Category Archives: Yleinen

Sisällissota 1918: kirjanäyttely Joensuun kampuskirjastossa | Exhibition on Finnish Civil War 1918 at Joensuu Campus Library

(Please, scroll down to read in English.)

”Vuosien 1917 ja 1918 muistot ovat liki vastakkaiset. Ensin tapahtui parasta ja sitä seurasi pahinta, mitä kansakunta voi kohdata. Itsenäisyyden vuosi vaihtui sisällissodan vuodeksi, eikä edes pitkä aika ole kaikkia sen arpia peittänyt. (…) Yhteisö on vahva, jos se kykenee käsittelemään myös kipeitä asioita. Menneisyyden kanssa on hierottava sovintoa.”

Tasavallan presidentin uudenvuodenpuheen yhtenä aiheena oli välittömästi Suomen itsenäistymisen jälkeen alkanut sisällissota. Vuoden 1918 tapahtumista on ihmisillä monenlaisia käsityksiä ja erilaisia versioita, joista keskusteleminen kiihdyttää mieliä vieläkin. Tästä kertoo jo välittömästi presidentin puheen jälkeen alkanut väittely sodan nimestä. Sisällissota, vapaussota vai kansalaissota?

Joensuun kampuskirjastossa tällä viikolla avautuneella kirjanäyttelyllä muistetaan sata vuotta sitten käynnistyneitä Suomen itsenäisyyden ajan traagisimpia tapahtumia. Esille on nostettu vuosikymmenien aikana syntynyttä tutkimuskirjallisuutta, joka on eri näkökulmista pyrkinyt vastaamaan kysymykseen: mitä tapahtui todella? Vuoden 1918 perinnöstä keskustellessa on tärkeää tutustua aiheesta tehtyyn tieteelliseen tutkimukseen, josta kirjaston kokoama näyttely on edustava otos. Näyttely sisältää myös jonkin verran kaunokirjallisuutta aiheesta.

Näyttelyn kirjoja UEF-Finnassa


Finnish Civil War was fought between revolutionary Red Guards and conservative White guards from 27th January 1918 to 15th May 1918.  With casualties of almost 6,000 persons on the White side and 32,500 persons on the Red side, the war was one of the most tragic events in Finnish history. Even after a hundred years, the war can arouse debate and strong feelings among Finnish citizens.

The book exhibition of research literature on the Finnish Civil War provides a profound view on the history and aftermath of the events in 1918.

Jussi Hyvärinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tapani Toivanen, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirjastonkin maksut ovat perintäkelpoisia | Library fees are also collectible debt

(Please, scroll down to read in English.)

Laskutamme lainauksen maksuja keväällä ja syksyllä. Tiedotamme laskutuksista hyvissä ajoin etukäteen, jotta maksut ehtii hoitaa ja välttyä laskutukselta.

Vuonna 2017 lähetimme yli 600 maksulaskua. Laskujen yhteissumma oli 14 000 euroa.

Sinulla on monta tapaa hoitaa kirjaston maksut. Laskun saatuasikin sinun on vielä mahdollista hoitaa maksut kirjaston asiakaspalvelussa tai verkon kautta. Paikan päällä kirjastossa voit maksaa käteisellä tai maksukortilla.

Verkkomaksaminen on vaivatonta, helppoa ja mahdollista lähes 24/7. Pienin maksusumma on kolme euroa. Maksaminen onnistuu UEF-Finnassa: kirjautuneena näet Maksut-välilehdelle kertyneet maksut. Maksurivien jälkeen on kerrottu, mikä summa on maksettavissa verkossa. Jos verkkomaksaminen ei onnistu jostain syystä, ota yhteyttä kirjastoon asian selvittämiseksi.

Palauttamattomia kirjoja laskutamme kuukausittain. Jos palautat kirjat laskutuksen jälkeen, laskutuksesta aiheutuneet kulut (16,00 euroa) jäävät sinulle vielä maksettavaksi.

Seuraa omien lainojen erääntymistä netin kautta, uusi tai palauta kirjat ajallaan. Näin vältyt myöhästymismaksuilta ja kirjan korvausmaksuilta. Kirjaston maksut perustuvat palveluhinnastoon.

Laskuista lähtee yksi maksukehotus.  Maksamattomia maksuja voidaan periä myös oikeusperinnän kautta. Laskutusprosessissa maksukehotuksen jälkeen seuraava vaihe on perintä. Kun lasku on siirtynyt perintään, sitä ei voi enää maksaa kirjaston kassaan, vaan sinun on asioitava suoraan perintätoimiston kanssa. Perintätoimisto lisää laskuun päälle omat kulunsa, jotka ovat huomattavan korkeat.

