Avoimen oppimisen viikon tervehdys! | Open Education Week greetings!

(Please, scroll down to read in English.) 

Tällä viikolla vietämme kansainvälistä avoimen oppimisen viikkoa (Open Education Week, jaa-jotain-viikko), joten suunnataan muutama ajatus aiheeseen.

Oppiminen taitaa olla ikuisessa myllerryksessä, ja kenties hyvä niin. Parhaillaan oppiminen monimuotoistuu, erilaiset verkostomaiset ja virtuaaliset oppimisympäristöt kasvattavat merkitystään ja uutta tietoa omaksutaan enenevissä määrin myös virallisen koulutustarjonnan ulkopuolella. Tähän kokonaisuuteen voidaan ajatella kuuluvaksi myös avoimen oppimisen (open education), joka parhaimmillaan joustavoittaa oppimista, parantaa oppimaan pääsyn mahdollisuuksia sekä lisää oppimateriaalien ja opetuskäytäntöjen monipuolista jakamista ja hyödyntämistä.

Avoimen oppimisen yhteydessä puhutaan usein avoimista oppimateriaaleista (open educational resources, OER). Niillä tarkoitetaan yleensä digitaalisessa muodossa olevia, millä tahansa välineellä käytettäviä, joko yleiseen käyttöön vapautettuja tai avoimella lisenssillä lisensoituja oppimisen mahdollistavia materiaaleja. Avoimella oppimisella ei siis viitata suoraan avoimen yliopiston tai avoimen ammattikorkeakoulun tarjontaan, vaan sillä tarkoitetaan maksutta kaikkien saavutettavissa olevaa opetustarjontaa ja oppimateriaaleja.

Usein avoin oppiminen tarkoittaa avoimuuteen tähtäävälle opettajalle alkuun lisätyötä, uuteen perehtymistä ja ehkäpä ajattelutavankin muutosta. Jos kuitenkin keskitytään positiiviseen ja mietitään avoimen oppimisen ja avointen oppimateriaalien hyötyjä, lista voisi näyttää esim. tältä:

  • Oppimisen saavutettavuus ja inklusiivisuus lisääntyy: Avoimet oppimateriaalit ovat opiskelijoiden käytettävissä koko oppimisprosessin ajan: ennen kurssia, kurssin aikana ja sen jälkeen. Avoimet oppimateriaalit ovat verkossa globaalisti kaikkien käytettävissä, joten oppimisen mahdollisuuksia on tarjolla myös eri lähtökohdista tuleville oppijoille.
  • Opiskelun joustavuus lisääntyy: Oppijat voivat edetä omaan tahtiinsa, mikä palvelee erilaisia oppimistyylejä ja elämäntilanteita.
  • Jatkuva oppiminen: Avoin oppiminen tukee jatkuvan oppimisen periaatetta, kannustaa jatkuvaan itsensä kehittämiseen ja uusien taitojen oppimiseen läpi elämän. Mahdollisuus uuden tiedon hankkimiseen ja taitojen kehittämiseen puolestaan auttaa pysymään ajan tasalla nopeasti muuttuvassa maailmassa ja työmarkkinoilla.
  • Yhteistyö: Opettajan näkökulmasta voi kysyä, miksi tehdä kaikki itse, jos laadukasta oppimateriaalia on jo saatavilla. Sen lisäksi, että opettaja voi hyödyntää toisten tuottamia avoimia oppimateriaaleja omassa opetuksessaan ja saada näkyvyyttä osaamiselleen jakamalla omia oppimateriaalejaan, avoimuus mahdollistaa oppimateriaalien jatko- ja yhteiskehittämisen. Parhaimmillaan avoin oppiminen yhdistää ihmisiä eri puolilla maailmaa.
  • Taloudellinen hyöty yhteiskunnalle: Parempi koulutustaso, taitojen kehittyminen ja verkostoituminen voivat edistää talouskasvua ja innovaatioita.

