EU-tallekirjastojen tuoreita tuulahduksia Brysselistä | Hear the latest about European Documentation Centres from Brussels

(Please, scroll down to read in English.)

Aluksi

Reilun puolentoista päivän mittainen ”European Documentation Centres’ Training Seminar” pidettiin 16.–17. marraskuuta 2022 Brysselissä. Reippaasti yli satapäinen EU-tallekirjastojen edustajajoukko kokoontui tähän Euroopan komission Viestinnän pääosaston organisoimaan tapahtumaan, jonka viisi pääteemaa olivat akateemisten yhteisöjen osallistaminen, EU-tietokantakoulutukset, sosiaalinen media, vuoden 2024 europarlamenttivaalit ja työpajat EU-tallekirjastojen roolista. Koulutuspäivien ohjelma oli tiivis ja asiapitoinen. Tarkempi linkkilistaus koulutuspäivien materiaaleihin löytyy blogitekstin lopusta.

“European Documentations Centres’ Training Seminar” -koulutustapahtuman esitystekstit heijastettuna valkokankaalle. | Presentation texts of the “European Documentation Centres’ Training Seminar” displayed on the screen.
Tervetuloa. | Welcome. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Ensimmäinen päivä

Jo ennen ensimmäisen puheenvuoron alkua yleisöstä oli aistittavissa avoin, innostunut, ja oppimisen janoinen ilmapiiri. Ehkä koronavuosien myötä yleistyneiden etäkokousten jälkeen kaikki olivat erityisen ilahtuneita tapaamaan vanhoja ja uusia kollegoita kasvotusten. Uutena EU-tallekirjastolaisena oli varsin helppoa ja luontevaa sujahtaa joukon jatkoksi verkostoitumaan ja kuuntelemaan mielenkiintoisia esityksiä.

Richard Kühnel (Euroopan komissiosta) kertoi avajaispuheessaan ensimmäisen EU-tallekirjaston perustamisvuoden olleen 1963. Veikkaan tiedon saaneen monen kuulijan pohtimaan kuinka tätä voidaan huomioida ja kenties juhlistaa omassa työyhteisössä ensi vuonna.

EU-tallekirjastojen roolia käsiteltiin monesta näkökulmasta koulutuspäivien aikana. Ensimmäisenä Gaetane Ricard-Nihoul ja Alessandro Giordani (molemmat Euroopan komissiosta) valottivat paneelikeskustelussa muun muassa EU-tallekirjastojen mahdollisuuksia osallistaa akateemista maailmaa mukaan aktiiviseen keskusteluun Euroopan tulevaisuudesta. Yhdeksi keinoksi mainittiin kansalaispaneelit, joita tullaan järjestämään tulevaisuudessa. EU-tallekirjastojen rooliteeman pohdiskelua jatkettiin neljässä rinnakkaisessa työpajassa. Jokainen osallistuja sai valita kaksi itselleen mieluista työpajaa.

Suuria keltaisia Post-it -lappuja fläppitaululle koottuna. | Big yellow Post-it notes collected on a flip chart.
Rinnakkaisten työpajojen oivalluksia koottiin yhteen. | Insights from parallel workshops were gathered together. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Osallistuin ensin työpajaan, jossa keskusteltiin keinoista saada opiskelijat ohjattua EU-tietokantojen ja -tietolähteiden äärelle. Toisessa työpajassa hahmoteltiin keinoja saada opiskelijoita osallistumaan muun muassa kansalaistoimintaan napakan johdantoesitelmän pohjalta. Nuorille suunnattua osallistavaa materiaalia on yllättävän paljon valmiiksi luotuna. Lopuksi rinnakkaisista työpajoista koottiin keskeisimmät huomiot ja oivallukset suurille Post it-lapuille seuraaviin kategorioihin luokiteltuina: haasteet, parhaat käytännöt ja suositukset. Koulutuspäivien päätteeksi työpajojen keskeisimmät oivallukset esiteltiin yhteisesti kaikille.

Neljässä tiiviissä ja käytännönläheisessä ”Search Like a Pro” -tietoiskussa tarjoiltiin tietoa neljästä EU-tietolähteestä:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Jokainen “Search Like a Pro”-tietoisku alkoi lyhyellä tietoiskulla kulloisestakin tietolähteestä ja päättyi kysymys-vastaus-osioon, jossa yleisön kiperiin kysymyksiin vastailtiin syvällä asiantuntemukselle. Tietoiskujen suurin anti oli niiden konkreettiset tiedonhakuesimerkit.

Kolmessa lyhyessä hissipuheessa esiteltiin kolmea eri tietovarantoa:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

Mielenkiintoisina nostoina näistä voi mainita Learning Corner -sivuston yllättävän laajat ja monipuoliset opetusmateriaalit, pelit ja esitysmateriaalit, jotka on jaoteltu ikäryhmittäin. Maininnan arvoisena tutustumiskohteena voi suositella myös EU Academyn aineistojen (muun muassa opetusvideoita sisältäviä) kursseja. Palvelun käyttäminen vaatii rekisteröitymisen. Euroopan unionin julkaisutoimiston sivusto pitää sisällään valtavasti aineistoa esimerkiksi eurooppalaisesta datasta, EU-julkaisuista sekä tutkimuksesta ja innovoinnista.

