{"id":12897,"date":"2021-07-01T08:06:22","date_gmt":"2021-07-01T06:06:22","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/?p=12897"},"modified":"2026-02-18T13:49:26","modified_gmt":"2026-02-18T11:49:26","slug":"liber-2021-online-muistiinpanoja-notes-about-liber-2021-online","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflibrary\/liber-2021-online-muistiinpanoja-notes-about-liber-2021-online\/","title":{"rendered":"LIBER 2021 Online -muistiinpanoja | Notes about LIBER 2021 Online"},"content":{"rendered":"\n

(Please, scroll down to read in English.)<\/bdo><\/p>\n\n\n\n

Viideskymmenes LIBER-konferenssi j\u00e4rjestettiin maksuttomana verkossa 23.-25.6.2021. Juhlavuoden tapahtuman organisoijana oli LIBER<\/a>in (Ligue des Biblioth\u00e8ques Europ\u00e9ennes de Recherche<\/bdo> \u2013 Association of European Research Libraries<\/bdo>) lis\u00e4ksi Belgradin yliopiston kirjasto. Vain yksi meist\u00e4 osallistui konferenssin kolmanteen p\u00e4iv\u00e4\u00e4n, joka osui juhannusaatolle.<\/p>\n\n\n\n

Ohjelmassa, joka kattoi avoimen tieteen teemoja monesta n\u00e4k\u00f6kulmasta, oli monentyyppisi\u00e4 esityksi\u00e4, joista osa oli kaikille yhteisi\u00e4 (plenary) ja osa rinnakkaisia (parallel).<\/p>\n\n\n\n

Avaussession moderoi Astrid Verheusen (LIBERin toiminnanjohtaja) ja konferenssin avasi Danijela Vanusic (kulttuuriperinn\u00f6n ja digitalisoinnin apulaisministeri, Serbian kulttuuri- ja mediaministeri\u00f6). Avajaisissa puhuivat Julien Roche (Lillen yliopiston kirjaston ja oppimiskeskuksen johtaja) ja LIBERin puheenjohtaja Jeannette Frey (kirjastonjohtaja, BCU Lausanne). Avajaisessioon kuului my\u00f6s entisten LIBER-presidenttien videotervehdys<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4 1 – Poimintoja<\/h2>\n\n\n\n

Ensimm\u00e4inen keynote-puhuja pohti digitaalisten kirjastojen tulevaisuutta (Toma Tasovac – Digital Libraries: The Next Frontier<\/bdo>) peilaten klassista k\u00e4sityst\u00e4 kirjastosta nykyiseen kehitykseen, jossa perinteinen teksti ja kuva eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 muodostakaan staatista kokonaisuutta vaan toimivat palveluina ja vuorovaikutteisina menetelmin\u00e4. Esitys k\u00e4sitteli digitaalisia kirjastoja ty\u00f6kalujen ja ominaisuuksien joukkona, jota k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tekstiresurssien paikantamiseen, hakemiseen ja hy\u00f6dynt\u00e4miseen – erityisesti pohdittiin, mit\u00e4 tekstiresurssien hy\u00f6dynt\u00e4minen tarkoittaa digitaalisten humanististen tieteenalojen n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna. Erityisen\u00e4 arvona n\u00e4htiin, ett\u00e4 digitaalisten kirjastojen on mahdollista tuottaa palveluita, joihin voidaan yhdist\u00e4\u00e4 muita palveluita tai tuottaa niiden avulla kokonaan uusia dynaamisia sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 tietoja rikastamalla. Digitaalinen tieteellinen ty\u00f6 tapahtuu muuallakin kuin kirjastossa ja digitaaliset tutkimustuotokset ovat muutakin kuin lehtiartikkeleita tai tieteellisi\u00e4 monografioita. T\u00e4m\u00e4 voi mullistaa my\u00f6s viittauskulttuuria, koska pelk\u00e4t pysyv\u00e4t tunnisteet eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 riit\u00e4 dynaamisiin kokonaisuuksiin viittaamiseksi tai niiden t\u00e4ytyy kehitty\u00e4 hienojakoisempaan tarpeeseen.<\/p>\n\n\n\n