Aika hienoja päämääriä, vai mitä? UEFissakin avoin oppiminen alkaa näkyä yhä enemmän ja esim. MOOC (Massive Open Online Course) -kursseja on jo varsin mukavasti tarjolla. Tässä vielä muutamia nostoja, mitä meillä, ja vähän muuallakin, tapahtuu.

Vuoden vaihteessa UEFin julkaisu- ja datapolitiikka laajennettiin UEFin avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseksi, joka kattaa avoimen tieteen eri osa-alueet, myös avoimen oppimisen. Kannattaa tutustua dokumenttiin ja tuumailla omassa yksikössä tai kollegoiden kanssa, miten linjauksen voisi huomioida omassa opetustyössä.

Parhaillaan aloittelemme avoimen tieteen ja tutkimuksen linjaukseen liittyvää toimenpidesuunnitelmatyötä, jonka tarkoituksena on tuottaa konkreettisia toimia muun muassa avoimen oppimisen ja opetuksen edistämisen tueksi. Tähän työhön tulemme pyytämään ajatuksia laajemminkin yliopistoyhteisöltä esim. avoimen oppimisen toimijaverkoston kautta (ks. alla). Pysy siis kuulolla.

UEFin avoimen oppimisen toimijaverkosto käynnistelee toimintaansa. Kokoonnumme kerran kuussa ja suunnittelemme toimintaa osallistujien toiveiden mukaan. Tule mukaan keskustelemaan, jakamaan omaa osaamistasi ja oppimaan muilta. Halutessasi voit liittyä kaikille avoimeen UEFin avoimen oppimisen toimijaverkoston Teamsiin.

Kirjastovetoisesti, mutta vahvasti yhteistyössä muiden UEFin toimijoiden kanssa, aloittelemme kevään aikana myös esiselvitystyötä avointen oppimateriaalien alustahankinnasta. Tällä hetkellä avoimille oppimateriaaleille on käytössä ainakin WordPress ja DigiCampus Moodle, mutta selvitetään tarkasti, mitä tarvitsemme, jotta saamme varmasti tarpeitamme vastaavan järjestelmän käyttöömme.

Kansallista työtä tehdään avoimen tieteen ja tutkimuksen (AVOTT) koordinaation alaisissa avoimen oppimisen työryhmissä. Vuoden alusta toimintansa ovat aloittaneet avoimen oppimisen MOOC-, vertaistuki- ja avointen oppimateriaalien kuratointi ja vertaisarviointi -työryhmät. Avoimen oppimisen MOOC-työryhmässä tarkoituksena on tuottaa avoimen oppimisen osio kansalliseen avoimen tieteen MOOC-kurssiin. Kaikki työryhmät ovat erinomaisia avoimen oppimisen keskustelu- ja kokemustenvaihtofoorumeita. AVOTTin sivuilta löytyy myös hyviä ohjeita mm. avoimen oppimisen toteuttamiseen.

Tässäpä muutama, tai useampikin, sananen avoimen oppimisen saralta. Loppuun haluaisin vielä nostaa pari ainakin omaa mieltäni kaihertavaa kysymystä: Pitäisikö oppijan oppimissuoritukset avoimen oppimisen tarjonnasta huomioida nykyistä paremmin? Entä miten voimme opettajina meritoitua avoimen oppimisen edistämisestä? Siinäpä pari pähkinää purtavaksi ja tuumailtavaksi vaikka hiihtoladulla sivakoidessa. Voit osallistua keskusteluun tämän blogin kommenteissa.

Open education week 2024 logo.
Kansainvälinen avoimen oppimisen viikko | International Open Education Week 4.-8.3.2024

This week, we celebrate international Open Education Week. So, a few words about open education.

Learning seems to be in constant flux, and perhaps that’s a good thing. Currently, learning is diversifying, with various networked and virtual learning environments gaining importance, and new knowledge being acquired increasingly outside formal education offerings. This landscape includes open education, which at its best facilitates flexible learning, improves access to learning, and promotes diverse sharing and utilization of learning materials and teaching practices.