Ensimmäisen päivän ehtoopuolella Stephen Clarkin (Euroopan parlamentista) taidokkaasti koottua esitystä vuoden 2024 europarlamenttivaaleista oli ilo katsella ja kuunnella. Clarkin taito kiteyttää sanomansa kuvan ja parin ydinsanan avulla on taito, jonka toivon oppivani. Vaikka europarlamenttivaaleihin on yli vuosi aikaa, niihin valmistautuminen aloitetaan hyvissä ajoin Euroopan unionissa.

Ensimmäisen päivän viimeisessä esityksessä paneuduttiin tuhdilla tietopaketilla sosiaalisen median maailmaan. Esityksen valovoimaisin anti oli Belgian Antwerpenin EUROPE DIRECT -pisteen edustajien konkreettiset esimerkit heidän tavoistaan käyttää sosiaalista mediaa (Facebook, Instagram, LinkedIn ja Pinterest). Yleisöstä kyseltiin, miksi heillä ei ole Twitter-tiliä. Syynä oli muun muassa sen päivitystiheyden tarve. Kuulijoille tarjoiltiin myös tietoa sosiaalisen median käytön hyödyistä.

Ensimmäinen päivä päättyi cocktail-tilaisuuteen ja illalliseen.

Toinen päivä

Toinen koulutuspäivä alkoi Jeremy Herryn (Euroopan komissiosta) Euroopan vihreän kehityksen ohjelman esittelyllä. Sen tavoitteena on ilmastoneutraali Eurooppa vuoteen 2050 mennessä. Esityksessä annettiin EU-tallekirjastolaisille vinkkejä, kuinka ilmastosanomaa voidaan viedä eurooppalaisten tietoisuuteen. Valmiiden (englanninkielisten) tietovarantojen avulla, kuten Climate Pact ja Education for Climate Coalition, on helppo järjestää esimerkiksi keskustelutilaisuuksia ilmastonmuutoksesta.

Koulutuspäivien viimeisessä puheessa Alessandro Giordani antoi lähtijöille kotiinviemisiksi tehtäviä, jotka liittyvät muun muassa viestintään omassa työyhteisössä. Koulutuspäivät eivät jää irralliseksi tapahtumaksi, vaan kotitehtävät tuovat jatkuvuutta EU-tallekirjastojen toimintaan Euroopan unionissa. EU-tallekirjastojen toimintaverkoston laajuus hahmottuu parhaiten kurkkaamalla kartasta toimipisteet. Kartasta löytyy myös EU-tallekirjastolaisten yhteystiedot. Ota rohkeasti yhteyttä meihin!

Valkokankaalle heijastettu kartta, josta käy ilmi, että EU-tallekirjastoja on runsaasti erityisesti Manner-Euroopassa. | A map projected on the screen showing how many EDCs there are, especially in continental Europe.
Alessandro Giordanin esityksessä oli EU-tallekirjastojen sijainteja kuvaava kartta. | In his presentation, Alessandro Giordani showed the map of the locations of European Documentation Centres. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Toisen päivän päätteeksi jäi hieman aikaa pyörähtää Brysselin tunnelmallisessa keskustassa muun muassa Grand-Place-aukiolla. Tuliaisiksi valikoitui kaupoista suklaata ja karkkia, mutta pitsihankinnat jäävät seuraavalle kerralle.

Lopuksi

Koulutuspäivien tuhtiin sisältöön voi tutustua kätevästi vaikkapa nauhoitteiden tai esitysmateriaalien avulla (katso alta linkkilistaus). Toivottavasti vastaavanlaista koulutusta järjestetään tulevaisuudessa lähitapaamisformaatilla, vaikka etäkoulutuksilla on oma tärkeä paikkansa nykymaailmassa. Lähitapaamisissa innostava ilmapiiri on lähes käsinkosketeltavaa ja verkostoituminen kansainvälisestikin käy kädenkäänteessä kahvitauolla.

Linkit

Koulutuspäivien

Koulutuspäivässä jaossa ja näytillä ollut uudehko julkaisu nimeltä: ”Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre”. | The relatively new publication “Tools and Resources to Manage a European Documentation Centre” distributed and displayed during the training days.
Tuore ohjekirjanen. | A new instruction manual. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Introduction

The “European Documentation Centres’ Training Seminar”, lasting about a day and a half, was held in Brussels on 16–17 November 2022. This event, organised by the European Commission’s Directorate-General for Communication, brought together an audience of well over 100 representatives from most European Documentation Centres (EDC). The five main themes of the seminar were: engagement with the academic community, EU database training, social media, the European Elections 2024, and workshops on the role of EDCs. The programme of the training days was concise and informative. You can find a more detailed list of links to the materials of the training days at the end of the blog post.

Day one

Even before the first speech was held, one could sense that the audience was on an open and enthusiastic mood, and had a thirst for learning. Perhaps after remote meetings that became a commonplace during the COVID-19 years, everyone was particularly pleased to meet old and new colleagues face to face. As a new employee of the European Documentation Centre, it was fairly easy and natural to blend in with others, and network and listen to interesting presentations.

