Mitä on rankingin takana? | What’s behind a ranking?

(Please, scroll down to read in English.)

Kansainvälisissä korkeakouluvertailuissa (ranking), joita on nykyisin kaikkiaan ainakin 14, arvioidaan muun muassa tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta sekä kansainvälisyyttä. Tunnetuimmat vertailut lienevät ARWU, NTU, QS ja THE. Vertailuissa on eroja sekä aineistoissa että menetelmissä eivätkä menetelmät ole avoimia,  läpinäkyviä tai yksiselitteisiä. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa huomioidaan yleensä vain tietyistä tietokannoista löytyvät englanninkieliset julkaisut, mikä korostaa luonnon- ja lääketieteiden asemaa. Lähdeaineistoina käytettyjen kyselyiden otokset eivät välttämättä ole edustavia. Maailman noin 20 000 korkeakoulusta vain pieni osa on mukana vertailuissa.

Mistä tämä taulukko oikeasti kertoo? Kuva: Viivi Aumanen, Jyväskylän yliopiston Datatiimi

Yliopistovertailujen historiaa

Jo vuonna 1906 James McKeen Cattell, jota voi pitää rankingien isänä, julkaisi “American Men of Science” -hakemiston, jossa nostettiin esille johtavia yliopistoja niiden tutkijoiden maineeseen perustuen, ja vuosina 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel ja Donald B. Prentice asettivat yhdysvaltalaisia yliopistoja paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka moni niiden tutkijoista oli päässyt Who’s Who -julkaisuun. Vuonna 1959 Yhdysvalloissa tapahtui historiallinen käänne, kun rankingien pohjaksi otettiin Science Citation Index (ja sittemmin 1960-luvulla Social Sciences Citation Index), kun taas Euroopassa alkuperin opiskelijoille suunnattu saksalainen CHE-Hochschul-Ranking on 1990-luvulta alkaen ollut raivaamassa tietä myös kansainvälisten vertailujen suosiolle. Niistä ensimmäinen oli vuonna 2003 julkaistu niin sanottu Shanghain lista eli ARWU, jossa käytetään yhdistelmää maineeseen perustuvista mittareista ja bibliometrisistä indikaattoreista, jotka saadaan Scopus ja Web of Science -tietokannoista.

Euroopassa on kirjoitettu 1900-luvulla tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa uusiksi ottamalla malliksi yhdysvaltalaisia yritysyliopistoja. Perustelut ovat haettu kansainvälisistä yliopistorankingeista, joissa eurooppalaisista yliopistoista 20 parhaan joukkoon pääsee vain pari brittiyliopistoa.  Tämä liittyy Euroopan unionin tavoitteeseen vahvistaa kilpailukykyä suhteessa muihin merkittäviin talousalueisiin ja määritellä myös tiede taloudellisen kilpailukyvyn mittariksi. Vaikka rankingeja on alusta saakka arvosteltu, vaikuttavat ne merkittävästi niin EU:n politiikkaan kuin yliopistojen toimintaankin.

Academic Ranking of World Universities (ARWU)

Vuodesta 2009 ARWU:a eli niin sanottua Shanghain listaa on julkaissut riippumaton Shanghai Ranking Consultancy. Alkuperäinen tarkoitus oli selvittää kiinalaisten huippuyliopistojen asemaa maailmassa, mutta pian tuloksia alettiin uutisoida maailmanlaajuisesti. Käytössä on kuusi indikaattoria: Nobelin palkinnon tai Fieldsin mitalin saaneet alumnit ja työntekijät, Clarivate Analyticsin valitsemien siteeratuimpien (highly cited) tutkijoiden määrä, Nature– ja Science-lehdissä julkaistujen artikkelien määrä, Science Citation Index ja Expanded and Social Sciences Citation Index -tietokantoihin luetteloitujen artikkelien määrä sekä yliopiston suoritteet pääluvun mukaan. Näillä kriteereillä listalle voi päästä vain monialainen ja/tai luonnon- ja terveystieteellinen yliopisto.

ARWU:n vuoden 2018 vertailussa on Suomesta neljä yliopistoa ja UEF sijoittuu niistä neljänneksi, maailman 401-500 parhaan yliopiston joukkoon.

Center for World University Rankings

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa pääkonttoriaan pitävä CWUR käyttää seitsemää indikaattoria: koulutuksen laatu, alumnien työllistyminen, tiedekunnan laatu, tutkimustuotokset, julkaisujen laatu, vaikuttavuus ja viittausmäärä. Julkaisuihin liittyvä informaatio kerätään Science Citation Index  Expanded, Social Science Citation Index ja Arts and Humanities Index sekä Journal Citation Reports -tietokannoista. Humanistisille aloille tietoja täydennetään European Reference Index for the Humanities (ERIH) – tietokannan tiedoilla. Yleisesti julkaisutietoja katsotaan viimeisen 10 vuoden ajalta. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään Science, Nature ja Proceedings of the National Academy of Sciences of the USA -lehdissä ilmestyneiden artikkeleiden lukumääriä. Tiedekunnan laadunmittaamisessa hyödynnetään kansainvälisien palkintojen (mm. Nobel) ja mitalien (Fields ja yli 20 muuta) saaneiden työntekijöiden lukumäärää. Mukaan lasketaan myös henkilöt, jotka ovat työskennelleet organisaatiossa palkinnon tai mitalin saamisen aikaan. Alumnien työllistymisessä huomioidaan Forbes Global 2000 -listalla olevien yritysten toimitusjohtajina toimivat henkilöt ja lukumäärää suhteutetaan organisaation kokoon. Koulutuksen laatuun vaikuttavina tekijöinä katsotaan opiskelijat ja alumnit, jotka ovat voittaneet edellä mainittuja kansainvälisiä palkintoja tai mitaleja. Viittausmäärää laskettaessa huomioidaan vain viitatuimmat julkaisut. Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset.