Open education often involves open educational resources (OER), which typically refer to digitally available materials that can be used with computer or mobile device, and which are either released for public use or licensed with an open license to enable learning. Open education does not solely refer to the offerings of open universities or open universities of applied sciences; rather, it encompasses freely accessible teaching offerings and learning materials for everyone.

At first, open education may require additional effort from teachers aiming for openness, involving familiarization with new concepts and perhaps a shift in mindset. However, focusing on the positives and considering the benefits of open education and open educational resources, the list could include:

  • Increased accessibility and inclusivity of learning: Open educational resources are available to students throughout the entire learning process: before, during, and after the course. They are globally accessible online, providing learning opportunities for learners with different backgrounds.
  • Enhanced flexibility in learning: Learners can progress at their own pace, catering to various learning styles and life situations.
  • Continuous learning: Open education supports the principle of lifelong learning, encouraging continuous self-development and learning new skills throughout life. The opportunity to acquire new knowledge and develop skills helps individuals stay up-to-date in a rapidly changing world and job market.
  • Collaboration: From the perspective of a teacher, why do everything by oneself if high-quality learning materials are already available. In addition to utilizing open educational resources produced by others and gaining visibility for their expertise by sharing own learning materials, openness enables the further development and collaboration on learning materials. At its best, open education connects people from around the world.
  • Societal economic benefits: Improved education levels, skill development, and networking can promote economic growth and innovation.

Pretty impressive goals, don’t you think? Open education is increasingly visible at UEF as well, e.g., with a good selection of MOOCs (Massive Open Online Course) already being available. Here are a few more highlights of what’s happening here and a bit elsewhere:

At the turn of the year, UEF’s publication and data policy expanded into UEF’s policy on open science and research, covering various aspects of open science, including open education. It’s worth familiarizing yourself with the document and considering how the guidelines could be incorporated into your own teaching work.

We are currently initiating action plans related to UEF’s policy on open science and research, aiming to produce concrete actions to promote open education and teaching. We will be seeking input from the university community at large e.g. via UEF’s open education network (see below), so stay tuned.

UEF’s open education network is launching its activities. We will be meeting once a month to plan activities based on participants’ preferences. Join us for discussions, share your expertise, and learn from others. If you’re interested, you can join the UEF Open Education Network on Teams (in Finnish at the moment), which is open to everyone.

Led by the library but in close collaboration with other UEF units, we are also starting preliminary work on finding a suitable digital platform for open educational resources. Currently, WordPress and DigiCampus Moodle are available for open educational resources, but we’re investigating what we need to ensure we have a system that meets our requirements.

Nationwide efforts are underway within AVOTT (Open Science and Open Research Initiative) in various working groups focused on open education. Starting from the beginning of this year, working groups on open education MOOC, peer support, and curation and peer review of open educational resources have been established. The open education MOOC working group aims to produce a section on open education for a national open science MOOC. All working groups provide excellent forums for discussions and sharing experiences related to open education. AVOTT’s website also offers useful guidance on implementing open education, among other resources.

Finally, I’d like to raise a couple of questions that have been at least on my mind: Should learners’ achievements in open educational offerings be better recognized? And how can we, as teachers, be recognized for promoting open education? That’s something for you to ponder e.g., when you glide along the ski track. Please, participate in discussion by leaving a comment.

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Avoimen tieteen edistäjä 2023 ja Avoin gradu -arvonnan voittaja 2023 | Contributor for open science 2023 and Open master’s thesis raffle winner 2023

Avoimen tieteen edistäjä

Avoimen tieteen teemaviikolla palkitaan vuosittain yliopiston taho, joka työllään edistää tieteen avoimuutta. Järjestyksessään kahdeksas avoimen tieteen edistäjän kunniakirja luovutettiin SmartSleep Labille Kuopion kampuksella 24.10.2023. Kunniakirjan ottivat vastaan yliopistotutkija, projektipäällikkö Samu Kainulainen ja laboratorioinsinööri Teemu Laitinen.

