Onko kirjastoilla tulevaisuutta? — Itä-Suomen kirjastopäivät | Do libraries have a future? — Library Conference of Eastern Finland

(Please, scroll down to read a very short English summary.)

Mikä on kirjasto tulevaisuudessa ja onko kirjastolla tulevaisuutta? Sitä pohdittiin Itä-Suomen kirjastopäivillä 6.-7.6.2018 otsikolla ”Tulevaisuuden kirjasto – tietoautomaattiko?” Kirjastopäivien järjestelyistä vastasivat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion kaupunginkirjastoSavonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto. Luentosali oli täynnä väkeä eli osallistujia oli noin 160.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava (Prime Frontier Oy) aloitti seminaarin ajatusrakenteita rikkovalla alustuksellaan, jossa hän käsitteli jälkiteollista artistiyhteiskuntaa ja työn luonnetta siinä. Työn sisältö on enemmän kuin pelkästään ”se, mikä riittää”, koska sen pystyy kone tekemään. Ihmisen tekemään työhön kuuluu inspiroituminen ja yllättyminen ns. WAU. Koska some on media, ovat käyttäjät siirtyneet tiedon vastaanottajista lähettäjiksi. Kysymys vastuusta on näin ollen myös kaikilla. Tässä on yksi kirjaston tehtävistä jatkossakin: kasvattaa median käyttäjiä erottamaan tosi epätodesta niin vastaanottaessaan informaatiota kuin sitä lähettäessään. Vaikka kirjasto vastaa samoihin kysymyksiin kuin Google, on jälkimmäinen lyömätön siinä, että se on helposti saatavilla ja aikaa ei tarvitse käyttää itse hakemiseen. Miten kirjasto pystyy ratkaisemaan saman tarpeen? Halava ei synkistellyt tulevaisuutta vaan näki uudet ratkaisut mahdollistajina: immateriaalisuus on nousussa ja hänen mukaansa ”sivistysyhteisö tulee vuorovaikuttamaan”.

Kirjastopäivät jatkuivat toisiaan sivuavilla ajatuksilla. Toimituspäällikköä Riitta Raatikainen (Savon Sanomat) käsitteli valemedioiden ja perinteisen median suhdetta sekä sitä, mitä ihmiset pitävät totena. Hänen mukaansa tällä hetkellä 8 % suomalaisista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena tiedonlähteenään.

Yliopettaja Ilkka Kettusen (Savonia-ammattikorkeakoulu) näkökulma oli muotoilussa ja miten sen avulla suunnataan tulevaisuuteen. Sitä voi soveltaa mihin tahansa tehtävään työhön: aina on jotain, mikä on olemassa ja mistä lähdetään. Sallittua on kokeilu, innovointi ja olennaista on hahmottaa jotain, mitä ei ehkä vielä ole – Kettusen termein ”positiivinen illuusio”. Mukaan otetaan niin käyttäjät, työntekijät kuin johtajat. Saavutettuun ei jymähdetä, vaan uudistuminen jatkuu koko ajan. Hänen alustuksensa pohjalta keskustelutti jatkossa se, miten rikkoa tavanomaisuuteen käpertymisen kehä esimerkiksi kirjastotyössä? Miten kyetään saavuttamaan toistuvasti ”positiivinen illuusio”? Onko vastaus aito vuorovaikutteinen yhteistyö kirjaston toimintaympäristön kanssa? Uusien yllättävien yhteistyökumppaneiden löytäminen? Ehkä se ”sisätori”-ajatus, minkä Halava oli alustuksessaan maininnut?

