{"id":14032,"date":"2021-11-25T06:00:55","date_gmt":"2021-11-25T04:00:55","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=14032"},"modified":"2026-01-20T11:47:07","modified_gmt":"2026-01-20T09:47:07","slug":"nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/","title":{"rendered":"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tieto toimitustapoineen muuttuu ja on hyvin tavallista, ett\u00e4 tiedon olisi oltava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatavilla s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 julkaisuna. Onko se kuitenkaan kaikkien saatavilla, ja mik\u00e4 on kirjastojen rooli sen jakelussa?<\/p>\n\n\n\n

Joka toinen vuosi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 pohjoismainen aineistojen yhteisk\u00e4yt\u00f6n ja kokoelmaty\u00f6n NordILL-konferenssi pidettiin 25.-26.10.2021 verkossa Helsingist\u00e4 k\u00e4sin. Konferenssin teemana oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u201dEm\u00adpower\u00ading know\u00adledge \u2013 Ac\u00adcel\u00ader\u00adat\u00ading ac\u00adcess<\/bdo>\u201d. Tarjolla oli yhteenveto ajankohtaisesta kehityksest\u00e4 eri kirjastosektoreilla sek\u00e4 Pohjoismaissa ett\u00e4 Baltiassa. Kutsuttuja puhujia oli nelj\u00e4: Peter Collins<\/bdo>, OCLC:n Resurssien jakamisen johtaja; Bar\u00adbara Lison<\/bdo>, IFLAn Pres\u00adid\u00adentti; Aslak S. Myhre, Norjan kansalliskirjaston johtaja sek\u00e4 Andy Appleyard<\/bdo>, British Library:n toiminnan johtaja. Heid\u00e4n lis\u00e4kseen oli 21 muuta puhujaa seitsem\u00e4st\u00e4 eri maasta.<\/p>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen p\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Konferenssin avaussanat lausui Suomen Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitaja Cecilia af Forselles, jonka j\u00e4lkeen p\u00e4iv\u00e4n aikana oli tarjolla kaksi kutsuttua puhujaa sek\u00e4 kolme sessiota esitt\u00e4jineen. P\u00e4iv\u00e4n p\u00e4\u00e4tteeksi kuultiin lavarunoutta Kasper Salosen esitt\u00e4m\u00e4n\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

IFLA:n kuulumisia ja e-kirjojen lainauksesta<\/h3>\n\n\n\n

Puheenvuorossaan IFLA<\/a>:n (International Federation of Library Associations<\/bdo>) presidentti Barbara Lison<\/bdo> kertoi j\u00e4rjest\u00f6n toiminnasta ja tulevaisuuden suuntauksista. IFLAn tavoitteena on voimistaa maailmanlaajuisesti kirjastojen vaikutusta yhteiskuntaan ja edist\u00e4\u00e4 ammatillista osaamista kirjastoalalla.<\/p>\n\n\n\n

Muissa puheenvuoroissa aamup\u00e4iv\u00e4n teemana oli e-kirjojen ottaminen osaksi kirjastojen kokoelmaa ja niiden saattaminen asiakkaiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Yhteisen\u00e4 haasteena projekteissa on ollut hankaluus kustantajien kanssa toimimisessa. Toisaalta maailmanlaajuinen koronapandemia nopeutti e-aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottoa ja suosiota kirjastoissa. Pohdinnoissa tuli esille monenlaiset vanhan aineiston digitointihankkeet ja my\u00f6s tarve painetun aineiston s\u00e4ilytt\u00e4miselle ja sujuvalle saavutettavuudelle.<\/p>\n\n\n\n

Virva Nousiainen-Hiiri (Helsingin kaupunginkirjasto<\/a>) esitteli Digimedia palvelukonseptihanketta. Sen pyrkimyksen\u00e4 on mahdollistaa tasa-arvoinen ja saumaton p\u00e4\u00e4sy yleisten kirjastojen e-aineistoon. Tavoitteena on luoda yhden luukun e-kirjasto, joka tarjoaa helposti kirjastojen e-aineistoja jokaiselle suomalaiselle yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta.<\/p>\n\n\n\n

Mikkel Christoffersen (eReolen<\/a>) esitteli Tanskan eReolen-palvelua<\/a>. Se on varsin pitk\u00e4lle kehittynyt yleisen kirjaston e-portaali, josta l\u00f6ytyy aineistoa l\u00e4hes kaikilla formaateilla. Palvelu on hyvin suosittu Tanskassa ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat v\u00e4est\u00f6\u00f6n n\u00e4hden varsin korkeat. H\u00e4n k\u00e4sitteli esityksess\u00e4\u00e4n my\u00f6s kirjastojen yleist\u00e4 kilpailutilannetta ihmisten ajank\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4n session p\u00e4\u00e4tteeksi Trygve Kikut (Vestfold and Telemark County Library<\/a>) esitteli vanhan aineiston digitointiprojektia Norjassa. T\u00e4m\u00e4n projektin pyrkimyksen\u00e4 on yhten\u00e4ist\u00e4\u00e4 e-aineistojen saatavuus saman portaalin alle sek\u00e4 digitoida painettua aineistoa mahdollisimman laajalti kaikkien norjalaisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Painetun aineiston tulevaisuus ja OA-lehdet<\/h3>\n\n\n\n

Iltap\u00e4iv\u00e4n aloitti Peter Collins (Online Computer Library Center<\/a><\/bdo>, OCLC), joka k\u00e4sitteli painetun aineiston tulevaisuutta digitaalisessa maailmassa.\u00a0 Lis\u00e4ksi h\u00e4n puhui siit\u00e4, miten pandemia on muuttanut toimintatapoja ja kuinka e-aineistot ovat lis\u00e4\u00e4ntyneet \u2013 koronapandemian aikana e-aineiston v\u00e4litys on kasvanut huomattavasti. Toisaalta my\u00f6s perinteisille formaateille l\u00f6ytyy k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4. Nykyteknologia mahdollistaa erilaisten aineistojen nopean ja helpon saatavuuden jokaiselle \u00e4lypuhelimen avulla, ja kirjastoilla onkin oma t\u00e4rke\u00e4 roolinsa oikean tiedon l\u00f6ytymiselle.<\/p>\n\n\n\n