Kirjaston hoitamattomat laskut aiheuttavat esteitä esim. lainaa ja luottokorttia hakiessa, koska perinnän seurauksena voi olla maksuhäiriömerkintä.

Yliopistolaki 558/2009

Valtioneuvoston asetus yliopistojen toiminnassa perittävistä maksuista 1082/2009

Laskutusta koskevissa asioissa ota yhteyttä kirjasto[at]uef.fi, lainaus[at]uef.fi

In English:

The UEF Library invoices its library fees every spring and every autumn. We notify our customers in good time beforehand in order to give everyone enough time to take care of the payments and to avoid invoicing.

In 2017, we sent over 600 fee invoices, and the total sum was 14,000 euros.

There are many ways for you to manage your library fees. Even after receiving an invoice, you can pay the fees at the library’s customer service or online. At the customer service, we accept cash and payment cards.

Online payment is simple, easy and accessible almost around the clock. The smallest amount that you can pay online is three euros. The payment is done via UEF Finna: when logged in, you can see all the accrued fees on your account’s Fines tab. Below all the separate fees listed, you can see what amount is payable online. If you cannot pay the fees online for some reason, contact the library to sort out the issue.

We invoice unreturned books each month. If you return a book after the invoicing, you still need to pay the invoicing costs (16.00 euros).

In order to avoid overdue fees and compensation costs, you should follow the due dates of your loans online, renew them or return the books on time. All the library fees are based on the UEF Library’s list of service fees.

For invoices, we send one reminder notice. Unpaid fees can also be collected through legal action. In the invoicing process, the next stage after a reminder is collection. When an invoice has been transferred into collection, it cannot be paid into the library’s cash office. Instead, you will need to deal the matter with the debt collection agency. The agency will add their own expenses in addition to the invoice, and they can be sustainably high.

Unpaid library fees have consequenses, and may complicate applying for a loan or a credit card, for example, because debt collection can lead to bad credit history.

Library Act 558/2009 (Currently only in Finnish and Swedish)

Government Decree on Fees Collected by Universities 1082/2009 (Currently only in Finnish and Swedish)

On matters regarding invoicing, you can contact library[at]uef.fi, lending.services[at]uef.fi

Anne Aalto, Joensuun kampuskirjasto | Joensuu Campus Library
Pia Seppänen, Savonlinnan kampuskirjasto
| Savonlinna Campus Library
Kaisa Ullgren, Kuopion kampuskirjasto | Kuopio Campus Library
Asiakaspalvelut | Customer Servi
ces

Jaa tämä / Share this
Share

Paikat muutoksen puhurissa – osa 5 | Joensuu Campus Library Renovation – part 5

(Please, scroll down to read in English.)

Joensuun kampuskirjaston remontti valmistui elokuussa 2017. Tiloja ja kalustusta viimeisteltiin syksyn aikana. Oheiset kuvat ovat Carelian kirjastorakennuksen 1. kerroksen tiloista vuoden 2018 alkaessa. Tilat ovat käytettävissä yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle 24 tuntia vuorokaudessa.

Joensuu Campus Library´s renovation was completed in August 2017. The finishing touches to the space and furnishing were added during the autumn. These photos are from the library´s first floor in the beginning of the year 2018. The UEF students and staff members can get a so-called Carelia 24/7 access badge to the space.

Teksti | Text: Marja Maijala, palvelupäällikkö | Head of Services
Sisäiset palvelut | Internal services

Kuvat | Photos: Harri Kalinen, tietoasiantuntija | Information Specialist
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Tieteellinen tietohuolto ja Suomen tulevaisuus | Finland100: Scientific Information Management and Finland’s Future

(Please, scroll down to read in English.)

Suomessa on laaja-alaisen korkeakouluopetuksen avulla saavutettu  korkea sivistystaso ja monipuolinen osaaminen. Tutkimustoiminta luo uutta tietoa ja antaa aineksia hyvän elämän, toimivan yhteiskunnan ja menestyvän talouden rakentamisessa. Tieteelliset kirjastot ovat olennainen osa koulutuksen ja tutkimuksen suomalaista menestystarinaa. Ne myös välittävät tutkittua tietoa kansalaisille, sillä julkisin varoin ylläpidetyt tieteelliset kirjastot ovat Suomessa avoimia kaikille. Digitalisaatio sekä opetuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat haastaneet kirjastot kehittämään huomisen palveluja jo tänään.

