{"id":19176,"date":"2023-09-28T08:00:00","date_gmt":"2023-09-28T06:00:00","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=19176"},"modified":"2025-10-17T14:45:02","modified_gmt":"2025-10-17T12:45:02","slug":"tutkimuskirjastojen-arvot-uudelleenarvioinnissa-reassessing-research-library-values","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/tutkimuskirjastojen-arvot-uudelleenarvioinnissa-reassessing-research-library-values\/","title":{"rendered":"Tutkimuskirjastojen arvot uudelleenarvioinnissa | Reassessing research library values"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read a summary in English.)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

LIBERin 52. konferenssi: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values | The 52nd<\/sup> LIBER conference: Open and Trusted: Reassessing Research Library Values<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Eurooppalaiset tutkimuskirjastot kokoontuivat 5.-7.7.2023 Budapestiin LIBERin vuotuisessa konferenssiin pohtimaan avoimuuteen ja luotettavuuteen kiteytyvi\u00e4 kirjastojen perusarvoja. Paikalla oli noin 400 konferenssivierasta. UEFin kirjastoa edustivat Tomi Rosti ja Manna Satama, joka oli my\u00f6s mukana j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6pajaa tutkimusdatanhallinnasta LIBERin yhden ty\u00f6ryhm\u00e4n j\u00e4senen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4ivien aikaan paneuduttiin muun muassa avoimen saatavuuden timanttimalliin, tekij\u00e4noikeuksien s\u00e4ilytt\u00e4miseen, tutkimusetiikkaan, tutkimusaineistonhallintaan ja European Open Science Cloudiin (EOSC). N\u00e4it\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja esityksi\u00e4 voi tarkastella Zenodosta LIBER 2023 -kanavalta<\/a>, ja koko ohjelma on luettavissa t\u00e4st\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Avoimia ja yhteentoimivia aineistoja ja niiden hallintaa<\/h3>\n\n\n\n

Konferenssissa jaettiin kolme LIBER 2023 Award for Library Innovation<\/bdo><\/a> -palkintoa esityksille, jotka k\u00e4sitteliv\u00e4t konferenssin teemaa omaper\u00e4isesti, ajankohtaisesti ja uutta luovalla otteella. Palkitut esitykset linkittyiv\u00e4t kukin omalla tavallaan aineistoihin tai dataan, miten nyt aineiston tai datan haluaakaan tulkita, ja niiss\u00e4 kaikissa avoimuuden edist\u00e4minen n\u00e4kyi hankkeiden ja kokeilujen tavoitteena.<\/p>\n\n\n\n

Alankomaiden kansalliskirjastossa (KB National Library of The Netherlands<\/bdo>) on kokeiltu kokoelmien avaamista uusille, ei-akateemisille luovien alojen k\u00e4ytt\u00e4jille. Lis\u00e4t\u00e4kseen ymm\u00e4rryst\u00e4 siit\u00e4, miten ei-akateemiset k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t hahmottavat kirjaston aineistot ja niiden perinteisen esitystavan hakutoimintoineen, kirjasto j\u00e4rjesti kolme projektia. Eri luovien alojen edustajat saivat tutustua kokoelmiin tai yksitt\u00e4isiin k\u00e4sikirjoituksiin ja luoda niist\u00e4 taideteoksia, esityksi\u00e4 tai tapoja k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kirjastoa ja sen aineistoja.<\/p>\n\n\n\n

FAIR-periaatteiden toteuttamista kulttuuriperint\u00f6aineistossa on tarkasteltu WorldFAIR projektissa, jota Irlannin Digital Repositoryn edustaja esitteli. Projektin l\u00e4ht\u00f6kohtana on huomio, ett\u00e4 digitaalinen kulttuuriperint\u00f6aineisto on sek\u00e4 tutkimuksen pohja-aineistoa ett\u00e4 tutkimustuotosta. Muistiorganisaatiot eiv\u00e4t kuitenkaan suhtaudu digitaaliseen aineistoonsa tutkimusdatana, mik\u00e4 rajoittaa esimerkiksi aineistojen hy\u00f6dynt\u00e4misen mahdollisuuksia eri tutkimusaloilla. WorldFAIR-projektissa onkin pohdittu erityisesti yht\u00e4 FAIR-periaatetta eli yhteentoimivuutta (Interoperability).<\/p>\n\n\n\n