Sofie Wennstr\u00f6m (Ruotsin Kansalliskirjasto<\/a>) esitteli t\u00e4n\u00e4 vuonna julkaistua Publicera-palvelua (Publicera.kb.se<\/a>), joka on Ruotsin kansalliskirjaston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 palvelu ruotsalaisille tieteellisille avoimille lehdille. Toteutusalustana t\u00e4ll\u00e4 sek\u00e4 kaikilla muillakin t\u00e4ss\u00e4 sessiossa kuvatuilla palveluilla on Open Journal Systems (OJS), joka on ilmainen ohjelmisto vertaisarvioitujen akateemisten lehtien hallintaan. Hallinnoinnista vastaa sidosryhmien (rahoittajat, yliopistot ja julkaisut) edustajista koostuva neuvosto. Palvelu on aloittanut pilotoinnin kolmella lehdell\u00e4 ja sen tavoitteena on tulla indeksoiduksi DOAJ<\/a>-palveluun (Directory of Open Access Journals).<\/p>\n\n\n\n

Antti-Jussi Nyg\u00e5rd (Tieteellisten seurain valtuuskunta<\/a>, TSV) kertoi suomalaisesta, TSV:n hallinnoimasta Journal.fi<\/a>-palvelusta, joka on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuonna 2017. Palvelu sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 110 lehte\u00e4 ja noin 57 000 artikkelia. Palvelun p\u00e4\u00e4tavoitteena on pienent\u00e4\u00e4 avoimen saatavuuden lehtien julkaisemisen kustannuksia Suomessa. Vastaavanlainen suomalaisille monografioille ja kokoomateoksille tarkoitettu palvelu edition.fi<\/a> on julkaistu t\u00e4n\u00e4 vuonna.<\/p>\n\n\n\n

Jeroen Sondervan (Utrecht University<\/a>) kertoi hollantilaisesta\u00a0Openjournals.nl<\/a>-palvelusta, joka on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n tammikuussa 2021. Palvelua yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences<\/bdo> ja t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 palvelusta l\u00f6ytyy 12 lehte\u00e4. Tavoitteena on p\u00e4\u00e4st\u00e4 indeksoiduksi DOAJ-palveluun.<\/p>\n\n\n\n

Jesper Boserup Thestrup (Royal Danish Library<\/bdo><\/a>) esitteli tanskalaista tidsskrift.dk<\/a>-palvelua, joka on perustettu jo vuonna 2007. Palvelua yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 Royal Danish Library<\/bdo> ja palvelun kautta on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 saatavilla 174 lehte\u00e4, joista 130 toimii aktiivisesti. Tulevaisuuden tavoitteina on saada nykyist\u00e4 parempi yhteys julkisiin kirjastoihin, parempi aineistojen l\u00f6ydett\u00e4vyys, l\u00e4hempi yhteisty\u00f6 sidosryhmien kanssa sek\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4 mukaan DOAJ-palveluun ja OpenAIRE<\/a>:en (eurooppalainen Open Access -infrastruktuuri).<\/p>\n\n\n\n

Aineistojen jakamisen uudet palvelut<\/h3>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n viimeisess\u00e4 sessiossa oli puhujina Anne Koivisto (Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginkirjasto<\/a>), Olga Gorbunova (Ven\u00e4j\u00e4n Kansalliskirjasto<\/a>), Riin Olonen (Viron Kansalliskirjasto<\/a>) sek\u00e4 Lovisa Karlsson Kjellin ja Tobias Willstedt (Ruotsin Kansalliskirjasto<\/a>).<\/p>\n\n\n\n

Anne Koivisto kertoi Shokkiuutinen-projektista, jonka tavoitteena on kehitt\u00e4\u00e4 Jyv\u00e4skyl\u00e4n kulttuuritoimijoiden toimintaa, mukaan lukien kaupunginkirjasto. Erityisesti h\u00e4n keskittyi esityksess\u00e4\u00e4n osaprojekteihin VATI ja ATTE, jotka ovat kaukolainauksen yhteisty\u00f6projekteja, joissa on vahvasti mukana mm. Varastokirjasto. VATI-osaprojektissa on tavoitteena saada Varastokirjaston kokoelmat Jyv\u00e4skyl\u00e4n kaupunginkirjaston asiakkaille helposti saataville \u2013 erityisesti tavoitteena on saada Varastokirjaston aineisto samaan asemaan kuin Keski-Finnan omat aineistot kaikkine asiakastoimintoineen. ATTE-osaprojektissa puolestaan tavoitellaan kansallista alustariippumatonta kaukolainauspalvelua, jossa sek\u00e4 Varastokirjasto ett\u00e4 Kansalliskirjasto ovat merkitt\u00e4v\u00e4 osa palvelua.<\/p>\n\n\n\n

Olga Gorbunova esitteli Ven\u00e4j\u00e4n Kansalliskirjaston kokoelmia, joihin kuuluu mm. Digitaalinen Kirjasto, jonka aineistoista osaan on kenen tahansa mahdollista p\u00e4\u00e4st\u00e4 k\u00e4siksi mist\u00e4 p\u00e4in maailmaa tahansa. Lis\u00e4ksi Kansalliskirjaston ILL-osasto tarjoaa kaukolainausta e-aineistona ja kirjalainauksena sek\u00e4 kirjastoille ymp\u00e4ri Ven\u00e4j\u00e4\u00e4 ett\u00e4 yksityisille kansalaisille. My\u00f6s muut instituutiot, kuten museot ja tutkimuskeskukset, voivat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 Kansalliskirjaston palveluja. Ven\u00e4l\u00e4isten kirjastojen osalta palvelu on sopimusperustaista, kun taas ulkomaalaisia kirjastoja palvellaan IFLA:n Voucher Scheme -j\u00e4rjestelyn puitteissa. Vuosittain ulkomailta on tullut muutamia kymmeni\u00e4 kaukolainauspyynt\u00f6j\u00e4 ja muutamia satoja e-aineistojen pyynt\u00f6j\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kolmantena t\u00e4ss\u00e4 sessiossa esiintynyt Riin Olonen kertoi Viron Kansalliskirjaston ty\u00f6n alla olevasta uudesta palvelusta Books on the Move<\/bdo>, joka on kansallinen koko maan kattava kirjojen kaukolainauspalvelu. Tarkoituksena on mahdollistaa kes\u00e4st\u00e4 2022 alkaen kirjojen lainaus kaikista Viron kirjastoista riippumatta siit\u00e4, miss\u00e4 kirjastossa kirja sijaitsee tai miss\u00e4 p\u00e4in maata asiakas sattuu olemaan. Huhtikuussa 2021 tehdyn k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4tutkimuksen mukaan palvelu on her\u00e4tt\u00e4nyt suurta kiinnostusta ja valtaosa vastaajista olisi halukas maksamaan saamastaan palvelusta.<\/p>\n\n\n\n