Tieteellisten kirjastojen ja korkeakoululaitoksen kehityskaudet Suomessa voi jakaa kolmeen. Ensimmäisessä vaiheessa Suomeen synnytettiin yliopistolaitos. Tämä kausi kesti aina Turun yliopiston perustamisesta 1950-luvulle saakka. Tässä vaiheessa tieteellinen kirjastotoiminta tuki ennen kaikkea oppimista ja tutkimusta paikkaan sidotussa yliopistossa painetulla kokoelmallaan.

Toinen vaihe liittyy suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen ja korkeakoulutuksen rooliin siinä. Vaihe alkoi laajeta 1950-luvulla ja sen aktiivisimmat vaiheet olivat 1970- ja 1980-luvut. Tänä aikana pyrittiin luomaan Suomeen tasa-arvoiset mahdollisuudet opiskella ja tehdä tutkimusta koko maassa. Tavoitteeksi asetettiin myös kansakunnan koulutustason nostaminen. Tämä tuotti myös suomalaisen yhteiskunnan nopean taloudellisen kasvun. Tässä kirjastoilla oli merkittävä rooli. Painetun dokumentaation aikana ne varmistivat yhteistyöllään sen, että Suomessa oli saatavilla tarvittavat tieteelliset kokoelmat ja että tämän aineiston yhteiskäyttö mahdollistui kirjastojen välillä. Samalla Suomeen luotiin laaja kaikille kansalaisille avointen tieteellisten kirjastojen verkosto — asia, joka ei ole itsestäänselvyys.

1990-luvulla alkoi digitalisaation ja kansainvälisyyden kausi. Poliittisesti tämä aika alkoi vähentää valtiovallan suoraa ohjausta korkeakouluissa. Tosin näyttää siltä, että välillinen ohjaus lisääntyi vähintään samassa suhteessa. Kirjastoissa merkittävin muutos oli siirtyminen digitaalisiin aineistoihin, joka tällä hetkellä on tieteen ensisijainen tapa välittää tutkimustietoa. Aineistojen yhteiskäyttö vaikeutui maksumuurien tultua digitaalisiin aineistoihin ja tämä alkoi rajoittaa suomalaista ideaa kaikille yhtäläisistä mahdollisuuksista.

Parhaillaan on käynnistymässä uusi vaihe, jossa tieteen ja tutkimusjulkaisujen avoin käyttö digitaalisissa ympäristöissä näyttää nousevan uuden murroksen synnyttäjäksi. Tieteestä tulee aidosti globaalia ja sen tekemisen mahdollisuudet paranevat ainakin aineistojen avautuessa kaikille ihmisille. Kirjastojen perinteinen tehtävä taata tutkimuksen tulosten säilyvyys tuleville sukupolville ja mahdollistaa niiden käyttö kaikille tarvitsijoille on nyt teknisesti mahdollista. Poliittisen vaikuttamisen ja uusien palvelujen luomisen aika on siis alkanut.

Finland has a high level of education and a wide range of competence built through extensive university education. Research creates new knowledge and provides the ingredients for building a good life, a functioning society and a successful economy. Academic libraries are an integral part of the Finnish success story of education and research. They also pass on the scientific information to the public, as the academic libraries are open to everyone in Finland. Digitalisation and the internationalisation of teaching and research have challenged libraries to develop tomorrow’s services already today.

The development periods of the academic libraries and the higher education institution in Finland can be divided into three. In the first phase, the university institution was established in Finland. This period lasted from the foundation of the University of Turku until the 1950s. At this stage, the academic library activities supported, above all, learning and research in local universities with a printed collection.

The second phase is related to the construction of a Finnish welfare society and the role of higher education in it. The phase began to expand in the 1950s and its most active stages were the 1970s and 1980s. During this time, efforts were made to create equal opportunities in Finland to study and conduct research throughout the country. The goal was also to raise the educational level of the nation. This also gave a rise to the rapid economic growth in the Finnish society. Libraries played an important role here. During the printed documentation, they collaborated to ensure that the necessary scientific collections were available in Finland and that this material was shared between the libraries. At the same time, a wide network of open-to-all academic libraries was established in Finland.

In the 1990s, the era of digitalisation and internationalisation started. Politically, during this time, the direct government control over the higher education institutions began to be reduced. It seems, however, that indirect control increased at least in the same proportions. The most significant change in libraries was the transition to digital content, which is at the present the de facto way for science to transmit research results. Access to materials became more difficult since the paywalls started to occur within the digital resources and this started to limit the Finnish idea of ​​equal opportunities to all users.