Datanhallinnan ammattilaisuus on vahvasti pinnalla sek\u00e4 meill\u00e4 kansallisesti ett\u00e4 kansainv\u00e4lisesti. Millaista osaamista datanhallinnan eri osa-alueilla pit\u00e4isi olla ja miten tuota osaamista saadaan lis\u00e4tty\u00e4? Wienin yliopistossa on tartuttu t\u00e4h\u00e4n kysymykseen. Yliopiston kirjasto koordinoi vuonna 2022 k\u00e4ynnistetty\u00e4 kansainv\u00e4list\u00e4 koulutuspakettia, jonka tavoitteena on p\u00e4tev\u00f6itt\u00e4\u00e4 datanhallinnan ammattilaisia yh\u00e4 kasvavaan tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Strategian p\u00e4ivityst\u00e4: avointa, korkeatasoista ja yhteist\u00e4<\/h3>\n\n\n\n

LIBER on eurooppalaisten tutkimuskirjastojen yhdistys (Ligue des Biblioth\u00e8ques Europ\u00e9ennes de Recherche<\/bdo> \u2013 Association of European Research Libraries<\/bdo>), joka on perustamisvuodestaan 1971 alkaen toiminut tieteellisen julkaisemisen ja kirjastojen hyv\u00e4ksi yhdist\u00e4en toimijoita monin tavoin. Vuosittain pidett\u00e4v\u00e4 laajempi konferenssi kokoaa runsaasti v\u00e4ke\u00e4 eri puolilta Eurooppaa ja muistakin maanosista keskustelemaan ajankohtaisista teemoista ja siit\u00e4, miten kirjastolaisina ja kirjastoina niihin vastataan.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka strategiat ja linjaukset saattavat kalskahtaa hallinnolliselta yl\u00e4tason jargonilta, ne ohjaavat kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toimintaa. LIBERin strategia<\/a> on juuri p\u00e4ivitetty, ja siksip\u00e4 olikin asianmukaista, ett\u00e4 LIBERin puheenjohtaja Julien Roche aloitti konferenssin varsinaisen ohjelman strategian esittelyll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Strategian taustalle tunnistettiin kolme liikkeellepanevaa voimaa: avoimuus, uudet digitekniikat sek\u00e4 arvojen ja oikeuksien yll\u00e4pito. N\u00e4ihin strategiassa halutaan vastata eri n\u00e4k\u00f6kulmat ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4ryhm\u00e4t huomioiden. Strategian ensimm\u00e4isen\u00e4 kohtana mainitaankin, ett\u00e4 tutkimuskirjastojen tulee olla sitoutuneita ja luotettavia k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4yhteis\u00f6jen solmukohtia, jotka tekev\u00e4t laajasti yhteisty\u00f6t\u00e4 paikallisten, kansallisten ja kansainv\u00e4listen sidosryhmien kanssa. Tutkimuskirjastojen rooli n\u00e4hd\u00e4\u00e4n t\u00e4ss\u00e4 erityisesti muutosagentteina tai -fasilitaattoreina.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuskirjastojen tarjoamien palveluiden pit\u00e4\u00e4 tavoitella teknist\u00e4 ajanmukaisuutta ja hyv\u00e4\u00e4 laatua, mik\u00e4 tarkoittaa my\u00f6s sit\u00e4, ett\u00e4 kehitt\u00e4misess\u00e4 on ennakoitava tulevaisuuden tarpeet. Strategiassa mainitaan erityisesti tietojen ja metatietojen julkaiseminen ja kuratointi (eli hoivaaminen) sek\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 muodostuvien kokoelmien huolehtiminen.<\/p>\n\n\n\n

