“Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.” – käyttäjäkyselyn tuloksia

Vuonna 2013 toteutetun korkeakoulukirjastojen kansallisen käyttäjäkyselyn KYSin tieteellistä kirjastoa koskevat vastaukset kertovat enimmäkseen vastaajien tyytyväisyydestä kirjaston palveluihin ja aineistoihin.

Tärkeimpinä palveluina pidettiin niitä palveluita, jotka myös koettiin toimivimmiksi: sopivia aukioloaikoja, sähköisen asioinnin toimivuutta ja sitä, että tiedot löytyvät helposti kirjaston verkkosivuilta.

Henkilökunnan tavoitettavuutta, palveluhaluisuutta ja asiantuntemusta arvostetaan. Vastaajat ovat tyytyväisiä avun saantiin tiedonhankinnassa ja ongelmatilanteissa.

Kyselyssä pyydettiin kommentteja ja kehittämisehdotuksia kirjastoon asiointi- ja oppimisympäristönä. Monet kommenteista koskevat KYSin tieteellisen kirjaston pienentyneitä, usein ahtaiksikin koettuja tiloja, ja vähäistä tietokoneiden määrää, sekä lukusalin, ryhmätyöhuoneen ja wc-tilojen puutetta.

  • KYS:in kirjastossa on tällä hetkellä käytössä 14 tietokonetta ja lääketieteen opiskelijoita KYSillä on n. 400, jolloin ruuhka-aikoina on melkein mahdotonta saada konetta käyttöönsä.
  • Ryhmätyöskentelytiloja ei ole.
  • Lukusalia tarvittaisiin kipeästi!
  • Ryhmätyöhuoneen puute!
  • Olisi myös kiva, jos kirjastossa olisi vessa.
  • KYSillä tarvitsemme lisää tietokoneita, työskentelypisteitä ja ryhmätyötiloja.

Kaikki vastaajat eivät omasta mielestään kirjastoa käytä – tai ainakaan paikan päällä kirjastossa käy.

  • Verkkopalveluiden kautta saan tarvitsemani tiedot. Ja ajoittain soitan apua KYS:n tieteellisestä kirjastosta tai yliopistolta.
  • Tällä hetkellä ei ole ilmaantunut tarvetta, koska verkon kautta tiedonhaku onnistunut/onnistuu hyvin.
  • Teen kirjalainaukset ja haut verkon kautta
  • Sähköinen palvelu riittää
  • Enimmäkseen asioin sähköisesti. Hyödynnän sähköisiä palveluita lähes päivittäin.

Kirjaston näkökulmasta myös verkko- ja puhelinpalveluiden käyttö on kirjaston käyttöä.

Vastaajat ovat tyytyväisiä myös kirjaston tarjoamaan ohjaukseen ja koulutukseen:

  • KYS tieteellisen kirjaston tarjoama koulutus on hyvin järjestetty ja sitä on mielestäni riittävästi.
  • Tiedonhankinnan kurssit ovat hyviä, myös tiedonhankintapalvelut ovat erittäin hyvät.

Myös palveluiden taso saa kiitosta:

  • Sen lisäksi, että itse oppii tehden ja koulutuksia käyden hakemaan tietoa, on erittäin tärkeää, että tarvittaessa on käytettävissä ihmisiä, jotka ovat erityisesti perehtyneet tiedonhankintaan.
  • Palvelu ystävällistä ja erittäin ammattitaitoista. Suuri ilo asioida aina KYSin tieteellisessä kirjastossa.
  • Erittäin hyvää ja tehokasta palvelua, kiitos.
  • Kirjaston henkilökunta ollut auttavaista, tiedottanut todella hyvin.
  • Kiitokset loistavasta palvelusta KYSin tieteelliselle kirjastolle kuluneiden opiskeluvuosien aikana.
  • Erittäin ystävällinen, ammattitaitoinen ja palveluhenkinen henkilökunta. Kiitos yhteistyöstä.