Centre for Science and Technology Studies (CWTS) Leiden Ranking

Leidenin vertailu perustuu yksinomaan Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannan bibliografiseen dataan eikä kata kaikkia tieteenaloja. Mukaan tulevat biolääketiede ja terveystieteet (Biomedical and health sciences), bio- ja geotieteet (Life and earth sciences), matematiikka ja tietojenkäsittelytiede (Mathematics and computer science), fysiikka, kemia, tähtitiede ja insinööritiede (Physical sciences and engineering) sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (Social sciences and humanities). Mittareina käytetään CWTS:n (Centre for Science and Technology Studies, Alankomaat) itse laatimia mittareita, muun muassa julkaisuja, vaikuttavuusmittareita ja yhteistyömittareita. Analyyseissa käytetään sekä kokoon suhteuttamista että siitä riippumattomuutta. Tiedot käytetyistä mittareista on selostettu tarkasti eli tieto menetelmistä on saatavilla hyvinkin tarkasti. Leiden myös tarjoaa opastusta vertailujen vastuulliseen käyttöön, toisin kuin kilpailijansa.

Leidenin listalla on kahdeksan suomalaisyliopistoa, joiden joukossa UEF on viidentenä.

the Performance Ranking of Scientific Papers for World Universities

NTU Rankingin  nimellä tunnettu National Taiwan Universityn (Taipei) vertailu, joka luokittelee 800 maailman parasta yliopistoa. Aineisto perustuu Clarivate Analyticsin Essential Science Indicator, Web of Science Core Collection sekä Journal Citation Reports– tietokantoihin, joiden taustalla ovat Science Citation Index ja Social Science Citation Index -tietokannat. NTU Ranking perustuu kolmeen eri kokonaisuuteen: tuottavuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuutta mitataan sekä vuoden että 11 vuoden aikaikkunoissa julkaisumäärittäin ja vastaavasti vaikuttavuutta kahden vuoden ja 11 vuoden aikaikkunoiden läpi viittausmäärittäin sekä keskimääräistä viittausmäärää 11 vuoden aikana. Laatuosiossa arvioidaan kahden vuoden h-indeksiä, viitatuimpien julkaisujen määrää 11 vuoden ajalta sekä kahden viime vuoden aikana viitatuimmissa lehdissä ilmestyneiden artikkeleiden määrää.  Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset.

QS World University Rankings

QS Ranking on monikansallisen Quacquarelli Symonds -yrityksen kokoama rankinglista maailman yliopistoista. Listalle pääsee vuosittain yli 500 yliopistoa. Vuoteen 2009 saakka lista julkaistiin yhteistyössä Times Higher Education -lehden kanssa ennen kuin THE loi oman rankinglistansa vuonna 2010. QS Ranking perustuu kuuteen erilaiseen mittariin: akateeminen maine, työnantajamaine, opettaja-opiskelijasuhdeluku, viittausmäärä ja sekä tutkijoiden että opiskelijoiden kansainvälisyys. Mainetekijät mitataan laajoilla kyselyillä, jossa akateemiset asiantuntijat ja työnantajat voivat arvioida organisaation onnistumista. Viittausmäärissä käytetään hyödyksi Scopus-tietokannan tietoja ja julkaisutiedot katsotaan viiden vuoden aikaikkunan läpi, kun taas viittaustiedot kuuden vuoden aikaikkunan kautta. Lisäksi eri tieteenalojen julkaisukulttuurien erilaisuutta pyritään hälventämään tieteenalanormalisoinnilla. Kansainvälisyydessä katsotaan sekä ulkomaisen henkilökunnan määrää suhteessa koko henkilökuntaan että ulkomaisten opiskelijoiden osuutta koko opiskelijamäärästä.

Suomalaiset yliopistot QS-vertailussa 2019

QS world university rankings by Subject käyttää hyödyksi kolmea samaa mittaria eli mainetekijöitä sekä viittaustietoja sekä lisäksi h-indeksiä, jonka painotus vaihtelee tieteenaloittain.

Round University Ranking

Rpund University Ranking (Moskova) sisältää yli 900 yliopiston vertailun ja perustuu 20 indikaattoriin, jotka jakautuvat neljään alueeseen: opetus, tutkimus, kansainvälinen monimuotoisuus ja taloudellinen kestävyys. Vertailu perustuu Clarivate Analyticsin organisaatioprofiileihin sekä kyselytietoihin ja koostuu neljästä tarkastelukokonaisuudesta: opetus, tutkimus, kansainvälisyys ja talous.  Opetuksen alla tarkastelleen muun muassa opettaja-opiskelijasuhdelukua, akateemisen henkilöstön määrää suhteessa valmistuneisiin kandidaatteihin ja tohtoreihin. Tutkimuksen osalta tarkastellaan muun muassa viittausten määrää suhteessa tutkimushenkilöstöön ja julkaisujen määrää suhteessa tutkimushenkilöstöön. Kansainvälisyydessä tarkastellaan esimerkiksi kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden osuuksia ja taloudellisessa osiossa muun muassa tulevaa rahoitusta suhteessa opiskelijoihin ja tutkimushenkilökuntaan. Etsi Suomi.

Scimago Institutions Rankings

Scimago-vertailussa (Scimago Lab, osa monikansallista SRG S.L. companya) käytetään kolmea tarkastelukokonaisuutta, joista tutkimuksen mittareilla on suurin painotus. Arvioitavat kokonaisuudet ovat tutkimus, innovaatiot ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimuskokonaisuuden muodostavat indikaattorit ovat julkaisujen lukumäärä, kansainväliset yhteisjulkaisut, normalisoitu viittausmäärä, vaikuttavimmissa lehdissä julkaistut artikkelit, viitatuimmat julkaisut, vastuutekijät, vastuutekijät viitatuimmissa julkaisuissa, organisaation eri tekijöiden määrä. Innovaatio-osuudessa keskitytään patenttitietoihin ja niissä esiintyviin julkaisumääriin. Yhteiskunnallisessa osiossa arvioidaan organisaation verkkosivuston suuruutta sekä organisaation verkkosivustolle johtavien linkkien määrää. Vertailussa on mukana erityyppisiä tutkimusorganisaatioita, myös esimerkiksi yliopistolliset sairaalat. Suomalaisten listaus.