Avoimen tieteen edist\u00e4misess\u00e4 tavoitteet on syyt\u00e4 asettaa aiempaa kunnianhimoisimmiksi. Avointa tiedett\u00e4 tukevia infrastruktuureita, toimintatapoja ja helppok\u00e4ytt\u00f6isi\u00e4 palveluita kehitet\u00e4\u00e4n ja pidet\u00e4\u00e4n yll\u00e4. T\u00e4t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4 tutkijoiden ja tutkimuskirjastojen kanssa laajalla rintamalla.<\/p>\n\n\n\n

Tutkimuskirjastojen keskeiset arvot nojautuvat hyv\u00e4\u00e4n tieteelliseen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, monimuotoisuuteen ja osallisuuteen. N\u00e4it\u00e4 on pidett\u00e4v\u00e4 yll\u00e4 sek\u00e4 tutkimusyhteis\u00f6ss\u00e4 ett\u00e4 sen ulkopuolella.<\/p>\n\n\n\n

Edell\u00e4 luetellut asiat eiv\u00e4t tapahdu itsest\u00e4\u00e4n, ja strategiassa onkin nostettu esiin tutkimuskirjastojen henkil\u00f6kunnan osaaminen. On varmistettava, ett\u00e4 kirjastolaisten taidot ja osaaminen vastaavat niihin vaatimuksiin, joita tieteellisten kirjastojen palvelut nyt ja tulevaisuudessa asettavat.<\/p>\n\n\n\n

\"Pronssinen
L\u00e1szlo Mortonin Pikku prinsessa (Kiskir\u00e1lyl\u00e1ny) | The Little Princess<\/bdo> (Kiskir\u00e1lyl\u00e1ny) by L\u00e1szlo Morton. Kuva | Photo: Manna Satama (CC-0)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vaikuttavat tutkimuskirjastot <\/h3>\n\n\n\n

Budapest ja avoin julkaiseminen kuuluvat tiiviisti yhteen Budapest Open Access Initiative<\/bdo> -julkilausuman my\u00f6t\u00e4. Pari vuosikymment\u00e4 sitten julkilausuma asetti kunnianhimoisen tavoitteen: Vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu on maailmanlaajuisesti s\u00e4hk\u00f6isesti jaettavissa ja sen piiriin p\u00e4\u00e4se rajoittamattomasti ja ilmaisesti.  <\/p>\n\n\n\n

Tavoitteen saavuttaminen on ollut ep\u00e4tasaista ja tuskallisen hidasta, totesi MIT (Massachusetts Institute of Technology<\/bdo>) kirjastojen johtaja Chris Bourg kutsupuheenvuoronsa <\/a>alkuun.<\/p>\n\n\n\n

MIT kirjastojen strategiassa ja periaatteellisissa linjauksissa n\u00e4m\u00e4 kunnianhimoiset tavoitteet ovat vahvasti mukana, kuten strategian sitaatti osoittaa:<\/p>\n\n\n\n

\u201dWe are relentless in our pursuit of a more open and equitable scholarly landscape that prioritizes inclusion and reduces the marginalization of scholars and scholarship from disadvantaged communities.\u201d<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Kirjastot ovat ottaneet johtavan aseman tieteellisten julkaisujen avaamisessa, mik\u00e4 ei ole tapahtunut itsest\u00e4\u00e4n ja ongelmitta. Tieteellisen viestinn\u00e4n muutokset, rahan asettamat raamit ja konsortioiden muodostaminen ovat tuoneet mukanaan omat hankaluutensa. Kirjastot eiv\u00e4t ole halunneet ik\u00e4\u00e4n kuin h\u00e4irit\u00e4 tutkijoita kaikilla ongelmilla, jotka liittyv\u00e4t julkaisujen avaamiseen, mutta tutkimuskirjastoilla ei ole lopulta valtaa tehd\u00e4 muutosta yksin. Tavoitteena on kuitenkin avoimempi ja oikeudenmukaisempi tiedeyhteis\u00f6, joka asettaa etusijalle osallisuuden ja v\u00e4hent\u00e4\u00e4 heikommassa asemassa olevien tutkijoiden syrj\u00e4ytymist\u00e4. T\u00e4h\u00e4n p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n vain yhteisty\u00f6ll\u00e4 ja avoimella keskustelulla.<\/p>\n\n\n\n

