Lisää näkyvyyttä tutkijoille ja tutkimukselle / More research and researcher visibility

Altmetriikkatyökaluja ja -palveluita tutkijoille ja organisaatioille / Altmetrics tools and services for researchers and institutions

(To read in English, please, scroll down.)

Altmetriikan avulla pyritään löytämään julkaisujen digitaalisia jälkiä muualta verkosta kuin tiedeyhteisön perinteisistä viittauksista ja niihin liittyvästä metriikasta. Halutaan tietää, missä ja kuka jakaa ja kommentoi julkaisuja sekä jäljittää tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Välineinä käytetään julkaisujen käyttö-/latausmääriä, näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa sekä jakamisia, suosituksia ja tallennuksia eri palveluissa. Tutkijoiden omia keinoja parantaa julkaisujensa löytyvyyttä ja näkyvyyttä ovat esimerkiksi ORCID-tutkijatunnisteen käyttö ja avoin julkaiseminen. Tässä esitellään muutama altmetriikkaväline.

Altmetric

Kuka puhuu/kirjoittaa tutkimuksestasi verkossa? Sitä on Lontoossa majaansa pitävä Altmetric seurannut vuodesta 2012 hyödyntäen kolmea asiaa eli tuotosta (artikkeli, kirja, esitys, raportti jne.), tunnistetta (esim. arXiv ID, DOI, PubMedID, URN) ja mainintaa jossakin seuratuista lähteistä..
Altmetric-donitsi näyttää, missä palveluissa tutkimus on saanut huomiota ja miten paljon. Dataa kerätään monenlaisista dokumenteista ja palveluista kuten mediasta, blogeista ja yhteisöpalveluista.
Altmetric-donitsiin voi törmätä kustantajien artikkelisivuilla, organisaatioiden julkaisutietokannoissa ja myös yksittäisten tutkijoiden sivuilla. Donitsia voi klikata nähdäkseen yksityiskohtaisempia tietoja maininnoista ja viittauksista, jotka ovat vaikuttaneet huomioarvoon.
Maksullisia Altmetric-tuotteita ovat Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges ja Altmetric API.
Maksutta voi käyttää
- Altmetric Bookmarkletia: 1) Lisää sovelluskirjamerkki (bookmarklet) selaimesi työkaluriville. 2) Khttps://erepo.uef.fi/atso julkaisua verkossa. 3) Klikkaa nähdäksesi artikkelitason metriikka.
- Julkaisuarkistomerkkejä. Tähän julkaisuarkiston ylläpitäjä tarvitsee vain lyhyen pätkän koodia. Käytössä myös UEF eRepositoryssa.
- Yksittäisen tutkijan omia merkkejä, joita tutkija voi lisätä omalle verkkosivulleen tai CV:een.
- Myös API for Researchia voi käyttää vapaasti tietyillä tasoilla.

ImpactStory

ImpactStory on avoimen lähdekoodin altmetriikkatyökalu, jolla tutkija voi mitata ja jakaa julkaisujensa, blogikirjoitustensa, tiedostojensa ja ohjelmistojensa vaikutuksia. Tarjotun metriikan avulla tutkija voi nähdä, kuinka monta kertaa heidän työnsä on ladattu tai jaettu, ja rahoittaja voi selvittää panostuksensa vaikutuksia muillakin keinoilla kuin perinteisellä bibliometriikalla. ImpactStory on voittoa tuottamaton säätiörahoitteinen organisaatio.
ImpactStorylla on kytkös ORCID-tutkijatunnisteeseen ja se näyttää julkaisuille mm. Mendeley-tallennukset ja twiitit, kertoo niiden OA-tilanteen, kertoo miten monessa maassa niitä on luettu ja jaettu, kertoo mikä niistä on suosituin yms. Palvelun näkyvyyskategoriat ovat pörinä (buzz), sitoutuminen (engagement), avoimuus (openness) ja huvi (fun).
Rekisteröityminen on ilmaista ja melko yksinkertaista, mutta ORCID-tunnus ja Twitter-tili kannattaa olla jo valmiina. (Sen jälkeen voi twiitata vaikka näin: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400. )