Times Higher Education World University Rankings

THE Ranking (Lontoo) luokittelee yli 1200 tutkimusintensiivistä yliopistoa 86 maasta. Arviointikokonaisuudet jakautuvat viiteen pääkategoriaan: opetus (oppimisympäristö, mm. kysely, opettaja-opiskelijasuhdeluku); tutkimus (volyymi, tulot ja maine), kansainväliset näkymät (henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyö); viittaukset; teollisuuden tulot. Se käyttää 13 indikaattoria kattavimpien ja tasapainoisimpien vertailujen saamiseksi. Sekä maiden että tieteenalojen yli- ja aliarvostuksen vaikutusta pyritään huomioimaan normalisoinnilla. Lähteinä käytetään organisaatioilta itseltään kerättyä tietoa, Scopus-tietokannan aineistoa sekä laajaa vuosittaista kyselyaineistoa. THE Ranking julkaisee myös samoilla mittareilla tuotettuja alueellisia ja temaattisia rankinglistauksia. Suomalaiset yliopistot World University Rankings 2019 -listalla.

U Multirank

Tämä saksalainen (Centrum für Hochschulentwicklung gGmbH) vertailu mittaa viittä eri ulottuvuutta: opetus ja oppiminen, tutkimus, osaamisen siirto, kansainvälinen suuntautuminen ja alueellisuus. Perustuu organisaatioiden itse tuottamaan aineistoon, opiskelijakyselyyn, CWTS Leidenin tuottamaan, Clarivate Analyticsin tietokantoihin perustuvaan, bibliometriseen ja patenttiaineistoon. Vertailussa on mukana myös ammattikorkeakouluja. Dataa voi lajitella, valikoida ja visualisoida itse.

University Ranking by Academic Performance (URAP)

URAP-vertailua on tuotettu vuodesta 2010 lähtien Informatics Institute of Middle East Technical Universityssa (Ankara, Turkki) ja se luokittelee 2500 organisaatiota.  URAP perustuu kuuteen eri indikaattoriin: edellisen vuoden julkaisumäärä, viittaukset, julkaisujen kokonaismäärä, artikkelivaikuttavuus ja viittausvaikuttavuus sekä kansainvälinen yhteistyö (yhteistekijyys). Tiedot tuotetaan Web of Science -tietokanan inCites -palvelusta. Muut indikaattorit poimitaan viiden edellisen vuoden tietojen perusteella.

RANKINGIT ovat vain rankingeja

Koska useimpien vertailujen käyttämät menetelmät ovat vaikeasti tulkittavia tai jopa salaisia, ne eivät täytä vastuullisen tieteen kriteereitä. Rankingeihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Halusimme tai emme, rankingit kuitenkin vaikuttavat päätöksentekoon, akateemiseen toimintaan, rahoittajien mielipiteisiin ja yhteiseen ymmärrykseemme tieteestä riippumatta siitä, kuinka paljon niiden menetelmiä kritisoidaan tai kuinka skeptisesti niihin suhtaudutaan. Niitä käytetään paljon ja niistä haetaan tukea yliopistojen kehittämiseen, sillä yliopistot ovat mukautuneet niiden mittareihin. Media julkaisee mielellään ranking-uutisia ja yliopistot käyttävät niitä markkinoinnissaan etenkin, jos niiden sijoitus on noussut.

Lähteitä:
Tapio Erkkilä ja Ossi Piironen, Shifting fundaments of European higher education governance: Competition, ranking, autonomy and accountability. Comparative Education 2013; 50(2): 1-15.
Ellen Hazelkorn, Rankings and the Reshaping of Higher Education: The Battle for World-Class Excellence. Palgrave Macmillan, 2015.
Erkki Karvonen, Terttu Kortelainen ja Jarmo Saarti, Julkaise tai tuhoudu! Vastapaino, 2014.
Esa Väliverronen, Julkinen tiede. Vastapaino, 2016.

Katso myös: UEF kansainvälisissä vertailuissa

briefly in English

In international rankings, of which there are at least 14 at present, the number and effectiveness of research, the quality of teaching, the reputation of universities and internationalisation are assessed. There are differences in the comparisons, both in contents and methodology and the methods used are not open or transparent. In international university rankings, only publications in English that can be found in certain databases are generally taken into account, emphasising the position of natural and medical sciences. The survey samples used may not be comprehensive. Of the approximately 20,000 universities in the world, only a small part is included in the rankings.

What does this diagram tell us? Figure: Viivi Aumanen, University of Jyväskylä, Data team

The American Men of Science by James McKeen Cattell, the so-called father of rankings, was published already in 1906, and can be called the first university ranking. In 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel and Donald B. Prentice ranked universities in the USA. In 1959, the Science Citation Index became the basis for rankings is the the USA, while in Europe, the German CHE-Hochschul-Ranking cleared the way for international comparisons from the 1990s. The first of these was the so-called Shanghai List in 2003. In the 20th century, the European Union’s objective of strengthening its ability to compete with other major economic areas and of defining science as an indicator of economic competitiveness has emphasised the role of rankings. Even though university rankings have been criticised from the outset, they have a significant impact on both EU policy and universities’ actions and strategies.

The best-known comparisons are probably ARWU, NTU, QS and THE.

  • ARWU or Academic Ranking of World Universities by ShanghaiRanking Consultancy (China) uses six indicators, including the number of alumni and staff winning Nobel Prizes and Fields Medals, number of highly cited researchers selected by Clarivate Analytics, number of articles published in journals of Nature and Science, number of articles indexed in Science Citation Index – Expanded and Social Sciences Citation Index, and per capita performance of a university.
  • NTNU or National Taiwan University Ranking (Taipei) evaluates the performance of scientific papers, with indicators designed to compare both the quality and the quantity of scientific papers in each university.
  • QS or Quacquarelli Symonds (headquartered in London) designed its rankings in order to assess performance according to what it believes to be key aspects of a university’s mission: teaching, research, nurturing employability, and internationalisation.
  • THE or Times Higher Education (London) ranks research-intensive universities across their core missions: teaching (the learning environment); research (volume, income and reputation), international outlook (staff, students and research); citations (research influence); industry income (knowledge transfer) and uses 13 performance indicators.