MIT:ss\u00e4 avointa julkaisemista on edistetty tiedekuntakohtaisilla avoimen saatavuuden toimintaperiaatteilla. Opinn\u00e4ytteet ja v\u00e4it\u00f6skirjat ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti avoimia, ja tavoitteena on saada 60 % artikkeleista avoimeksi. Uutena toimintamuotona otettiin k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n avoimen datan palkinnot ja avointen monografioiden rahoitus. Lis\u00e4ksi perustettiin erillinen yksikk\u00f6 kirjaston tutkijoista, vierailevista asiantuntijoista, tutkijoista ja opiskelijoista hoitamaan tasa-arvoista ja avointa tiedett\u00e4. Yksik\u00f6n teht\u00e4vien ytimess\u00e4 ovat avoimen tieteen kannusteet, ongelmien tunnistaminen ja ratkaisujen etsiminen, vaikuttavuus ja talousmallit.<\/p>\n\n\n\n

Neuvottelup\u00f6ydiss\u00e4 kustantamoj\u00e4ttien kanssa<\/h3>\n\n\n\n

MIT:ss\u00e4 irrottauduttiin kustantamoj\u00e4tti Elsevierin sopimuksista kolme vuotta sitten Elsevierin kanssa k\u00e4ytyjen sopimusneuvottelujen tuloksena. MIT halusi uudistaa julkaisemisk\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 ja lis\u00e4t\u00e4 avoimuutta ja l\u00e4pin\u00e4kyvyytt\u00e4. Julkaisuoikeuksien s\u00e4ilytt\u00e4minen ja julkaisujen automaattinen tallentaminen yliopiston julkaisuarkistoon olivat MIT:n julkaisujen avoimen saatavuuden linjauksissa vahvasti esill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Elsevierin kanssa k\u00e4ydyiss\u00e4 neuvotteluissa MIT:n alkuper\u00e4inen tavoite oli painostaa kustantajia, mutta neuvotteluiden edetess\u00e4 tavoite muuttui uudeksi: ei k\u00e4ytet\u00e4 rahaa sellaiseen, mit\u00e4 ei tarvita, vaan hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n raha paremmin. T\u00e4t\u00e4 samaa keskustelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n suomalaisessa kent\u00e4ss\u00e4 erityisesti kalliiden sopimusneuvotteluiden aikaan.<\/p>\n\n\n\n

MIT:n kohdalla uusi malli oli kustannuksiltaan noin 10 % koko Elsevier-sopimuksen suuruudesta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 t\u00e4m\u00e4 mahdollisti kokoelmabudjetin uudelleen kohdentamisen ja taloudellisen vallan k\u00e4ytt\u00e4misen sopimusneuvotteluissa sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n rahoittajien vaatimukset.<\/p>\n\n\n\n

Bourg totesi, ett\u00e4 kirjastoilla ei ehk\u00e4 aina ole ollut ihan loppuun asti mietitty\u00e4 neuvottelusuunnitelmaa kustantamojen kanssa. Sen sijaan ett\u00e4 istutaan neuvottelup\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 niin kauan, ett\u00e4 sopimus syntyy \u2013 vaikka sitten huonommilla ehdoilla kuin mit\u00e4 kirjastot haluaisivat \u2013 pit\u00e4isikin muistaa, ett\u00e4 kirjastoilla on taloudellista valtaa. \u201cJos et halua k\u00e4vell\u00e4 pois neuvotteluista, niin silloin et neuvottele aidosti\u201d, on hyv\u00e4 huoneentaulu.<\/p>\n\n\n\n