Muotoiluteemalla jatkoi palvelupäällikkö Kari Lämsä (Helsingin kaupunginkirjasto) esitellessään tämän vuoden lopussa avattavaa Helsingin Oodi-kirjastoa. Sen sisältöjen ja palvelujen suunnittelu on aloitettu käyttäjien kanssa jo vuonna 2012. Uudessa kirjastossa on asiakkailla mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan: kansalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen, esiintymiseen, juhlimiseen, opiskeluun, verstastoimintaan jne. ihan hengästymiseen asti. Suunnittelussa on hyödynnetty samoja elementtejä, joista Ilkka Kettunen omassa alustuksessaan puhui. Lämsäkin painotti sitä, että ei pidä yrittää tehdä valmista vaan kirjaston kysymyksessä ollessa kehitystyötä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa senkin jälkeen, kun ovet on avattu.

Kirjastokentän kuulumisissa eri kirjastosektorit päivittivät kuulijoita nykytilanteestaan. Kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) kertoi keskeisiä muuttujia tällä hetkellä olevan tieteen digitalisoituminen ja sen vaikutukset tietojärjestelmiin ja kokoelmapolitiikkaan; avoin tiede ja sen vaatimat palvelut muuttavat kirjastotyötä ja oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttävät kirjastotilojen muutoksia ja lisäävät myös opetustehtäviä. Tulevaisuutta Saarti innovoi laajennetun todellisuuden kirjastoksi, jossa erilaisilla vepaimilla, kuten esim. älylaseilla, todellisuuden esineitä tai maisemia katsellessa näkee niihin liitettyjä tietoja tai tarinoita.

Jarmo Saarti

Jarmo Saarti

Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen (Kuopion kaupunginkirjasto) otti esille vuonna 2017 voimaan tulleen kirjastolain ja sen määrittämät tehtävät kirjastoille, kuten alueelliset kehittämistehtävät, jotka Itä-Suomessa kuuluvat Joensuun ja Kuopion kaupunginkirjastoille. Yleisten kirjastojen kirjastotyöstä on vähenemässä rutiinit, joita on automatisoitu. Omatoimikirjastot ovat kasvussa. Myös digitalisaatio näkyy kirjastotyössä paitsi e-aineiston käytön ja hankinnan kasvussa myös asiakkaiden tarpeissa saada apua digiongelmiinsa. Lukutaito on nyt ja tulevaisuudessa haasteellinen digitalisoituvassa ympäristössä.

Kirjaston johtaja Pekka Uotila (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) nosti esiin Theseuksen Suomen ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen foorumina, jossa ovat opinnäytteet, julkaisut ja artikkelit. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen kirjastot tukevat avoimuutta, ovat ketteriä toimijoita ja osa oppimis- ja osaamisympäristöjä.

Varastokirjaston kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen kertoi yhtenä ajankohtaisena asiana edelleen olevan suunnitelman Varastokirjaston yhdistämisestä kansalliskirjastoon. Vuoden 2025 uutisotsikoihin Vesterinen arveli kirjaston pääsevän ajatuksella: ”Varastokirjaston lainat ovat maksuttomia”.

Kuntien välisestä yhteistyöstä puhui viestintäpäällikkö Minna Jaakkola (eMaaseutu-hanke). Kirjastojen kohdalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyössä toteutettavia kirjailijavierailuja, lukupiirejä tai muita tapahtumia. Tapaamisia kirjastokentän kesken tarvittaisiin tiedon ja osaamisen jakamiseksi. Näiden toteuttamisessa voisi hyödyntää digitaalisia välineitä, jotka pystyisivät tarjoamaan matalan tason kynnyksen yhteydenotoille. Vielä hän heitti esiin ajatuksen kirjastojen yhteisestä asiakkuudesta – yhteisestä kirjastokortista ja ”jopa mobiiliasiakkuudesta”.