Aina kaikki ei kuitenkaan suju niin hyvin kuin toivotaan:

  • Elektronisia lehtiä käyttäisin, mutta ne eivät avaudu muuta kuin kirjaston henkilökunnalle.
  • Paperisia lehtiä ei tule. Elektroniset eivät aukea luettaviksi.

Suurin osa lehdistä tilataan elektronisina; paperilehtiä vain erityissyistä. Jos lehtiartikkelien avaamisessa on ongelmia, kannattaa ottaa heti yhteyttä kirjastoon, jotta ongelma voidaan ratkaista. Myös tämän blogikirjoituksen lukemisesta voi olla hyötyä.

Joihinkin kommentteihin kirjasto toivoo täsmennyksiä:

  • E-lehtien kokoelma saisi olla laajempi.
  • Laajempi valikoima e-lehtiä.
  • Toiveena lisää lastenpsykiatriaan liittyviä lehtiä ja uutuuskirjoja.

Mitä lehtiä? Minkänimisiä kirjoja? Täsmentää voi kommentoimalla tätä kirjoitusta tai tekemällä hankintaehdotuksen. Kaikkia toiveita emme voi nykyisillä resursseilla toteuttaa, mutta kaikki hankintaehdotukset käsitellään ja niihin vastataan.

Joihinkin kyselyssä saatuihin kommentteihin kirjasto voi antaa vastauksen tässä:

  • Kirjaston etusivulle voisi laittaa suoran yhteyden hakukoneisiin.

Kirjaston etusivulle ei ole mahdollista suoraan linkittää satoja tietokantoja. Linkit kaikkiin tietoaineistoihin löytyvät Nelli-portaalista. Jos tarkoitetaan KYSin intranetissä olevaa KYSin tieteellisen kirjaston sivua, on siellä otsikon Tiedonhakuun alla linkitykset käytetyimpiin tietokantoihin. Samoin Itä-Suomen yliopiston kirjaston etusivulla on Pikalinkit-kuvake, jonka alta löytyvät useimmin kysyttyjen tietokantojen linkit.

  • Ehkä joku pikalinkki millä voisi antaa nopeasti palautetta/toiveita tai kysyä kysymyksen tilanteen sattuessa kohdalle olisi hyvä?

Verkkoasiointi-sivulta löytyvät linkit erilaisiin tilanteisiin, esimerkiksi palautelomake ja kysy kirjastosta -lomake. KYSin tieteellisen kirjaston asiakaspalvelun sähköpostiosoite on kys.kirj[at]kuh.fi.

  • Tarvitsisin Nelli-ohjauksen.

Tietoasiantuntijoiden kanssa voi sopia henkilökohtaisen ohjausajan. Alle tunnin kestävä ohjaus on maksuton.

  • Tiedonhankinnan opetusta tukisi mahdollisuus opetella itse samalla käytännössä tiedonhakua,  sillä itselleni ainakin sopii parhaiten käytännön kautta oppiminen.

Tiedonhaun koulutuksia voidaan KYSissä järjestää ryhmille sovittaessa myös atk-luokissa, mutta koska kirjastolla ei ole omaa opetustilaa, tulee opetuksesta tällöin kustannuksia, joista on sovittava erikseen.

Kiitokset kaikille kyselyyn vastanneille!

Tuulevi Ovaska, palvelupäällikkö, KYSin tieteellinen kirjasto

Share

Kokoelmatilat muutospaineessa – kokoelmatilojen muuttaminen uusiin käyttötarkoituksiin

Osallistuin 19.11.2013 Helsingissä Suomen tieteellisen kirjastoseuran kokoelmatyöryhmän järjestämään seminaarin, jossa pohdittiin kirjastojen kokoelmatiloja ja niihin kohdistuvia muutoksia monelta eri kantilta. Ohjelma.

Seminaarissa pohdittiin muun muassa näitä kysymyksiä:

  • Minkälaisia muutoksia on tapahtunut kirjastojen kokoelmatiloissa?
  • Tiedämmekö, mitä asiakkaamme odottaa astuessaan kirjastoon?
  • Katsommeko tulevaisuuteen, kun suunnittelemme uusia kirjastotiloja?