Kudos

Kudos on verkkopohjainen palvelu, jolla voi pyrkiä maksimoimaan julkaistujen artikkeleiden näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Kudos-palvelussa voi muokata ja lisätä informaatiota julkaisuihin, jotta ne löytyisivät paremmin, että niitä voisi jakaa helpommin ja että näiden toimien vaikutusten mittaaminen ja seuraaminen olisi mahdollista.
Palvelu on tarkoitettu tutkijoille, jotka haluavat lisätä julkaisujensa käyttö- ja viittauslukuja sekä instituutioille ja rahoittajille, jotka haluavat lisätä rahoittamansa tutkimuksen vaikutusta sekä kustantajille, jotka haluavat kehittää tiiviimpää yhteistyötä tutkijoiden kanssa ja lisätä julkaisujen saavutettavuutta. Kudos ei toimi itsestään tai automaattisesti, vaan vaatii tutkijalta tai muulta toimijalta käsityötä erilaisen metatiedon lisäämiseksi julkaisujen tietoihin.

PlumX

PlumX on altmetriikkavälineistö, jota UEF:lla ei ainakaan toistaiseksi ole käytössä. Sen sijaan UEF:lla käytössä tutkimuksen arvioinnin tietokanta SciVal, jossa vaikuttavuutta mitataan perinteisen metriikan eli viittausten avulla lähteenään SCOPUS-tietokannan tiedot. PlumX tarjoaa ajantasaista metriikkaa tutkimuksen vaikuttavuuden arviointiin.
Mittareina käytetään perinteisiä menetelmiä, kuten artikkeleiden latauksia ja viittausmääriä, mutta myös uudempia mittareita, kuten julkaisujen lisäämisiä suosikeiksi tai kirjanmerkeiksi sekä blogeissa tai muualla sosiaalisessa mediassa saatuja viittauksia. PlumX:n eri työkalujen avulla on mahdollista seurata organisaation julkaisujen saamaa näkyvyyttä ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Tätä voidaan tehdä yliopisto-, tiedekunta- ja tutkijatasolla.
Suomalaisista yliopistoista PlumX on käytössä ainakin Helsingin yliopistossa ja Tampereen teknillisessä yliopistossa.
Kansainvälisesti on huomattu, että esimerkiksi lääke- ja terveystieteet menestyvät altmetriikassa paremmin kuin vaikkapa humanistiset tieteet. Tämän vuoksi eri tieteenalojen vertailu keskenään ei ole suositeltavaa. Menetelmät perustuvat aina käytettävissä olevaan dataan, joka viedään PlumX:ään valituista tietolähteistä (kansainväliset viitetietokannat, julkaisurekisterit). Ohjelmaa hyödyntävät myös tutkimuksen rahoittajat.

Altmetrics aims to find the digital traces of publications from elsewhere at the Internet than the traditional references and bibliometrics. There is a need to know where and by whom the publications are shared and commented, as well as trace the impact of the research. For example, the tools calculate visibility in different social media, downloads and views, bookmarkingat, sharings and endorsements in different services. Researchers can boost the accessibility and visibility of their publications e.g. by creating a researcher ID (ORCID) and by open access publishing. Four tools are introduced here.

Altmetric

Thousands of conversations about scholarly content happen online every day. Altmetric tracks a range of sources to capture and collate this activity, helping you to monitor and report on the attention surrounding the work you care about.
The Altmetric donut visualizes in which services your research has been noted and noticed and how much. Data is collected from different documents and services from policy documents to Pinterest and from news services to Twitter.
Explorer for Publishers, Explorer for Institutions, Explorer for Funders, Altmetric Badges, and Altmetric API are chargeable products but there also free tools.
The Altmetric bookmarklet enables you to instantly see Altmetric data for any published research output with a DOI. It’s quick, free and easy to install in just 3 simple steps.
Institutional Repository badges are free embeddable badges for repositories within academic institutions. They can be installed with just a few lines of code, and you can choose the style of badge you’d like to display. Used in UEF eRepository.

ImpactStory

ImpactStory is an open source altmetrics tool that researchers can use to measure and share the impact of their publications, blog posts, datasets, and software. The metrics can be used by researchers to see how many times their work has been downloaded or shared, and by funders to know more than only the information from the traditional journal citation metrics about the impact of the research the fund. ImpactStory is a nonprofit organization funded by two foundations.
ImpactStory connects to ORCID and it shows for example Mendeley saves and Tweets of your publications, reveals the open access status of them and in which countries they have been read and shared, and which one is the most popular. The categories of visibility are buzz, engagement, openness and fun.
The registration process is free and pretty straightforward but it is advisable to have your ORCID ID and Twitter handle at hand. (After that, you can tweet like this: Check out the online impact of my research on @Impactstory: https://twitter.com/TuuleviUEFlib/status/786548391404646400.)

Kudos

Kudos asks researchers to open up their research so new audiences can find and understand it. With Kudos it is possible to track the most effective networks for getting your work read, discussed and cited. It is a tool for improving the metrics by which you are evaluated. Kudos is a web-based service that helps researchers and their institutions and funders to maximize the visibility and impact of their published articles. Kudos provides a platform for assembling and creating information to help search filtering, for sharing information to drive discovery, and for measuring and monitoring the effect of these activities.
Kudos is for researchers who want assistance with increasing usage of and citations to their publications. Kudos is also for institutions and funders looking to increase the impact of the research that they fund, and for publishers wanting to develop closer relationships with their author communities and increase publication performance.

PlumX

PlumX is an altmetric tool, which for the time being is not in use at UEF. Instead, UEF has a comparable database, SciVal, available. PlumX offers up-to-date metrics to measure the visibility and social impact of publications at the university, faculty or researcher level.
These indicators include more traditional methods, such as counts of downloads and citations, but also novel methods, such as the number of publication likes and shares as well as bookmarking and favouring artifacts e.g. in blog posts and other social media, are used.
In Finland, at least Helsinki University and Tampere University of Technology are using PlumX.
Internationally, it has been noticed that e.g. medicine and health sciences perform better in altmetrics than social sciences. Therefore, different fields of research should not be compared. Methods of PlumX are always based on available data imported to PlumX from the selected sources (international databases, publication registers). PlumX is utilized also by different funders.

tietoasiantuntijat / information specialists
Kaisa Hartikainen & Tuulevi Ovaska
Kuopion kampuskirjasto & KYSin tieteellinen kirjasto

2016-10-242016-10-24

Kansainvälinen open access -viikko 24.-30.10.2016 / International Open Access Week October 24-30, 2016

Tämänvuotisen OA-viikon teema on: /The theme of the OA week this year is

Open in Action

Katso viikon aluksi vaikkapa nämä kaksi videota. / Start the week for example by watching these two videos.

Data management planning tool Tuuli will help you write data management plans

Data management plan (DMP) will help you manage your data, meet funder requirements and help others use your data if shared. DMPTuuli will help you write data management plans.
DMPTuuli is provided by the Finnish Tuuli project. The project has worked closely with researchers and research funders to produce guidance and templates that assist researchers to produce an effective data management plan (DMP) to cater for the whole lifecycle of a project, from bid-preparation stage through to completion.
Etukäteen suunnittelemalla tuotetaan tutkimuksen tarvitsema data tehokkaasti ja saadaan selkeää, myös jaettavaksi sopivaa, tuotosta (dataa, menetelmiä, algoritmeja). Suunnittelemalla vältytään monilta virheiltä ja potentiaalisilta kiistoilta. Ehkäpä näistä syistä johtuen monet tutkimusrahoittajat vaativat rahoitushakemuksen liitteeksi suunnitelman myös tutkimusdatan osalta (aineistonhallintasuunnitelma, DMP).

What is ORCID?

Names are not enough to ensure credit for your work and are inadequate for reliably connecting researchers with their research outputs. Learn how the ORCID identifier can ensure that your publications, datasets, and other research outputs are connected with you every time. Register for your unique and free ORCID iD at orcid.org/register.
Samannimisiä tutkijoita on useita, Miten juuri sinun tutkimuksesi linkittyy sinuun? Siinä auttaa tutkijatunniste ORCID. Luo oma tunnisteesi osoitteessa tutkijatunniste.fi/.

Open access week

Avoimuus lisää näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Ja toisin päin. / Openness increases visibility and impact. And vice versa.

Tuulevi Ovaska, tietoasiantuntija, palvelupäällikkö

2015-09-22

Jukuri, BrowZine ja OA – mikä näitä yhdistää?