Tietoasiantuntija Maarit Putous (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja allekirjoittanut esittelivät yhden tekoälyä käyttävän itsensä tutkijan assistentiksi tituleeraavan sovelluksen nimeltään Iris.AI. Se on nimenomaan tiedonhakuun ja tutkimusten seulontaan kehitteillä oleva tekoälyyn perustuva ”robotti”, joka oppii koko ajan hakujen myötä. Iris.AI paitsi hakee dokumentteja myös ikään kuin ”lukee” ne ja tarjoaa käyttäjälleen niistä relevanteimmat – kehitetty säästämään tutkijan aikaa, ja näin sitä markkinoidaankin. Kansainvälisessä kehittämistiimissä ei juuri kirjasto näy millään tavalla, mutta tutkimuskirjastoille sitä tullaan myymään. Miksi kirjastoissa ei tällaisia kehitetä ja tehdä? Miksi periaatteessa juuri tämän asian osaavin asiantuntijajoukko on tämän ulkopuolella? Mikä osaaminen/taito/tapa tehdä työtä meiltä puuttuu, että emme kykene näkemään jotain niin olennaista asiaa työssämme kuin tiedonhaun ja –hankinnan helpoksi tekeminen? Putous demosi Iris.AI:ta ja kertoi sen olevan vielä aika keskeneräinen. Yksi suurimmista ongelmista siinä on tällä hetkellä tietoaineisto, josta se hakee. Taustalla on Open Access -aineistoa, koska maksumuurit estävät tieteellisten kustantajien julkaisuihin pääsyn. Iris.AI puhuukin tällä hetkellä hyvin vahvasti avoimen tieteen puolesta.

Arja Juntunen ja Maarit Putous

Arja Juntunen ja Maarit Putous

”Tieteellisen tietämyksen avaaminen kaikille” on yksi peruste tieteen avaamisen puolesta, sanoi kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) aloittaessaan alustuksensa avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevista julkaisuista. Vaikka avoin tiede on erityisesti tieteellisten kirjastojen laajenevaa tehtäväkenttää, kuuluu hänen mukaansa ”kirjastoalan yleissivistykseen tuntea ja tietää perusteet avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevasta aineistosta”. Koska avoin tiede on avannut paljon resursseja ja tietoaineistoja, on yksi kirjastojen tehtävistä opastaa tutkitun tiedon lähteille. Lopuksi hän kysyi: ”Mikä on avoimien julkaisujen rooli kirjastojen kokoelmissa ja luetteloissa?” Hän myös muistutti, että tämä on vasta alkua digitaalisen tieteen nopeassa kehityksessä.

Vauhdikas esitys oli projektipäällikkö Ari Tarkiaisella (Karelia-ammattikorkeakoulusta), kun hän puhui tekoälystä ja roboteista sekä työelämässä että arjessa. Hänenkin esitelmässään nousivat samat teemat kuin aiemmilla puhujilla: omia ajattelutapoja pitää kyseenalaistaa koko ajan tietoa ja ymmärrystä lisäämällä; yhteistyö on tärkeää osaamisvajeiden korjaamiseksi; innovaatiot, luovuus, innostus ja kokeilut kunniaan; sekä sen muistaminen, että ”tulevaisuus on tässä ja nyt”.

Kirjailija Johanna Sinisalo kuvitti kiinnostavasti tieteiskirjallisuuden visioita roboteista otsikolla ”Peltipalvelijoista tekoälyyn – tieteiskirjallisuuden visiot roboteista ja meistä”. Vahvimpana mieleeni on jäänyt hänen esittämistä kuvista nainen, joka istui kylpytakissa valmistautumassa juhliin, ja robotti (linnunjalkoja muistuttavin raajoin – ei siis pullea robotti), laittoi hänen hiuksiaan samalla hoitaen naisen kynsiä. Rouvaansa odottava kiireiseltä näyttävä viiksekäs mies näkyi peilistä.

Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo

Jopa joka kuudes lapsi on vailla valmiuksia jatko-opintoihin, työelämään tai aikuisuuteen, kertoi kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen (Itä-Suomen aluehallintovirasto). Hänen mukaansa heikko lukutaito on yhteiskunnallinen riski koulutustasolle, työllisyydelle ja jopa yhteiskuntarauhalle. Uudessa kirjastolaissa on tavoitteena lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kuntien kirjastoilla on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävänä edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Nyt kehittämiskohteina on mm. lastenkirjastotyö sekä lukutaidon ja lukemisen edistäminen. Toiminnan onnistumista arvioidaan kirjastojen osalta niin, että kirjastojen tilastoraporttia tehtäessä huomioidaan erityisesti lasten lukeminen ja lukutaidon edistäminen.

Päivät päättyivät Lasten yliopisto –hankkeen esittelyyn, jonka teki rehtori Soili Meklin (Snellman-kesäyliopisto). Tämän yliopiston yhtenä mottona on ”ilman innostusta ei ole oppimista”. Vuosittain on tiedekasvatusta 1400 opetustuntia ja osallistujia on 400 lasta. Luonnontieteet, tekniikka ja humanistiset aineet ovat tällä hetkellä mukana. Opettajat ovat pääosin Itä-Suomen yliopistosta ja ohjaajina toimivat opettaja- ja lastenohjaajaopiskelijat. Meklin pohti, mitä kirjastot ja Lasten yliopisto voisivat tehdä yhdessä: sisällöntuotantoa, tilayhteistyötä, Makers Labeja? Meklin heitti kirjastoille avoimen kysymyksen siitä, mitä muuta voisi olla. Yhteistyön pallo on siis kirjastoilla. Lopuksi saliin marssi kolme opiskelijaa, iältään 7-10 vuotiaita. Yksi heistä vastasi kysymykseen, mikä tänään on ollut kiinnostavinta suunnilleen näin: ”Kun kaivettiin ukon sisuksia?” Anatomia oli kaiketi tullut tutuksi.

Esitysten diat Aluehallintoviraston sivuilla.

Teräshylly vauhdissa kaupunginkirjastolla Kuopion kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston järjestämässä iltatilaisuudessa.

Short summary: Do libraries have a future? That was the theme of the Library Conference, or the Library Days, of Eastern Finland, on 6th and 7th June 2018. There were 160 participants, also from other parts of Finland. All the presentations (In Finnish) can be found on the page of the Regional State Administrative Agency  that was one of the organisers. The others were the Kuopio City Library, the National Repository Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and Information Services, and the University of Eastern Finland Library. The themes of the presentations ranged from artificial intelligence to the Childrens’ university, from fake news to design, and from robotics to open access.

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | head of services
Asiakaspalvelut | Customer services

Osa kuvista & englanninkielinen tiivistelmä | Some of the photos & Short summary in English
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Savonlinnan kirjojen muuttomatka | Savonlinna’s books on the move

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston toimintojen loppuminen Savonlinnassa tarkoitti myös Savonlinnan kampuskirjaston sulkemista. Kirjasto sulki ovensa lopullisesti 31.5.2018.

Kirjaston lakkauttamiseen sekä toiminnan siirtämiseen liittyy monenlaisia työvaiheita. Kirjaston kyseessä ollessa ovat kirjakokoelmat varmaankin se työläin muutettava. Siirtojen suunnittelu aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä 2017, ja pitkin talvea tehtiin tarkistuksia siirtyvän aineiston seulomiseksi. Tässä yhteydessä poistettiin vanhentunutta aineistoa. Suurimman työn tekivät Savonlinnan kirjaston työntekijät, mutta myös muilla kampuksilla osallistuttiin suunnitteluun ja siirrettävien kirjojen valintaan.

Savonlinnan kirjastosali ennen sulkemista. Hyllyt täynnä luettavaa!

Kirjaston työntekijät seulovat siirrettäväksi sovittuja kirjoja hyllyistä. Loput kirjat jäävät odottamaan poistamista.

Suunnittelu tehtiin siis huolella. Kesäkuun 2018 kaksi ensimmäistä viikkoa oli suunnitellun  toteuttamista eli kirjojen kiireistä järjestelyä pakkaamista ja muuttoa varten.