A new phase is currently emerging, in which the open use of science and research publications in digital environments is evolving rapidly. Science becomes genuinely global and the opportunities for studies and research are improved when publications and data are opened to all. The traditional function of libraries: to guarantee the archiving of research results for future generations and to enable them to be used by all in need is now technically feasible, the time for political lobbying and the creation of new services has begun.

Teksti|Text: Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | library director
Kuvat|Photos: Taina Sahlman & Pixabay

Jaa tämä / Share this
Share

Suomi100: Suomalainen äitiyspakkaus | Finnish maternity package

(Please, scroll down to read in English.)

Suomen satavuotisjuhla näkyy kirjastossamme läpi vuoden. ”Suomalainen äitiyspakkaus” -teema liittyy Itä-Suomen yliopiston Studia Generalia tapahtumien luentosarjan aiheeseen ”Lasten hyvinvointi ja yhteiskunnallinen vastuu – 100-vuotiaan Suomen lapset”.

Äitiysavustuslaki hyväksyttiin Suomessa vuonna 1937. Avustus oli tarkoitettu alussa vähävaraisille synnyttäjille. Lain taustalla oli huoli syntyvyyden vähenemisestä sekä suurista lapsikuolleisuusluvuista. Äitiysavustus toi äidit terveydenhuollon piiriin. Äitiysavustuksen arvo oli 450 markkaa kutakin syntyvää lasta kohden. Avustuksen sai raha- tai luontaisavustuksena tai osittain kummassakin muodossa. Vuodesta 1949 lähtien äitiysavustuksen saivat kaikki äidit.
Nykyisin lähes kaikki ensisynnyttäjät valitsevat äitiyspakkauksen. Vain kolmasosa kaikista äideistä valitsee 140 euron rahasumman. Suomalainen äitiyspakkaus on ollut vuosikymmenien ajan ainutlaatuinen koko maailmassa.

Vuonna 1938 luontoisavustuksen määrät (eli äitiyspakkauksen sisältö) oli

  • pakkaus 1 (äidille ja lapselle): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1 metri sideharsoa, 0,5 kg selluloosavanua, 2 napavyötä, 4 paitaa, 2 nuttua, 4 housuvaippaa, 4 kapalovaippaa,  2 pesulappua
  • pakkaus 2 (lapselle): 4 napavyötä, 4 paitaa, 4 nuttua, 8 housuvaippaa, 4  kapalovaippaa, 2 ruokalappua, 2 pesulappua, 1 kylpypyyhe, 1 kumialusta, 3  pyyheliinaa
  • pakkaus 3 (äidille): 2 lakanaa, 3 pyyheliinaa, 1,5 m sideharsoa, 0,5 kg  selluloosavanua
    (Lähde: Sosiaaliministeriön kiertokirje 24.9.1937, teoksessa Retrovauvat : suomalaista  lasten historiaa, Ville Hänninen, Juri Nummelin, Elina Teerijoki, 2008).

Vuoden 2017 äitiyspakkauksen sisältö näkyy seuraavassa kuvassa

Kuva: Annika Söderblom © Kela. | Photo of maternity package 2017. Photo: Annika Söderblom © Kela

Äitiyspakkauksen sisältöä uudistetaan vuosittain. Pakkaus sisältää vauvan vaatteita ja hoitotarvikkeita. Tekstiilien värit ja kuosit vaihtelevat. Pakkauksen valitaan myös uusia tuotteita. Ennen vuoden 1970-luvun puoliväliä äitiyspakkauksen tekstiilien värin oli pääsääntöisesti valkoinen.

Vuoden 1995 äitiyspakkaus / Maternity package 1995. Kuva/ photo : Soili Rasi-Bäckman ©Kela. Lähde: Kela

Kuvia aiemmista suomalaisista äitiyspakkauksista ja niiden sisällöstä löytyy mm. Finnasta, Kelan sivuilta sekä Arjenhistoria.fi -verkkoportaalista.

Shortly in English:

The Finland 100 jubilee is present in our library throughout the year. Every month we put out a new book exhibition related in some way to Finland or Finnish culture. This time the topic is Finnish maternity package and how it is related to University of Eastern Finland’s celebration of the centenary of Finland’s independence. Read more information about Finnish maternity package and maternity grant on the web pages of Kela. You can find photos of previous Finnish maternity packages for example trough Finna and in the web portal Arjenhistoria.fi.

Tarja Turunen
Tietoasiantuntija | Information Specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share