Session viimeisin\u00e4 puhujina Lovisa Karlsson Kjellin ja Tobias Willstedt esitteliv\u00e4t Bl\u00e4ddra-palvelua, joka tarjoaa ilmaisen p\u00e4\u00e4syn Ruotsin kansallisilla virallisilla kielill\u00e4 (suomi, jiddis\u030c, me\u00e4nkieli, romani ja saamen kieli) kirjoitettuihin kirjoihin. Bl\u00e4ddra-palvelu on osa suurempaa kokonaisuutta, jossa julkiset kirjastot kiinnitt\u00e4v\u00e4t erityist\u00e4 huomiota kansallisiin v\u00e4hemmist\u00f6ihin. Ty\u00f6n alla on applikaatio, joka palvelee viihdelukijoita heid\u00e4n omalla kielell\u00e4\u00e4n \u2013 toistaiseksi kieliversioista on tarjolla vain romani (41 nimekett\u00e4) ja saamen kieli (30 nimekett\u00e4). T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 applikaation kautta voi lukea vain e-kirjoja, mutta \u00e4\u00e4nikirjat ovat mukana toivelistalla.<\/p>\n\n\n\n

Toinen p\u00e4iv\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Toisen konferenssip\u00e4iv\u00e4n avasivat Varastokirjaston johtaja Johanna Vesterinen ja Kansalliskirjaston varajohtaja Liisa Savolainen. Muilta osin p\u00e4iv\u00e4n ohjelma koostui kahdesta kutsutusta puhujasta, kolmesta sessiosta sek\u00e4 parista ”v\u00e4lipalasta”, joista ensimm\u00e4isess\u00e4 n\u00e4htiin nelj\u00e4n suomalaisen kirjaston virtuaalikierrokset ja toisessa p\u00e4\u00e4stiin tutustumaan lukukoira Sylviin kolmen lyhytfilmin v\u00e4lityksell\u00e4. Konferenssin loppuhuipentumana oli Okra Playground<\/bdo> -yhtyeen musiikkiesitys.<\/p>\n\n\n\n

Digitalisaatiosta ja kulttuurista<\/h3>\n\n\n\n

Heid\u00e4n j\u00e4lkeens\u00e4 kuultiin kolmatta kutsuttua puhujaa Aslak Sira Myhre\u00e4 (National Library of Norway<\/bdo><\/a>) aiheenaan Digitalisaatio ja kulttuuri. Aluksi h\u00e4n taustoitti esityksess\u00e4\u00e4n Norjan kulttuurista menneisyytt\u00e4, erityisesti sit\u00e4, miten teoksia tulisi saadaan s\u00e4ilytetty\u00e4 my\u00f6s tulevaisuudessa. Mik\u00e4li ennustusten mukaisesti siirryt\u00e4\u00e4n digitaalisiin materiaaleihin, on edess\u00e4 valtava digitointity\u00f6, jotta fyysiset kokoelmat saadaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Norjassa digitointia on tehty jo varsin paljon, mutta viel\u00e4 menee useita vuosia ennen kuin kaikki haluttu materiaali on k\u00e4sitelty. Tavoitteisiin kuuluu se, ett\u00e4 kaikesta paperilla tuotetusta materiaalista saataisiin tulevaisuudessa my\u00f6s digitaalinen versio, jolloin Norjan kansalliskirjastosta tulisi aidosti verkkokirjasto. T\u00e4m\u00e4 muutos vaatisi ty\u00f6prosessien muuttamista tukemaan uutta toimintaperiaatetta. Haasteena t\u00e4ss\u00e4 kokonaisuudessa on kolme asiaa: 1) digitaalinen saatavuus, 2) kuinka ihmiset saadaan k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n digitaalisia aineistoja ja 3) pit\u00e4\u00e4 lopettaa puhuminen digitaalisuudesta, koska kyseess\u00e4 on vain alusta, ei itse asia. Digitaaliseen aineistoon liittyy dilemma, jonka mukaan materiaalien helppo saatavuus verkossa saa ajattelemaan, ett\u00e4 kaikki mahdollinen on siell\u00e4 saatavilla. Todellisuudessa vain murto-osa erilaisista aineistoista on digitoitu ja saatavilla verkossa. T\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 kirjastolaisia tarvitaan kertomaan ihmisille siit\u00e4, mit\u00e4 he eiv\u00e4t tied\u00e4 edes olevan olemassa.<\/p>\n\n\n\n

Digitaalisen kulttuuriperinn\u00f6n portaaleista<\/h3>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4n ensimm\u00e4isen session teemana olivat digitaaliset palvelut. Riitta Peltonen (Kansalliskirjasto<\/a>) esitteli kansallista Finna.fi<\/a> -palvelua, joka on monipuolinen digitoitujen ja perinteisten materiaalinen hakuportaali kaikille kansalaisille. Tulevaisuudessa Finnan toivotaan edist\u00e4v\u00e4n erityisesti organisaatiorajat ylitt\u00e4v\u00e4\u00e4 luotettavien aineistojen ja materiaalien l\u00f6yt\u00e4mist\u00e4 ja hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 sek\u00e4 kaikille avointen aineistojen n\u00e4kyvyytt\u00e4. Tuula P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen (Kansalliskirjasto) kertoi Kansalliskirjaston digitoitujen aineistojen digi.kansalliskirjasto.fi<\/a> -palvelusta, digitointiprosessista, digitoitujen aineistojen k\u00e4ytt\u00f6liittym\u00e4st\u00e4 ja aineiston erilaisista digitointiformaateista. Palvelu huolehtii my\u00f6s digitaalisen kulttuuriperint\u00f6aineiston pysyv\u00e4iss\u00e4ilytyksest\u00e4. Palvelun tekij\u00e4noikeuden alaisia aineistoja voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 vapaakappalekirjastoissa erillisill\u00e4 ty\u00f6asemilla. It\u00e4-Suomen yliopiston kirjasto on yksi vapaakappalekirjastoista<\/a> ja molemmissa kampuskirjastoissa on ty\u00f6asemat kansallisten digitaalisten aineistojen k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 varten.<\/p>\n\n\n\n

