sopimuksen solmimisen aika koitti jo vuonna 2009, koska Kuopion yliopisto oli vuoden 2010 alusta alkaen yhdistym\u00e4ss\u00e4 Joensuun yliopiston kanssa It\u00e4-Suomen yliopistoksi (UEF). Aiemman sopimuksen kaltainen yhteisty\u00f6sopimus allekirjoitettiin 3.2.2009. T\u00e4ss\u00e4 sopimuksessa kuvattiin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa KYSin tieteellisen kirjaston kaksijakoinen organisaatio. <\/p>\n\n\n\n

\"Jousisoitiorkesteri
Kirjaston tiloissa vietettiin 9.12.2009 KYSin tieteellisen kirjaston 50-vuotisjuhlaa, jonka ohjelmassa oli kutsuseminaari, kahvitarjoilu ja Tahdistin-orkesterin soittoa.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuolloin kirjastossa ty\u00f6skenteli yliopiston ty\u00f6ntekij\u00f6in\u00e4 viisi kirjastoammattilaista (informaatikko, kirjastonhoitaja ja kolme kirjastoamanuenssia) ja yksi kirjastoapulainen ty\u00f6suhteessa sairaanhoitopiirin kuntayhtym\u00e4\u00e4n. Sairaalassa kirjaston toiminta oli suoraan johtajaylil\u00e4\u00e4k\u00e4rin alaista ja yliopistossa kirjaston johtajan. KYSin tieteellisen kirjaston informaatikko oli yliopiston kirjaston varajohtaja ja muiden siell\u00e4 ty\u00f6skentelevien esihenkil\u00f6. UEFin aloittaessa informaatikosta tuli KYSin tieteellisen kirjaston palvelup\u00e4\u00e4llikk\u00f6. KYSin tieteellinen kirjasto oli yksi UEFin kirjaston kuudesta palvelukokonaisuudesta asiakas-, kokoelma-, verkkoresurssi-, opetus- ja tietopalveluiden sek\u00e4 sis\u00e4isten palveluiden ohella.<\/p>\n\n\n\n

Uusi sopimus tuli ajankohtaiseksi 2018, koska UEFin yhteisty\u00f6kumppaniksi aavisteltiin silloisen sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) uudistuksen perustuvan maakunnille. ”KYSill\u00e4 on kuitenkin oikeus vapaasti siirt\u00e4\u00e4 sopimus kokonaisuudessaan perustettavalle maakunnalle.” Tuo soteuudistus j\u00e4i toteutumatta. <\/p>\n\n\n\n

Viimeinen sopimus KYSin tieteellist\u00e4 kirjastosta allekirjoitettiin 15.12.2022. Siin\u00e4 UEFin sopimusosapuoleksi tuli lopulta toteutuneen, hyvinvointialueille perustuvan soteuudistuksen my\u00f6t\u00e4 Pohjois-Savon hyvinvointialue. Mukana oli edelleen lause molemminpuolisesta sitoutumisesta rahoittaa ja yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 KYSin tieteellist\u00e4 kirjastoa omalla osuudellaan ja riitt\u00e4vien toimintaedellytykset takaamisesta my\u00f6s taloudellisten tilanteiden muuttuessa. Palveluiden turvaamiseksi molemmat sitoutuivat s\u00e4ilytt\u00e4m\u00e4\u00e4n v\u00e4hint\u00e4\u00e4n vuodelle 2023 talousarvion mukaisen rahoitus- ja palvelutason.<\/p>\n\n\n\n

Koulutus ja ohjaus<\/h2>\n\n\n\n

Asiakkaiden ohjaaminen ja opettaminen tuli aina vain t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi, kun kokoelmat muuttuivat yh\u00e4 enemm\u00e4n s\u00e4hk\u00f6isiksi ja asiakkaiden omatoimisuus lis\u00e4\u00e4ntyi niin tiedonhaussa kuin kirjaston k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4kin. Esimerkiksi l\u00e4\u00e4ketieteen t\u00e4rkein tietokanta PubMed\/MEDLINE tuli avoimesti haettavaksi jo vuonna 1997, mutta toisaalta KYSin tieteelliseen kirjastoon saatiin lainausautomaatti vasta vuonna 2013.<\/p>\n\n\n\n