In his opening speech, Richard Kühnel (from the European Commission) said that the first European Documentation Centre was established in 1963. I bet that hearing this piece of information made many of the listeners consider how they could take this into account and perhaps celebrate it in their own work community next year.

The role of EDCs was discussed from many perspectives during the training days. First, Gaetane Ricard-Nihoul and Alessandro Giordani (both from the European Commission) shed light on the possibilities of EDCs, among others, to involve the academic community in an active debate on the future of Europe. One of the means mentioned was the European citizens’ panels, which will be organised in the future. The reflection on the theme concerning the role of EDCs continued in four parallel workshops. Each participant could choose two workshops of their preference.

I first took part in a workshop that discussed how to guide students to EU databases and sources of information. The second workshop outlined ways by which to attract students to participate in, for example, civic life with the help of compact introductory presentations. There is already a surprisingly large amount of ready-made participatory materials intended for young people available. Finally, the main observations made and insights found in the parallel workshops were collected on big Post-it notes and divided into the following categories: challenges, best practices and recommendations. At the end of the training days, the key insights of the workshops were shared with everyone.

Four concise and practical “Search Like a Pro” information spots provided knowledge on four sources of EU information:

  • EUR-LEX
  • EU Open Data Portal
  • Legislative Observatory
  • EC Library Guides

Each “Search Like a Pro” spot started with a short bulletin on the source of information in focus and ended with a Q & A session where experts with in-depth knowledge of the subject answered the tough questions from the audience. The biggest benefit the information spots gave me were the concrete examples of information searches.

Three short elevator pitches were held to present three different information resources:

  • EU Academy
  • Publications Office
  • Learning Corner

As an interesting highlight of these, I could mention the surprisingly extensive and versatile educational materials, games and presentation materials on the Learning Corner website, divided by age group. Another resource I could recommend as worth exploring are the courses found in the EU Academy materials (including educational videos). Using the service requires registration. The website of the Publications Office of the EU contains a huge amount of material on European data, EU publications, research and innovation, etc.

Towards the end the first day, it was a pleasure to see and listen to Stephen Clark’s (from the European Parliament) skilfully compiled presentation of the European Elections 2024. Clark’s ability to crystallise his message with the help of an image and a few key words is the kind skill I hope to learn. Even though the European Parliament elections are still more than a year away, the European Union is starting to prepare for them well in advance.

Stephen Clarkin esityksen diakuva, jossa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi kättelee naista. | A slide from Stephen Clark's presentation in which the President of Ukraine, Volodymyr Zelenskyi, is shaking hands with a woman.
Stephen Clarkin esityksessä kuvat olivat merkittävässä roolissa viestinnässä. | In Stephen Clark’s presentation, images played an important role in communications. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

The last presentation of the first day focused on the world of social media in the form of a very generous information package. The most illuminative part of the presentation were the concrete examples given by the representatives of the EUROPE DIRECT service point in Antwerp, Belgium, of how they use social media (Facebook, Instagram, LinkedIn and Pinterest). The audience asked them why they do not have a Twitter account. One of the reasons was that it would need to be updated very frequently. The listeners were also informed about the benefits of using social media.

The first day ended with a cocktail reception and dinner.

Day two

The second day of training began with the presentation by Jeremy Herry (from the European Commission) on the European Green Deal, aimed at a climate-neutral Europe by 2050. The presentation gave tips to EDC employees on how they could bring the climate message to the attention of Europeans. Ready-made data resources (in English), such as Climate Pact and Education for Climate Coalition, make it easy to organise discussion events on climate change, for example.

In the last speech of the training days, Alessandro Giordani gave as homework for the delegates tasks related, among other things, to communications in their own work community. The training days will not remain a separate event, but the homework given brings continuity to the activities of EDCs within the European Union. The best way to fathom the scope of the operating network of EDCs is to take a look at the locations of the EDC service points on a map. You can also find the contact details of EDC employees on the map. Do not hesitate to contact us!

At the end of the second day, there was some time left to visit the atmospheric centre of Brussels, including the central square La Grand-Place. As my homecoming gifts from the local shops, I chose chocolate and candy – I’ll need to come back to buy the Brussels lace later.

Vanha rakennus Grand-Place-aukiolla. | An old building in La Grand-Place.
Grand-Place on Brysselin keskusaukio. | La Grand-Place is the central square of Brussels. Kuva | Photo: Marika Mahlavuori

Conclusion

You can easily get acquainted with the generous content of the training days, for example, through recordings or presentation materials (see list of links below). Hopefully, similar training events will be arranged in the future in the form of face-to-face meetings, even though remote training also has its own important role in the modern world. When meeting in person, the atmosphere is so inspiring that you can almost touch it, and even international networking can happen in no time at all during a coffee break.

Links

Training days’

Marika Mahlavuori, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mitä painettujen kokoelmien jälkeen? Hollannissa keskusteltiin teologisten kirjastojen tulevaisuudesta | The Future of Theological Libraries was Discussed in the Netherlands

(Please, scroll down to read a brief summary in English.)

