Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 %. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 %, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Pyynnöstä lukusaliin: Mitkä ihmeen vapaakappaleet? | What is a legal deposit copy?

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kesällä 2016 kirjaston aineistojen hakupalveluun UEF-Finnaan ilmestyi uudenlaista ihmeteltävää: ”vapaakappale, pyynnöstä lukusaliin”. Mitä kummaa?

Lukusalikirjat ovat tuttuja. Kirjoja, joita voi lukea vain kirjaston tiloissa tai korkeintaan lainata yönseuduksi. Mutta mitä ovat lukusalikäyttöön pyydettävät vapaakappaleet?

Kysymys on kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Lakitekstin mukaan ”tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön”. Julkaisijat ja valmistajat ovat velvollisia luovuttamaan tähän tarkoitukseen kappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Jokaisesta painotuotteesta yksi kappale sijoitetaan kuuteen eri puolilla maata sijaitsevaan yliopistokirjastoon, joista Itä-Suomen yliopiston kirjasto on yksi. Fyysisesti aineistot sijaitsevat Joensuussa.

Vapaakappalevaraston hyllyjä Joensuussa.

Vapaakappalekokoelmamme sisältää aineistoja vuodesta 1981 lähtien. Pitkään aineistot jätettiin luetteloimatta, eivätkä ne sen takia löytyneet kirjaston tietokannasta. Tämä rajoitti niiden käytettävyyttä. Kesällä 2016 käytettävyyttä parannettiin lataamalla Melinda-metatietovarannosta kansallisbibliografia Fennican tietueita taannehtivasti UEF-Finnaan. Rajapyykiksi valittiin vuosi 2008, jonka jälkeen luetteloidut tietokirjat ja sarjat saatiin tietokantaan. Vuoden 2016 jälkeen uusia tietueita on ladattu UEF-Finnaan puolivuosittain.

Kaikki vapaakappaleaineistot eivät edelleenkään löydy kirjaston hakupalvelusta. Silti kysymys on ollut isosta muutoksesta. Tällä hetkellä luettelossa olevia vapaakappaleita on noin 100 000. Niistä uniikkikappaleita eli sellaisia, joita ei ole kirjaston muissa kokoelmissa, on noin 75 000 kappaletta. Kun kirjaston painettuja nimekkeitä on yhteensä noin 450 000, vapaakappaleet ovat kokoelmien kannalta merkittävä lisäresurssi. Helposti löydettävissä ja kätevästi käytettävissä on valtavasti aineistoja, joita kirjastolla ei muuten olisi mahdollisuutta hankkia.

Miten vapaakappaleen sitten saa käyttöönsä? Aivan kuten muutkin suljetuissa varastoissa sijaitsevat kirjat: tekemällä hyllystänoutopyynnön UEF-Finnassa. Vapaakappaleita ei säilytetä Joensuun kampuskirjastolla, vaan erillisissä tiloissa teollisuusalueella. Tämän vuoksi edes Joensuussa vapaakappaleita ei saa käyttöönsä heti. Palvelulupaus toimittamisesta on väljä – yhdestä kahteen viikkoa – monesta, kirjaston ulkopuolisestakin syystä johtuen. Normaalitapauksessa toimitusaika on kuitenkin muutamia päiviä, myös Kuopion ja Savonlinnan kampuksille.

Vapaakappaleen saa lukusalikäyttöön. Miksi ei kotilainaksi? Lain ensisijainen tarkoitus on säilyttävä. Tämä rajaa aineistojen käyttöä: vapaakappaleita voidaan antaa tarvitsijoiden käyttöön vain kirjaston tiloissa. Poikkeuksen muodostaa yliopiston henkilökunta. He voivat käyttää aineistoja myös yliopiston muissa tiloissa. Itä-Suomen yliopistossa henkilökunnan käyttöoikeus on rajattu työhuoneisiin.

Lopuksi on syytä muistaa, että kirjastolla on paljon vapaakappaleaineistoja, jotka eivät näy UEF-Finnassa, mutta joita voi pyytää e-lomakkeella. Tällaisia aineistoja ovat pääosa vuotta 2008 vanhemmasta aineistosta sekä muut kuin tietokirjat ja sarjat: aikakauslehdet, kaunokirjat, lasten- ja nuortenkirjat, tilastot, monet virallis- ja vuosijulkaisut, kartat, sarjakuvat, nuotit ja monet muut. Oivallinen mahdollisuus koota helposti tutkimuksen tai opinnäytteen tutkimusaineisto!

Lisäinformaatiota:

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433
Itä-Suomen yliopiston kirjaston vapaakappalekäytännöt: http://www.uef.fi/web/kirjasto/kokoelmat/vapaakappaleet

Myös Aku Ankan taskukirjat ovat kansallista kulttuuriperintöä.