neljä iloilmeistä ihmistä. four people looking happy.
Kirjastonjohtaja Ari Muhonen ja tietoasiantuntija Kaisa Hartikainen luovuttivat kunniakirjan Samu Kainulaiselle ja Teemu Laitiselle. | Kuva | Photo: Raija Törrönen

SmartSleep Lab on avoimen tieteen periaatteisiin perustuva tutkimuslaboratorio, joka tarjoaa unitutkimukselle ainutlaatuiset puitteet ja mahdollistaa terveysteknologiatoimijoille monipuolisen testausympäristön. Tutkimus-, kehitys-, innovaatio- ja opetustoimintaan kehitetty avoimen datan unitutkimuslaboratorio on unen, vireystilan ja fysiologisten toimintojen mittaamiseen keskittyvä laboratoriokokonaisuus. SmartSleep Lab on esimerkki sairaalan, yliopiston, ammattikorkeakoulun ja yritysten tiiviistä yhteistyöstä.

Unitutkimuslaboratorion avulla tuotetaan anonymisoitua vapaaehtoisilta kerättyä tietoa avoimen tieteen periaattein julkaistavaan unidatapankkiin. Ennestään avointa tietoa terveestä unesta on saatavilla vähän. Avoimia uniaineistoja voidaan hyödyntää lukuisiin suomalaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin sekä diagnostisia menetelmiä ja terveysteknologisia laitteita kehittävien yritysten käyttöön.

Aiemmin palkitut

Avoin gradu -arvonnan voittaja

UEF-kirjasto arpoo vuosittain 100 euron stipendin edeltävien 12 kuukauden aikana pro gradu -tutkielmansa tai syventävien opintojen opinnäytteensä avoimesti julkaisseiden UEFin opiskelijoiden kesken. Tämän vuoden stipendin arvontaan osallistui 49 opiskelijaa ja onni suosi Visa Pyytä (laskentatoimi ja yritysjuridiikka). Onnittelut voittajalle!

Visa Pyyn pro gradu -tutkielma: Asunto-osakeyhtiöiden uudistusten rahoittaminen osakkaan näkökulmasta

henkilökuva, mies.
Visa Pyy

Vinkki nykyisille tutkielmantekijöille: Arvontalomakkeelle pääsee kirjaston muistilistalta tai Kamun Opinnäytteet -sivulta. Seuraava arvonta on vuoden 2024 OA-viikon yhteydessä.

Open Science Award

Each year, during the Open Science Week a UEFian (person or unit) is awarded as the contributor for open science and open access. The award was now given for the eighth time and handed over to SmartSleep Lab, represented by senior researcher, project manager Samu Kainulainen. and laboratory engineer Teemu Laitinen.

SmartSleep Lab logo.

SmartSleep Lab is a research laboratory based on the principles of open science, which offers unique facilities and opportunities for sleep research and enables health technology actors to have a versatile testing environment. The open data sleep research laboratory, developed for research, development, innovation, and teaching activities, is a laboratory complex focused on measuring sleep, alertness, and physiological functions. SmartSleep Lab is an example of close collaboration between the hospital, university, university of applied sciences and companies.

The sleep research laboratory allows the production of anonymised data collected from volunteers to be published in an open sleep data bank according to the principles of open science. Previously, there has been little open information available on healthy sleep. Open sleep datasets can be used for numerous Finnish and international studies as well as for the use of companies developing diagnostic methods and health technology devices.

Previously awarded
Kaksi nauravaista ihmistä, kukkakimppu, kunniakirja, aulassa. Two people laughing, bucket of flowers, certificate, in a lobby.
Iloiset palkitut | Happy awardees. Kuva | Photo: Raija Törrönen

Open thesis raffle winner

Every year, UEF Library raffles off a grant worth EUR 100 among UEF students who published their master’s thesis open access during the preceding 12 months. This time 49 students signed up for the raffle and the Fortune smiled on Visa Pyy (Faculty of Social Sciences and Business, Department of Business, accounting and business law). Congratulations!

