It\u00e4-Suomen yliopiston kirjastolta osallistuimme konferenssiin kahden hengen voimin.<\/p>\n\n\n\n Ennen varsinaisen konferenssin alkua osallistuimme pre-conference -ty\u00f6pajoihin. Ty\u00f6paja 9 nimelt\u00e4\u00e4n ”Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” oli hyvin mielenkiintoinen ja inspiroiva ty\u00f6paja avoimen julkaisemisen mahdollisuuksista ja haasteista, joita kirjastot pystyv\u00e4t tarjoamaan ja ratkaisemaan. Keskustelu julkaisurepositorioiden sek\u00e4 muiden IT-infrastruktuurien yll\u00e4pit\u00e4misest\u00e4 ja kehitt\u00e4misest\u00e4 k\u00e4vi vilkkaana, mutta my\u00f6s julkaisukulttuurien ja IT:n tuomia esteit\u00e4 ja haasteita pohdittiin. Vastaavasti ty\u00f6pajassa 7, ”Data management cooperation in practice: Lessons learned”, k\u00e4siteltiin erilaisissa hankkeissa opittuja asioita aineistonhallinnasta, n\u00e4k\u00f6kulmana erityisesti EOSC (European Open Science Cloud). Esiin nostettiin muun muassa CTS-serftifikaatin (CoreTrustSeal) hakuprosessi ja sen vaiheet. Kiinnostavana pointtina Richard Dennisin EOSC:n kuvaus:<\/p>\n\n\n\n Keskiviikon p\u00e4\u00e4puhujana oli Oksana Brui, Ukrainan kirjastoj\u00e4rjest\u00f6n puheenjohtaja. H\u00e4n kertoi Ukrainan kirjastojen tilanteesta ja toiminnasta sotatilanteessa. Syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4ss\u00e4 puheessa h\u00e4n kertoi kuinka kirjastoja tuhoutuu jatkuvasti pommituksissa, mutta kirjastot tekev\u00e4t kaiken voitavansa ja jalkautuvat esimerkiksi metrotunneleihin. Puheenvuoron lopuksi yleis\u00f6 nousi osoittamaan tukea Ukrainalle.<\/p>\n\n\n\n Tilaisuudessa 1 k\u00e4siteltiin kirjastojen asemaa tutkimuskent\u00e4ss\u00e4. Puheenvuoroja k\u00e4yttiv\u00e4t Research Libraries United Kingdomin, Universit\u00e9 Paris Dauphine-PSL:n, G\u00f6ttingenin yliopiston ja Research Consulting United Kingdomin edustajat. Kyselyss\u00e4 esiin tulleiden tulosten mukaan kirjastojen rooli on vahvistunut yhteisty\u00f6kumppanina, ja my\u00f6s akateeminen yhteis\u00f6 odottaa yhteisty\u00f6t\u00e4 kirjastojen kanssa. Erityisesti kirjastojen rooli fasilitoijana ja keskustelujen yll\u00e4pit\u00e4j\u00e4n\u00e4 korostuu vahvasti. Lis\u00e4ksi n\u00e4htiin t\u00e4rke\u00e4n\u00e4, ett\u00e4 vuoropuhelua k\u00e4yd\u00e4\u00e4n laajasti my\u00f6s kansainv\u00e4lisesti ja vaihdetaan tietoja eri organisaatioiden v\u00e4lill\u00e4, jolloin voidaan olla vahvemmin tukena tutkimuksen tekij\u00f6ille. Lis\u00e4ksi esiteltiin Open Science Bingo, jossa pelillist\u00e4mist\u00e4 hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 opetetaan tutkijoille avoimen tieteen asioita. T\u00e4st\u00e4 oli esill\u00e4 my\u00f6s YERUNin (Young European Researh Universities Network) hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4 adventtikalenteri, joka oli my\u00f6s UEFissa esill\u00e4 viime vuonna. Viimeisess\u00e4 puheenvuorossa esiteltiin, mit\u00e4 organisaatioissa ja kirjastoissa tulisi ottaa huomioon aineistojen uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyyden varmistamiseksi: aineistojen saavutettavuus, toistettavuutta koskeva koulutus ja ohjaus, dataosaamisen perustaidot, dokumentointi ja aineistojen jakaminen, vertaisarvioinnin perusteet, yhteisty\u00f6 tutkijoiden kanssa, kannustimet, ja niin edelleen.