Osallistuin 19.11.2013 Helsingissä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kokoelmatyöryhmän järjestämään seminaarin, jossa pohdittiin kirjastojen kokoelmatiloja ja niihin kohdistuvia muutoksia monelta eri kantilta. Ohjelma.
Seminaarissa pohdittiin muun muassa näitä kysymyksiä:
- Minkälaisia muutoksia on tapahtunut kirjastojen kokoelmatiloissa?
- Tiedämmekö, mitä asiakkaamme odottaa astuessaan kirjastoon?
- Katsommeko tulevaisuuteen, kun suunnittelemme uusia kirjastotiloja?
Opimme jo pienestä pitäen mielikuvan siitä, miltä kirjastotila näyttää. En usko, että olen kauheasti väärässä, jos väitän, että monilla se on ”paljon hyllyjä vieri vieressä täynnä kirjoja ja on hiljaista, ääniä ei kuulu”. Tiiviissä on myös se käsitys, että kirjastot ovat sitä varten, että siellä vain lainataan ja palautetaan kirjoja. Se käsitys on vähitellen muuttunut: lainata ja käyttää voi myös esineitä (esimerkiksi liikunta- ja muita harrastusvälineitä), palveluita, tiloja ja e-aineistoa.
Kirjastojen kokoelmat ovat jatkuvassa muutoksessa ja samalla myös kokoelmatilojen pitää muuttua vastaamaan kokoelmien kehitystä. Nykyiset kokoelmatilat pienenevät ja niiden tilalle tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden opiskelumetodeja. Kuinka kirjaston kyvylle täyttää oma perustehtävänsä silloin käy? Onko ajatus aineiston ja samalla tiedon keräämisestä ja säilyttämisestä nykyään jo historiallinen ajatus? Seminaarissa aiheesta oli esitys, jonka pohjana oli Danuta A. Niteckin artikkeli Space Assessment as a Venue for Defining the Academic Library. Library Quarterly vol. 81. nro. 1. 2011. 27-59,
Kokoelmatilojen pienentymisestä on tilastollista aineistoa. Tilastoista käy ilmi, että avoimet asiakaspalvelutilat ovat vähenemässä, kirjastoissa karsitaan esimerkiksi näyttelytiloja. Ryhmätyöskentelytilojen määrä näyttäisi taas olevan lievässä kasvussa, joten suuntausta tulevaisuutta kohden jo on. Tilastoista käy ilmi, että vaikka kirjastotiloja vähennetään taloudellisesti vaikeina aikoina, ei väheneminen kuitenkaan näy tilakustannuksissa.
Kirjastotilojen suunnittelussa on otettava huomioon, kuinka tulevaisuuden uudet mahdolliset palvelut vaikuttavat tiloihin. Hyvät ja tiiviit suhteet asiakkaisiin auttavat ajattelemaan, mitä asiakkaat kirjastolta tahtovat?
- Miksi asiakkaat tulevat kirjastoon?
- Ovatko kirjastotilat sellaiset, että asiakas osaa käyttäytyä kirjastossa niin kuin suunnittelemme?
Tilojen ohjeiden ja kylttien pitää olla riittävän selkeitä, jotta asiakkaat tietävät kuinka toimia.
Yksi hyvä esimerkki uusien tilojen suunnittelussa on Helsingin yliopiston Kaisa-talo, josta oli esitys seminaarissa. Suunnittelussa olivat arkkitehdin lisäksi mukana kirjaston henkilökunta sekä myös asiakkaista koottu ryhmä, jolloin suunnitteluun ja toteutukseen saatiin myös asiakasnäkökulma ja käyttäjälähtöisyys.
Toinen hyvä esimerkki tilojen suunnittelusta saatiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge – hankkeesta, jossa arkkitehtiopiskelijat eli kirjaston käyttäjät saivat itse suunnitella kirjastotilan remontoinnin opiskelijoiden opiskeluprosessia ja arjen tarpeita varten. Näin kirjastotilasta saatiin joustava ja opiskelijaehtoisesti kehittyvä kirjasto. Remontin jälkeen kirjaston käyttäjämäärissä on tapahtunut selvä nousu.