Visa Pyy’s thesis (in Finnish)

Tip for current thesis writers: To participate in the next raffle, see Library’s checklist or Kamu’s Theses page.

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
Tomi Rosti, tietoasiantuntija | Information specialist
Avoin tiede | Open science

Yhteisöt edellä kohti avoimen tieteen viikkoa | Communities ahead towards Open Access Week

(Please, scroll down to read in English.)

Tänä vuonna kansainvälisen avoimen tieteen viikon (23.–29.10.2023) teemana on Yhteisö ennen kaupallistamista (Community over Commercialization). Olen se tyyppi, joka tulee aina hieman jälkijunassa tekniikan kehityksen suhteen, joten rohkaisen nyt mieleni ja kysyn tekoälyltä (ChatGPT), mitä se tietää aiheesta. Tiivistäen vastaus on tämä:

Community over Commercialization -ilmaisu viittaa siihen, että yhteisön hyvinvointi ja tarpeet asetetaan etusijalle ennen kaupallisia tarkoitusperiä. Tämä periaate voi korostua esimerkiksi seuraavissa yhteyksissä:

  1. Tutkimuksen avoimuus: Tieteellinen tutkimus perustuu avoimuuteen ja tietojen jakamiseen yhteisössä. “Yhteisö ennen kaupallistamista” voi ilmetä avoimen tieteen periaatteena, jossa tutkijat jakavat tuloksiaan, tietojaan ja menetelmiään avoimesti muiden tutkijoiden ja yhteisön käyttöön.
  2. Avoin julkaiseminen: Tieteellisen tiedon avoin julkaiseminen kaikkien saataville ilman rajoituksia mahdollistaa laajemman yleisön pääsyn tieteelliseen tietoon.
  3. Tutkimuseettisyys: Tutkijat noudattavat eettisiä periaatteita ja käytäntöjä, ja arvioivat tutkimuksensa vaikutuksia yhteisöihin ennen kaupallisia intressejä.
  4. Kansainvälinen yhteistyö: Tieteellinen yhteisö perustuu usein kansainväliseen yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon. Esimerkiksi yhteistyön mahdollistavat verkkoympäristöt edistävät tutkijoiden ja tiedeyhteisön välistä yhteistyötä ja tiedon jakamista.
  5. Kansalaistiede (citizen science): Kansalaistiede rohkaisee yhteisön jäseniä osallistumaan tieteelliseen tutkimukseen ja edistämään yhteisönsä hyvinvointia tiedon avulla.
  6. Avoin lähdekoodi (Open Source): Ohjelmistoja kehitetään ja ylläpidetään yhteisöjen ja vapaaehtoisten voimin avoimena lähdekoodina, sen sijaan että ne suljettaisiin kaupallisiin ympäristöihin.
  7. Koulutus: Opetus ja oppiminen keskittyvät ensisijaisesti oppijoiden ja yhteisöjen tarpeisiin ja hyvinvointiin kaupallisten etujen tavoittelun sijaan. Esimerkkinä avoimesta oppimisesta ovat MOOC (Massive Open Online Courses) -kurssit.
  8. Ympäristönsuojelu ja kestävä kehitys: Ympäristön ja paikallisten yhteisöjen hyvinvointi on asetettava etusijalle ennen taloudellista voittoa. Esimerkiksi vastustetaan kaupallisia hankkeita, jotka saattaisivat vahingoittaa ympäristöä tai yhteisöjä.
  9. Yhteisöpohjainen kehitys: Kehitystyössä painotetaan yhteisöjen osallistumista ja päätöksentekoa omista tarpeistaan ja kehityksestään, sen sijaan että ulkopuoliset kaupalliset tahot sanelevat kehityshankkeita.
  10. Kansalaisosallistuminen: Yhteisöjen osallistuminen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen omassa elinympäristössään voi tarkoittaa esimerkiksi paikallisia kuulemisia ja päätöksenteon avoimuutta.
  11. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus: Kaikki yhteiskunnan jäsenet hyötyvät tasapuolisesti resursseista ja mahdollisuuksista.
  12. Paikallinen elinkeinotoiminta: Painotetaan paikallisia työpaikkoja ja palveluita yhteisöjen hyvinvoinnin edistämiseksi.