Ohjelmistot ja data (Sessio #3)<\/h3>\n\n\n\n

Ohjelmistojen ja datan kanssa ty\u00f6skentely\u00e4 k\u00e4sittelev\u00e4 sessio (Working with Software & Data<\/bdo>) keskittyi kolmessa esityksess\u00e4\u00e4n hahmottelemaan tutkijoiden ja kirjastojen mahdollisuuksiin k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 FAIR-tietoa ja avointa tietoa. Barbara McGillivray, Nicolas Larrousse ja Daan Broeder keskustelivat siit\u00e4, millainen rooli dataviittauksilla ja datan julkaisemisella voisi olla toisaalta tutkijoiden ja kirjastojen synergiassa ja toisaalta yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden uusien tutkimustapojen muotoilussa. Lis\u00e4ksi keskusteltiin siit\u00e4, miten kirjastot voisivat saada datan ja datajulkaisut helposti saataville, miten kirjaston henkil\u00f6kunta voisi toimia opiskelijoiden ja tutkijoiden kouluttajana parhaiden k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6jen suhteen sek\u00e4 miten datakokoelmat saataisiin parhaiten kuratoitua vastaamaan yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tarpeita.<\/p>\n\n\n\n

Session toisessa esityksess\u00e4 Katie Wilson esitteli Curtin Open Knowledge Initiative<\/bdo> (COKI) -hanketta, joka tutkii ja jakaa julkisesti saatavilla olevaa tietoa, analyyseja, oivalluksia ja ohjelmistokoodia lis\u00e4t\u00e4kseen ymm\u00e4rryst\u00e4 institutionaalisen tutkimusty\u00f6n tuloksellisuudesta ja edistymisest\u00e4 kohti avoimen osaamisen instituutioita. Projektin esittelyn lis\u00e4ksi kerrottiin erityisesti siit\u00e4, miten yhteisty\u00f6 kirjastojen kanssa voi parantaa institutionaalista ymm\u00e4rryst\u00e4 avoimen tutkimuksen tuotannosta, suorituskyvyst\u00e4 ja vaihtoehdoista avoimen tiet\u00e4myksen oppilaitosten toteuttamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Kolmannessa esityksess\u00e4 Neil Philippe Chue Hong k\u00e4sitteli ohjelmistojen merkityksen tunnistamista sek\u00e4 sit\u00e4, miten kirjastot voisivat auttaa tutkijoita ohjelmistoviittausten omaksumisessa. Esill\u00e4 oli ajatus, kuinka tutkimuskirjastot voisivat tehd\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 oman talon ohjelmistotuotannon ja tietojenk\u00e4sittelyn tutkimusryhmien kanssa ja n\u00e4in tarjota nykyist\u00e4 laajempaa tukea avoimelle tutkimukselle, FAIR-tutkimukselle, toistettavuudelle sek\u00e4 ohjelmistojen s\u00e4ilymiselle.<\/p>\n\n\n\n

Avoin saatavuus – monimuotoisuus ja inkluusio (Sessio #4)<\/h3>\n\n\n\n

Avointa saatavuutta monimuotoisuuden ja sis\u00e4llytt\u00e4misen n\u00e4k\u00f6kulmista k\u00e4sitelleess\u00e4 sessiossa (Open Access: a Case for Diversity and Inclusion<\/bdo>) oli kolme esityst\u00e4. Henk van den Hoogen ja Timon Oefelein kertoivat Alankomaissa yliopistojen yhdistyksen (VSNU), tiedekirjastojen ja Springer Naturen yhteishankkeen kyselytuloksista liittyen kest\u00e4v\u00e4n kehityksen tavoitteisiin kytkeytyv\u00e4\u00e4n tutkimukseen sek\u00e4 avointen ja ei-avointen julkaisujen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Otsikon ”Societal impact and open research: results of a joint partner investigation<\/bdo>” alla he puhuivat 1) julkaisujen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja siit\u00e4 miten sit\u00e4 voi seurata, 2) miten avointen ja ei-avointen julkaisujen vaikuttavuus eroavat ja mik\u00e4 on vaikuttavuus akatemian ulkopuolella ja 3) mit\u00e4 ty\u00f6kaluja voi suositella tutkijoille heid\u00e4n yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa maksimoimiseksi. Avoimuus, kuten olettaa saattaa, todellakin vaikuttaa julkaisujen k\u00e4ytt\u00e4miseen ja niiden saamaan huomioon, ja hy\u00f6dytt\u00e4\u00e4 etenkin, luonnollisesti, akatemian ulkopuolisia, joilla ei ole p\u00e4\u00e4sy\u00e4 yliopistojen ja muiden tilaajien maksamiin lehtiin. Hankkeessa on tehty Best practice societal impact -ty\u00f6kalupakkipilotti. Vaikka akateeminen vaikuttavuus on t\u00e4rkeint\u00e4, tulee tutkijoita tukea yhteiskunnallisen vaikuttavuuden lis\u00e4\u00e4misess\u00e4. Puhujat painottivat, ett\u00e4 tutkijoita tulee palkita avoimesta julkaisemisesta. Heid\u00e4n mukaansa nuorempi tutkijasukupolvi kokee yhteiskunnallisen vaikuttavuuden moraalisena velvollisuutena. Muun muassa erilaiset altmetriikka- ja verkostoitumispalvelut tukevat velvoitetta, koska niiden kautta tutkimus huomataan muuallakin kuin akatemian sis\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Jos Westerbeke ja Peter Gietz kertovat Federated Identity Managementista (FIM4L<\/a>; yksi Liberin ty\u00f6ryhmist\u00e4).<\/span> Kirjastolaiset ovat nostaneet esiin palveluihin tunnistautumisen ja sen mahdollisen uhkan tutkimuksen vapaudelle. Kirjasto n\u00e4hd\u00e4\u00e4n luotettavana paikkana ja oletus on, ett\u00e4 kirjasto tarjoaa luotettavan paikan jopa verkossa ja kirjaston tulee suojella asiakkaitaan. Taustalla huoleen on se, ett\u00e4 kustantajat ovat luopuneet IP-pohjaisista tunnistuspalveluista ja haluavat hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 kertakirjautumista tai muita kirjautumistapoja tarjotakseen lis\u00e4palveluita.<\/span> Elisa Herrmann, Stefanie Pa\u00df ja Jana Rumler (Museum f\u00fcr Naturkunde Berlin) puhuivat avoimuuden toteutuksesta ja edist\u00e4misest\u00e4 pieness\u00e4 organisaatiossa ja siit\u00e4, miten luoda rakenteita, jotka auttavat pieni\u00e4 kirjastoja edist\u00e4m\u00e4\u00e4n avointa tiedett\u00e4. Haasteena nousivat esiin kysymykset teknisest\u00e4 osaamisesta, henkil\u00f6st\u00f6- ja talousresursseista sek\u00e4 johdon sitoutumisesta. Parhaina k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6in\u00e4 esiin nousivat erilaiset digitaaliset alustat tiedon tuottamiseen ja jakamiseen.<\/span>
<\/span><\/span><\/span><\/p>\n\n\n\n