Other rankings include

  • CWUR or Center for World University Rankings (headquartered in the United Arab Emirates)
  • CWTS or Leiden Ranking (The Centre for Science and Technology Studies, The Netherlands) exceptionally provides guidelines on the responsible use of their own ranking and university rankings more generally
  • Round University Ranking published by the RUR Ranking Agency (Moscow, Russia)
  • Scimago Institutions Ranking (Scimago Lab, a division of the multinational SRG S.L. company) ranks also other institutions than universities, for example university hospitals
  • U Multirank (Centrum für Hochschulentwicklung gGmbH, Germany) ranks also, e.g. universities of applied sciences
  • URAP or University Ranking by Academic Performance (Informatics Institute of Middle East Technical University, Turkey)

Because all the methods of most rankings are not openly available or are at least difficult to interpret, they do not meet the criteria of responsible science. However, whether we want it or not, rankings affect decision-making, academic activity, funders’ opinions, and our common understanding about science, regardless of how much their methods or aims are criticised. Media is happy to publish ranking news and universities use them in their marketing, especially if their ranking has risen.

References:
Tapio Erkkilä ja Ossi Piironen, Shifting fundaments of European higher education governance: Competition, ranking, autonomy and accountability. Comparative Education 2013; 50(2): 1-15.
Ellen Hazelkorn, Rankings and the Reshaping of Higher Education: The Battle for World-Class Excellence. Palgrave Macmillan, 2015.

See also: UEF in rankings

Tuulevi Ovaska, Maarit Putous & Tomi Rosti | tietoasiantuntijoita | information specialists
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Eräs (lue: verrattain hauska ja vaiherikas) työpäivä UEF-kaskukirjan parissa |Remarkably funny and eventful workday amidst UEF book of anecdotes

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Tämänpäiväisessä blogissa vierailee perinteentutkimuksen neljännen vuoden opiskelija ja kirjaston harjoittelija Hanna Puro, joka raottaa lukijoille hieman ovea UEF-kaskukeruuarjen hulvattomaan maailmaan.

Hei!
Olen Itä-Suomen yliopiston perinteentutkimuksen maisteriopiskelija Hanna Puro ja kerron tässä blogissa eräästä työpäivästäni sekä siitä, mitä kaikkea UEF-kaskukirjan teon parissa suorittamaani harjoitteluun kuuluu. Itä-Suomen yliopisto juhlii ensimmäisiä pyöreitä vuosiaan ensi vuonna 2020 ja sen kunniaksi julkaistaan kaskukirja, johon kootaan hauskoja sattumuksia, kertomuksia ja sutkautuksia aina silloisten Joensuun ja Kuopion yliopiston UEFiksi yhdistymisajalta tähän päivään. Yliopistomme kaskukirjan toimituskuntaan kuuluvat kirjaston johtaja Jarmo Saarti, perinteentutkimuksen professori Pertti Anttonen, viestintäpäällikkö Petri Hynynen sekä minä. Minun tehtäviini kuuluu aineistonkeruu ja -käsittely kaskukirjaa varten sekä käsikirjoituksen valmistelu. Palaveeraamme säännöllisesti toimituskunnan kanssa joko Skypessä tai kasvotusten ja keskustelemme sekä teemme päätöksiä projektin ajankohtaisista asioista.

Klo 5:29
Herätyskelloni soi. Normaalisti nukun myöhempään ja herään vähintään tuntia ennen kuin minun pitäisi lähteä, sillä pidän hitaammasta aamurytmistä. Tänään on kuitenkin keskiviikko ja se tarkoittaa sitä, että lähden kotoani Joensuusta Kuopioon kenttätöihin. Päätoiminen työpisteeni on Joensuussa, tarkemmin Carelian tutkijakäytävällä, jossa on lisäkseni kaksi norppatutkijaa, jänistutkija ja kaupunginorkesterin väkeä. Olen pakannut edellisiltana kaiken pakattavissa olevan valmiiksi ja aamupala on niin ikään valmiina jääkaapissa mukaan otettavaksi. Teen aamutoimet, pakkaan loput tavarat ja suuntaan bussiin.

Työhuoneeni Careliassa Joensuussa

Klo 6:19
Nousen bussiin ja jatkan unia. Savonlinjan aamuvuoro on tärkeä yliopistomme kahden kampuksen välillä matkustavalle henkilökunnalle ja opiskelijoille, ja monesti samalla bussilla kanssani tulee muitakin kollegoja. Osa matkustajien ja kuskien kasvoista on tullut myös tutuiksi, sillä kuljen yleensä aina samaan aikaan keskiviikkoisin. Tällä kertaa bussissa ei ole tuttuja. Nukun ja herään uuden, hienon Jännevirran sillan kohdalla syömään aamupalaa.

Klo 8:45
Bussi on aikataulusta edellä ja pääsen jäämään siitä kätevästi suoraan Snellmanian eteen ja suoraan aamukahville. Tavallisesti työpäiväni aluksi valmistaudun sen päivän haastatteluihin tutustumalla lyhyesti haastateltavieni tuotantoon, luottamustoimiin ja koulutus- sekä työhistoriaan, sillä opiskelijana kuitenkin suurin osa henkilökunnastamme on ollut minulle vierasta. Minulla on valmiita kaikille haastateltaville sopivia kysymyksiä ja tämän perehtymisen tuloksena valmistelen jokaiselle haastateltavalle myös varta vasten heitä varten räätälöityjä kysymyksiä. Jos laitos ei ole ollut minulle entuudestaan tuttu, tutustun myös hieman sen historiaan ja toimintaan. Tästä syystä yliopistomme eri laitosten, osastojen, erillislaitosten ja instituuttien toiminta ja paljon henkilökuntaa on tullut minulle hyvin tutuksi keruuprojektin aikana, mikä on todella mahtava juttu.

