Altmetriikka – bibliometriikkaa verkkoympäristössä

Seminaari
Sateista seminaaripäivää värittivät monet esitykset. Paikkana Tieteiden talo Helsingissä.

Työntäyteistä syksyä virkisti marraskuun alussa järjestetty Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Tutkijapalvelut näkyviksi – tutkimusaineistot ja kirjaston rooli -seminaari, jossa kuulimme pohdintaa kirjaston roolista tutkijapalveluihin liittyen. Meidän kirjastostamme seminaarivierailuun osallistui kolme henkilöä, ja tietoasiantuntija Maarit Putouksen kirjoitus samasta seminaarista on luettavissa myös tästä blogista. Tuossa postauksessa käsitellään laajemmin päivän antia, mutta me päätimme keksittyä altmetriikkaan.

Mitä se sitten on? Kyseessä on bibliometriikan uusin tutkimussuuntaus, ja se on vaihtoehtoista bibliometriikkaa tai artikkelitason bibliometriikkaa. Verkkomaailmassa toki voidaan puhua pelkästä metriikastakin, mutta yhtä kaikki, kyseessä on kuitenkin asioiden mittaamiseen liittyvä käsite. Altmetriikan syntymiseen on vaikuttanut vanhahtavan tutkimuskulttuurin kritiikki: vertaisarviointia pidetään hitaana, viittauskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain ja bibliometriikan (eli varsinaisen viittausanalyysin) nähdään tutkailevan jo aikapäiviä sitten tapahtuneita asioita. Verkkoympäristössä askartelemaan tottuneet X- ja Y-sukupolvet haluavat tietää mitä tieteessä tapahtuu nyt ja mitkä ovat ajankohtaisia keskusteluaiheita. Tarkemmin tästä seminaaripäivässä pidetystä johtavien tietoasiantuntijoiden Maria Forsmanin ja Jukka Englundin esityksistä voi lukea Suomen yliopistokirjastojen neuvoston blogista.

Webnatiivi-sukupolvi hyödyntää uusia viestintävälineitä tehokkaasti, joten heidän mukanaan tieteellinen keskustelu siirtyy vaivattomasti myös verkkoon. Sosiaalisen median eri palvelut, kuten Twitter, Facebook ja LinkedIn tarjoavat keskustelulle puitteet. Lisäksi keskustelua käydään myös muualla avoimessa verkossa, esimerkkeinä tästä kustantajien kirja-arvostelumahdollisuudet, sanomalehtiartikkeleiden kommentointi, sekä blogi- ja wikikirjoitukset.

Tässä yhteydessä perinteiseksi mielletty bibliometriikka on suuntautunut lehtien vaikuttavuuden mittaamiseen, kun taas altmetriikka pyrkii vaikuttavuuden mittaamiseen yksittäisen julkaisun, eli lehtiartikkelin tai kirjan, tasolla. Altmetriikan avulla pyritään tieteen avoimuuteen ja tutkimustulosten tunnetuksi tekemiseen, niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin. Tämä tarjoaa väylän yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, ja samalla yliopistojen kolmas tehtävä toteutuu verkossa. Tähän pyrkimyksen saavuttamiseen yhden apuvälineen tarjoavat näkyvyyspalvelut. Yhden esimerkin altmetriikan hyödyntämisestä tarjoaa Terkon metriikkaprojekti lääketieteen alalla.

Altmetriikka on siis enemmän kuin tutkimuksen julkaisemista, sillä sen pyrkimyksenä on tuottaa lisäarvoa tutkimusjulkaisemiselle, sekä saada tutkimustyö laajemmin tunnetuksi. Olisiko tutkimuspalveluiden brändäys kirjaston näkökulmasta mahdollinen tie tuoda tutkimuspalveluita näkyväksi tiedeyhteisössä?

 

tietoasiantuntija Tomi Rosti ja tietopalveluneuvoja Taina Sahlman

Share

Kirjaston rooli tutkimusdata-asioissa

Mitä on tutkimusdata (tutkimusaineisto)?
Tietyn tutkimusongelman selvittämiseksi koottu data/aineisto, johon tutkimuksen löydökset ja tulokset perustuvat. Data on erilaista eri tieteenaloilla, se voi olla numeroita, tekstiä, ääntä, kuvia (haastatteluja, kyselyitä, fysikaalisia mittaustuloksia…).