Mitä siis ottaa huomioon, kun uutta tilaa aletaan suunnitella?
Esitysten perusteella, uuden kirjastotilan tavoitteet top 7:
- hyvä sijainti, saavutettavuus
- looginen, selkeästi ja helposti hahmoteltava tila
- tilaratkaisut, jotka tukevat kokoelmien vaivatonta käyttöä
- esteettömyys, ergonomisuus, äänieristys, akustiikka
- monimuotoisuus, muunneltavuus
- esteettisyys, muotoilu, innovatiivisuus
- toimiva opastus
Nykykouluissa opetus on jo muuttunut ensimmäiseltä luokalta alkaen tekniseksi ja paljon ryhmissä tekemiseksi. Mitä nykyinen alakoululainen, jolla on uudenlainen tapa oppia, odottaa kirjastolta sitten, kun hän tulee meidän asiakkaaksemme? Todennäköisesti ihan erinäköistä kirjastoa kuin se nyt on ja myös erilaisia palveluja. Esimerkkinä video Minerva Plazasta ja yhdestä heidän nykyaikaisesta ryhmätyöskentelytilastaan. Suuntana on, että ryhmätyötiloja ja kohtaamistiloja tarvitaan entistä enemmän, mutta edelleen tarvitaan myös hiljaista työskentelytilaa. Kirjaston pitäisi olla joustava ja käyttäjäehtoisesti kehittyvä matalan kynnyksen tila.
Myös työntekijöiden työhuonetilat ovat tarkastelun ja kehittymisen alla kirjastotilojen muutoksessa. Yleensä ainoastaan asiakaspalvelussa istuvat työntekijät tulevat asiakkaille tutuksi ja heidän työnsä ovat se, minkä asiakas kirjastotyöstä näkee. Käytäntö on kuitenkin vähitellen muuttumassa siten, että kirjaston työntekijät ovat enemmän näkyvillä asiakkaille, jolloin työhuoneet ja niin sanotut sisätyöt voivat olla aiempaa enemmän siellä missä asiakkaatkin. Toki osa tehtävistä tulevaisuudessakin vaatii yksityisyyttä.
Tulevaisuudessa kirjastomaailma muuttuu valtavasti e-aineistojen ja laitteiden myötä. Asiakkaiden tiedontarve saattaa olla jotain aivan muuta kuin nyt ja he saattavat olla aivan muualla kuin nyt, jolloin kirjastojen on mentävä sinne missä asiakkaatkin ovat, esimerkkinä Edward, the street librarian.
Seminaarin esitykset
- Mitä kirjastotila viestii? Puhuvia bittejä etsimässä. Viestintäsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
- Kirjastotilojen muutos: kokoelmatiloista oppimisen tiloihin – Tilojen vaikutus kirjaston kykyyn täyttää oma perustehtävänsä. Kirjastonhoitaja Raine Wilen, Kansalliskirjasto.
- Tilojen ja tilakustannusten kehitys Suomen korkeakoulukirjastoissa. Suunnittelija Markku Laitinen, Kansalliskirjasto.
- Kaisa-talo. Kirjastopalvelut penkojille, pesiytyjille, piipahtajille ja palveltaville. Kirjastonhoitaja Seija Karvanen, Helsingin yliopiston kirjasto.
- Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge-hanke. Arkkitehtiopiskelija Aleksi Rastas. Oulun yliopisto.
- ”Nytpä tahdon olla ma uuden mökin laittaja…” Rakennushankkeita Turun yliopiston kirjastossa. Tieteenalakirjaston päällikkö Riitta Marttinen. Turun yliopiston kirjasto.
- Kokoelmista kokoelmaan – muutoksia TAMK:n kirjastossa. Informaatikko Taina Peltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu.
- Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Informaatikko Riikka Sinisalo, Lahden ammattikorkeakoulu.
Tietopalveluneuvoja Mia Haapanen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto