Viron kansalliskirjastoon tutustumassa

Kirjastomme tietoasiantuntijoita osallistui Euroopan informaatiolukutaitokonferenssiin (ECIL) Tallinnassa kuluneena syksynä, ja siinä yhteydessä tarjoutui tilaisuus tutustua naapurimaan kansalliskirjastoon (Eesti Rahvusraamatukogu). Baltian maiden suurin kirjastokompleksi käsittää kahdeksan kerrosta, joista kaksi sijaitsee maan alla.

Rakennus2

Rakennusmateriaali on samaa harmaata kalkkikiveä, kuin Tallinnan keskiaikaiset talot vanhassa kaupungissa. Rakennuksen suunnitteli Raine Karp, sisustussuunnittelu on Sulev Vahtran. Rakentaminen aloitettiin jo neuvostoaikaan 1985, ja kirjasto suunniteltiin ajan tyyliin suureelliseksi. Se saatiin valmiiksi 1993 uudestaan itsenäistyneessä Virossa. Valtavan rakennuksen tarpeellisuus ja ylläpitokustannukset herättävät edelleen keskustelua.

Kirjasto esittelee näyttelyin kokoelmiaan ja virolaista kulttuuriperintöä. Talo käsittää viisi eri galleriaa, minkä lisäksi siellä on täysin varusteltu konferenssisali, teatterisali ja ravintola. Lukusaleja on 20, ja niissä 600 lukupaikkaa. Henkilökunnan määrä on yli 300.

Kirjastolainen1 Opas Kirjastolainen2

Kokoelmien perustana on Viron parlamentin kirjasto, joka aloitti toimintansa 1918. Nykyään kokoelmat käsittävät lähes kaksi miljoonaa painettua kirjaa sekä aikakauslehtiä, karttoja, nuotteja, av-aineistoa ja taideteoksia. Lisäksi on sähköistä materiaalia, joka mukaan lukien teoksia on kaikkiaan yli kolme miljoonaa. Kirjaston tilat on mitoitettu jopa viidelle miljoonalle painetulle kirjalle.

Kansalliskirjaston tehtävänä on koota ja säilyttää kaikki Virossa ilmestyneet, viroksi tai Virosta kertovat julkaisut. Se toimii myös parlamentin kirjastona, tieteellisenä kirjastona ja kirjastolaitoksen tietokeskuksena sekä näyttelyjä, konsertteja ja konferensseja järjestävänä kulttuurikeskuksena. Se palvelee tiedonhakijoita ja lukijoita. Lukijoiksi rekisteröityneitä on 150 000 henkilöä.

Tiloja2 Taidetta1

Tiloja3

Jykevän rakennuksen sisään kätkeytyy yllättävän viihtyisiä ja valoisia eri alojen lukusaleja palveluineen. Vaihtuvat ja pysyvät taidenäyttelyt antavat oman leimansa kirjastolle. Täällä kulttuuri ja sivistys yhdistyvät kirjastotyöhön konkreettisesti. Konserteille kirjasto ei ole vain tila, vaan kirjastolla on myös oma kuoro.

Viron kansalliskirjasto taltioi kulttuuria ja toimii sen näyteikkunana. Nykyhetkeen ja tulevaisuuteen se suuntautuu järjestämällä kirjastoalan täydennyskoulutusta ja tekemällä tutkimustyötä.

Konsultant MLasiovi
Lukutuoli MIkkuna

Marja Aho ja Merja Kauppinen

Tietoasiantuntijoita Joensuun kampuskirjastossa

Escher2

 

Vierailu Lappiin

SYN:n sopimuksen mukainen henkilökuntavaihto toiseen yliopistokirjastoon nousi esille Savonlinnan kampuskirjaston edellisessä tiimiarvioinnissa. Ajattelin tarttua tilaisuuteen, ja aloin selvittämään asiaa. Otin yhteyttä Lapin korkeakoulukirjaston johtajaan Susanna Parikkaan. Vaihtoviikon ajankohdaksi valikoitui marraskuun viimeinen viikko, joka sopi kaikille osapuolille.