<\/p>\n\n\n\n Tilaisuus 2 k\u00e4sitteli teko\u00e4ly\u00e4 ja sen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 kirjastoissa. Puhujia oli Tanskan kuninkaallisesta kirjastosta sek\u00e4 Suomen ja Ranskan kansalliskirjastoista. Teko\u00e4lyn hy\u00f6dynt\u00e4minen on lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4 trendi my\u00f6s kirjastoissa, ja sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n hyvinkin monipuolisesti erilaisissa teht\u00e4viss\u00e4, kuten tiedonhauissa ja asiasanoittamisessa. Kokemukset ovat vaihtelevia, ja kehittely\u00e4 ja uusia mahdollisuuksia tutkitaan jatkuvasti.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4\u00e4puheenvuoron piti EOSC Associationin puheenjohtaja Karel Luyben, joka esitteli European Open Science Cloudin tulevaisuuden n\u00e4kymi\u00e4 (ja v\u00e4h\u00e4n historiaakin) sek\u00e4 esitteli EOSC Associationin toimintaa. Esityksess\u00e4 tuotiin esiin niin teknisi\u00e4 kuin sosiaalisiakin haasteita, joita t\u00e4ytyy ryhty\u00e4 ratkomaan askel kerrallaan. T\u00e4rkeimpin\u00e4 elementtein\u00e4 nousivat esiin strateginen aikataulu (Strategic Research Innovation Agenda – SRIA) ja monivuotinen tiekartta (Multi Annual Roadmap – MAR). Tieteelliset kirjastot n\u00e4htiin t\u00e4ss\u00e4kin avainpelaajina muutoksen edist\u00e4misess\u00e4, koska kirjastoilla on historiallisesti ollut l\u00e4heiset suhteet tutkijoihin ja tutkimusyhteis\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n Aineistonhallinta ja aineistojen haasteiden k\u00e4sitteleminen olivat tilaisuuden 6 aiheina. Ranskalaisten puheenvuorossa nostettiin esiin, ett\u00e4 kirjastolaisten olisi hyv\u00e4 olla aineistonhallinnan osalta mukana jo alkuvaiheessa. Silloin uudelleenk\u00e4ytett\u00e4vyys voitaisiin ottaa paremmin huomioon. Aineistojen ker\u00e4\u00e4misess\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4 korostettiin k\u00e4ytetyn kielen merkityst\u00e4. Vieraskielinen aineisto j\u00e4\u00e4 usein hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4tt\u00e4, varsinkin jos kuvailutkin ovat vieraskielisi\u00e4. Suositteluna olikin hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 englannin kielt\u00e4 ainakin aineistojen kuvailussa ja mahdollisuuksien mukaan my\u00f6s sis\u00e4ll\u00f6ntuotannossa. Toisessa puheenvuorossa k\u00e4ytiin l\u00e4pi automaattisen indeksoinnin tuomia hy\u00f6tyj\u00e4, ja Kansalliskirjaston Annif-ty\u00f6kalu mainittiin my\u00f6s. Todettiin, ett\u00e4 valmisratkaisuja ei ole, vaan talokohtaiset r\u00e4\u00e4t\u00e4l\u00f6innit ovat tarpeen. Viimeisess\u00e4 puheenvuorossa esiteltiin DataSquad-mallia, jossa opiskelijat on otettu toteuttamaan datatukipalveluita oppilaitokselle. Mallissa opiskelijat saavat kokemusta datatukipalveluiden tuottamisesta ja kirjastot pystyv\u00e4t tarjoamaan organisaatiolleen datatukipalveluita. Mallin laajentamisesta ja mukauttamisesta eri maihin ja organisaatioihin on perustettu erilinen kansainv\u00e4linen ty\u00f6ryhm\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tilaisuudessa 7 aiheena oli avoimen tieteen opetus yliopistoissa. Puhujat esitteliv\u00e4t erilaisia opetuksen tukemiseksi tarkoitettuja kirjoja sek\u00e4 kursseja.<\/p>\n\n\n\n Tilaisuudessa 8 taas pohdittiin kirjastojen roolia tutkimuksen tuessa sek\u00e4 tutkimuskulttuurissa esimerkiksi kest\u00e4v\u00e4n vaikuttavuuden ja avoimuuden tukijana. Esimerkkej\u00e4 kirjastojen eri tavoista ja tilanteista saimme Leedsin, Glasgow’n, Angersin sek\u00e4 Carnegie Mellonin yliopistojen kirjastoista.