Entäpä sitten se tekoäly? Omat ajatukset viikon teemaan painottuivat tieteen näkökulmaan, mutta liittyihän siihen paljon muutakin. Tekoälyn käytöstä jäi kokemus, että se voi toimia hyvänä apuna ideoinnissa. Toisaalta on pakko myöntää, että olo on vähän vilpillinen, kun ”ajatukset” tulevat valmiina ja itselle jäi tehtäväksi vain sisällön muokkaaminen. Luomisen tuska jäi siis vähälle. Myös kääntäminen sujui näppärästi. Parhaimmillaan tekoäly rikastaa ja tehostaa työskentelyä tai oppimista, mutta tiedon tuottamisen prosessi ottaa aikamoisia oikoteitä, mikä ei välttämättä aina ole hyvä asia.

Mutta palataan itse aiheeseen: Miten sinä voisit edistää tieteen yhteisöllisyyttä ja saavutettavuutta?

International Open Access Week "Community over Commercialization", October 23-29, 2023, #OAWeek.
Suunnittelu | Design by: Kim Henze. CC BY.

This year, during International Open Access Week (October 23-29, 2023), the theme is “Community over Commercialization.” I’m the type of person who always lags a bit behind in keeping up with technological advancements, so I’m now mustering the courage to ask artificial intelligence (ChatGPT) what it knows about the topic. In summary, the answer is this:

The expression “Community over Commercialization” refers to prioritizing the well-being and needs of the community over commercial purposes. This principle can be emphasized in the following contexts, for example:

  1. Research Openness: Scientific research is built on openness and sharing data within the community. “Community over Commercialization” can manifest as a principle of open science, where researchers openly share their findings, data, and methods for the benefit of other researchers and the community.
  2. Open Access Publishing: Making scientific knowledge openly accessible to everyone without restrictions enables a broader audience to access scientific information.
  3. Research Ethics: Researchers adhere to ethical principles and practices, evaluating the impact of their research on communities before commercial interests.
  4. International Collaboration: The scientific community often relies on international collaboration and knowledge exchange. For example, online platforms that facilitate collaboration promote cooperation among researchers and the sharing of knowledge.
  5. Citizen Science: Citizen science encourages community members to participate in scientific research and promote the well-being of their community through the use of information.
  6. Open Source: Software is developed and maintained by communities and volunteers as open-source, rather than being confined to commercial environments.
  7. Education: Teaching and learning prioritize the needs and well-being of learners and communities over pursuing commercial interests. Massive Open Online Courses (MOOCs) represent one example of open learning.
  8. Environmental Conservation and Sustainable Development: The well-being of the environment and local communities takes precedence over economic gain. For instance, opposition to commercial projects that could harm the environment or communities.
  9. Community-Based Development: Development work emphasizes community participation and decision-making in addressing their own needs and progress, rather than external commercial entities dictating development projects.
  10. Civic Engagement: Community involvement in decision-making and influencing their own living environment may involve local consultations and transparent decision-making.
  11. Social Justice: All members of society benefit equitably from resources and opportunities.
  12. Local Business: Emphasis is placed on local jobs and services to promote community well-being.

Regarding artificial intelligence, my own thoughts on the theme of the week focused on the scientific perspective, but there’s much more to it. I got the impression from the use of artificial intelligence that it can serve as a valuable tool in brainstorming. On the other hand, I must admit that I feel a bit deceptive when the “thoughts” come ready-made, leaving me with the task of merely editing the content. The agony of creation was therefore minimal. The translation went smoothly as well. At its best, artificial intelligence enriches and enhances work or learning, but the process of generating knowledge takes some significant shortcuts, which may not always be a good thing.

But let’s get back to the topic: How could you promote the community and accessibility of science?

Kaisa Hartikainen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services