Dynaamiset digitaaliset kokoelmat (Sessio #1)<\/h3>\n\n\n\n

Dynaamisia digitaalisia kokoelmia k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 sessiossa (Dynamic Digital Collections<\/bdo>) pohdittiin digitaalisia kirjastokokoelmia kolmen eri tutkimuskirjaston n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Liisa Maria N\u00e4p\u00e4r\u00e4 Kansalliskirjastosta kertoi Digitaalinen avoin muisti<\/a> (DAM) -hankkeesta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa tutkijoiden tiet\u00e4myst\u00e4 digitaalisten kokoelmien sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 ja niiden tekij\u00e4noikeuksista ja Kansalliskirjaston mahdollisuuksia tarjota kokoelmia ja tukea tutkijoille. Tietopohjaisten tutkimuspalvelujen ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6isen tiedonkeruun pohjalta DAM-hankkeessa m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n uudelleen Kansalliskirjaston rooli tutkimustoiminnassa ja kehitet\u00e4\u00e4n tutkijoiden ja kirjastojen v\u00e4list\u00e4 viestint\u00e4\u00e4 ja yhteisty\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Constance Rinaldo ja Jane Smith Lontoon luonnonhistoriallisesta museosta kertoivat Biodiversity Heritage Library<\/a> (BHL) -virtuaalikirjastosta, joka on toiminut verkossa perustamisestaan vuonna 2007 l\u00e4htien. Korona-poikkeustila toi esiin virtuaalikirjaston mahdollistamia vahvuuksia, kuten virtuaalista yhteisty\u00f6t\u00e4 ja tieteen avoimuutta. Samalla korostui tarve tunnistaa kokoelman puutteita ja tehd\u00e4 teknisi\u00e4 parannuksia, jotta aineisto saadaan yhdenvertaisesti kaikkien tiedontarvitsijoiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

Bruno Forment kertoi Belgian Gentiss\u00e4 sijaitsevan Orpheus-Instituutin<\/a> Ton Koopman -kokoelman<\/a> muuttamisesta avoimeksi, digitaaliseksi aineistoksi. Kokoelma sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 l\u00e4hes 5 000 varhaista painosta ja 400 k\u00e4sikirjoitusta vuoden 1486 ja 1900-luvun alun v\u00e4lilt\u00e4, sek\u00e4 yli 11 000 uudempaa kirjaa ja partituuria. Forment kertoi keinoista, joilla Koopmanin yksityiskokoelma on kuluneen puolentoista vuoden aikana muutettu (puoli)julkiseksi tutkimuskirjastoksi palvelemaan musiikin taiteellista tutkimusta.<\/p>\n\n\n\n

Puhetta her\u00e4tt\u00e4v\u00e4 diamond open access<\/h3>\n\n\n\n

Sessio ”Powering sustainable open publishing platforms<\/bdo>” k\u00e4sitteli diamond open access -julkaisumallia, eli avointa julkaisemista miss\u00e4 kustantaja ei peri julkaisumaksuja kuten gold open access -mallissa. Julkaisumalli on ollut olemassa jo pitk\u00e4\u00e4n, mutta aihe on her\u00e4tt\u00e4nyt laajempaa keskustelua vasta viime aikoina\u00a0 ja kumpuaa nykyisen julkaisukulttuurin kalleudesta ja kest\u00e4m\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Vanessa Proudman, SPARC Europe, esitteli diamond open access -julkaisumallista tehdyn laajan tutkimuksen tulokset sek\u00e4 sen pohjalta tehdyt suositukset. Tuloksista k\u00e4vi ilmi muun muassa se, ett\u00e4 41 % diamond open access -lehdist\u00e4 oli yliopistojen rahoittamia ja yll\u00e4pit\u00e4mi\u00e4. Lis\u00e4\u00e4 tutkimuksen tuloksista ja suosituksista voi lukea t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Lis\u00e4ksi sessiossa esiteltiin kaksi toimintansa aloittelevaa diamond open access -ratkaisua. Natalia Grygierczyk, Radboud University, esitteli yliopiston perustamaa tiedekustantamoa, joka alkaa julkaista vertaisarvioituja tieteellisi\u00e4 lehti\u00e4. Rebecca Wojturska, University of Edinburgh, esitteli yliopistonsa pian lanseerattavaa diamond open access -julkaisualustaa, joka mahdollistaa tiedelehtien ja kirjojen verkkojulkaisemisen. Erona edelt\u00e4v\u00e4\u00e4n on se, ett\u00e4 Edinburghissa toimitusty\u00f6 kuuluu lehdelle itselleen, he vain tarjoavat julkaisualustan. Palvelun ansiosta yliopiston henkil\u00f6st\u00f6 pystyy julkaisemaan esimerkiksi kurssikirjansa avoimesti ja ilman APC-maksuja niin halutessaan. Yhteist\u00e4 n\u00e4ille on tavoite tarjota laadukkaita ja taloudellisesti kest\u00e4vi\u00e4 ratkaisuja tiedejulkaisemiselle.<\/p>\n\n\n\n