Art\u00fcrs \u017doglas (Latvian kansalliskirjasto<\/a>) kertoi, kuinka Latvian kansalliskirjasto onnistui neuvottelemaan kahdessa viikossa kulttuuriministeri\u00f6n avustamana kansallisen tekij\u00e4noikeustoimiston (AKKA\/LAA<\/a>) kanssa maanlaajuisen sopimuksen kansalliskirjaston digitaalisen kirjaston avoimesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 COVID-pandemian alkaessa. Ennen pandemian alkamista tekij\u00e4noikeuden alaisia aineistoja pystyi k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vain Latvian yleisiss\u00e4 kirjastoissa. Avoimen k\u00e4yt\u00f6n alettua aineistojen k\u00e4ytt\u00f6 on pysyv\u00e4sti kaksinkertaistunut. Avoimesta k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 sovittujen korvausten maksamista varten kansalliskirjasto tallentaa anonymisoidut tarkat lokitiedot digitaalisen kirjaston k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Samaa tietoa on voitu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 laajasti my\u00f6s digitaalisen kirjaston aineistojen ja k\u00e4yt\u00f6n tutkimuksessa vuosina 2020\u20132021. Lis\u00e4ksi Latvian kansalliskirjasto on tutkinut sit\u00e4, mihin tarkoitukseen digitaalisen kirjaston aineistoja k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n. Mielenkiintoista on esim. se, ett\u00e4 aineistoista l\u00f6ytyv\u00e4\u00e4 faktatietoa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ratkaistaessa sosiaalisessa mediassa syntyneit\u00e4 kiistoja. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 neuvotellaan avoimen k\u00e4ytt\u00f6oikeuden jatkosta vuoden 2021 j\u00e4lkeen.<\/p>\n\n\n\n

British Library<\/bdo> – Kaukolainauspalvelut muutoksessa<\/h3>\n\n\n\n

Konferenssin nelj\u00e4s kutsuttu puhuja Andy Appleyard (British Library<\/a><\/bdo>) k\u00e4sitteli esityksess\u00e4\u00e4n kirjastojen keskin\u00e4ist\u00e4 lainausta. Pohjustuksena aiheeseen h\u00e4n totesi kirjastoilla olevan kaksi teht\u00e4v\u00e4\u00e4: aineistojen saatavuuden mahdollistaminen ja aineistojen s\u00e4ilytt\u00e4minen. British Library<\/bdo> pyrkii huolehtimaan n\u00e4ist\u00e4 teht\u00e4vist\u00e4 kolmen toimipisteens\u00e4 voimin: St. Pancras, Leeds<\/bdo> ja Boston Spa. N\u00e4ist\u00e4 kolmesta St. Pancras<\/bdo> Lontoossa on omistettu tieteelliselle tutkimukselle ja oppimiselle, Leeds puolestaan palvelee Pohjois-Englannin n. 11 milj. asukasta ja Boston Spassa Yorkshiress\u00e4 on k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 n. seitsem\u00e4n miljoonaa dokumenttia k\u00e4sitt\u00e4v\u00e4 kansalliskokoelma. Viimeksi mainittua Boston Span kokonaisuutta uusitaan parhaillaan ja t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 British Library<\/bdo> on asettanut yhdeksi tavoitteekseen hiilineutraliuden, miss\u00e4 se onkin onnistunut varsin hyvin: Boston Span vuoden 2010 lukemasta 300 kgCO2<\/sub>\/m2<\/sup> on p\u00e4\u00e4sty vuoteen 2021 menness\u00e4 alle 10 kgCO2<\/sub>\/m2<\/sup> \u2013 vuoden 2025 tavoite on siis py\u00f6re\u00e4 nolla. Yhten\u00e4 haasteena Boston Spassa on logistiikka: kuinka valtaisa kansalliskokoelma saadaan siirretty\u00e4 sille rakennettavaan uudisrakennukseen sek\u00e4 miten tulevaisuudessa haluttu dokumentti l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n kokoelmasta. Yhten\u00e4 tavoitteena onkin se, ett\u00e4 Britannian henkinen perint\u00f6 saadaan kaikkien saataville niin tutkimukseen, inspiraatioon kuin nautintoonkin.<\/p>\n\n\n\n

Uusia tapoja kaukolainaukseen<\/h3>\n\n\n\n

Useissa maissa kehitet\u00e4\u00e4n asiakasyst\u00e4v\u00e4llist\u00e4 aineistonv\u00e4lityst\u00e4 kaukopalvelun tarpeisiin, kuten Frida Leijon Lundqvist Tukholman yliopiston kirjastosta kertoi projektissa kehitetyst\u00e4 yhteisest\u00e4 hankinta- ja kaukolainatilauslomakkeesta. Helsingin yliopiston kirjaston Elina K\u00e4h\u00f6 ja Juha Lepp\u00e4m\u00e4ki puolestaan esitteliv\u00e4t Alma- ja Primo-kirjastoj\u00e4rjestelm\u00e4n kautta j\u00e4rjestetty\u00e4 kaukopalvelutilausta. T\u00e4t\u00e4 mallia harkitaan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notettavaksi my\u00f6s muissa Alma-kirjastoissa Suomessa, mukaan lukien It\u00e4-Suomen yliopiston kirjasto.<\/p>\n\n\n\n

Avoin tiede akateemisissa kirjastoissa<\/h3>\n\n\n\n

Konferenssin viimeisen session aloitti Arja Tuuliniemi (FinELib<\/a>), jolla oli aiheenaan Transformatiiviset sopimukset \u2013 tie t\u00e4ysin avoimeen saatavuuteen. Transformatiivinen sopimus on v\u00e4liaikainen tapa saada lehdet siirtym\u00e4\u00e4n OA-lehdiksi ja siirt\u00e4\u00e4 lehtien tilausmaksuja avoimeen julkaisuun. Syit\u00e4 t\u00e4llaiseen menettelyyn on ensiksi se, ett\u00e4 tutkimustulosten tulisi olla avoimia kaikille. Toiseksi pyrit\u00e4\u00e4n kiihdytt\u00e4m\u00e4\u00e4n siirtym\u00e4\u00e4 avoimeen saatavuuteen, mahdollistamaan v\u00e4lit\u00f6n avoin saatavuus sek\u00e4 rajoittamaan kuluja ja p\u00e4\u00e4sem\u00e4\u00e4n eroon kaksinkertaisesta rahastuksesta. Lis\u00e4ksi esiteltiin t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 saatuja tuloksia sek\u00e4 pohdittiin, mik\u00e4 tilanne mahtaa olla vuonna 2024 FinELib:ssa teht\u00e4v\u00e4n transformatiivisten sopimusten vaikutusten arvioinnin aikaan.<\/p>\n\n\n\n