Euroopan teologisten kirjastojen yhteistyöjärjestö BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) juhli viisikymmenvuotista taivaltaan Hollannin Kerkradessa pidetyssä konferenssissa 10.–14. syyskuuta 2022. Kokous- ja majoitustiloina palveli keskiaikainen Rolducin luostari, jossa nykyisin toimii konferenssikeskuksen lisäksi roomalaiskatolinen seminaari kirjastoineen.

Konferenssin teemana oli teologisten kirjastojen tulevaisuus, jonka tiimoilta kuultiin kiintoisia esitelmiä Euroopan eri puolelta saapuneiden teologisten kirjastonhoitajien pitäminä. Konferenssin yhteydessä pidettiin myös järjestön vuosikokous sekä julkistettiin järjestön 50-vuotisjuhlakirja ”Theological Libraries and Library Associations in Europe”, joka nimensä mukaisesti kertoo teologisten kirjastojen ja kirjastoyhdistysten toiminnasta Euroopan eri maissa. Brillin kustantama kirja on julkaistu sekä painettuna että elektronisena – luonnollisesti avoimesti saatavassa muodossa.

Lampaita laitumella. Sheep on the pasture.
Hollantilaisia lampaita | Dutch sheep

BETH on Frankfurtissa vuonna 1961 perustettu ja Alankomaissa päämajaansa pitävä teologisten kirjastojen ekumeeninen yhteistyöelin, jonka jäseninä on kansallisia teologisia kirjastoyhdistyksiä ja teologisia kirjastoja 15 Euroopan maasta. Jäsenjärjestöjen kautta sen toiminta kattaa lähes 1500 eurooppalaista kirjastoa. BETH:in tarkoituksena on edistää teologisten kirjastojen yhteydenpitoa, yhteistyötä ja toimintojen kehittämistä. Sen piirissä on kirjastoja laidasta laitaan, niin suuria yliopistokirjastoja kuin pienempiä seminaarien, luostarien ja hiippakuntien kirjastoja. Hyvin monilla on vanhoja ja arvokkaita kokoelmia, joita on viime vuosina järjestelmällisesti digitoitu ja avattu verkkoon. BETH:in amerikkalainen sisarjärjestö on ATLA (American Theological Library Association), joka muiden toimintojensa ohella pitää yllä Atla Religion Database -tietokantaa.

Kirkko, miehiä papinkaavuissa. Church, men in priestly robes.
Harva kirjastoalan seminaari alkaa katolisella messulla. Rolducin luostarin kirkossa kuitenkin kokoonnuttiin italialaisen piispan johdolla messuun, joka pidettiin kansainvälisellä kielellä eli latinaksi. | Holy Mass at Rolduc Abbey Church.

Nykyisellään tyypillinen BETH:in jäsenkirjasto on arvokkaasti patinoitunut opiskelun ja tutkimuksen tyyssija, jonka kokoelmat käsittävät satoja ja taas satoja hyllymetrejä painettuja kirjoja ja lehtiä keskiajalta aina nykypäivään asti. Niiden keskelle voi uppoutua päivä-, viikko- tai vuosikausiksi tutkimaan dogmatiikan, eksegetiikan, patristiikan ja kirkkohistorian saloja. Tilanne on kuitenkin muuttunut, kun vanhat, arvokkaat kokoelmat löytyvät yhä enenevässä määrin digitoituina Archive.orgista tai kansalliskirjastojen julkaisuarkistoista. Toisesta päästä taas avoimen julkaisemisen vallatessa alaa uudemmat julkaisut ovat pian kaikkien verkkoon pääsevien saavutettavissa. Mitä silloin tehdä perinteisille aineistoille, joita on vaalittu kuin silmäterää, ja mikä on teologisen kirjastonhoitajan rooli tulevaisuudessa? Muun muassa näihin kysymyksiin puhujat kokivat esitelmissään vastata.

Tulevaa ennakoitiin monesta näkökulmasta. Susanne van Rijn Leidenin yliopistosta totesi esityksessään, että jos tutkimus julkaistaan tulevaisuudessa enenevästi avoimena, tieteenalakohtaista kirjastonhoitajaa ei enää tarvita painettuja tai lisensoituja lehtiä ja kirjoja hankkimaan, saati kokoelmaa hoitamaan. Kun sen sijaan edessä aukeaa maailmanlaajuinen avoin kirjasto, voiko kirjasto silloin enää olla muuta kuin tila, johon tullaan oleskelemaan ja opiskelemaan?

Hannie Riley Oxfordin yliopiston kirjastosta painotti omassa esityksessään, että pääpaino on siirtymässä teologisen kirjaston kokoelmista kirjaston henkilökuntaan, jolloin teologiaa tunteva ja informaatioalan hallitseva henkilöstö on kirjaston tärkein voimavara. Kun painetut kokoelmat katoavat, asiantuntijan neuvoja tarvitaan edelleen avointen julkaisujen valtamerellä navigointiin ja kalastamiseen.