En ollut koskaan käynyt Rovaniemellä, joten sen vuoksi päädyin Lapin korkeakoulukirjaston. Matkustaminen Savonlinnasta Helsingin kautta Rovaniemelle ja takaisin vei kaksi päivää. Perillä kolme vierailupäivää vierähti nopeasti tutustuen laajalti Lapin korkeakoulukonsernin (Lapin yliopisto ja Lapin AMK) kirjastotoimintaan.

Mirja Raivion johdolla aloitin vierailuni yliopistokirjastolla tiistaiaamuna. Iltapäivällä kävin Jokiväylän (AMK) kirjastossa, jossa palvelupäällikkö Maija Koponen esitteli minulle toimintaa ja tiloja. Sieltä mielenkiintoinen havainto: opiskelija sai tiedonhaun ohjausta videotykin välityksellä, ja yhtä aikaa samassa tilassa kolme työntekijää työskenteli avokonttorissa. Illalla kävin vielä ihastelemassa Lapin maakuntakirjastoa, joka toimii Alvar Aallon suunnittelemassa rakennuksessa.

Keskiviikkona ohjelma jatkui tutustuen lisää yliopistokirjaston palveluihin ja Lapin yliopistokustannukseen. Päivän päätteeksi pääsin myös tutustumaan Arktisen keskuksen kirjastoon, jonka kokoelmat sisältävät kirjallisuutta pohjoisen kansoista, kulttuureista, ympäristöstä, tutkimusmatkoista jne. Sain käydä samalla Arktikumin upeissa näyttelyissä ja museossa.

Kirsi1

Torstaiaamuna tutustuin taiteiden tiedekunnan juuri remontoituihin viehättäviin tiloihin Tapani Takalon kanssa. Siellä on uusi monitoimitila, joka on toteutettu käyttäjälähtöisesti eri tahojen kanssa. Tilaan on sijoitettu taideaineiston käsikirjasto, taidelehtiä ja kirjaston tarjoamat verkkoaineistot ovat käytettävissä. Tänä vuonna taidekirjasto itsenäisenä yksikkönä on lakkautettu, ja siirretty osaksi yliopistokirjastoa. Yliopistokirjastolla oli torstaina perinteinen Glögipäivä, yliopistokustannus oli mukana järjestelyissä. Tarjolla oli glögiä, piparkakkuja ja kirjoja tarjoushinnoin.

kirsi2

Viimeinen vierailukohteeni oli Napapiiri. Outi, Merja, Eija ja minä kävimme Joulupukin pajakylässä. Joulupukin juttusille emme viitsineet jonottaa, vaan kiertelimme myymälöissä, ja ruokailimme tunnelmallisessa Kotahovissa.

kirsi3

Kirjaston palvelut esiteltiin minulle kattavasti: Lapin korkeakoulukirjaston ja Itä-Suomen yliopiston kirjaston toiminnassa on paljon samaa, mutta erojakin löytyy. Kiitän koko Lapin korkeakoulukirjaston väkeä järjestelyistä ja vieraanvaraisuudesta. Tervetuloa vastavierailulle Itä-Suomen yliopiston kirjastoon!

Kirjastosihteeri Kirsi Rask
Savonlinnan kampuskirjasto

 

 

 

 

Muuttuvat ja muuttavat kirjastot – IFLA 2015 Kapkaupungissa

Vuoden 2015 kansainvälinen kirjasto- ja informaatioalan järjestöjen konferenssi – järjestyksessään jo 81. – järjestettiin Kapkaupungissa, Etelä-Afrikassa. Konferenssin teema oli: dynaamiset kirjastot – saatavuus, kehitys ja muutos. Teemassa korostui erityisesti kehittyvien maiden ja IFLAn strategisen työn painopistealueet. Järjestö on viime vuosina pyrkinyt entistä enemmän vaikuttamaan poliittisiin päätöksentekijöihin ja kirjastoalan kehitykseen vaikuttaviin globaaleihin asioihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla.