Sen lis\u00e4ksi, ett\u00e4 puolet KYSin tieteellisen kirjaston henkil\u00f6kunnasta opetti yliopiston kirjaston tiedonhaun opintojaksoilla, j\u00e4rjestettiin tiedonhaun ja viitteidenhallinnan koulutusta my\u00f6s sairaalan henkil\u00f6kunnalle. Esimerkiksi vuonna 2007 sairaalan luentosalissa pidettiin kahden tunnin pituisia tilaisuuksia, kirjaston kokoushuoneessa nonstop-tietoiskuja, sairaalan atk-koulutusluokassa perusteellisempia koulutuksia sek\u00e4 ty\u00f6yksik\u00f6iden ja osastojen omissa tiloissa r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6ityj\u00e4 opastuksia. Kyseisen\u00e4 vuonna koulutuksiin osallistui kaikkiaan 148 henkil\u00f6\u00e4 ja mukana oli niin hoitohenkil\u00f6kuntaa ja l\u00e4\u00e4k\u00e4reit\u00e4 kuin hallintov\u00e4ke\u00e4kin. Vuonna 2009 koulutustunteja sairaalassa oli 47 ja osallistujia 233. Laajin koulutus oli ”N\u00e4ytt\u00f6\u00f6n perustuva hoitoty\u00f6 el\u00e4v\u00e4ksi KYSiss\u00e4” -opintojakson tiedonhaun osuus. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 informaatikko kutsuttiin j\u00e4seneksi KYSin hoitoty\u00f6n tutkimusneuvostoon. Vuonna 2010 koulutustunteja sairaalassa oli 64 ja osallistujia 690 eli opetuskertoja oli yli kolmannes enemm\u00e4n ja osallistujia l\u00e4hes kaksi kertaa enemm\u00e4n kuin edellisen\u00e4 vuonna. Ryhmille pidettyjen koulutusten rinnalla sairaalan henkil\u00f6kunnalla oli yliopistolaisten tavoin mahdollisuus henkil\u00f6kohtaiseen tiedonhaun ohjaukseen. Laadittiin my\u00f6s oppaita ja ohjeita asiakkaiden itsen\u00e4isen tiedonhaun tueksi. Tiedonhakuja tehtiin my\u00f6s palveluna.<\/p>\n\n\n\n

Henkil\u00f6kunnan osaamisvaatimusten kasvaminen edellytti kouluttautumista. KYSin kirjaston henkil\u00f6kunta osallistui ahkerasti niin kirjaston sis\u00e4isiin koulutuksiin, valtakunnallisiin seminaareihin kuin kansainv\u00e4lisiin konferensseihinkin, my\u00f6s omilla esityksill\u00e4 ja postereilla, sek\u00e4 kirjoitti lehtiartikkeleita.<\/p>\n\n\n\n

\"Opetustilanne,
Tietoasiantuntija Kirsi Salmi opettaa tiedonhakua KYSin atk-luokassa 2010-luvulla.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tilat ja laitteet<\/h3>\n\n\n\n

Sairaalan tieteellinen kirjasto toimi pitk\u00e4\u00e4n ahtaissa tiloissa, joissa ei ollut lainkaan henkil\u00f6kunnan ty\u00f6huoneita. Korkeakoulun kliinisl\u00e4\u00e4ketieteellisen\u00e4 kirjastona se sai hieman enemm\u00e4n tilaa, mutta kaikki virkailijat ty\u00f6skenteliv\u00e4t saman p\u00f6yd\u00e4n \u00e4\u00e4ress\u00e4, eik\u00e4 asiakkaan yksityisyydensuojaa ollut. Vuonna 1984 kirjaston tilaksi p\u00e4\u00e4tettiin saneerata sairaalan 0-kerroksesta p\u00e4\u00e4aulan l\u00e4heisyydest\u00e4 200 neli\u00f6metrin tila, mutta vasta vuonna 1988 tuo ensimm\u00e4inen varsinainen kirjastotila avattiin asiakkaille. Vaikka uudet tilat olivat entiseen verrattuna hienot, olivat ne jo avattaessa riitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n