Session toisen esityksen puhujat olivat Lise Baltzer ja Michael Svendsen Royal Danish Library<\/bdo><\/a>\u2019sta. Heid\u00e4n aiheenaan oli Supporting the implementation of Open Science, perspectives from the Royal Danish Library<\/bdo>. Aluksi he kertoivat avoimen tieteen edist\u00e4miseen satsatuista henkil\u00f6resursseista sek\u00e4 prosessista, jolla asiaa on edistetty, ja kuinka K\u00f6\u00f6penhaminan yliopiston kirjasto pyrkii edist\u00e4m\u00e4\u00e4n avointa tiedett\u00e4. Lis\u00e4ksi kuulijoille esiteltiin avoimen tieteen elinkaari monine vaiheineen ja kirjaston antama tuki kullekin vaiheelle. Lopuksi he esitteliv\u00e4t Tanskan kansallisen strategian avoimelle saatavuudelle. Strategian tavoitteena on se, ett\u00e4 vuodesta 2025 alkaen kaikilla tanskalaisilla on esteet\u00f6n digitaalinen p\u00e4\u00e4sy kaikkiin julkisten viranomaisten ja\/tai yksityisten s\u00e4\u00e4ti\u00f6iden rahoittamiin, tanskalaisten tutkimuslaitosten tekemiin artikkeleihin korkeintaan 12 kuukauden embargolla. Tavoitteen toteutumisen seurantaan heill\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n vuonna 2016 luotu barometri, jonka avulla he seuraavat avoimuuden toteutumisastetta.<\/p>\n\n\n\n

Lopuksi<\/h2>\n\n\n\n

Konferenssin esitysten ja keskusteluiden perusteella voidaan todeta, ett\u00e4 ongelmat ja pohdinnat ovat  hyvin samansuuntaisia eri maissa. E-aineistojen lainaaminen on toistaiseksi vaihtelevasti s\u00e4\u00e4nnelty\u00e4 ja siksi toteutettavissa korkeintaan kansallisella tasolla. Keskusteltiin paljon kirjastojen roolista luotettavan tiedon\/aineistojen v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4n\u00e4. Kirjastoilla on yh\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mpi rooli ihmisten ohjaamisessa luotettavan tiedon l\u00e4hteille, olipa se miss\u00e4 muodossa tahansa.<\/p>\n\n\n\n

Kirjastoalan muutos on meneill\u00e4\u00e4n kaikkialla \u2013 meid\u00e4n on opittava katsomaan asioita uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, jotta saavutamme uudet visiomme. Konferenssin loppuyhteenvedossa nousi esille muutamia avainasioita, joista ensimm\u00e4isen\u00e4 mainittiin toimien n\u00e4kyvyys, jolla lis\u00e4t\u00e4\u00e4n yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 ja asiakkaiden luottamusta siihen, ett\u00e4 kirjastojen digitaaliset kokoelmat ovat yht\u00e4 luotettavia kuin perinteiset kokoelmat. Toisena avainasiana tuotiin esille kirjastovirkailijan rooli \u2013 mik\u00e4 se on: opas, navigoija, v\u00e4lineiden k\u00e4yt\u00f6n ammattilainen sek\u00e4 reitin etsij\u00e4, joka johdattaa asiakkaan avoimen tieteen l\u00e4hteille. T\u00e4rkeimm\u00e4ksi avainasiaksi nostettiin yhteisty\u00f6 kaikkien osapuolten kesken. Kaikkiaan esitykset antoivat ajattelemisen aihetta sek\u00e4 synnyttiv\u00e4t uusia ideoita, joiden ty\u00f6st\u00e4misen parissa on hyv\u00e4 jatkaa eteenp\u00e4in.<\/p>\n\n\n\n

\"NordILL-
The 14th Nordic Re\u00adsource Shar\u00ading, Ref\u00ader\u00adence and Col\u00adlec\u00adtion Man\u00adage\u00adment Conference. 25-26 Oc\u00adto\u00adber 2021, Helsinki. Em\u00adpower\u00ading know\u00adledge \u2013 Ac\u00adcel\u00ader\u00adat\u00ading ac\u00adcess.<\/bdo><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

NordILL 2021 – Inter-library Loaning<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

Information and the way we are supplied with it are changing, and the need to have information immediately available in an electronic format has become very common. Is information available to everyone after all, and what is the role of libraries in distributing information?<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The biennial NordILL conference on Nordic resource sharing, reference and collection management was held online on 25\u201326 October 2021 in Helsinki. This time, the conference\u2019s theme was \u2018Empowering knowledge \u2013 Accelerating access.\u2019 The conference featured a summary of current developments in the library sectors as well as in the Nordic and Baltic countries. Four speakers were invited to address the conference: Peter Collins, Director of Resource Sharing at OCLC; Barbara Lison, IFLA President; Aslak S. Myhre, National Librarian at the National Library of Norway; and Andy Appleyard, Head of Operations (North) at the British Library. In addition to the above, 21 speakers from seven different countries gave talks at the conference.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Day 1<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

The conference was opened by national librarian of the National Library of Finland Cecilia af Forselles, after which the day\u2019s programme included two invited speakers and three sessions with presentations. The day finished with slam poetry by<\/bdo> Kasper Salonen.<\/p>\n\n\n\n

Current matters at IFLA and e-book loans<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

In her talk, IFLA<\/a> (International Federation of Library Associations) President Barbara Lison elaborated on the federation\u2019s activities and future outlines. IFLA\u2019s goal is to strengthen the impact of libraries on society worldwide and further professional competence in the library sector.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The other talks of the morning focused on including e-books in library collections and making them available to customers. The shared challenge in these projects has proved to be working together with publishers. On the other hand, the global COVID-19 pandemic accelerated the implementation and success of e-materials in libraries. The discussions highlighted various projects aimed at digitising old materials and the need to preserve printed materials and keep them readily available.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Virva Nousiainen-Hiiri (Helsinki City Library<\/a>) presented the Digimedia service concept project. It is aimed at enabling equal and seamless access to the electronic materials of public libraries. The objective is to create a one-stop e-library that offers easy access to the e-material of libraries equally to all Finns regardless of where they live.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Mikkel Christoffersen (eReolen<\/a>) presented the Danish eReolen service<\/a>. It is an advanced general library e-portal including material in nearly all formats. The service is extremely popular in Denmark and the number of users is quite high in proportion to the population. He also touched on the general competition libraries are engaged in for people\u2019s time.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

To end the session, Trygve Kikut (Vestfold and Telemark County Library<\/a>) presented a Norwegian project on digitising old materials. The objective of this project is to harmonise the availability of e-materials under one portal and digitise printed materials as comprehensively as possible for the use of all Norwegians.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The future of printed material and OA journals<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