<\/p>\n\n\n\n EOSC-aiheisessa paneelissa taustoitettiin ensin, mit\u00e4 EOSC tarjoaa ja kuinka resursseihin voidaan p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi. T\u00e4ss\u00e4kin yhteydess\u00e4 nousi esille se, ett\u00e4 EOSC itsess\u00e4\u00e4n on v\u00e4h\u00e4n vaikeasti hahmotettavissa eik\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule tutkijoille tunnetuksi. Paneelien yhteydess\u00e4 viitattiin opetusmateriaaliin<\/a>, jonka l\u00f6ydett\u00e4vyytt\u00e4 pidettiin haasteellisena, mutta sen katsottiin soveltuvan materiaaliksi eri tasoille. Puheenvuorojen perusteella eri maissa ollaan hyvin eri tasoilla infrastuktuurien kanssa.<\/p>\n\n\n\n P\u00e4iv\u00e4n toinen paneelikeskustelu keskittyi avoimen saatavuuden tukemiseen timanttisen tien kautta (Diamond Open Access). Timanttimallilla tarkoitetaan julkaisukustannusten rahoittamista muulla tavoin kuin julkaisumaksuja (APC – Article Processing Charges) ker\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tai tilausmaksuilla. Paneelissa esiteltiin nelj\u00e4 erilaista tapaa l\u00e4hesty\u00e4 timanttimallia: konsortio-, rahasto-, rahoittaja- ja kustantajamallit. Vuoropuhelua k\u00e4ytiin kirjastoista rahoittajina, v\u00e4litt\u00e4jin\u00e4 ja kustantajina. Bibliodiversiteetin s\u00e4ilytt\u00e4misen t\u00e4rkeys tuli puheenvuoroissa esille.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Tilaisuus 10 k\u00e4sitteli avointa julkaisemista. Tilaisuudessa esiteltiin ohjelmistoa, jolla voidaan helpottaa avoimen julkaisemisen prosessia sek\u00e4 antaa tukea tutkijalle. Keskustelua her\u00e4tti esimerkiksi se, kuinka voidaan ker\u00e4t\u00e4 tehokkaasti avoimeen julkaisemiseen liittyv\u00e4\u00e4 dataa, kuten tietoa julkaisumaksuihin k\u00e4ytetyist\u00e4 summista, valituista CC-lisensseist\u00e4 sek\u00e4 muista hallintoa kiinnostavista tiedoista. Toisessa esitelm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4siteltiin kirjastojen roolia neuvottelijoina sopimuksissa, joissa sovitaan digitaalisten aineistojen lainaamisesta.<\/p>\n\n\n\n Perjantain keynotena Darlene Cavalier Arizona State Universityst\u00e4 kertoi amerikkalaisl\u00e4ht\u00f6isest\u00e4 kansalaistiedett\u00e4 tukevasta alustasta. Sille ker\u00e4t\u00e4\u00e4n tietoja tutkimusprojekteista, jotka tarvitsevat kansalaisten apua datan ker\u00e4\u00e4miseksi. Lis\u00e4ksi useat kirjastot Yhdysvalloissa kokoavat lainattavia paketteja, joilla kansalaiset voivat tehd\u00e4 erilaisia mittauksia tutkimusprojekteja varten.<\/p>\n\n\n\n Ennen p\u00e4\u00e4t\u00f6sseremoniaa paljastettiin viel\u00e4 innovaatiopalkintojen saajat. Palkintoja tuli parikin kappaletta Suomeen. P\u00e4\u00e4t\u00f6sseremoniassa paljastettiin seuraavan vuoden konferenssin j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4: vuoden 2023 LIBER-konferenssi on Budapestissa Unkarin tiedeakatemiassa 5.-7. hein\u00e4kuuta.<\/p>\n\n\n\n The LIBER 2022 conference was organized on 6-8 July in Odense. The organizer was the University of Southern Denmark Library (SDU). This year’s theme was ”Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. This was the first face-to-face annual meeting after COVID-19 restrictions. There were about 400 participants at the conference. Travelling to the venue also made it possible to view Hans Christian Andersen\u2019s beautiful hometown. All presentations from the conference sessions have been uploaded to the LIBER 2022 Zenodo Community Page<\/a> and official photos (by Saif Shneyin) and illustrations (by Frits Ahleveld) can be found on Flickr<\/a>.