Olen ollut aina silminnähden tervetullut laitoksille ja päässyt monesti kiertämään heidän tiloissaan ja tutustumaan esimerkiksi useisiin laboratorioihin ja muihin tiloihin, joihin kaikkiin aika harvalla yksittäisellä opiskelijalla on pääsyä. Fiilis on kieltämättä ollut monesti vähän niin kuin Lönnrotilla, kun olen huomannut, että tuloani on odotettu ja koko laitoksen porukka on miettinyt kerrottavia juttuja yhdessä. Jotkut ovat soitelleet jopa entisille kollegoille ja pyytäneet juttuja. On ollut äärimmäisen mahtavaa, että kirjasta on tullut koko yliopiston yhteinen projekti, jonka tekoon opiskelijamme ja henkilökunta haluavat nähdä vaivaa!

Tänään ohjelmassani ei ole kuitenkaan haastatteluihin valmistautumista, sillä aikatauluni matkapäivinä ovat yleensä niin tiukat, että valmistaudun haastatteluihin etukäteen työpisteessäni Joensuussa. Kun saavun Kuopioon, kollegani ovat aamukahvilla, kuten tähän aikaan aamusta aina. Vastaanotto on yhtä lämmin kuin joka viikko, ja ajatus mukavista työkavereista auttaa sängystä ylös aikaisinakin aamuina. Kirjastoon on joka päivä mukavaa tulla töihin niin Joensuussa kuin Kuopiossakin. Kuopiossa minulla on työpiste suoraan kahvihuoneen vieressä, joten olen päässyt tutustumaan sen pään porukkaan myös hyvin. Olen tunnettu täällä(kin) noidannaurusta, jonka luen itse huumorinkeruuseen vihkiytyneelle perinteentutkijalle eduksi. Hörppään kahvin nopeasti, käyn sähköpostin läpi ja aloitan litteroinnin.

Klo 10:00
Ensimmäinen haastattelu on klo 10:00 ja olen varannut sille tilan Melaniasta. Haastattelua edeltää luonnollisesti haastattelukutsu, jotka lähetän pääasiallisesti sähköpostilla. Pyrin aina sopimaan haastattelun kasvotusten, sillä kasvokkaiskontaktissa on yleensä helpompaa luoda hyvä ja luontevampi kerrontatilanne. Kaskujen kerronta on lähtökohtaisesti informanteille haastavaa, minkä ymmärtää hyvin. Ajattele, jos sinulta tultaisiin pyytämään hyvää vitsiä heti nyt. Jos jotain ylipäänsä tulee mieleen, se ei todennäköisesti ole hauskaa tai sellaista, että sitä viitsisi tuntemattomalle kertoa. Haastateltavat ovat kuitenkin olleet joka ikinen aivan mahtavia tyyppejä: he ovat antautuneet muistelemaan, he ovat antaneet mahdollisuuden sille, että jotain tulee mieleen ja usein sitä tuleekin ja paljon. Osa on jopa miettinyt kerrottavia juttuja valmiiksi, mikä on ollut aivan mahtavaa.

Tärkeimmät haastattelutarpeet

Haastattelun aluksi kerron aina ensin hiukan itsestäni ja tarkemmin tulevasta kirjasta, vaikka näistä olenkin jo haastattelukutsussa kertaalleen lyhyesti kertonut. Kysyn haastateltavalta, sopiiko tälle, jos äänitän haastattelun vai kirjaanko hänen kertomansa jutut käsin koneella. Tämän jälkeen kerron aineistonkäytöstä, mahdollisuudesta arkistointiin, mahdollisuudesta julkaista oma nimi kirjan loppuun koottavassa keruuseen osallistuneiden listassa sekä henkilötietojen käsittelystä aineiston yhteydessä. Kysyn myös haastateltavalta hänen aikataulustaan, sillä monet ovat todella kiireisiä, ja heillä on vain tietty aika varattuna haastattelua varten. Osan haastateltavista kanssa en ole keskustellut lainkaan ennen haastatteluun tuloa, vaan olen asioinut heidän sihteeriensä tai assistenttiensa kanssa. Kaskuhaastattelut ovat vieneet minut yliopiston ulkopuolellekin todella hienoihin haastattelupaikkoihin ympäri Suomen, mutta niistä en voi valitettavasti ennen kirjan julkaisua vielä enempää kertoa.

Klo 11:10
Haastattelu sujuu mainiosti, ja sen jälkeen käymme kollegani kanssa syömässä Snellmanian ravintolassa. Vaikka olenkin nyt töissä yliopistolla, pääsen silti nauttimaan opiskelijaeduista, sillä olen kuitenkin myös päätoiminen opiskelija. Opiskelijalounas maksaa 1,95€ kampusravintoloissa ja se sisältää neljä vaihtuvaa, päivän saantisuosituksia vastaavaa ruokavaihtoehtoa, ruokajuomat, salaatin ja leivät. Sanoisin, että aika ilmaista touhua. Yliopistossamme on hienoa myös se, minkä monet muutkin ovat tuoneet esiin, että koko henkilökunta rehtorista niin sanottuihin rivityöntekijöihin istuu samassa pöydässä lounaalla.

Lounaalla valitsin kermaisen kana-kookoskastikkeen.

Klo 11:40
Minulla on harvinaisen väljä aikataulu tänään huomiseen verrattuna, jolloin minulla on kolme klo 8:30-13 välillä alkavaa haastattelua. Niiden välissä ehdin vain ajaa aineiston koneelle, luetteloida sen, ottaa varmuuskopiot ja lounastaa pikaisesti. Tiukkojen aikataulujen takia on äärimmäisen tärkeää, että olen valmistautunut haastatteluihin etukäteen ja levännyt hyvin. Yövyn tälläkin työmatkalla yliopiston vierashuoneessa, joiden olemassaolosta moni opiskelija ei tiedä. Vierashuoneissa majoittuu yhdestä kolmeen henkilöä omissa huoneissaan, ja niissä olen tutustunut tutkijoihin ympäri maailmaa. Esimerkiksi erään AIV-instituutissa rottakokeita tekemässä olleen tutkijan kanssa minulla on sovittuna lounastreffit, kun menen seuraavan kerran Lontooseen. Perjantaille minulla ei ole haastatteluja sovittuna ja pidän silloin etäpäivän haastattelujen läpikuuntelun ja juttujen poimimisen merkeissä.