Kesäkuun 18. päivänä muuttofirma pakkasi siirrettävät kirjat tarkoin merkittyihin muuttolaatikoihin odottamaan kuljetusta. Pääosa kirjoista siirrettiin Joensuuhun, jonkin verran sijoitetaan myös Kuopioon.

Muuttolaatikot saapuvat Joensuuhun 19. kesäkuuta.

Kirjalaatikot siirrettiin Joensuun kampuskirjaston saleihin odottamaan tietokantakäsittelyä ja purkamista hyllyihin. Savonlinnasta muutettiin Joensuuhun yhteensä noin 250 laatikollista kirjoja.

Jokaiseen kirjaan tehtiin tietokannassa muutoksia, ja jokainen kirja hyllytettiin kirjastosaleihin, joko lopulliselle paikalleen taikka väliaikaiseen hyllyyn odottamaan jatkokäsittelyä. Kaikki kirjat olivat heti kirjaston asiakkaiden lainattavissa ja haettavissa UEF-Finnassa.

Työnohjausta.

Kirjojen käsittelyä hyllytettäväksi.

Kuopion kampuskirjastosta saatiin apujoukkoja työhön. Kaunokirjallisuuden hyllytys menossa.

Kirjastolaiset urakoivat Savonlinnan muuttokuorman paikoilleen kolmessa päivässä. Kaikkiaan 12 074 kirjaa käsiteltiin ja hyllytettiin.

The fact that the University of Eastern Finland’s operation in Savonlinna ended meant also closing down the Savonlinna Campus Library. The library closed its doors permanently 31st May, 2018. The plans for transferring Savonlinna’s book collections began in autumn 2017. During the winter, revisions for screening and selecting the material to be transferred took place. In June 2018, the books were packed and moved to the campus libraries, and the majority of it, approximately 250 boxes filled with books, went to Joensuu. Then the necessary changes in the databases were made for the books and they were shelved in temporary or final locations in the library’s halls. All books were immediately borrowable for customers and searchable in UEF Finna. In total, 12,074 books were processed and shelved in three working days.

Riitta Porkka, palvelupäällikkö | head of services
Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

UEFin julkaisutoiminta: määrää ja laatua | UEF publishing: quantity and quality

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston tutkijoiden julkaisujen määrä on vakiintunut noin 3500 vuosittaiseen julkaisuun. Tämä luku kuvaa hyvin sitä tieteellisen julkaisemisen perussääntöä, että yksi tutkija tuottaa keskimäärin pari julkaisua vuodessa. Tosin jos tarkastellaan yksittäisiä tutkijoita, hajonta on yliopistossammekin suurta: ahkerimmat julkaisevat kymmeniä julkaisuja vuodessa.

Julkaisufoorumiluokituksia tarkasteltaessa voidaan havaita selkeä siirtymä kohti korkeamman julkaisufoorumiluokituksen julkaisuja monografioissa. Sen sijaan lehtien ja sarjojen julkaiseminen on säilynyt samankaltaisena viime vuosina. Näyttäisi myös siltä, että konferenssijulkaiseminen on alkanut hiipua viime vuosina.

Avoin julkaiseminen on myös edennyt hyvin yliopistossamme. Olemme jo saavuttaneet 40 %:n avoimuuden asteen ja tavoitteena oleva 50 % parin seuraavan vuoden aikana näyttää siten olevan mahdollista saavuttaa.

The number of publications by researchers from the University of Eastern Finland has stabilized around to 3500 annual publications. This is according to the basic rule of scientific publishing that one researcher produces on average a couple of publications per year. However, if we look at individual scientists, scattering is great: the most active publish dozens of publications a year.

When reviewing the Publication forum ratings, there is a clear transition towards higher publication forums in monographs. Instead, publication in journals and series has remained similar in recent years. It seems also that conference publishing has begun to decline.

The open access publishing has also developed well in our university. We are about to approach the degree of openness of 40% and the target of 50% in the next couple of years seems to be achievable.