Opimme jo pienestä pitäen mielikuvan siitä, miltä kirjastotila näyttää. En usko, että olen kauheasti väärässä, jos väitän, että monilla se on ”paljon hyllyjä vieri vieressä täynnä kirjoja ja on hiljaista, ääniä ei kuulu”. Tiiviissä on myös se käsitys, että kirjastot ovat sitä varten, että siellä vain lainataan ja palautetaan kirjoja. Se käsitys on vähitellen muuttunut: lainata ja käyttää voi myös esineitä (esimerkiksi liikunta- ja muita harrastusvälineitä), palveluita, tiloja ja e-aineistoa.

Kirjastojen kokoelmat ovat jatkuvassa muutoksessa ja samalla myös kokoelmatilojen pitää muuttua vastaamaan kokoelmien kehitystä. Nykyiset kokoelmatilat pienenevät ja niiden tilalle tulee uudenlaisia oppimisympäristöjä vastaamaan tulevaisuuden opiskelumetodeja. Kuinka kirjaston kyvylle täyttää oma perustehtävänsä silloin käy? Onko ajatus aineiston ja samalla tiedon keräämisestä ja säilyttämisestä nykyään jo historiallinen ajatus? Seminaarissa aiheesta oli esitys, jonka pohjana oli Danuta A. Niteckin artikkeli Space Assessment as a Venue for Defining the Academic Library. Library Quarterly vol. 81. nro. 1. 2011. 27-59,

Kokoelmatilojen pienentymisestä on tilastollista aineistoa. Tilastoista käy ilmi, että avoimet asiakaspalvelutilat ovat vähenemässä, kirjastoissa karsitaan esimerkiksi näyttelytiloja. Ryhmätyöskentelytilojen määrä näyttäisi taas olevan lievässä kasvussa, joten suuntausta tulevaisuutta kohden jo on. Tilastoista käy ilmi, että vaikka kirjastotiloja vähennetään taloudellisesti vaikeina aikoina, ei väheneminen kuitenkaan näy tilakustannuksissa.

Kirjastotilojen suunnittelussa on otettava huomioon, kuinka tulevaisuuden uudet mahdolliset palvelut vaikuttavat tiloihin.  Hyvät ja tiiviit suhteet asiakkaisiin auttavat ajattelemaan, mitä asiakkaat kirjastolta tahtovat?

  • Miksi asiakkaat tulevat kirjastoon?
  • Ovatko kirjastotilat sellaiset, että asiakas osaa käyttäytyä kirjastossa niin kuin suunnittelemme?

Tilojen ohjeiden ja kylttien pitää olla riittävän selkeitä, jotta asiakkaat tietävät kuinka toimia.

Yksi hyvä esimerkki uusien tilojen suunnittelussa on Helsingin yliopiston Kaisa-talo, josta oli esitys seminaarissa. Suunnittelussa olivat arkkitehdin lisäksi mukana kirjaston henkilökunta sekä myös asiakkaista koottu ryhmä, jolloin suunnitteluun ja toteutukseen saatiin myös asiakasnäkökulma ja käyttäjälähtöisyys.

Toinen hyvä esimerkki tilojen suunnittelusta saatiin Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge – hankkeesta, jossa arkkitehtiopiskelijat eli kirjaston käyttäjät saivat itse suunnitella kirjastotilan remontoinnin opiskelijoiden opiskeluprosessia ja arjen tarpeita varten.  Näin kirjastotilasta saatiin joustava ja opiskelijaehtoisesti kehittyvä kirjasto. Remontin jälkeen kirjaston käyttäjämäärissä on tapahtunut selvä nousu.

Mitä siis ottaa huomioon, kun uutta tilaa aletaan suunnitella?