Hanne Storm Ofteland (MF vitenskapelig høyskole, Oslo) kertoi oman teologisen kirjastonsa toiminnasta, jossa painottuu läheinen yhteistyö oppiaineiden kanssa. Kirjasto on opiskelijoille ja tutkijoille digitaalinen tutkimusympäristö, kirjoittamisen tila, jossa samalla opitaan informaatiolukutaitoa. Näin se säilyy kohtaamisen, opiskelun ja tutkimisen ympäristönä.

Entä ne kirjat? Yhden tulokulman kysymykseen toi Michele Meijer (Vrije Universiteit Amsterdam), joka kertoi fyysisten kirjojen uusiokäytöstä omassa kirjastossaan. Vähemmän käytetyille kirjoille voi antaa uuden elämän kirjaston tiloissa luomaan tunnelmaa rekvisiittana, inspiraationa, sisustuksena tai taideteoksina. Tämä voi tosiaan ollakin kirjojen lopullinen kohtalo. Toistaiseksi painettujakin kirjoja kuitenkin tarvitaan.

Omassa esityksessämmea Matti Myllykoski (Helsingin yliopiston kirjasto) ja minä mainitsimme teologisen kokoelmatyön haasteista puhuessamme Varastokirjaston, joka muodostaa erittäin merkittävän teologisen kirjallisuuden kokoelman tietyltä ajalta, jonka tuotokset ovat tekijänoikeussyistä liian tuoreita verkkoon digitoitavaksi. Tämän kokoelman esilläpito ja markkinointi asiakkaille on suomalaisten teologisten kirjastojen tärkeä tehtävä.

Linkki esityksiin

Kaksi miestä, esitys, mikrofoni, puhuminen. Two men, presentation, microphone, talking.
Matti Myllykoski (HY:n kirjasto | HU Library) ja Jussi Hyvärinen (UEFin kirjasto | UEF Library)

Yksi haaste teologisille kirjastoille on, että perinteinen kristilliseen teologiaan, kuten raamatuntutkimukseen ja kirkkohistoriaan, painottuva koulutus ja tutkimus on Euroopassa väistymässä yleisen uskonnon ja uskonnollisten ilmiöiden tutkimuksen tieltä. Tällöin korostuu poikkitieteellisyys, yhteistyö eri alojen välillä, jossa kirjastot voivat asettua polttopisteeseen. Myös teologiset kirjastot ovat liittäneet toimintaansa esimerkiksi avoimeen julkaisemiseen tai tutkimusaineiston hallintaan liittyviä tehtäviä. Teologian alalla viimeksi mainittua edustaa yhteiseurooppalainen projekti RESILIENCE, joka on uskontojen ja uskonnollisten yhteisöjen tutkimusta varten luotu tieteidenvälinen tutkimusalusta. RESILIENCEä esittelivät Michiel de Klerk ja Lieneke Timpers Leuvenin katolisesta yliopistosta. Projektissa on mukana kolmetoista eurooppalaista yliopistoa, ja se tarjoaa alustan tutkimusaineiston avoimeen tallentamiseen ja teknisiä keinoja sen hyödyntämiseen. Se tarjoaa myös asiantuntijatukea ja yhteisen työskentelyalustan eurooppalaisille uskonnollisten ilmiöiden tutkijoille.

Briefly in English

BETH (Bibliothèques Europèennes de Théologie) is an ecumenical federation of European theological libraries. It celebrated its fiftieth anniversary at a conference held in Kerkrade, the Netherlands, from 10 to 14 September 2022. The topics of the presentations and discussions at the jubilee conference included, among other things, the fate of traditional collection policy, the future of theological librarianship, the digitization of library collections and open access publishing.

More in English on BETH website.

Link to the presentations

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services
BETHin hallituksen jäsen | BETH Board member

Näköaloja laajentamassa – EAHIL 2022 -konferenssi | Broadening horizons – EAHIL 2022 conference

(Please, scroll down, under the photos, to read a summary in English. Photo captions also in English)

Aluksi

EAHIL 2022 -konferenssi teemanaan “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” järjestettiin kesäkuun alussa Alankomaiden Rotterdamissa kahden virtuaalitapahtumien vuoden jälkeen. Paikkana oli Willem Burger Zaal modernissa De Doelen -konferenssikeskuksessa.

ihmisiä konferenssikeskuksen edessä
Tervetuloa! | Welcome!

EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) yhdistää eurooppalaisia – ja jonkin verran Euroopan ulkopuolisiakin – lääketieteen ja terveystieteiden kirjastoissa ja tietopalveluissa työskenteleviä kirjasto- ja tietopalveluammattilaisia. Järjestö pyrkii tukemaan jäsentensä ammatillista kehitystä, parantamaan yhteistyötä ja mahdollistamaan kokemusten vaihtoa. Yksi tapa toimia ovat vuotuiset tapahtumat, vuorovuosin konferenssit ja workshopit.