Kohti kestävää kirjastoa
Kohti kestävää kirjastoa

 

Afrikassa on suuri tarve tulla osaamisessa samalle tasolle kehittyneiden maiden kanssa ja samalla haetaan myös talouden ja elintason nousua vuoteen 2030 mennessä. Pakostakin joutui vertailemaan paikallista strategista ja monikulttuurista suuntautumista tulevaisuuteen tämän hetken Suomen näköalattomuuteen ja impivaaralaisuuden lisääntymiseen.

 

Kirjastojen vaikuttavuuden arviointi

 

Kirjastojen kannalta suurin muutos informaation jakelussa ja käytössä on tapahtumassa suurten datamassojen hallinnassa ja välineissä. Ensinnäkin näiden taitojen hallitseminen antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden sekä hallita että hyödyntää tietovarantoja ja toiseksi, nämä osaamisvaatimukset ovat synnyttämässä uutta kuilua niiden välillä, jotka kykenevät hallitsemaan ja hyödyntämään datamassoja ja niiden välillä, joita tällaisella toiminnalla pystytään hallitsemaan. Tutkimuskirjastoissa sen vuoksi tutkimustulosten ja julkaisujen avoin saatavuus ja käyttö tulevat entistä tärkeämmiksi tavoitteiksi.

Yhdysvaltalainen Elliott Shore esitti radikaaleja uusia tapoja mitata kirjastojen toimintaa: kustannusten välttämismittari (= turhat investoinnit ja kulut pois), yhteistyön ja verkostoitumisen mittari, sopivuus kehysorganisaation toimintaan –mittari eli kuinka hyvin jalkaudutaan ja integroidutaan kehysorganisaatioon ja käyttäjien tapaan toimia. Jos näitä vertaa kirjastojen perinteiseen tapaan tuottaa suuria tilastolukuja ilman arviota toiminnallisesta vaikuttavuudesta, voi ymmärtää kuinka suuri kirjastojen toimintaympäristön muutos on tapahtumassa.

Meneillään on lopullinen paradigman muutos fyysisten kappaleiden hallinnoimisesta monipuoliseen aineiston yhteiskäyttöön ja tieto- ja viestintäteknologian mahdollisuuksien hyödyntäminen näiden palveluiden tuottamisessa. Tämä tarkoittaa kirjastoille myös sekä resurssien järkevää ja kestävää käyttöä että täysin uudenlaista verkostoitumisen tapaa.

 

Digitaalinen tiede ja talouden haasteet puhuttivat komiteatyössä

 

Osallistuin kahden komitean työhön konferenssin aikana. Päällimmäiseksi molemmissa – aineistojen yhteiskäyttö ja akateemiset kirjastot – nousi jo usein edelläkin toistunut digitaalisen tieteen ja tutkimuksen tulosten jakelun haasteet ja mahdollisuudet. Kaukolainaus- ja kokoelmatyöpuhe on siirtymässä resurssien jakamis- ja yhteistyö puheeksi. Taloudelliset haasteet kaikkialla maailmassa ovat kirjastot pakottaneet sopeuttamaan toimintojaan – ”vähemmän on enemmän” kuului useassa puheenvuorossa.

Komiteatyötä IFLAssa
Komiteatyötä IFLAssa

 

Pidin konferenssissa esitelmän yliopistomme ja kolmen afrikkalaisen yliopiston yhteistyöhankkeesta kansanterveystieteen tutkimuksen, opetuksen ja palveluiden kehittämishankkeesta. Esitys löytyy täältä: http://library.ifla.org/1275/1/180-joachim-en.pdf

 

Jarmo Saarti

kirjaston johtaja