Koska minulla on iltapäivällä aikaa, käytän sen kuuntelemalla haastattelunauhoja läpi nyt, kun pääpainopiste alkaa olla aineiston käsittelyssä. Olen myös käynyt haastatteluiden välillä jututtamassa kahviloissa ja käytävillä istuskelevia opiskelijoita ja kyselemässä heiltä kaskuja, ja näin on saatu mahtavaa opiskelijanäkökulmaista aineistoa. Olen vieraillut myös ainejärjestöjen tapahtumissa haastattelemassa opiskelijoita, ja näistäkin tapahtumista on kertynyt aivan huippua aineistoa. Käyn äänitettyä haastatteluaineistoa läpi järjestyksessä ja toimitan sellaisille haastateltaville, jotka sitä ovat pyytäneet, heidän ääninauhansa ja transkriptionsa kuunneltaviksi ja luettaviksi. Kirjoitan varsinaiset kaskut tarkasti ylös ja kirjaan muun keskustelun yleisluontoisemmin sekä asiasanoitan aineiston. Jokainen tiedonantotilanne on numeroitu aineistoon ja olen merkinnyt, millaiset luvat sen käsittelyyn ja mahdolliseen jatkokäyttöön on annettu.

Klo 15:00
Iltapäivällä minulla on vielä toinen haastattelu, johon yksi haastateltavista onkin estynyt tulemasta. Pidämme tästä huolimatta mainion haastattelutuokion kahden muun informantin kanssa, joille muistuu haastattelussa kaikenlaista mieleen. Tuntuu todella mukavalta kuulla haastattelun jälkeen informantilta, että hänellä ei ollut mielessä mitään kaskuja ennen tuloani, mutta olen osannut haastatella siten, että niitä putkahtikin mieleen. Tässä kiittelen aina informantin omaa kykyä heittäytyä muistelemaan juttuja ja antautua haastattelutilanteelle, sillä väkisin pakottamalla en saa yhtäkään juttua keneltäkään. Heittäytyminen ei silti aina auta, sillä monet työskentelevät kovan paineen alla ja liikkuvat tapaamisista toiseen, joten haastattelutilanteessa muisteleminen voi olla luonnollisesti hyvin haastavaa. Tällaisessa tilanteissa pyrin aina ilmaisemaan ymmärrystäni sekä tuomaan esille, että vaikka yhtään juttua ei tulisi, haastattelu on tärkeä ja olen kiitollinen, että olen sen saanut tehdä. Olen oppinut myös, että mennessäni tekemään haastatteluja ei kannata koskaan ottaa täsmämäärää lomakkeita, sillä usein on niin, että haastateltavani on pyytänyt myös jonkun kollegansa osallistumaan haastatteluun. Tällaiset yllätykset ovat oikein mukavia, ja usein haastateltaville onkin helpompaa muistella hauskoja juttuja kaksin tai isommallakin porukalla.

Klo 16:40
Haastattelun jälkeen käyn laittamassa ääninauhan koneelle ja teen muut aineistoonottoprosedyyrit. Minulla on iso ja painava matkalaukku, koska menen viikonlopuksi kotikaupunkiini Tampereelle. Kollegani Piia sattui tekemään kokoelmapoistoja viime viikolla ja sieltä löytyi minulle helmiä – muun muassa Kalevala latinaksi, SKS:n Suomen kansan satuja ja tarinoita sekä Suomen kansan kauko-Kalevalaa ja Kalevalan synty. Olen varautunut isolla laukulla, sillä minun pitää kuljettaa nämä kaikki Helsingin ja Tampereen kautta kotiin Joensuuhun. Työskentelen tämän viikon Kuopio-päivät omassa buduaarissa ja kollegani käyvät vinoilemassa hyväntahtoisesti lasin takana tavaramäärälleni. Suunnittelemme, että hankimme kaihtimet ja patjan huoneeseen, jotta voin yöpyä siellä, koska se näyttää jo kuulemma ihan kodilta.

Majoittaudun vierashuoneeseen ja teen tuttavuutta italialaisen ja saksalaisen tutkijan kanssa, jotka ovat hieman pidemmällä visiitillä kuin minä. Hekin nauravat kun näkevät matkalaukkuni ja kerron, että olen vain yhden yön. Toinen heistä on Kuopiossa kaksi vuotta ja sanoo, että luuli minun olevan vähintään kuukauden. Käyn hakemassa marketista päivällistä ja iltapalaa ja syötyäni kämpillä kirjoitan vielä omia henkilökohtaisia juttujani: seminaarityötä sekä lauantaille erääseen tilaisuuteen puhetta. Kaiken kaikkiaan tämä on ollut hyvin tyypillinen matkatyöpäivä, ja menen väsyneenä nukkumaan jo kymmenen jälkeen.

Työskentely kaskukirjaprojektissa on ollut jo tähän asti varsin antoisaa. Muutamana esimerkkinä siitä kaikesta, mitä olen jo tähän mennessä oppinut, voin sanoa, että olen saanut oppia tuntemaan yliopistoamme ja sen toimintaa sekä historiaa, henkilökuntaa ja kaikkea meillä tehtävää tutkimusta paremmin kuin olisin ikinä voinut opiskelijana tuntea. Olen saanut tutustua aivan mahtaviin kollegoihin niin kirjastossa kuin laitoksillakin. Olen saanut valtavasti itsevarmuutta omasta ammattitaidostani ja oppinut todella paljon muilta toimituskunnan jäseniltä kaikesta aineistonkeruuseen ja kirjan toimittamiseen liittyvästä. Ja sitä on paljon, voin kertoa. Hauskaa on ollut myös se, että olen saanut nauraa työkseni tunti kaupalla. Parasta kuitenkin on, että aineiston perusteella uskallan luvata, että naurua riittää yllin kyllin kaskukirjan lukijoillekin!

Ps. Vastaanotamme kaskuaineistoa haastattelujen lisäksi myös netissä lomakkeella sekä sähköpostitse: uef-kaskut@groups.uef.fi (toimituskunnan osoite). Vastaan mielelläni mahdollisiin kysymyksiin ja annan lisätietoja keruusta sekä kaskukirjasta. Minut tavoittaa sähköpostiosoitteesta hanpu@uef.fi.

Hanna Puro – our trainee and a master’s student in folklore studies – visits our blog today and offers us a glimpse into the hilarious world of UEF’s anecdote collection.

Transcribing

I am Hanna Puro, a master’s student in folklore studies at the University of Eastern Finland and in this blog, I will tell you about one of my workdays and what it means to work as a trainee in our university’s own project of anecdote collection. Our university will have its 10th anniversary next year and to mark the happy occasion, we are compiling UEF-related, humorous short stories into UEF’s own book of anecdotes.

There are four of us in the editorial board of the book: Library Director Jarmo Saarti, Professor of Cultural Studies, specifically Folklore Studies Pertti Anttonen, Head of Communications Petri Hynynen and me. My work assignments consist of collecting and editing the material for the book. We have regular meetings with the whole editorial board, where we discuss currently important topics and make decisions concerning the material and the book.

5:29 AM
My alarm goes off. I love slow mornings, so I usually sleep later and wake up at least an hour before leaving to work. However, today is Wednesday, which means that I will be leaving from Joensuu to Kuopio to do some fieldwork. My usual workstead is in the second floor of Carelia building, in the same corridor with members from the Joensuu City Orchestra and three biologists. I have already packed almost everything the previous night and breakfast is waiting in the fridge too, ready to be taken with me. I prepare myself for the day ahead, pack the rest of my things and head to the bus stop.

6:19 AM
I get on the bus and decide to sleep for a while more. The early bus route of Savonlinja between the two campus cities is essential for our staff and students. Thus, usually there are some of my colleagues on the same bus with me. Often, I see many familiar faces of people who weekly take the same route at the same time. This time there are no acquaintances of mine on the bus. I fall asleep and wake up when we cross over the new, majestic bridge of Jännevirta. I have my breakfast while the bus rolls towards the Kuopio city center.

8:45 AM
The bus is ahead of its schedule, and it leaves me right in front of the Snellmania building. Normally at the beginning of a workday, I prepare for the day’s interviews by familiarising myself with the production, positions of responsibility and the education and work history of my interviewees because as a student I have not been that familiar with most of our staff before. I have some questions suitable for all the interviewees and some personalised questions for each of them, too. If the department or unit is not familiar to me beforehand, I also get acquainted with some facts about it. For this reason, I have learned a ton about our university in its entirety, which is amazing.

I have always been heartily welcomed to the departments. Often, I have gotten a guided tour of the facilities and seen places that I suppose not many students have had access to. Sometimes I have felt a little bit like Elias Lönnrot who was one of the persons who collected Finnish national poems in the 19th century. It is a wonderful feeling when you notice that your visit has been looked forward to and the whole staff of a department has been thinking about anecdotes to tell. Some of the interviewees have even called their former colleagues and asked for funny stories. It is fantastic that our whole university has taken the project as their own and our personnel and students want to give their time to it!

Today I am not preparing for the interviews, since my timetable is usually quite tight during the days in Kuopio. Therefore, I have already gotten ready for them in Joensuu. I enjoy morning coffee with my colleagues. They are as welcoming as they always are, a thought of my nice colleagues makes it easier to get up from the bed, even in the earliest mornings. In Kuopio, I have my workstation right in front of the social facilities, so I have gotten to know my colleagues in Kuopio pretty well. I am known for my witch’s laugh here too, which I consider to be an advantage for a folklorist interested in humour lore.

10:00 AM
The first interview is at 10am and I have reserved a room for it in Melania building. I always prefer to do the interview face to face, since that way it is usually much easier to have comfortable and natural surroundings for telling anecdotes. I am quite aware that it is not easy to tell or think of anecdotes. Each and every one of my interviewees have been awesome: they have really surrendered themselves to reminiscing. Some of them have even thought of anecdotes to tell beforehand, which has been magnificent as well.

In the beginning of the interview I always tell a little bit about myself and more about the forthcoming book. I ask the interviewee, if it suits them that I record the interview or if they prefer that I write the stories down on my laptop. Then I give them information about the use of the material, possibility of archiving the record, processing of the personal data and possibility to get one’s name to the last page of the book on the list of the people who have participated in the collection. The anecdote interviews have taken me to many great places all over Finland but unfortunately, I am not able to tell about them before we release the book.

11:10 AM
The interview goes well. After that I got to lunch to restaurant Snellmania with my colleague. Even if I work for UEF now, I am still a full-time student, too. The student lunch costs 1,95 euros in campus restaurants which I would say is pretty cheap. In my opinion, it is great that at our university all staff members can sit in the same table, even with rectors.

11:40 AM
I have an unusually loose timetable today, especially compared to tomorrow’s when I will have three interviews between 8:30am-1pm. Due to tight timetables, it is extremely important to be prepared for the interviews and to have a good night’s sleep on the previous night. Like usually, I will stay in the guest rooms of the university. Many of the students do not even know they exist, and I must admit that I did not know before either. There are usually one to three people in rooms of their own there and I have made the acquaintance of many researchers from all around the world.

I spent a part of the afternoon listening to the recordings of the interviews because now the focus already starts to be on the editing of the material. Between the interviews I have also gone to the cafeterias, corridors and different student events to chat with students to find out if they have some UEF anecdotes. I go through the recordings in order and provide the recording and transcription for inspection to the interviewees who have requested for it.