Ohjelmassa oli tavalliseen tapaan kokouksia ja kursseja jo kaksi päivää ennen konferenssia. Tällä kertaa (ainakin tusinan kokoustäyteisen toimituskunta-, valtuusto- ja hallitusvuoden jälkeen) ainoa kokoukseni oli jäsenkokous (general assembly) konferenssin päätteeksi. Saatoin keskittyä ohjelmaan, omaan esitykseeni ja koronavuosien osittain rikkomien verkostojen paikkaamisen. Ohjelma oli niin monipuolinen ja kiinnostava, että moneen kertaan harmitti, etten voinut olla kahdessa paikassa samaan aikaan. (Tätä voi onneksi osittain paikata tutustumalla niihin esitystallenteisiin, jotka me esittäjät teimme valmiiksi kesäkuun toisen viikon online-konferenssiin, joskaan en siihen lopulta pystynyt osallistumaan.)

1.6.

Konferenssin avajaisluennon, tai pikemminkin stand up -shown, piti filosofi ja koomikko Paul Smit. Hän sai yleisön pauloihinsa avartavalla, hauskalla ja innostuneella esityksellään, joka opetti ainakin psykologiaa ja neurotieteitä sekä heittäytymistä. Puhumisen ja kuvakavalkadin näyttämisen ohella Smit imitoi ja lauloi.

Jatkoin keskiviikkoa data-aiheisessa esitelmäsessiossa, jonka kaikki neljä esitystä olivat erinomaisia ja valottivat tutkimusdatanhallinnan haasteita eri näkökulmista. “The Radboud University Data Repository: digital preservation throughout the research lifecycle”, josta puhuivat Didi Lamers ja Inge Slouwerhof, valaisi hyvin, miten heillä on panostettu tutkimusprosessin kaikkiin vaiheisiin liittyyvään pitkäaikaissäilytykseen. Katri Larmon pitämän esityksen otsikko kuului “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” ja sen muut tekijät olivat Tiina Heino ja Iina Hepolehto. Otsikko “Archiving and publishing research data at University Medical Centre Utrecht” kertoo, mistä Nico Poppelier puhui. Samoin Agnieszka Goszczyńskan esityksen nimi “Research Data Management for the Health Sciences at the Medical University of Lodz: Data Management Plans”, jossa oli kyse kirjaston kaikista tutkimusdataan liittyvistä palveluista (esim. aineistohallintasuunnitelmat, metadata, data-arkistot) ja niihin liittyvästä koulutuksesta sekä kirjaston henkilökunnalle että tutkijoille. Sessio olisi ollut täydellinen, jos mukana olisi ollut myös oman datatukitiimimme esitys. Sitä jäin oikeasti kaipaamaan. Samaan aikaan oli tarjolla metriikka-aiheinen rinnakkaissessio sekä kaksi työpajaa.

konferenssi, ihmisiä
Kommentteja ja kysymyksiä esitettiin aina paljon – tässä Katri Larmolle. | There were always lots of comments and questions – here to Katri Larmo.

Seuranneessa “one minute madness” -sessiossa posterien tekijöillä oli kullakin minuutti aikaa houkutella yleisöä posterinäyttelyyn. Se oli eri kerroksessa kuin kaikki muu – esitykset, työpajat, näytteilleasettajat, lounaat ja kahvitauot, mikä olikin ainoa valituksen aihe järjestelyissä. Taukotarjonta oli poikkeuksellisen hienoa, sillä muun muassa kunnollisen kahvin, tuoreminttuinfuusion ja erilaisten mehujen lisäksi oli mahdollisuus niska-hartiahierontaan. Käytin tilaisuutta hyväkseni pidettyäni oman esitykseni torstaina, sillä aina se vähän jännittää.

Keskiviikkoni jatkui avointen oppimateriaalien parissa työpajassa “Open Educational Resources in the spotlight”, jonka pitivät Irma van Houts ja Sietske Vergeer. Mentimeteriä ja Padletia käytettiin taitavasti ja keskustelu oli vilkasta, mutta kovin syvälle aiheeseen ei päästy. Pysyttiin perusasioissa.

Keskiviikon ohjelma päättyi Guus van den Brekelin luentoon “Into the User Environment 2022!” Vuonna 2006 hänen ensimmäisen EAHIL plenary-luentonsa nimi oli “Into the User Environment Now!”, aiheena informaatiomaiseman nopea muutos, jonka vauhdissa meidän ammattilaisten on pysyttävä mukana, ettemme menettäisi palveluidemme käyttäjiä. Päivityksessään hän kuvasi, mikä meni oikein, mikä väärin ja meni aivan toisin, sekä loi jälleen katseen tulevaan.

Illalla pidettiin vielä tervetulotilaisuus kaupungintalossa.

ihmisiä seisomassa vanhassa rakennuksessa, parvella urut
Tervetulotilaisuudessa urkuja soitti järjestelytoimikunnan monitaitoinen puheenjohtaja | Organ was played at the welcome reception by the chair of the LOC

2.6.