University of Eastern Finland Library is one the six legal deposit libraries in Finland. Legal deposit libraries must preserve national cultural materials for the future generations and make them available for researchers and other members of the public.

UEF Library’s legal deposit collection includes print products published since 1981. Most legal deposit copies published since 2008 can be searched and requested in UEF Finna. To obtain older resources, there is a deposit copy request form.

The legal deposit copies are available for reading room use within the library’s premises. The staff members of the University of Eastern Finland and Kuopio University Hospital can take legal deposit copies to their office/room for research purposes.

Further information:
http://www.uef.fi/en/web/kirjasto/kokoelmat/vapaakappaleet

Jouni Mielonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Tutkimusjulkaisutiedot talteen meillä ja muualla | Saving research publication data at home and away

(Please, scroll down to read in English.)

Yliopistojen tutkimustoiminta ja siitä syntyvät julkaisut ovat keskeinen osa yliopistojen toimintaa ja muodostavat 13 prosenttia niiden rahoituksesta. Julkaisutiedot kerätään yliopistoissa ja korkeakouluissa vuosittain, sillä ne raportoidaan eteenpäin opetus- ja kulttuuriministeriölle. Julkaisujen erityisasiantuntijuus kirjastoissa tarjoaa hyvän lähtökohdan opastaa ja neuvoa tutkijoita sekä tallentaa ja tarkistaa julkaisutiedot oikeaan, raportoinnissa vaadittavaan muotoon.

Vierailimme maaliskuussa 2018 Tampereen yliopiston kirjastossa, jossa paikalla oli myös TTY:n edustaja, sekä Turun yliopiston ja Åbo Akademin kirjastoissa. Vierailuilla keskustelimme yhdessä muiden kirjaston edustajien kanssa julkaisutiedonkeruusta ja –raportoinnista. Selvisi, että työn tekemisen tavat vaihtelevat jonkin verran eri toimijoiden kesken, mutta kohdatut ongelmat ovat samankaltaisia.

Kirjastot keräävät tietoa tutkimusjulkaisuista muun muassa tuomalla viitteitä tutkimustietojärjestelmiin säännöllisin väliajoin sekä kansainvälisistä (esim. Web of Science, Scopus, PubMed) että kotimaisista (esim. Medic, Arto) viitetietokannoista. Näin saadaan tallennettua merkittävä osa erityisesti luonnontieteen julkaisuista. Humanistisilla aloilla tieto taas saadaan useammin kirjastojen luomilla palvelulomakkeilla tai tutkijoiden suorilla tallennuksilla. Tiedot tallennetaan julkaisutietojärjestelmiin, joita yliopistoilla on erilaisia. Tampereen yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto tallentavat julkaisutietonsa SoleCRISiin, kun taas Tampereen teknillinen yliopisto käyttää Purea ja Turun yliopisto ja Åbo Akademi Converista. Järjestelmien tietosisältö vaihtelee eri toimijoittain – toisissa yliopistoissa tallennetaan myös henkilökunnan asiantuntijatehtäviä ja laajempia tietoja hankkeista tai käytetään järjestelmää itsessään julkaisuarkistona. Itä-Suomen yliopiston SoleCRIS-järjestelmä toimii raportoinnin tukena ja viitetietoarkistona.

Järjestelmien erilaisuudesta huolimatta kirjastoissa kohdataan kuitenkin samankaltaisia ongelmia: henkilöresurssien riittävyys ja kohdentaminen raportointi- ja rinnakkaistallennustehtäviin ja järjestelmän ylläpitoon, järjestelmän toimittajien käyttötuen hitaus ja järjestelmien päivittäminen muuttuviin vaatimuksiin (raportointi, tutkijoiden näkyvyys) sekä työn ruuhkautuminen vuodenvaihteessa raportoinnin alla. Yhteistä kaikille on myös se, ettei julkaisujen raportointi ministeriölle onnistu suoraan mistään tutkimustietojärjestelmästä, vaan kaikissa näissä yliopistoissa raportointi tehdään yliopiston oman tietovaraston avulla. Usein myös johto seuraa julkaisumääriä nimenomaan tietovarastoon perustuvan johdon raportointijärjestelmän avulla. Samaa julkaisutietojärjestelmää käyttävillä kirjastoilla on myös eritasoista yhteistyötä keskenään esimerkiksi uusien ominaisuuksien käyttöön saamiseksi.