The afternoon was started by Peter Collins (Online Computer Library Center<\/a>, OCLC) who discussed the future of printed material in the digital world.\u00a0 He also talked about how the pandemic has changed operating methods and how e-materials have become more common \u2013 the use of e-materials has increased significantly during the COVID-19 pandemic. On the other hand, the traditional format also has its users. Current technology enables quick and easy access to different materials to everyone with the help of smartphones, and libraries play an important role in finding the correct information.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Sofie Wennstr\u00f6m (the National Library of Sweden<\/a>) presented the Publicera service (Publicera.kb.se<\/a>), which was published this year. The service is maintained by the National Library of Sweden\u00a0for Swedish open access scientific journals. This service and other services described during this session are based on the Open Journal Systems (OJS) platform, which is free software for managing peer-reviewed academic journals. A council consisting of representatives of interest groups (financiers, universities and publications) manages the platform. The service piloted three journals and aims to be indexed in the DOAJ<\/a> service (Directory of Open Access Journals).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Antti-Jussi Nyg\u00e5rd (the Federation of Finnish Learned Societies<\/a>, TSV) presented the Finnish Journal.fi<\/a> service that was implemented in 2017 and is managed by the TSV. Currently, the service contains 110 journals and approximately 57,000 articles. The primary objective of the service is to reduce the cost of publishing open access journals in Finland. Edition.fi<\/a>, a similar service intended for Finnish monographs and edited volumes, was published this year.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Jeroen Sondervan (Utrecht University<\/a>) talked about the Dutch\u00a0Openjournals.nl<\/a> service that was implemented in January 2021. The service is maintained by the Royal Netherlands Academy of Arts and Sciences and currently contains 12 journals. The service aims to be indexed in the DOAJ service.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Jesper Boserup Thestrup (Royal Danish Library<\/a>) presented the Danish tidsskrift.dk<\/a> service that was already established in 2007. The service is maintained by the Royal Danish Library and currently provides access to 174 journals, 130 of which are active. Future objectives for the service include an improved connection with public libraries, improved findability of materials, closer cooperation with interest groups and inclusion in the DOAJ and OpenAIRE<\/a> (a European Open Access infrastructure) services.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

New services for sharing materials<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

The last session of the day featured Anne Koivisto (Jyv\u00e4skyl\u00e4 Main Library<\/a>), Olga Gorbunova (the National Library of Russia<\/a>), Riin Olonen (the National Library of Estonia<\/a>) and Lovisa Karlsson Kjellin and Tobias Willstedt (the National Library of Sweden<\/a>).<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Anne Koivisto talked about the \u2018Shokkiuutinen\u2019 (shocking news) project aimed at developing the activities of cultural operators in Jyv\u00e4skyl\u00e4, including the main library. In her presentation, she paid special attention to the subprojects VATI and ATTE, which are inter-library loaning cooperation projects with strong participation from the National Repository Library, for example. The VATI subproject aims at making the collections of the National Repository Library easily available to customers of the Jyv\u00e4skyl\u00e4 Main Library \u2013 a specific goal is to create a similar status for materials from the National Repository Library as the materials in Keski-Finna with all the functions offered to customers. The ATTE subproject, in turn, aims at creating a national inter-library loaning service that works on any platform with the National Repository Library and the National Library of Finland as significant parts of the service.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Olga Gorbunova presented the collections of the National Library of Russia, which include e.g. a digital library with some material available to anyone anywhere in the world. In addition to this, the ILL department of the National Library also offers inter-library loans as e-materials and book loans to both libraries and private individuals all over Russia. Other institutions, such as museums and research centres, can also use the services of the National Library. In terms of Russian libraries, the service is contract-based, whereas foreign libraries are served through the IFLA Voucher Scheme. A few dozen inter-library loan requests and a few hundred e-material requests are made from abroad each year.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The third speaker in this session was Riin Olonen, who talked about a new service being developed by the National Library of Estonia, Books on the Move, which is a national inter-library loaning service covering the whole of Estonia. The objective is to enable book loans from all Estonian libraries as of summer 2022 regardless of which library a book is located in or where in Estonia the customer happens to be. According to a user survey conducted in April 2021, the project has received widespread interest and most of the respondents would be willing to pay for this service.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The last speakers of the session, Lovisa Karlsson Kjellin and Tobias Willstedt, presented the Bl\u00e4ddra service, which offers free access to books written in the national official languages of Sweden (Finnish, Yiddish, Me\u00e4nkieli, Romany and S\u00e1mi). The Bl\u00e4ddra service is part of a greater entity in which public libraries pay special attention to national minorities. An application serving recreational readers in their own mother tongue is in the works \u2013 the app currently only offers material in the Romany (41 titles) and S\u00e1mi languages (30 titles). At the moment, the application can only be used to read e-books, but users have wished for audio books, as well.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Day 2<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

The second day of the conference was opened by the Director of the National Repository Library Johanna Vesterinen and Deputy Library Director of the National Library of Finland Liisa Savolainen. The rest of the day consisted of two invited speakers and three sessions.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

On digitalisation and culture<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

They were followed by a third invited speaker, Aslak Sira Myhre (National Library of Norway<\/a>), talking about digitalisation and culture. He prefaced his talk with the cultural past of Norway, focusing on how works should also be preserved in the future. If we move on to digital materials, as has been predicted, we are faced with an immense digitisation task to make physical collections available. Digitisation is far along in Norway, but it will still take several years to process all the desired material. One of the objectives is to create a digital version of all printed material in the future, making the National Library of Norway a true online library. This change would require changing work processes to support the new operational principle. This project has three challenges: 1) digital availability, 2) making people use digital materials and 3) stopping the use of the word \u2018digital,\u2019 because it only refers to the platform, not digital materials. The dilemma with digital materials is that easy availability of materials online will lead people to think that all material is available online. In reality, only a fraction of different materials has been digitised and made available online. This is why library employees are needed to refer people to materials that they are unaware of.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

On portals of digital cultural heritage<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

The theme of the first session of the day was digital services. Riitta Peltonen (the National Library of Finland<\/a>) presented the national Finna.fi<\/a> service, which is a versatile search portal for digital and traditional material for all citizens. In the future, Finna is expected to promote finding and utilising reliable sources and materials across organisational borders and the visibility of materials open to the public. Tuula P\u00e4\u00e4kk\u00f6nen (the National Library of Finland) talked about the digi.kansalliskirjasto.fi<\/a> service for the digitised material of the National Library of Finland, the digitisation process, the user interface for digitised material and the various digitisation formats used on the materials. The service has also been tasked with the permanent storage of digital cultural heritage material. The copyrighted material in the service can be used on separate work stations in legal deposit libraries. The University of Eastern Finland Library is one of the legal deposit libraries<\/a> in Finland and both campus libraries have work stations for using national digital materials.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Art\u00fcrs \u017doglas (the National Library of Latvia<\/a>) talked about how the National Library of Latvia was able to negotiate a national agreement on open access to the digital material of the national library at the start of the COVID-19 pandemic with the Copyright and Communication Consulting Agency \/ Latvian Authors Association (AKKA\/LAA<\/a>) in just two weeks with the help of the Ministry of Culture. Before the pandemic, copyrighted material could only be used in public libraries in Latvia. Since access was opened, the use of the materials has doubled permanently. In order to pay the agreed reimbursements for open access, the national library records precise, anonymised log data on the use of the digital library. This same information has been comprehensively utilised in research on digital library materials and use in 2020\u20132021. The National Library of Latvia has also examined the purposes for which the digital material is used. Interestingly, facts in the materials are used to resolve disputes on social media, for example. Negotiations for continuing the open access beyond 2021 are under way.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The British Library \u2013 Changing inter-library loans<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

