Julkaisujen avoimuus vuonna 2018 | UEF Open Access statistics 2018

(Please, scroll down to read a summary in English.)

UEFissa julkaistujen tutkimusjulkaisujen avoin saatavuus on tänä keväänä kansallisestikin tarkasteltuna hyvällä tasolla. Suuntaus on toivottava, sillä myös vuoden 2019 alussa hyväksytty, ja vuoden 2021 alusta voimaantuleva, korkeakoulujen rahoitusmalli suosii avointa julkaisemista jatkossa entistä enemmän. Itse julkaisuista saatava rahoitus nousee entisestä kolmestatoista prosentista neljääntoista prosenttiin.

Rinnakkaistallentaen tai muutoin avoimesti saataville saatetut tieteelliset tutkimusjulkaisut tulevat saamaan lisäksi painokertoimen 1,2. Avoimuuteen kannustetaan siis kansallisella linjauksella, ja tähän tarjottuun tukeen kannattaa tarttua. Myös takautuvasti avoimuudella on merkitystä – vaikka rahoitusmalli astuu voimaan vasta miltei parin vuoden päästä, lukuja tarkastellaan vähintään kolme vuotta taaksepäin.

Avoimen julkaisemisen kehitys on ollut myönteistä UEFissa viimeisen kolmen vuoden aikana. Tähän vaikuttavat todennäköisesti yleisesti avoimen tieteen näkyväksi tekeminen yliopistossamme, aktiivinen laitosmarkkinointi rinnakkaistallennusmahdollisuudesta, sekä ehkä hieman yllättäenkin tekniikka, kun puhutaan opinnäytetöiden avoimuudesta. Myös tutkimusrahoittajien vaateet avoimesta julkaisemisesta julkisilla varoilla rahoitettaville hankkeille alkavat vaikuttaa osaltaan tutkijoiden kiinnostukseen avata tutkimusjulkaisujaan.
Vuosi sitten asetetut tavoitteemme ovat nyt täyttyneet vertaisarvioitujen artikkelien avoimuusprosentin suhteen:

”Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.” – UEFLibrary-blogi: Saarti; Kananen (2018)

Vuosivertailu Open access-lehtien, hybridi-lehtien ja rinnakkaistallennuksen kehityksessä vuosina 2016-2018
Avoimuuden kehitys eri open access -kanavissa. Antti Laurila
Avoimien tutkimusartikkelien kasvu vuosina 2016-2018
Open access-prosentin kehitys vuosittain. Antti Laurila

Rinnakkaistallennusrintamalla avoimen julkaisemisen tunnettavuuden kasvu näyttäytyy tutkijoiden lisääntyneinä yhteydenottoina ja oma-aloitteisena kiinnostuksena rinnakkaistallennusta kohtaan. Myös SoleCris-palvelulomakkeella toimitettujen artikkeleiden lopullisten versioiden määrä on kasvussa ja julkaisujen tekijät ovat aiempaa tietoisempia rinnakkaistallennuksen reunaehdoista. Kehitystä on tapahtunut myös kustantajien päässä, sillä yhä useammat kotimaiset kustantajatkin ovat määritelleen kantansa rinnakkaistallentamiseen. Avoimuuden kannalta iloinen uutinen on se, että suurin osa kustantajista tuntuu suhtautuvan rinnakkaistallentamiseen myönteisesti.

Lisää julkaisutoiminnan kehittymisestä on mahdollista lukea Kansalliskirjaston Jyrki Ilvan toteuttamasta selvityksestä (Tietolinja 1/2019), jossa tarkastellaan kattavasti julkaisukentän tilaa kansallisella tasolla. Kansallisessa vertailussa UEF sijoittuu keskiarvon tuntumaan.

Avoimuus yliopistomme opinnäytetöissä näyttää jatkavan kehitystään yhä positiivisempaan suuntaan. Koko yliopiston tasolla nousu avoimuudessa alkaa nopean kasvun jälkeen kuitenkin jo hieman tasaantua.

Toisaalta terveystieteiden tiedekunnassa ryhdyttiin pilotointivaiheen jälkeen käyttämään uusittua sähköistä palautusjärjestelmää, joka näyttäisi tilastojen valossa vaikuttavan opinnäytteiden avoimuuteen positiivisesti.