Heti seuraavana vuonna yliopiston kirjasto esitti, ett\u00e4 KYKSin kehitt\u00e4missuunnitelmaan 1990\u201394 sis\u00e4llytett\u00e4isiin suuremman tilan saaminen kirjastolle. Kesti kuitenkin vuoteen 1996 ennen kuin sairaanhoitotoimikunta esitti sairaalahallitukselle, ett\u00e4 erityisvaltionosuusrahoituksesta k\u00e4ytett\u00e4isiin miljoona markkaa tieteellisen kirjaston siirt\u00e4miseen ruokalan paikalle. Tilantarpeeksi arviointiin 500 neli\u00f6metri\u00e4. Uuden kirjaston avajaisia vietettiin 16.12.1998. KYS kustansi tilojen saneerauksen ja kalusteet, yliopisto laitteet. Asiakkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n hankittiin viisitoista mikrotietokonetta. My\u00f6s tietoverkkoyhteyksi\u00e4 yliopiston verkkoon alettiin rakentaa, jotta sairaalan henkil\u00f6kunnalla olisi p\u00e4\u00e4sy tietokantoihin ja muuhun s\u00e4hk\u00f6iseen aineistoon.<\/p>\n\n\n\n

\"Taustalla
Kes\u00e4ll\u00e4 2009 kirjastossa palveltiin asiakkaita keskell\u00e4 ilmanvaihtoremonttia, jonka vuoksi kirjahyllyj\u00e4 piti tyhjent\u00e4\u00e4 ja purkaa. Kes\u00e4ll\u00e4 kirjasto oli suljettava viideksi viikoksi.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

2010-luvun puoliv\u00e4liin menness\u00e4 alkoi k\u00e4yd\u00e4 ilmeiseksi, ett\u00e4 kirjaston tilat KYSin Puijon sairaalassa eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 olleet sopivimmalla mahdollisella paikalla sen enemp\u00e4\u00e4 sairaalan muiden toimintojen kuin kirjastonkaan kannalta. Alkoi monivuotinen suunnittelu siit\u00e4, minne ja milloin kirjasto voitaisiin sijoittaa. Iso osa kirjastotilasta (lehtisali ja ryhm\u00e4ty\u00f6huone) otettiin vuodenvaihteessa 2011\u20132012 muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n ennen kuin ratkaisu l\u00f6ytyi. Sek\u00e4 pienemp\u00e4\u00e4n tilaan mahtumiseksi ett\u00e4 uuteen tilaan siirtymiseen valmistautumiseksi kokoelmat karsittiin t\u00e4ysin ajantasaisiksi. Koko painettu aineisto varustettiin RFID-tarroilla vuonna 2012.<\/p>\n\n\n\n

\"Kolmen
RFID-t\u00e4gityst\u00e4 vuonna 2012.<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vuoden 2015 aikana KYSin tieteelliselle kirjastolle remontoitiin uudet, aiempaa pienemm\u00e4t, mutta hyv\u00e4n arkkitehtisuunnittelun ansiosta toimivammat, tilat Puijon sairaalan p\u00e4\u00e4rakennuksen 0-kerrokseen. <\/p>\n\n\n\n

Tammikuussa 2016 kirjasto avautui lyhyen sulkuajan j\u00e4lkeen monin tavoin aiempaa saavutettavampana paikassa kokonaan uudelleen kalustettuna. T\u00e4m\u00e4n muuton ja muutokset vaiheista on enemm\u00e4n tietoa kirjaston vuosikertomuksessa vuodelta 2016<\/a> (artikkeli KYSin tieteellisen kirjaston muutto ja muut muutokset) sek\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 blogikirjoitussarjassa:<\/p>\n\n\n\n