Ei äkkiä ajateltuna mikään. Kaikki kuitenkin sisältyivät Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran Julkaisutoiminta murroksessa -tietoaineistoseminaariin, jossa murrosta ihmeteltiin monen eri toimijan näkökulmasta. Näkemyksiänsä avasivat niin tutkija kuin kustantajakin.

Tieteiden_talo2 — Seminaari järjestettiin Tieteiden talon historiallisissa puitteissa

Professori Sari Lindblom-Ylänne ja tutkijataustainen informaatikko Mari Katvala valottivat tutkijan kokemuksia päivän aiheesta. Lindblom-Ylänteen viitekehys on erityisesti kasvatustieteissä, Katvalan evoluutiobiologiassa. Heidän mukaansa ei ole väliä, onko tutkimuksessa tarvittava julkaisu painettu vai elektroninen tai onko aineisto maksullista vai vapaasti verkosta saatavilla, eikä Katvalan suomalaisille evoluutiobiologian tutkijoille tekemän kyselyn mukaan artikkelien avoin saatavuus vaikuta tiedonhakutapoihin tai tutkijan työhön. Google-tiedonhakijahan ei aineistojen maksullisuutta tai avoimuutta edes välttämättä huomaa, koska yliopistojen tietoverkoissa maksullisetkin aineistot avatuvat käyttäjälleen ilman erillistä kirjautumista. Katvala joka tapauksessa arvioi tieteellisten lehtien säilyvän jatkossakin vielä tutkimustyön julkaisukanavina, joten ainakaan toistaiseksi eivät tutkijoiden vertaisverkostot (esim. ResearchGate) korvanne perinteisiä julkaisumuotoja. Lindblom-Ylänne kantoi huolta myös Open Access -julkaisemisen ja Julkaisufoorumin haittapuolista. Vaikka OA-julkaiseminen sinällään on kannatettavaa, voi artikkelin julkaiseminen olla kirjoittajalle kallista. Lisäksi OA-lehtien referee-prosessi voi olla hyvinkin puutteellinen, ja hyvien lehtien erottaminen sekalaisesta lehtijoukosta saattaa olla esim. tohtorikoulutettavalle vaikeaa. Julkaisufoorumi – niin paljon hyvää kuin siinä onkin – on kohdannut omat haasteensa. Esimerkiksi tason 1 lehtiä on jopa alettu välttää julkaisukanavina, vaikka alunperin jo taso 1 on määritelty sinänsä hyväksi perustasoksi.

Lindblom-Ylanne — Professori Sari Lindblom-Ylänne

Kustannustoiminnassa julkaisutoiminnan murros näkyy ja tuntuu selvästi. Johanna Suhonen Kauppalehdestä kertoi nykyisin saman lehden painetulla ja digitaalisella versiolla olevan täysin erilaiset liiketoiminnan mallit sekä osin jo eri sisällötkin. Painettu lehden numero on teollinen, stabiili tuote; valmis ja lopullinen painosta tullessaan. Digilehti on jatkuvassa uutisvirrassa muuntuva palvelu, jonka käytön jatkuva seuranta ja analysointi sekä sen pohjalta tehtävä sisältöjen päivittäminen on tärkeää. Kustantaja esimerkiksi seuraa sosiaalisessa mediassa, kauanko artikkeli saa klikkauksia ja jakoja, ja kun se ei some-virrassa enää herätä huomiota, nostetaan esille uusi artikkeli. Suhosen mukaan sosiaalinen media tulee olemaan entistä useammin lehtien ‘käyttöliittymä’, ja lehtien omat sivut digilehtineen jo sekin käyttöliittymänä pian vanha. Sisällöissä erot näkyvät siten, että laajemmat, taustoittavat artikkelit soveltuvat lehden painettuun versioon nopean uutisoinnin painottuessa sähköiseen lehteen. Myös lehden mainonnasta ja tilausliiketoiminnasta saatavat tulot vaikuttavat ainakin digitaalisiin sisältöihin. Mainostuottoja saadaan jutuilla, jotka saavat paljon klikkauksia myös satunnaisilta lukijoilta. Vakituisia tilaajia silmällä pitäen kirjoitetaan sitten enemmän ennakko-odotusten mukaisia artikkeleita. Sisällön laatu tulee olla niin korkea, että tilaajan kannattaa palvelusta maksaa. Laadukas sisältö sekä digitaalisuuteen panostaminen ovat kustantajien keinoja säilyttää asemaansa Suomenkin yhä kansainvälistyvämmillä kustannusmarkkinoilla. Myös Aleksi Tykkä LM Tietopalveluista allekirjoitti saman markkinoiden globalisoitumisilmiön, mutta totesi että monetkaan perinteiset kotimaiset lehdet eivät ole kehittyneet kuluttajien toimintamallien mukaisesti ja ovat siten jäljessä muusta maailmasta. Esimerkiksi aikakauslehdistä vain pienellä osalla on olemassa mobiilaitteille optimoitu versio, kun vastaavasti vaikkapa tabletti jo on 32 prosentilla kotitalouksista – älypuhelinten yleisyydestä puhumattakaan. Kuluttajat haluavat entistä kattavammat sisällöt entistä nopeammin erilaisille laitteille, ja lukutavatkin ovat muuttuneet mobiililaitteiden myötä.