Kirjaston roolit tutkimusdatan hallinnassa ja löytymisessä

  • tutkimusdatan dokumentointi ja metadata
  • tutkimusdatan hallintataidot
  • tutkimusdatan avoimen julkaisemisen tuki
  • tiedonhaun koulutus tutkimusdatatietokannoista
  • tutkimusdataan viittaaminen
  • tutkimusdata-arkistot
  • tutkimusdatan tekijänoikeuskysymykset
  • tutkimusjulkaisun ja -datan linkittäminen

Tuollaisia tehtäviä tuli esiin 4.11.2013 STKS:n Tutkijapalvelut näkyviksi – tutkimusaineistot ja kirjaston rooli –seminaarissa.

Tieteellisten kirjastojen merkitys tutkimusdataa koskevissa tutkimuspalveluissa kasvaa  esim. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston (FSD) johtajan Sami Borgin mielestä. Borg uskoo, että sekä keskitetyissä palveluissa (esim. FSD) että tieteellisissä kirjastoissa työskentelevien datapalveluammattilaisten lukumäärä tulee kasvamaan. Koulutusta on järjestettävä valtakunnallisesti ja asia on kiireellinen. Kirjastojen on lisättävä asiantuntemustaan jonkinasteisten datapalvelujen tuottajina. Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisukoordinaattori Pekka Olsbo totesi kirjastoilla olevan “edessään mielenkiintoinen ja vaativa oppimisprosessi ja uusi tehtävä”. Datainformaatikolle riittäisi kysyntää.

Helsingin yliopiston kirjaston henkilöstökoulutusprojektissa huomattiin, että kirjastolla on valtavasti potentiaalia datan hallinnan tukipalveluiden ja koulutuksen tuottamiseen, vaikkei sitä alunperin tajuttukaan. Informaatikko Mari Elisa Kuusniemen mukaan kannattaa miettiä, mitä kirjasto voi tehdä vasta sitten, kun tietää tarpeeksi, mitä tutkimusdatan hallinta oikeasti tarkoittaa.

Mikä olisi Itä-Suomen yliopiston kirjaston datapalveluvalikko?
(hotellitermirinnastuksista kiitos Sami Borgille)

  • ei aamiaista, ei datapalveluja (“ei kuulu meille”)
  • aamiainen, keskeisiä tutkimusdatoja ja datapalveluja koskeva tietopalvelu (= tieto siitä, mitä on saatavilla ja mistä)
  • puolihoito, myös tutkimusdatan käyttöön ja saatavuuteen liittyvät yksityiskohtaiset asiantuntijapalvelut (= edellisen lisäksi myös käyttöehtoihin ja käyttöön liittyvä sisällöllinen ja tekninen tuki)
  • täysihoito, tutkimusdatan elinkaaripalvelut = keruun tuki, datan dokumentointi ja arkistointi, muut “hoivapalvelut”, pitkäaikaissäilytys, jakelu, käyttöön liittyvä neuvonta

Mitä tällä hetkellä voisi tehdä?

Fiilis päivän jälkeen oli melko infoähkyinen. Mitä kaikkea pitäisikään tehdä ja tietää? Millä ajalla? Kuka/ketkä? Millaisilla yhteistyötahoilla? Syyskuun artikkelilukupiirissämme samoista asioista sentään keskusteltiin.

Miten tutkimusdata-asiat mukaan tiedonhakuopetuksiimme? Moodlen kurssimateriaaleihin? Ainakin jatko-opiskelijoille? Data-arkistot, rekisterit…?
– Miten viitataan dataan? Data Refworksissa?
– Viitetietokannoista tarkistettava, tarjoavatko linkkejä artikkeleissa käytettyyn tutkimusdataan
– Elektronisten lehtien kohdalla tiedekustantajien toimivia ratkaisuja artikkelin ja datan yhdistelemisestä?

Maarit Putous, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Share