P\u00e4iv\u00e4 2 – Poimintoja<\/h2>\n\n\n\n

Hauskasti otsikoidussa ”Open knowledge?… darling, we need to talk (again)!<\/bdo>” -esityksess\u00e4\u00e4n yksi p\u00e4\u00e4puhujista professori Eva M\u00e9ndez tarkasteli kirjastojen haasteita ja sit\u00e4, mit\u00e4 kaikkea niilt\u00e4 odotetaan avoimen tiedon instituutioiden luomisessa eli kun siirryt\u00e4\u00e4n avoimesta tieteest\u00e4 eteenp\u00e4in kohti jaettuun tietoon perustuvaa tutkimusj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 vuoteen 2030 menness\u00e4. Muutos on alkamassa, koska keskustelu on j\u00e4lleen alkanut. Samoin k\u00e4vi siirrytt\u00e4ess\u00e4 avoimeen tieteeseen. T\u00e4ss\u00e4 tilanteessa se tarkoittaa, ett\u00e4 ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa tehty muutos ei ole ollut kylliksi suuri. M\u00e9ndez kuvasi avointa tiedett\u00e4 erilaisten sateenvarjojen avulla ja p\u00e4\u00e4tyi lopulta monitoimity\u00f6kaluun, jonka eri osia t\u00e4ytyy k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 avoimuuden saavuttamiseksi. M\u00e9ndez yhdisti Unescon avoimen tieteen suositukset omaan esitykseens\u00e4 luontevasti ja erityisesti nousi esiin kirjastojen haasteet alati muuttuvassa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, jossa kirjastolaisten tulee auttaa tutkijoita, vaikka vastauksia ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 olekaan tarjolla. Muutos ei tapahdu itsest\u00e4\u00e4n, vaan tutkijoita t\u00e4ytyy motivoida ja t\u00e4m\u00e4 ty\u00f6 on viel\u00e4 alkuvaiheessa. Viestin\u00e4 kuulijakunnalle M\u00e9ndez halusi nostaa esiin kiireellisemm\u00e4t muutokset: tieteellinen viestint\u00e4 (julkaisut), tieteellinen arviointi (vaikuttavuuskertoimet) ja tapa antaa tunnustusta (tekij\u00e4noikeus). Esimerkkin\u00e4 muutoksista oli Horizon Europen hakemusten arviointimalli, joka kattaa koko tutkimusprosessin aiemman julkaisujen ja datan sijaan. M\u00e9ndezin mukaan yhten\u00e4 suurimmista pullonkauloista tutkimuskirjastojen kohdalla ovat palkkiot ja kannustimet, jotka ovat yksi osa esityksess\u00e4 esille tuoduista haasteita:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Esteiden poistaminen ja kannustimien luominen (vaihtoehtoinen \/ seuraavan sukupolven metriikka, tutkimuksen tinkim\u00e4tt\u00f6myys, tekstin ja datan louhinta)<\/li>\n\n\n\n
  2. Avoimen tieteen infrastruktuurin kehitt\u00e4minen (esim. European Open Science Cloud, EOSC)<\/li>\n\n\n\n
  3. Avoimen tieteen juurruttaminen yhteiskuntaan (kansalaistiede, julkinen sitouttaminen jne. = tietoyhteisty\u00f6 yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi)<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    Erityisesti tutkijoiden motivaattoreina voisi toimia perinteisen rahan ja maineen ohella avoimen tieteen houkuttelevuus, jota voisi lis\u00e4t\u00e4 mm. seuraavin keinoin:<\/p>\n\n\n\n