Yliopistokirjastoilla on myös erilaisia tapoja saada tutkimustietoja tutkijoilta itseltään. Esimerkiksi Tampereen yliopistossa heitä lähestytään neljä kertaa vuodessa sähköpostitse, ja TTY:ssa tutkijat tallentavat itse ne julkaisut, joita ei löydy importointitietokannoista. Itä-Suomen yliopisto kehottaa SoleCRIS-yhteyshenkilöiden kautta tutkijoita pitkin vuotta käyttämään kirjaston tarjoamaa palvelulomaketta, ja erityisesti nämä muistutusviestit painottuvat loppuvuoteen. Lomakkeen avulla julkaisutiedot voi ilmoittaa minimitiedoin kirjastossa tallennettavaksi ja samalla pyytää kirjastoa rinnakkaistallentamaan julkaisun yliopiston eRepo-julkaisuarkistoon. Tavat ovat erilaisia, mutta kaikissa tutustumiskohteina olleissa yliopistokirjastoissa kirjaston rooli julkaisutiedonkeruussa on merkittävä. Henkilöresurssit kuitenkin vaihtelevat. Itä-Suomen yliopistossa CRIS-tallentajia on kuusi, joista vain yksi tällä hetkellä tallentaa rinnakkaistallenteita julkaisuarkistoon. Turussa henkilöitä on tuplasti enemmän, ja kaikki myös tuovat tietoja tietokannoista sekä rinnakkaistallentavat julkaisuja. Muut toimijat sijoittuvat tälle välille. Toki julkaisumäärätkin vaihtelevat melkoisesti (1600–5400). UEF sijoittuu tässä tarkastelussa hyvään keskiarvoon vuosittaisella noin 3400 julkaisullaan. Myös työnjaossa on eroja – toiset kirjastot tekevät tallennukset tiedekuntajaolla ja toiset julkaisutyypeittäin.

Kirjastojen lisäksi julkaisutiedonkeruuseen liittyy olennaisesti yliopiston hallinto ja it-palvelut sekä kansallisella tasolla tieteen tietotekniikan keskus CSC, joka siirtää omalla VIRTA-julkaisutietopalvelullaan tiedot kaikille näkyviksi valtakunnalliseen Juuli-julkaisutietoportaaliin. Tietojen oikeellisuus on tärkeää, ei ainoastaan raportointiteknisesti, vaan myös siksi, että esimerkiksi julkaisujen open access -prosentteja seurataan kansallisella tasolla nimenoman Juulin avulla.

Järjestelmät eivät ole muuttumattomia, ja vaihdoksiakin tapahtuu. Esimerkiksi Åbo Akademi selvittää parhaillaan mahdollista järjestelmänvaihdosta ja Tampereen tulevaisuus on erityisen kovassa murroksessa, kun kolme toimijaa yhdistyy Tampere3-yhteistyöhön. Tämä aiheuttaa väistämättä myös muutoksia tutkimustietojärjestelmään. Muualla muutoksia ei ole tällä hetkellä tulossa, joten Turun yliopisto ja Itä-Suomen yliopisto lähtevät kohti uutta raportointikautta entisillä järjestelmillään ja osittain myös viime vuodelta vakiintuneiden työnjakojen turvin.

Saving research publication data at home and away

Research activities and publications originating from the research are an essential part of the universities’ operations. In fact, publications form 13% of the university funding. The research publication data is collected annually at the universities because the data must be reported to the Ministry of Education and Culture.

In March 2018, we visited Tampere University Library where we also met a representative from Tampere University of Technology (TUT). In addition, on the same tour we paid a visit to Turku University Library and Åbo Akademi University Library. During our visits, we discussed the subject of collecting and reporting research publication data with representatives from the libraries. It became clear to us that the ways of doing the work vary to some degree with different organisations but the encountered problems are similar.
The libraries collect publication data to their systems. Tampere University and University of Eastern Finland save their publication data to SoleCRIS whereas TUT uses a system called Pure and Turku University and Åbo Akademi use a system called Converis. The content of the information saved into the systems varies with different organisations.

The libraries collect data on research publications, for example, by harvesting at regular intervals references to their research publication data systems from both international (e.g. Web of Science, Scopus, PubMed) and national (e.g. Medic, Arto) reference databases.

Despite the differences in the systems, the libraries are facing similar problems: insufficient human resources, as well as difficulties in allocating the human resources to the tasks of reporting, self-archiving and system maintenance. In addition, slowness of the helpdesk services provided by the system suppliers and continuous need to update the systems to meet with the changing demands (reporting, visibility of researchers) cause problems as well as the fact that the workload is clustered around the turn of the year due to the upcoming annual reporting.

The university libraries also have different ways of getting the research publication data from the researchers. The University of Eastern Finland, with the help of the SoleCRIS contact persons, prompts researchers to use the service form provided by the library throughout the year– though the reminder emails are typically sent around the end of the year. With the form, you can report the publication data with minimum information to be saved to the system by the library and at the same time, you can request the library to self-archive the publication into the UEF eRepository. Even though the ways of doing things differ, in all of the universities that we visited the role of the library in collecting the publication data is significant. However, the human resources vary with different universities. At the University of Eastern Finland, we have six CRIS data entry operators of whom, at the moment, only one saves self-archived publications into the UEF eRepository. In Turku, they have twice as much workforce and all of them are involved in both harvesting information from databases and self-archiving publications. The human resources of the rest of the libraries we visited are within these parameters. Of course, also the number of publications varies considerably between these organisations (from 1600 to 5400). In this respect, the University of Eastern Finland ranks somewhere in the middle with about 3400 publications annually.