<\/p>\n\n\n\n There were two participants from the University of Eastern Finland Library at the conference.<\/p>\n\n\n\n We participated in the pre-conference workshops where the themes were ”Assessing, Finances and Maintaining Open Access Infrastructures: a New Role for Libraries” and ”Data Management cooperation in practice: Lessons learned”. These workshops dealth with the challenges and possibilities of the open access publishing and, on the other hand, the challenges in the data management and EOSC (European Open Science Cloud) services.<\/p>\n\n\n\n The keynote speaker of the first day was Oksana Brui, the President of the Ukrainian Library Association. She told about the situation of the Ukrainian libraries, working under war conditions and trying to survive under exceptional circumstances. The audience stood up to show their support for Ukraine.<\/p>\n\n\n\n There were many parallel sessions during the conference, and we participated in several of them. Most of these sessions handled the themes of open access publishing and data management. On Thursday, the other main theme was EOSC, how it would be part of the research infrastructure, and how it should be developed to serve research.<\/p>\n\n\n\n The LIBER 2023 will be held on 5-7 July in Budapest where the organizer is The Hungarian Academy of Science.<\/p>\n\n\n\n Tomi Rosti, tietoasiantuntija | information specialist<\/span><\/span> <\/span> (Please, scroll down to read in English) Vuoden 2022 LIBER-konferenssi j\u00e4rjestettiin Odensessa 6.-8.7. University of Southern Denmark Libraryn (SDU) ollessa j\u00e4rjest\u00e4j\u00e4tahona. Vuoden 2022 teemana oli ”Libraries in the Research and Innovation Landscape: Supporting, Partnering, Leading”. Koronarajoitusten vuosina konferenssi oli j\u00e4rjestetty et\u00e4toteutuksella, mutta nyt konferenssi pystyttiin j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4hitoteutuksella. T\u00e4m\u00e4n onnistuminen nostettiin esiin useassa puheenvuorossa, ja konferenssi […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[410,7],"tags":[639,165,355],"class_list":["post-16018","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-matkakertomukset","tag-conferences","tag-konferenssit","tag-liber"],"acf":[],"yoast_head":"\n![\"Hans](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/08\/HCA_net.jpg\")
1. p\u00e4iv\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
\n
\n
![\"LIBER](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/08\/LIBER2022_rollup.jpg\")
2. p\u00e4iv\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
![\"Kuva](\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2022\/08\/Puisto_Odense.jpg\")
3. p\u00e4iv\u00e4<\/h3>\n\n\n\n
Briefly in English<\/h3>\n\n\n\n
<\/span>Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
<\/span><\/span>Heta Mikkonen, tietopalveluneuvoja | information services advisor<\/span><\/span>
<\/span>Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services<\/span><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"