Torstai alkoi paneelikeskustelulla systemaattisten katsausten tulevaisuudesta. Tiedonhaun ammattilaisten rooli tämän erityisesti lääketieteessä ja sen lähialoilla keskeisen, nyt muillekin aloille levinneen julkaisutyypin laadunvarmistuksessa on oleellinen. Systemaattisia katsauksia ei voi tehdä ilman kunnollista tiedonhakua, joka on tärkeä osa prosessia. Neljän asiantuntevan panelistin – Melissa Rethlefsen, Jos Kleijnen, Maria-Inti Metzendorf ja Wichor Bramer – kiinnostavaa keskustelua veti Louise Farragher.

konferenssi, paneelikeskustelijat lavalla
Paneelikeskustelu systemaattisten katsausten tulevaisuudesta | Panel discussion on the future of systematic reviews

Oli oman “Professionals connected” -sessioni aika. Kaikki esitykset olivat todella kiinnostavia ja valaisivat työmme vuorovaikutuksellisuutta monista näkökulmista. Sen kertovat jo otsikot, kuten “Collaboration between the librarian and researchers” (Eli Harriss, Sabine Klein), “The power of community: how experience, expertise, and friendship strengthened academic pandemic support” (Heather Moberly, Fiona Brown, Emma Place), “Italian Repository of the Health Libraries and Information Professionals, an Omeka S Digital interactive platform” (Ivana Truccolo), ja “Implementing a national discovery service – partnership working to deliver at scale” (Lucy Reid, Helen Bingham). Minä puhuin viestinnästämme ja roolistani siinä otsikolla ”Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task”. Suomalaisten esityksiä oli konferenssissa omani lisäksi kaksi: tiistain datasessiossa Katri Larmon (esittäjä), Tiina Heinon ja Iina Hepolehdon kiinnostava “Implementing new tool during the pandemic distance work – case REDCap” sekä tässä sessiossa Päivi Ukkosen ja Aila Ruokokosken esitys Sote-virtuaalikirjasto Hellin kehittämisestä otsikon ”Health and well-being based on science and research: Building of the National Digital Library for Finnish social welfare and health care professionals” alla. Keskustelua ja kysymyksiä näistä aiheista olisi riittänyt paljon pidemmäksi aikaa kuin ohjelman mukaan oli mahdollista.

nainen puhujapöntössä
“Coordinating and developing university library communications — my job, everybody’s task” eli vuorollani puhumassa | My turn to present. Kuva | Photo: Tiina Heino

Torstai-iltapäivän vietin avoimen tieteen edistämisen parissa. Jasmin Schmitzin vetämässä työpajassa keskusteltiin aiheesta “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Työpajassa ei käytetty muita menetelmiä kuin keskustelua, mihin hieman petyin, mutta todella positiivista oli saada Jasminin kattava yhteenveto muutaman päivän päästä sähköpostitse. Usein työpajoissa on paljon ideointia, reflektointia ja kommunikaatiota, mutta aina niistä ei saa mitään yhteenvetoa jälkeenpäin.

Torstai päättyi konferenssi-illalliseen maailmamuseossa.

3.6.

Viimeisen konferenssipäivän aloitti Melissa Rethlefsenin luento “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians”. Hänen mukaansa kirjastoammattilaisten tulee tehdä tutkimusta, jotta ymmärrämme, mikä toimii, mikä ei, ja miksi. Kirjastolaisten tekemä tutkimus voi myös auttaa meitä perustelemaan merkitystämme muille osoittamalla, miten kirjastoissa tehtävä työ parantaa terveyttä, koulutusta, ja tutkimustuloksia. Tutkimuksen tekemisen voi aloittaa tunnistamalla kysymyksiä, joihin tarvitsemme vastauksia.

konferenssi, nainen puhuu lavalla
Melissa Rethlefsen

Seuraavan rinnakkaissession teemasta “Education” olin lupautunut arvioimaan (kunkin session esitykset arvioi aina useampi osallistuja) ja laatu oli onneksi mainio. Marshall Dozierin (Edinburghin yliopiston kirjasto) otsikko oli “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”. He järjestävät opintopistekurssin systemaattisten katsausten menetelmistä. Dozierin mukaan maisteriopiskelijoille on tärkeää saada apua ja tukea kokeneemmilta katsausten tekijöiltä, mutta myös keskinäinen vertaistuki ja yhdessä oppiminen on arvokasta. Palautteen perusteella opiskelijoiden ongelmanratkaisu-, viestintä-, tiimityö-, yhteistyö ja esiintymistaitoja on tärkeää kehittää. Koronapandemia on tuonut omat haasteensa opettamiseen. Kristina Caitlin Palmer puhui aiheesta “Re-imagining the Classroom: The Long Term Effects of Coronavirus on Lesson Design” ja kertoi, millaisia muutoksia hän kollegoineen teki kahdentoista eri tiedonhaun kurssin opetusmenetelmiin. “The Library’s Project Thesis Clinic” oli Marte Ødegaardin, Ivana Malovicin, Skjalg Tønnesen Kalvikin ja Sara Clarken otsikkona. He puhuivat ratkaisuistaan siihen, ettei kirjaston opetus aina ei mahdu opintosuunnitelmiin ja -ohjelmiin, vaikka sille on kysyntää ja tarvetta. Joey Nicholson puhui yhdessä Adina Kaletin, Anique de Bruinin ja Cees van der Vleutenin kanssa tekemässään esityksessä lääketieteen opiskelijoiden näyttöön perustuvan toiminnan arvioinnista (“Assessing EBM Behaviors of Medical Students via an OSCE: The Librarian Perspective”) (OSCE = Observed structured clinical examinations) ja Heather K Moberly eläinlääketieteen opiskelijoiden tiedonhaun opetuksesta näyttöön perustuvan toiminnan edistämiseksi (“Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence based practice”). Session päätti Fiona Brown aiheenaan pandemian yllättävät positiiviset vaikutukset etäopiskelijoihin, “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh – unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus based students during Covid”.