Besides the libraries, university administration and IT services as well as CSC – IT Center for Science, on a national level, play an inherent part in the collection of publication data. Data provided to CSC’s Virta Research Information Service is then harvested to the national Juuli publications portal where the data becomes visible for all.

Systems may change and sometimes one system is changed to another system altogether. Nevertheless, the University of Eastern Finland heads for the new reporting period with the same system as before and partly following the same division of duties established last year.

 

Mari Niemi, tietoasiantuntija | Information specialist
Taina Sahlman, tietopalveluneuvoja | Information services advisor  Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and publishing services

Käännös | Translation: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Ellibsin eeppisimmät ekirjat? | eBooks on Ellibs service

(Please, scroll down to read briefly in English.)

Mitä ovat ne Ellibs-palvelun e-kirjat, joiden virtuaalisia rivejä lukijan tahmaiset sormenpäät hivelivät kosketusnäytöllä useimmin vuonna 2017? Minkä kirjanimekkeiden sivuja rullailtiin hiirellä eteenpäin eniten? Lainatuimpien Ellibsin e-kirjojen kymppikerholaiset olivat:

NimekeLainauskerrat
1. Ihmisen psykologinen kehitys512
2. Ainutkertainen oppija465
3. Johdatus laadulliseen tutkimukseen391
4. Laadullinen tutkimus 2.0. 321
5. Yritysrahoitus271
6. Positiivisen psykologian voima269
7. Haastattelu: Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus 219
8. Tutkimushaastattelu: Teemahaastattelun teoria ja käytäntö 211
9. Laskentatoimi178
10. Valtiosääntöoikeus 178

Mutta tarjolla olleiden yli neljän sadan Ellibs-kirjan joukosta 113 ei onnistunut löytämään itselleen vuoden aikana yhtään lukijaa! Voit korjata tilannetta tämän vuoden osalta –  jos vaikka seuraavista nollakerholaisista löytyy sinulle mielenkiintoista luettavaa! Tarjolla on myös ohjeistusta Ellibsin e-kirjojen lukemiseen.

Ääniä äänien takaa; Tulkintoja rock-lyriikasta 
Amerikansuomalaisia sarjakuvataiteilijoita
Arjen islam: somalinaisten elämää Suomessa
Hirmuvallan huolena vankilat ja tuonela
Kansan vihollinen – Inkerinsuomalaisen Niina Väärän tarina
Metsän autuus. Luonto suomalaisessa kirjallisuudessa 1700-1950
Pop, protesti, laulu
Sekakäyttöä ja salarakkautta – Digi-tv ja monimediaisuuden murros Suomessa

Ellibs is an ebook service providing more than 400 eBooks for the University of Eastern Finland members. At the moment, 71 of books are in English, but none of them were among the most read Ellibs titles in 2017.  In addition, guidance for reading Ellibs eBooks is provided. Here are some examples of eBooks in English:

National core curriculum for early childhood education and care 2016
Identities, intergroup relations and acculturation : the cornerstones of intercultural encounters
Environmental ethics : an overview for the twenty-first century
International management behavior : global and sustainable leadership
The Delphi technique in nursing and health research
Computational paralinguistics : emotion, affect and personality in speech and language processing

Kaarina Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist 
Tietoaineistopalvelut | Collection services 

Käännöksen oikoluku | English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share

Sosiologian tieteellisiä lehtiä | Sociology journals full-text

Sosiologipäivien kunniaksi Itä-Suomen yliopistossa saatavissa olevia kansainvälisiä, tieteellisiä sosiologian lehtiä.  Listaan on valittu lehtiä Julkaisufoorumin (JUFO) tasoilta 2 ja 3.
Hae lisää lehden nimellä UEF-Finnasta  – tai selaa tieteenalalla.
Muista kirjautua UEF-Finnaan omilla UEF-käyttäjätunnuksillasi. 

Sociology journals available in the University of Eastern Finland. The list has selected journals from JUFO levels 2 and 3.
Search for more with the journal title in UEF Finna – or browse through journals of the academic field.
Remember to login to UEF Finna with your own UEF username and password.

(Kuva: InCites Journal Citation Report (Clarivate Analytics)
Journal titles ranked by impact factor)

Maarit Putous, tietoasiantuntija | information specialist 
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

English language checking: Urho Heinonen

Jaa tämä / Share this
Share