The fourth invited speaker at the conference, Andy Appleyard (British Library<\/a>), discussed inter-library loans in his presentation. He prefaced the subject by stating that libraries have two tasks: enabling access to materials and storing materials. The British Library strives to ensure that these tasks are carried out in its three locations: St. Pancras, Leeds and Boston Spa. Of the three, St. Pancras in London is dedicated to scientific research and learning, whereas Leeds serves the approximately 11 million residents of northern England, and Boston Spa in Yorkshire houses the national collection consisting of roughly seven million documents. The latter Boston Spa entity is currently being renewed and the British Library has set a goal of carbon neutrality for the project, which has been quite successful: Boston Spa\u2019s 300 kgCO2<\/sub>\/m2<\/sup> in 2010 was reduced to less than 10 kgCO2<\/sub>\/m2<\/sup> by 2021 \u2013 the objective for 2025 is zero. One of the challenges at Boston Spa is logistics: how can the immense national collection be moved to the new building built for it and how can specific documents be found in the collection in the future. Indeed, one of the goals is to make immaterial British heritage available to everyone for the purposes of research, inspiration and enjoyment.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

New methods of inter-library loaning<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

Several countries are developing customer-friendly material brokering methods for the use of inter-library loans, as explained by Frida Leijon Lundqvist from Stockholm University Library, discussing the shared procurement and inter-library loaning form developed in the project. Elina K\u00e4h\u00f6 and Juha Lepp\u00e4m\u00e4ki from Helsinki University Library, in turn, presented inter-library loaning orders arranged through the Alma and Primo library systems. There are talks of also implementing this model in other Alma libraries in Finland, including the University of Eastern Finland Library.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Open science in academic libraries<\/bdo><\/h3>\n\n\n\n

The last session of the conference was kicked off by Arja Tuuliniemi (FinELib<\/a>) with her presentation on transformative agreement \u2013 a road to fully open access. Transformative agreement is a way of making journals temporarily available as OA journals and allocate journal subscription fees to open publishing. Firstly, this is done to make research results available to everyone. Secondly, this aims to accelerate the transition to open access, enable immediate open access and limit costs and eliminate double payment. The presentation also included results received thus far and discussed possible scenarios for 2024 when the impact of the transformative agreements in FinELib will be evaluated.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The second presentation of the session was given by Lise Baltzer and Michael Svendsen from the Royal Danish Library<\/a>. Their theme was \u2018Supporting the implementation of Open Science, perspectives from the Royal Danish Library\u2019.They started by telling us about the human resources invested in promoting open science and the process of promoting the issue, and how Copenhagen University Library strives to promote open science. The audience were also presented with the life cycle of open science with all of its phases along with the library\u2019s support in each phase. Finally, they presented the Danish national strategy on open availability. The strategy aims at ensuring that as of 2025, all Danes have unobstructed digital access to all articles funded by authorities and\/or private foundations and created by Danish research institutions with a maximum embargo of 12 months. They employ a barometer created in 2016 to monitor the progress and level of openness.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Conclusion<\/bdo><\/h2>\n\n\n\n

Based on the presentations and discussions at the conference, it can be stated that different countries are faced with very similar issues and debates. The regulations concerning loaning e-materials vary greatly for the time being, resulting in loaning only being possible on a national level, at most. The role of libraries in brokering and storing reliable information\/materials generated plenty of discussion. Libraries play an increasingly important role in guiding people to sources of reliable information, no matter the format.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

The change in the library sector can be seen all over \u2013 we must learn to look at things from a new perspective to be able to realise our new visions. Some key issues were highlighted in the closing summary of the conference, the first of which was the visibility of the measures increasing mutual understanding and customer trust in the fact that the digital collections of libraries are as trustworthy as traditional collections. Another key point was the role of the library employee \u2013 what is it: guide, navigator, tool expert or route-finder who leads the customer to the source of open science? Cooperation between all the parties was highlighted as the most important issue. Overall, the presentations provided plenty of food for thought and generated new ideas that we can now take and further develop.<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Tero Heiskanen, Tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor<\/bdo>
Liisa Tervonen, Tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor<\/bdo>
Asiakaspalvelut | Customer services<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Harri Kalinen, Tietoasiantuntija | Information Specialist<\/bdo>
Marja Kuittinen, Tietoasiantuntija | Information Specialist<\/bdo>
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services<\/bdo><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