Uusia välineitä julkaisujen käytön ja hankinnan edistämiseksi esittelivät Kendall Bartsch (Thrid Iron) ja Kai Haatainen (YBP Library Services / EBSCO). Bartsch tutustutti kuulijat BrowZine-ohjelmaan, jolla voidaan selailla, lukea, lajitella ja tallentaa kirjaston tilaamia lehtiä yhdessä ja samassa käyttöliittymässä kustantajasta riippumatta. Palvelusta on saatavilla sovellus myös mobiilikäyttöä varten. Haatainen puolestaan kertoi GOBI-hankintaohjelmasta, jolla voi hankkia kirjastoihin sekä painettuja että e-kirjoja monenlaisilla hankintamalleilla.

WP_20150915_021 — Julkaisutoiminnan uusista tuulista kiinnostunut kuulijajoukko

Informaatikko Sirpa Suonpää Luonnonvarakeskuksesta (Luke) kertoi siirtymisen painetuista aineistoista elektronisiin näkyvän arkipäivässä mm. siten, että vielä 1990-luvulla oli erikseen perusteltava asiakkaille, miksi jokin aineisto pitää hankkia sähköisenä, ja nyt vastaavasti tarvitaan erillisiä perusteluja painetun aineiston hankintaan. Lisäksi julkaisutoiminnan murros näkyy kirjastossa moninaisina osaamisvaatimuksina. Tulee osata sopimusjuridiikkaa, monenlaisia käyttöehtoja ja hinnoittelumalleja sekä erilaisia teknisiä ratkaisuja. Tietoaineistojen painopisteen siirtyessä sähköisiin aineistoihin kirjastotilojakaan ei tarvita siinä määrin kuin aiemmin. Suonpää kertoi esityksessään myös Jukurista eli Luken avoimesta julkaisuarkistosta, johon kootaan Luken julkaisutuotanto. Arkistoon viedään julkaisuja myös taannehtivasti, eli Luken vuoden 2015 muodostaneiden tutkimuslaitostenkin julkaisut tullaan digitoimaan ja sisällyttämään Jukuriin.

Rinnakkaistallentamisesta ja Open Access -julkaisemisesta yleensä piti tyhjentävän esityksen Marjo Vallittu Jyväskylän yliopiston kirjastosta. Vallittu esitteli erilaiset OA-mallit ja kertoi rinnakkaistallentamisesta (ns. vihreä OA) myös tutkijan näkökulmasta. Rinnakkaistallentamisen hankkeita on Suomessa meneillään useilla eri tahoilla. Myös Itä-Suomen ja Jyväskylän yliopiston kirjastoilla on käynnissä OKM:n rahoittama hanke Suomi rinnakkaistallentamisen mallimaaksi. Open Acces -julkaisemisesta kiinnostuneiden on kannattaa tutustua Vallitun esitysmuistiinpanoihin Suomen Tieteellisen Kirjastoseuran sivuilla. Sieltä löytyy myös päivän muiden esitysten materiaaleja.

Kaarina Meriläinen
Tietoasiantuntija
Verkkoresurssipalvelut