Bourg her\u00e4tteli siis puheenvuorossaan keskustelua siit\u00e4, miten julkaisemisesta tulevaisuudessa maksetaan. Nyt pit\u00e4isikin pohtia yhdess\u00e4, miten yhteisty\u00f6n esteet voitetaan? Mit\u00e4 tarvitaan, ett\u00e4 kirjastoina saamme muiden sidosryhmien hyv\u00e4ksynn\u00e4n toimillemme? Mit\u00e4 tekisimme, jos olisi valtaa ja rahaa? Millaisia keinoja meill\u00e4 on jo nyt k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4mme?<\/p>\n\n\n\n

Kirjastoyhteis\u00f6 ja avoimuuden pelikent\u00e4t<\/h3>\n\n\n\n

Vaikka Budapest on toiminut avoimen julkaisemisen edell\u00e4k\u00e4vij\u00e4n\u00e4, avoimuus ja avarakatseisuus yhteiskunnassa ja tieteellisen tiedon arvostaminen eiv\u00e4t sovi kovinkaan hyvin nyky-Unkarin nostattamiin ajatuksiin. Konferenssin pitopaikka on t\u00e4st\u00e4 konkreettinen esimerkki: Central European University<\/bdo> (CEU) on siirt\u00e4nyt opetuksensa Wieniin ja Budapestissa ovat tavallaan j\u00e4ljell\u00e4 vain CEU:n kuoret.<\/p>\n\n\n\n

Unkari saattoikin her\u00e4tt\u00e4\u00e4 konferenssiosallistujissa ep\u00e4mukavuutta ja ristiriitaisia tunteita ja merkit\u00e4 jopa henkil\u00f6kohtaista riskinottoa. Matkustusp\u00e4\u00e4t\u00f6s ei siis ollut monellekaan yksinkertainen tai itsest\u00e4\u00e4nselv\u00e4, vaikka itse konferenssin sis\u00e4lt\u00f6 oli t\u00e4rke\u00e4, ajankohtainen ja korkeatasoinen.<\/p>\n\n\n\n

LIBER ei ole kirjastoyhteis\u00f6n\u00e4 n\u00e4iden asioiden kanssa yksin: IFLAn (International Federation of Library Associations<\/bdo>) konferenssi j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n kes\u00e4ll\u00e4 2024 Dubaissa, jonne mm. Suomen kirjastoseura ei aio osallistua<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

On varmasti tarpeen punnita tarkkaan, miss\u00e4 ja mill\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4valtion ehdoin kollegoita tavataan yhteisten sis\u00e4lt\u00f6asioiden \u00e4\u00e4rell\u00e4. T\u00e4m\u00e4kin kertoo arvovalinnoista ja vaikuttamisen mahdollisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

\"Avattu
Kuva | Photo: Krancih 17, Pixabay<\/a> (lisenssi | license<\/a>)<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

European research libraries gathered in Budapest to reflect on the fundamental values of libraries at the LIBER annual conference on 5-7 July 2023.  Tomi Rosti and Manna Satama from the UEF Library were among 400 conference guests.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

During the conference, the focus was on the diamond model of open access, copyright preservation, research ethics, research data, and the European Open Science Cloud (EOSC). For the contents, presentations and program, see LIBER 2023-channel<\/a> in Zenodo and the conference website<\/a>.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Three presentations received a 2023 Award for Library Innovation<\/a> for innovative and originality of handling the conference main theme: Opening up library collections for creative reuse; Sharing Cultural Heritage Images as Data: Supporting Open Science through Interoperability; Teaching Data Stewardship: Insights from the Certificate Course \u201cData Steward\u201d of the University of Vienna.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Updating the LIBER strategy<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

LIBER, the Association of European Research Libraries, has been working for scientific publishing and libraries since 1971. The annual conference gathers the library community to discuss current themes and how the community will respond to those issues. The strategy of the Association guides the everyday work at the academic libraries. It was, thus, well-founded to open the conference with an overview of the LIBER strategy 2023\u20132027 <\/a>presented by Julien Roche, the LIBER President.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

In the strategy, five central components were formulated responding to three driving forces, i.e., the drive for openness, new technologies, and upkeeping rights and values. The components state that research libraries<\/bdo><\/p>\n\n\n\n