(Please, scroll down to read in English) Tieto toimitustapoineen muuttuu ja on hyvin tavallista, ett\u00e4 tiedon olisi oltava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatavilla s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 julkaisuna. Onko se kuitenkaan kaikkien saatavilla, ja mik\u00e4 on kirjastojen rooli sen jakelussa? Joka toinen vuosi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 pohjoismainen aineistojen yhteisk\u00e4yt\u00f6n ja kokoelmaty\u00f6n NordILL-konferenssi pidettiin 25.-26.10.2021 verkossa Helsingist\u00e4 k\u00e4sin. Konferenssin teemana oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u201dEm\u00adpower\u00ading […]<\/p>\n","protected":false},"author":72,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[410,7],"tags":[1341,639,1405,142,165,216],"class_list":["post-14032","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ajankohtaista","category-matkakertomukset","tag-avoin-saatavuus","tag-conferences","tag-inter-library-loan","tag-kaukopalvelu","tag-konferenssit","tag-open-access"],"acf":[],"yoast_head":"\nNordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"(Please, scroll down to read in English) Tieto toimitustapoineen muuttuu ja on hyvin tavallista, ett\u00e4 tiedon olisi oltava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatavilla s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 julkaisuna. Onko se kuitenkaan kaikkien saatavilla, ja mik\u00e4 on kirjastojen rooli sen jakelussa? Joka toinen vuosi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 pohjoismainen aineistojen yhteisk\u00e4yt\u00f6n ja kokoelmaty\u00f6n NordILL-konferenssi pidettiin 25.-26.10.2021 verkossa Helsingist\u00e4 k\u00e4sin. Konferenssin teemana oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u201dEm\u00adpower\u00ading […]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"UEF Library\" \/>\n<meta property=\"article:publisher\" content=\"https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2021-11-25T04:00:55+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2026-01-20T09:47:07+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"1348\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"655\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/png\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:creator\" content=\"@ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:site\" content=\"@ueflibrary\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"ueflibrary\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"30 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\/\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\"},\"author\":{\"name\":\"ueflibrary\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3\"},\"headline\":\"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning\",\"datePublished\":\"2021-11-25T04:00:55+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-20T09:47:07+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\"},\"wordCount\":5069,\"commentCount\":0,\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png\",\"keywords\":[\"avoin saatavuus\",\"conferences\",\"inter-library loan\",\"kaukopalvelu\",\"konferenssit\",\"Open Access\"],\"articleSection\":[\"Ajankohtaista | News\",\"Konferenssi- ja seminaariraportit | Conference and seminar reports\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\",\"name\":\"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png\",\"datePublished\":\"2021-11-25T04:00:55+00:00\",\"dateModified\":\"2026-01-20T09:47:07+00:00\",\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png\",\"width\":1348,\"height\":655,\"caption\":\"The 14th Nordic Re\u00adsource Shar\u00ading, Ref\u00ader\u00adence and Col\u00adlec\u00adtion Man\u00adage\u00adment Conference. 25-26 Oc\u00adto\u00adber 2021, Helsinki. Em\u00adpower\u00ading know\u00adledge \u2013 Ac\u00adcel\u00ader\u00adat\u00ading ac\u00adcess.\"},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/\",\"name\":\"UEF Library\",\"description\":\"Open science for open minds\",\"publisher\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization\"},\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Organization\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization\",\"name\":\"UEF Library\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/\",\"logo\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png\",\"contentUrl\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png\",\"width\":300,\"height\":300,\"caption\":\"UEF Library\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/\"},\"sameAs\":[\"https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary\",\"https:\/\/x.com\/ueflibrary\",\"https:\/\/www.instagram.com\/ueflibrary\/\",\"https:\/\/www.youtube.com\/user\/UEFLibrary\"]},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3\",\"name\":\"ueflibrary\",\"image\":{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/image\/\",\"url\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g\",\"contentUrl\":\"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g\",\"caption\":\"ueflibrary\"},\"description\":\"The UEF Library is a public academic library offering state-of-the-art library and information services especially for the university's staff members and students. However, the library is also open to everyone else who is seeking information. The UEF Library campus libraries are in Joensuu, Kuopio and Savonlinna, and in the Kuopio there is also the KUH Medical Library. The electronic collections can be accessed also off-campus by UEF staff and students.\",\"sameAs\":[\"http:\/\/www.uef.fi\/en\/web\/kirjasto\"],\"url\":\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/author\/ueflibrary\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library","og_description":"(Please, scroll down to read in English) Tieto toimitustapoineen muuttuu ja on hyvin tavallista, ett\u00e4 tiedon olisi oltava v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti saatavilla s\u00e4hk\u00f6isen\u00e4 julkaisuna. Onko se kuitenkaan kaikkien saatavilla, ja mik\u00e4 on kirjastojen rooli sen jakelussa? Joka toinen vuosi j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4 pohjoismainen aineistojen yhteisk\u00e4yt\u00f6n ja kokoelmaty\u00f6n NordILL-konferenssi pidettiin 25.-26.10.2021 verkossa Helsingist\u00e4 k\u00e4sin. Konferenssin teemana oli t\u00e4ll\u00e4 kertaa \u201dEm\u00adpower\u00ading […]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/","og_site_name":"UEF Library","article_publisher":"https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary","article_published_time":"2021-11-25T04:00:55+00:00","article_modified_time":"2026-01-20T09:47:07+00:00","og_image":[{"width":1348,"height":655,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png","type":"image\/png"}],"author":"ueflibrary","twitter_card":"summary_large_image","twitter_creator":"@ueflibrary","twitter_site":"@ueflibrary","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"ueflibrary","Arvioitu lukuaika":"30 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/"},"author":{"name":"ueflibrary","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3"},"headline":"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning","datePublished":"2021-11-25T04:00:55+00:00","dateModified":"2026-01-20T09:47:07+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/"},"wordCount":5069,"commentCount":0,"publisher":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png","keywords":["avoin saatavuus","conferences","inter-library loan","kaukopalvelu","konferenssit","Open Access"],"articleSection":["Ajankohtaista | News","Konferenssi- ja seminaariraportit | Conference and seminar reports"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/","name":"NordILL 2021 \u2013 Kaukolainausta | NordILL 2021 \u2013 Inter-library Loaning | UEF Library","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png","datePublished":"2021-11-25T04:00:55+00:00","dateModified":"2026-01-20T09:47:07+00:00","inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/nordill-2021-kaukolainausta-nordill-2021-inter-library-loaning\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2021\/11\/Nordill.png","width":1348,"height":655,"caption":"The 14th Nordic Re\u00adsource Shar\u00ading, Ref\u00ader\u00adence and Col\u00adlec\u00adtion Man\u00adage\u00adment Conference. 25-26 Oc\u00adto\u00adber 2021, Helsinki. Em\u00adpower\u00ading know\u00adledge \u2013 Ac\u00adcel\u00ader\u00adat\u00ading ac\u00adcess."},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/","name":"UEF Library","description":"Open science for open minds","publisher":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization"},"potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Organization","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#organization","name":"UEF Library","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/","logo":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-content\/uploads\/sites\/18\/2018\/04\/Logo-kirjasto.png","width":300,"height":300,"caption":"UEF Library"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/logo\/image\/"},"sameAs":["https:\/\/www.facebook.com\/ueflibrary","https:\/\/x.com\/ueflibrary","https:\/\/www.instagram.com\/ueflibrary\/","https:\/\/www.youtube.com\/user\/UEFLibrary"]},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/a8e211011f90578da5fdd0c5aacfeee3","name":"ueflibrary","image":{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/#\/schema\/person\/image\/","url":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g","contentUrl":"https:\/\/secure.gravatar.com\/avatar\/1c4267db9d0c1de64a30db93f9480cb1dc4a079fcec0109e406050c596cb2ca7?s=96&d=blank&r=g","caption":"ueflibrary"},"description":"The UEF Library is a public academic library offering state-of-the-art library and information services especially for the university's staff members and students. However, the library is also open to everyone else who is seeking information. The UEF Library campus libraries are in Joensuu, Kuopio and Savonlinna, and in the Kuopio there is also the KUH Medical Library. The electronic collections can be accessed also off-campus by UEF staff and students.","sameAs":["http:\/\/www.uef.fi\/en\/web\/kirjasto"],"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/author\/ueflibrary\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14032","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/users\/72"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=14032"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14032\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":25358,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/14032\/revisions\/25358"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=14032"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=14032"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=14032"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}