Perjantai päättyi jäsenkokoukseen ja loppuseremonioihin  palkintoineen. Parhaan suullisen esityksen palkinnon sai Giuliana Prevedello aiheenaan “Unexpected readings – looking for beauty in books at the Hospice of Castelfranco Veneto” ja parhaan EAHIL-ensikertalaisen suullisen esityksen palkinto annettiin Sabrina Gunputille, jonka aihe oli “Development and validation of a database filter for study size”. Parhaana posterina palkittiin Mary Dunnen “Health librarians – what’s so important about professional library associations?” Palkittujen erilaiset aihepiirit kuvastavat hyvin EAHIL-konferenssiteemojen laajaa kirjoa. Lopuksi saimme vielä kutsun ensi vuoden EAHIL-workshopiin, joka pidetään Norjan Trondheimissa, ja jonka IPC:n jäsen olen.

Lopuksi

Oli valtavan innostavaa voida taas jakaa tietoa ja innovaatioita kasvokkain, tavata kollegoja (ennestään tuttuja ja uusia) sekä ylläpitää ja rakentaa ammatillisia verkostoja. Kiitän työnantajaani, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) ry:tä ja LM Prenaxia mahdollisuudesta osallistua konferenssiin. Opin uutta, sain uusia muistutuksia kollegoiden tapaamisen antamasta innosta ja voimasta, ja sain kertoa omasta työstäni muille.

ihmisiä, portaikko, konferenssikeskus
Keskustelu oli vilkasta (myös) tauoilla | Discussion was lively (also) during breaks

EAHILin tapahtumissa vallitsee aina kannustava, ystävällinen ilmapiiri. Ensikertalaiset, ja etenkin ensi kertaa jotakin esittävät, otetaan aina sydämellisesti vastaan. Osa esityksistä on tutkimusta, mutta monesti ne kiinnostavimmat hyvinkin käytännöllisiä ja sovellettavia, kun jaetaan kokemuksia ja ratkaisuja ammatillisiin haasteisiin.

Ammattilaistason kuvia Flickr-palvelussa (linkki avautuu uuteen välilehteen)

Summary in English

The EAHIL 2022 conference on “Broaden the Horizons – diversity, partnership and innovation with a human touch” took place in early June in Rotterdam, Netherlands. EAHIL (European Association for Health Information and Libraries) is an active association uniting librarians and information professionals working in medical and health science libraries in Europe. The programme was so diverse and interesting that  I would have liked to be in two places at the same time.

The inspiring keynote lecture was given by the philosopher and comedian Paul Smit. My Wednesday continued in a data-themed session. All four presentations were excellent and shed light on the challenges of research data management from different angles. In the “one minute madness” session that followed, each poster author had a minute to attract audiences to the poster show. Then, I attended a workshop called “Open Educational Resources in the Spotlight,” conducted by Irma van Houts and Sietske Vergeer. Wednesday’s programme ended with Guus van den Brekel’s plenary talk “Into the User Environment 2022!” In the evening, a welcome ceremony was held at City Hall.

Thursday began with an excellent panel discussion on the future of systematic reviews, after which I gave my own presentation in an interesting session entitled “Professionals connected”. My title was “Coordinating and developing university library communications — my job, everyone’s task”. I spent Friday afternoon in a workshop led by Jasmin Schmitz discussing the topic “Exchange of experiences: How can medical research libraries support open science practices of their researchers?” Thursday ended with a conference dinner at the World Museum.

The final day of the conference was started by Melissa Rethlefsen’s important lecture, “Researching Ourselves: A Critical Role for Librarians.” She says library professionals should do research, so we understand what works, what doesn’t, and why. It can also help us demonstrate our value to others by demonstrating how our work improves health, education, and research outcomes. At the next “Education” session that I had agreed to evaluate (multiple participants evaluated each the presentation using an online form) the quality was also excellent. For example, the titles “Developing systematic review expertise: bridging between theory and practice”, “Re-imagining the Classroom: The Long-Term Effects of Coronavirus on Lesson Design”, “Building searching skills early in the veterinary school curriculum to support evidence-based practice” and “Online-only postgraduate taught programmes at the University of Edinburgh — unexpected benefits to online only students of the development of online services and resources to support campus-based students during Covid” again describe well the variety of the topics covered. Friday ended with the EAHIL General Assembly, the Closing ceremony with awards for best presentations and posters, and a welcome to next year’s EAHIL workshop in Trondheim, Norway.

It was very inspiring to be able, again, after two years of online events, to share knowledge and innovation face-to-face, meet colleagues, and maintain and build professional networks. There is always a supportive, friendly atmosphere at EAHIL events. I thank my employer, Bibliothecarii Medicinae Fenniae (BMF) and LM Prenax for the opportunity to attend the conference.

Professional photos at Flickr (link opens in new tab)

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | Senior information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services