Filosofinen tiedekunta sekä Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta ylittivät vuoden 2018 aikana 60 % rajan avoimuudessa, loppuvuodesta näytti jopa siltä, että filosofinen tiedekunta yltäisi 70 % prosentin avoimuuteen. Tämä rajapyykki jäi kuitenkin vielä toistaiseksi tavoittamatta.

Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa näyttäisi vuoden 2019 alkupuoliskolla tapahtuneen valitettavaa laskua avoimuuden asteessa, mutta muissa tiedekunnissa suunta on parempaan päin.

Erityisesti Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnan johdonmukainen noususuunta viimeisen kahden vuoden ajalta on mainitsemisen arvoinen. Toki vuoden 2019 töistä on käsiteltynä vasta noin kolmasosa, joten kuluvan vuoden luvut elävät vielä.

Vertailu opinnäytetöiden avoimuuden kehityksestä vuosina 2015-2019
Pro gradu -töiden avoimuuden kehitys. Antti Laurila

UEF Open Access statistics 2018

The year 2018 turned out to be another successful year for open access articles from the University of Eastern Finland. For the third consecutive year, open access percentage has increased and this time we have more than 50% of our peer-reviewed articles freely available for anyone. The change can be seen in all open access categories (Gold, Hybrid and Green), so it is safe to say that we’re witnessing a wholesome change in how scientists think about publishing and open access.

In addition to increased visibility and impact, open access articles will receive a financial advantage over normal subscription-based articles in 2021. Even though the new funding models are not in effect at the moment, it is already steering us to a more open access -positive attitude as the articles will be noted in three year time span. So even though the funders have started to demand the open access model for publishing, we are starting to see financial rewards from the ministry for supporting the open route of publishing. And as the funders usually cover the costs for the apc-payments, this results to a rare win-win situation.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services

Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services
Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director

 

Share

Mitä tilastoja kirjastossa kerätään? | What kind of statistics we collect at the library?

Please, scroll down to read a summary in English.

Yliopiston kirjasto kerää joko vuosi suuren määrän toiminnastaan ja asiakkaistaan kertovia tilastotietoja. Osa näistä tiedoista kerätään vain kirjaston oman toiminnan seuraamista ja kehittämistä varten, mutta suurin osa myös Suomen tieteellisten kirjastojen yhteistilaston (KITT2) tarpeisiin. Tämä tilastotietokanta sisältää yliopistokirjastojen lisäksi tietoja myös Helsingissä sijaitsevasta kansalliskirjastosta, ammattikorkeakoulukirjastoista ja useista erikoiskirjastoista (esimerkkinä eduskunnan kirjasto). Me suomalaiset haluamme tavallisesti tehdä kaikki meille annetut tehtävät mahdollisimman perusteellisesti, ja näin ollen olemme jatkuvasti keränneet parhaiten maailman tieteellisten kirjastojen kansainvälisen ohjeistuksen mukaista, monikielistä kirjastotilastoa, joka lisäksi on vapaasti verkossa luettavissa.

Mihin kaikkeen tätä tietoa sitten tarvitaan? Kirjastot voivat käyttää yhteistilastoa näyttöön perustuvaan johtamiseen ja kirjastojen väliseen vertailuun. Yhteistilastoa varten kerättyjä tietoja hyödynnetään vuosikertomuksissa, tulosneuvotteluissa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Tilastokeskus saa yhteistilastosta vuosittain tarvitsemansa tiedot ja välittää niitä myös kansainvälisiin tilastoihin. Yhteistilaston tietoja käytetään myös tutkimuksessa, opetuksessa ja lähteenä julkaisutoiminnassa. Sekä EU että kansallinen lainsäädäntö velvoittavat jo sinällään kirjastojakin keräämään standardisoituja tietoja toiminnastaan.

KITT2-tietokantaan toimitetaan kunkin yliopistokirjaston perustiedot, kuten toimipisteiden määrä ja yliopiston opiskelijamäärä. Myös kokoelmien suuruus kuvataan vuosittain sekä painetun että elektronisen aineiston osalta. Kuten kaikki ovat varmasti huomanneet, elektronisen aineiston määrä kasvaa vuosi vuodelta. Kokonaismäärien lisäksi raportoidaan myös kokoelmien kartunta ja poistot.

kuvituskuva
Kuva: Colin Behrens (Pixabay)