Esitysten perusteella, uuden kirjastotilan tavoitteet top 7:

  • hyvä sijainti, saavutettavuus
  • looginen, selkeästi ja helposti hahmoteltava tila
  • tilaratkaisut, jotka tukevat kokoelmien vaivatonta käyttöä
  • esteettömyys, ergonomisuus, äänieristys, akustiikka
  • monimuotoisuus, muunneltavuus
  • esteettisyys, muotoilu, innovatiivisuus
  • toimiva opastus

Nykykouluissa opetus on jo muuttunut ensimmäiseltä luokalta alkaen tekniseksi ja paljon ryhmissä tekemiseksi. Mitä nykyinen alakoululainen, jolla on uudenlainen tapa oppia, odottaa kirjastolta sitten, kun hän tulee meidän asiakkaaksemme? Todennäköisesti ihan erinäköistä kirjastoa  kuin se nyt on ja myös erilaisia palveluja. Esimerkkinä video Minerva Plazasta ja yhdestä heidän nykyaikaisesta ryhmätyöskentelytilastaan. Suuntana on, että ryhmätyötiloja ja kohtaamistiloja tarvitaan entistä enemmän, mutta edelleen tarvitaan myös hiljaista työskentelytilaa. Kirjaston pitäisi olla joustava ja käyttäjäehtoisesti kehittyvä matalan kynnyksen tila.

Myös työntekijöiden työhuonetilat ovat tarkastelun ja kehittymisen alla kirjastotilojen muutoksessa.  Yleensä ainoastaan asiakaspalvelussa istuvat työntekijät tulevat asiakkaille tutuksi ja heidän työnsä ovat se, minkä asiakas kirjastotyöstä näkee. Käytäntö on kuitenkin vähitellen muuttumassa siten, että kirjaston työntekijät ovat enemmän näkyvillä asiakkaille, jolloin työhuoneet ja niin sanotut sisätyöt voivat olla aiempaa enemmän siellä missä asiakkaatkin. Toki osa tehtävistä tulevaisuudessakin vaatii yksityisyyttä.

Tulevaisuudessa kirjastomaailma muuttuu valtavasti e-aineistojen ja laitteiden myötä. Asiakkaiden tiedontarve saattaa olla jotain aivan muuta kuin nyt ja he saattavat olla aivan muualla kuin nyt, jolloin kirjastojen on mentävä sinne missä asiakkaatkin ovat, esimerkkinä Edward, the street librarian.

Seminaarin esitykset

  • Mitä kirjastotila viestii? Puhuvia bittejä etsimässä. Viestintäsuunnittelija Päivi Litmanen-Peitsala, Kirjastot.fi
  • Kirjastotilojen muutos: kokoelmatiloista oppimisen tiloihin – Tilojen vaikutus kirjaston kykyyn täyttää oma perustehtävänsä. Kirjastonhoitaja Raine Wilen, Kansalliskirjasto.
  • Tilojen ja tilakustannusten kehitys Suomen korkeakoulukirjastoissa. Suunnittelija Markku Laitinen, Kansalliskirjasto.
  • Kaisa-talo. Kirjastopalvelut penkojille, pesiytyjille, piipahtajille ja palveltaville. Kirjastonhoitaja Seija Karvanen, Helsingin yliopiston kirjasto.
  • Oulun yliopiston arkkitehtuurin osaston kirjaston Media lounge-hanke. Arkkitehtiopiskelija Aleksi Rastas. Oulun yliopisto.
  • ”Nytpä tahdon olla ma uuden mökin laittaja…” Rakennushankkeita Turun yliopiston kirjastossa. Tieteenalakirjaston päällikkö Riitta Marttinen. Turun yliopiston kirjasto.
  • Kokoelmista kokoelmaan – muutoksia TAMK:n kirjastossa. Informaatikko Taina Peltonen, Tampereen ammattikorkeakoulu.
  • Kirjastot oppimiskeskuksiksi. Informaatikko Riikka Sinisalo, Lahden ammattikorkeakoulu.

Tietopalveluneuvoja Mia Haapanen, Itä-Suomen yliopiston kirjasto

Share