3:00 PM
I have another interview in the afternoon with two informants. They remember many anecdotes during the interview. Often after the interview, the interviewees say that they had not remembered any anecdotes before the interview but they way I had interviewed them had made them remember many things. That is certainly great to hear. But of course, it is also important that the interviewees throw themselves into the situation. Anecdotes do not come by force. I know everybody is quite busy, so I am very grateful for all the interviews and anecdotes.

4:40 PM
After the interview, I transfer the recoding to my computer and do all the necessary procedures. This week I have a big and heavy suitcase with me because I am travelling to my hometown Tampere for the weekend. My colleagues make gentle remarks on the amount of luggage I have around my workstation.

Snellmania guest room

I stay at the guest room for the night and meet an Italian and a German researcher there. They too chuckle at my luggage when they hear I am only staying for a night. All in all, it has been a typical workday to and in Kuopio. I feel tired and get to sleep already after 10pm.

It has been very rewarding to be working in this project of anecdote collecting. I have learned a lot about our university, its operations, history, staff and all the research we do here. I have gotten to know great colleagues both in the library and departments. I have gained a lot of confidence on my own skills and I have learned a lot from the other members of the editorial board. I have gotten to laugh for hours while working. So, I can promise you that there are plenty of laughs reserved for the readers of the UEF book of anecdotes too!

P. S. Besides the interviews, we also accept anecdotes via an online form (more information and link to the form) and by email. If you have any questions, I am more than happy to answer them and give more information on the collection of anecdotes and the UEF book of anecdotes. You can email me: hanpu@uef.fi.

Hanna Puro, perinteentutkimuksen maisteriopiskelija, kirjaston harjoittelija | master’s student in folklore studies, library trainee
Käännös|Translation: Suvi Tolvanen
Kuvat | Photos: Hanna Puro

 

Jaa tämä / Share this
Share

Tiedonhakua flipaten | Flipped information skills courses

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?

Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.

Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen

Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.

Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.

BRIEFLY IN ENGLISH:

Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.

Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen

In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.

Got interested? Watch and listen  the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Miten löydän kirjaston uudet aineistot UEF-Finnasta? | How to find library’s new material in UEF Finna?

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tällä hetkellä yli miljoona kirjaa, ja uutta aineistoa hankitaan jatkuvasti.

Miten löytää uusimmat kirjastoon hankitut nimekkeet miljoonan kirjan joukosta? Yksi keino on etsiä niitä Uutta UEF-Finnassa -listalta.

Löydät listan UEF-Finnan etusivulta.

Listalle on koottu viimeisen kuukauden aikana kirjastoon saadut painetut ja e-kirjat. Näkyvissä on myös kirjoja, jotka ovat vasta tulossa kirjastoon.

Esimerkiksi:

tai

Jos haluat tehdä varauksen hankinnassa olevaan kirjaan, ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto.hankinta[at]uef.fi. Varauksen voi tehdä vain kampuskirjastoihin tai KYSin tieteelliseen kirjastoon tilattuun lainattavaksi tulevaan aineistoon.

Jos kirjastosta ei löydy etsimääsi kirjaa, tee siitä hankintaehdotus lomakkeen kautta.

Hankintaesitystä tehdessäsi voit varata esittämäsi kirjan tai pyytää ilmoittamaan, kun sähköinen aineisto on käytettävissäsi.

Tämän lomakkeen kautta voit ehdottaa hankittavaksi kirjoja myös jostakin tietystä aiheesta, jos et täsmälleen tiedä mitä yksittäisiä kirjoja siitä on tarjolla.

Kaikki kirjat, jotka löytyvät Uutta UEF-Finnassa -listalta, eivät välttämättä ole viime aikoina julkaistuja, vaan kirjastoon hankitaan myös vanhempaa kirjallisuutta.

Jos haluat nähdä mitä viime aikoina ilmestyneitä kirjoja kirjastoon on hankittu, muuta listan sisältö vuosi (uusin ensin) -järjestykseen.

Voit myös katsoa, mitä uutta aineistoa kirjastoon on tullut esimerkiksi viimeisen viikon aikana, tai mitä on hankittu esimerkiksi Kuopion kampuskirjastoon, suodattamalla listan sisältöä oikeasta palstasta löytyvillä rajausmahdollisuuksilla. Pystyt suodattamaan listaa myös aihealueittain, jos haluat esille vaikkapa kirjat historian alalta.

Jos haluat tietää onko uuden aineiston joukossa jotain itseäsi kiinnostavaa, voit rajata listan sisältöä myös kirjoittamalla hakukenttään haluamasi hakusanat.

* * *

UEF Library has over a million books at the moment. New material is purchased all the time. How to find the newest books among the million books?

One way is to use the New material list. You will find the New material list from UEF Finna’s front page.

On the New material list you will find the print books and e-books that have come to the UEF Library during the last month. There is also information on books that only have the order information available.

For example:

or

If you want to make a reservation on a book that is coming to the library, please contact the library’s customer service or send an e-mail to acquisitions[at]uef.fi. Reservations can be made only on books that are going to be borrowable material at the campus libraries or the KUH Medical Library.

If the book that you are looking for has not been ordered to the library yet, you can make an acquisition request for it through this form. With the same form,  you can also reserve the book you have requested or request a notification when the electronic resource is accessible.

In case you wish that the library purchases books on a specific topic, but you don’t know the exact titles of the applicable publications, you can make an acquisition request through this form.

All the books that you find in the New material list have not necessarily been published recently. The library also acquires books that have been published some time ago. You can see the most recently published books of the New material list when you sort the list in the year (newest first) order.

You can also see what new material has come to the UEF Library, for example, during the last week or what new material has been acquired to the Kuopio Campus Library or in the field of history by selecting the appropriate narrow search options on the right-hand side of the page.

If you want to find out whether among the new material there is something of interest to you, you can narrow the list’s content also by typing search words to the search field.

Tarja Turunen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut |  Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share