Asiakasryhmiä tilastoidaan hyvinkin monipuolisesti. Kirjaston omalta kannalta tärkeimmät asiakasryhmät ovat luonnollisesti omat opiskelijat, avoimen yliopiston opiskelijat ja yliopiston henkilökunta. KITT2:n tarpeita varten selvitämme kuitenkin myös sen, ovatko niin sanotut ”muut asiakkaat” esimerkiksi ammattikorkeakoulun tai jonkin toisen yliopiston opiskelijoita vaiko elinkeinoelämän tai julkishallinnon edustajia. Usein löytyy kuitenkin sellaisia uusia ”muita asiakkaita”, joille ei tarkempaa luokitusta löydy. Suomessa yliopistokirjastot ovat julkisia kirjastoja, joten on hyvä että myös suuri yleisö käyttää palveluitamme. Nehän ovat kuitenkin julkisesti rahoitettuja. Uusien asiakkaiden määrän lisäksi raportoimme myös ”aktiivisten lainaajien” määrän. He ovat lainanneet ainakin yhden teoksen tilastointivuoden aikana.

KITT2:een on toimitettava sekä kotisalilainojen, lukusalilainojen, kaukolainojen että e-kirjojen lainojen kokonaismäärät, uusintoja unohtamatta. Lisäksi raportoidaan asiakkaiden tekemät tiedonhakupyynnöt. Nämä lasketaan vuosittain määrättävien otantapäivien perusteella. Otantapäivät on jaettu mahdollisimman tasaisesti ympäri vuoden niin että viikonpäivistä kaikki aukiolopäivät ovat edustettuina. Tervetuloa esimerkiksi 15.5. tiedonhakutilastoja kartuttamaan! Kirjaston on myös raportoitava järjestämistään tapahtumista, kuten esimerkiksi näyttelyistä. Koska yhä suurempi osa kokoelmistamme on elektronisessa muodossa, eri tietokantojen käyttömääriä on pyrittävä seuraamaan. Sekin olisi selvitettävä, kuinka moni asiakas käy kirjaston www-sivuilla.

Fyysisesti kirjastoon tulevien asiakkaisen määriä lasketaan automaattisilla kävijälaskureilla. Vuosikymmenien kokemus ja käsin suoritetut kontrollilaskut ovat antaneet sellaiset kertoimet, joiden avulla kävijälaskurin lukema saadaan vastaamaan todellista kävijämäärää. Vaikka kävisit välillä syömässä tai kahvilla, tilastoidut silti suunnilleen vain yhdeksi kävijäksi! Sinänsä Itä-Suomen yliopiston opiskelijat viihtyvät hyvin kirjastoyksiköissämme, ja se on vuosien kuluessa herättänyt jopa ihmetystä kansallisella tasolla. Kirjasto tilastoi myös antamaansa käyttäjäkoulutusta, sekä annettujen opetustuntien määrää että suoritettuja opintopisteitä. Näissä olemme todella haka, opintopisteissä toisena heti Aalto-yliopiston jälkeen! Aukiolopäivät ja aukiolotunnit on luonnollisesti laskettava, samoin kuin asiakkaiden käytössä olevat työasemat ja muut työskentelypaikat.Näiden asiakkaille näkyvien toimintojen lisäksi raportoimme esimerkiksi kirjastoyksiköiden tilat pinta-aloittain ja todella paljon tietoja kirjaston taloudesta ja henkilökunnan määrästä ja toiminnasta.

Kaiken tämän tietomäärän kerääminen vaatii paljon työtä, ja sitä on tehtävä jatkuvasti jo seuraavaa vuotta silmällä pitäen. Aina alkuvuodesta edellisen vuoden tiedot kootaan yhteen ja raportoidaan sitten keskitetysti KITT2-tietokantaan. Sieltä ne päätyvät yleiseksi hyödyksi sekä yliopistossamme, kansallisella tasolla että myös kansainvälisesti. Tervetuloa tilastoitumaan!

Briefly in English:

Every year the University of Eastern Finland Library collects a vast amount of statistical data, which it passes to KITT2 Research Library Statistics Database. From here you can find information about our collections and customers. We also report how many books our customers have checked out in a whole year and how many students we have taught. We also calculate just how many people visit the different library units each day, and also give many other indicators about our different functions. From this database you can find out how we manage compared to other Finnish university libraries. All in all, pretty well!

Tapani Toivanen, tietoasiantuntija / information specialist
Opetus- ja tietopalvelut / Training and information services

Share

UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Share