Jarmo Saarti, kirjaston johtaja | Library director
Jukka Kananen, palvelupäällikkö | Head of services
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Haluatko kehua tai moittia? — kirjaston palautekanavat | Would you like to compliment or criticise? — library feedback channels

(Please, scroll down to read in English.)

Palautteita käsitellään päivittäin. Helposti korjattavissa olevat asiat ratkaistaan välittömästi, jos ne ovat palvelun kannalta olennaisia ja palvelupolitiikan mukaisia. Kaikki palautteet käsitellään asianomaisessa palvelussa ja lisäksi tarvittaessa kirjaston eri työryhmissä. Palautteet ja niitä seuranneet toimenpiteet käsitellään vuosittain johtoryhmässä johdon katselmuksessa.

Näin lukee  jokaisen kirjaston sivuilla olevan palautelomakelinkin yhteydessä. Olemme myös omistaneet oman sivun palvelulupauksellemme ja palautteelle. Keräämme palautetta myös monilla muilla tavoilla.

Vastaamme sähköpostiisi:

  • Yleinen: kirjasto[at]uef.fi
  • Lainaus: lainaus[at]uef.fi
  • Kaukopalvelu: kaukopalvelu[at]uef.fi
  • Tietopalvelu: tietopalvelu[at]uef.fi
  • Julkaisumyynti: julkaisumyynti[at]uef.fi
  • Verkkopalvelut: finna[at]uef.fi
  • Julkaisupalvelut: electronic.publications[at]uef.fi
  • Kokoelmapalvelut: kirjasto.hankinta[at]uef.fi
  • KYSin tieteellinen kirjasto: kys.kirj[at]kuh.fi
  • Henkilökunta: etunimi.sukunimi[at]uef.fi

Tavoitat meidät siis palveluosoitteiden lisäksi myös omista sähköpostiosoitteistamme sekä puhelimitse tai chatissa (ma-pe 9-15). Seuraamme kommenttejasi ja kysymyksiäsi Facebookissa, Instagramissa ja Twitterissä, ja reagoimme niihin. Luemme kommenttisi blogista ja vastaamme niihin. UEF-Finnalla on oma palautelomake.

Keräämme palautettamme opetuksistamme ja koulutuksistamme. Analysoimme ISYY:n Hymy- ja valitusviikkojen kirjastoon liittyvät palautteet. Toisinaan järjestämme omia kyselyitä.

Kuuntelemme sinua palvelupisteissämme. UEFilaiset voivat kehua tai moittia kirjastoa myös Yammerissa.

 

Feedback will be processed daily. Easily fixed issues will be solved immediately if they are essential to the service and in accordance with the operating policy. All feedback will be processed in the relevant services. If necessary, feedback will also be processed in the library’s working groups. Feedback and the changes prompted by feedback will be processed annually by the management group in the management review.

This is the information given on the library website when there is a link to the feedback form.We have also dedicated one webpage to our service promise and feedback. There are also other ways we use collect feedback.

We reply to your email:

  • General: library[at]uef.fi
  • Lending services: lending.services[at]uef.fi
  • Information services: information.services[at]uef.fi
  • Publication sales: publication.sales[at]uef.fi
  • E-resources: finna[at]uef.fi
  • KUH Medical Library kys.kirj[at]kuh.fi
  • Staff: firstname.lastname[at]uef.fi

You can reach us also my emailing us directly and by phone or chat (Mon-Fri 9-15). We follow and react to your comments and question in Facebook, Instagram and Twitter. We read and reply to your comments on our blog posts. UEF Finna also has a feedback form.

We collect feedback of your teaching and training. We analyse the library related comments given on ISYY’s Smiles and Complaints Weeks. Sometimes we also organise our own surveys.

And we listen to you at our service desk. UEF staff and students can compliment or criticise the library also in Yammer.

Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

UEF eRepo avoimien aineistojen palvelu laajeni myös tutkimusdataan | UEF eRepo, the open access materials service, has now been extended to include research data

UEF eRepository on Itä-Suomen yliopiston avoimien tutkimusaineistojen palvelu, joka sisältää rinnakkaistallennettuja tieteellisiä artikkeleita ja tutkimusaineistojen metatietoja. Keväällä 2018 julkaistiin eRepon uutena aineistotyyppinä tutkimusdataosio, joka kokoaa yhteen tiedot UEFin tutkijoiden tuottamasta tutkimusdatasta. UEF eRepo ei sisällä itse tutkimusdataa, vaan se kerää kuvailevaa tietoa eli metadataa tutkimusdatasta. Avoimiin aineistoihin löytyy eReposta linkki, jonka kautta myös avattu data on saatavissa.

UEF eRepository https://erepo.uef.fi/

 

UEF eRepo tutkimusdata edistää avointa tiedettä lisäämällä tutkimusaineistojen näkyvyyttä ja saatavuutta.  eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta data-arkistosta, ja kokoaa yhteen eri palveluissa olevaa tietoa, mikä helpottaa tutkijaa ja yliopistoa, kun kaikki tiedot voidaan koota yhteen paikkaan saataville.  Tällä hetkellä haravoitavia datapalveluita ovat Etsin, Zenodo ja EUDAT.

UEF eRepo haravoi tietoja tutkimusdatasta useasta eri palvelusta, ja uusia UEF tutkijoiden käyttämiä palveluja on mahdollista lisätä haravointiin.

Tutkimusdatan tallentamiseen on käytettävissä useita luotettavia kansallisia ja kansainvälisiä tutkijoille maksuttomia palveluita. Tutkija valitsee omalle tutkimusdatalle ja tieteenalalle sopivan data-arkiston, jonne tallentaa tutkimusdatan avoimesti saataville. Tutkimusaineistojen hakupalvelu Etsintä suositellaan kaikissa tapauksissa metadatan tallentamiseen. Etsin on opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu suomalaisen tutkimusjärjestelmän toimijoille. Palveluun voi tallentaa metatietoja myös aineistoista, joita ei voida suoraan avata jatkokäyttöön juridisista tai eettisitä syistä johtuen. Aineiston julkiset kuvailutiedot lisäävät tietoa olemassa olevista aineistoista, ja voivat poikia esimerkiksi uusia yhteistyömahdollisuuksia tutkijoille, vaikka itse aineistoa ei voida avata.

Esimerkiksi Tietoarkiston Aila ja Kielipankki ovat tutkimusdatapalveluja, jonne tutkija voi tallentaa tutkimusaineistoja, ja avata niitä jatkokäyttöä varten. Palveluista saa myös asiantuntija-apua aineiston avaamiseen liittyviin kysymyksiin, kuten anonymisointiin. Tietoarkistoon ja Kielipankkiin tallennetuista UEF tutkijoiden aineistoista tiedot siirtyvät automaattisesti Etsimeen, ja sieltä eRepoon. Kansainvälisistä data-arkistoista UEF eRepoon haravoidaan Zenodossa ja Eudatissa sijaitsevat UEF tutkijoiden aineistot. Tietojen automaattisen siirron onnistumiseksi on tärkeää, että Itä-Suomen yliopisto mainitaan metatiedoissa. Affiliaation kirjaamiseen suosittelemme käytettävän ”University of Eastern Finland”. Lisää datapalveluja löytyy Open UEF -sivustolta.

Tutkija on paras, ja usein ainut keräämänsä aineiston asiantuntija, joten on tärkeää, että tutkija itse tuottaa aineistosta kuvailutietoa koko tutkimusprosessin ajan. Kirjaston asiantuntijoilta saa tukea ja koulutusta tutkimusdatan hallintaan, avaamiseen, kuvailuun sekä metadatan tuottamiseen. Voit lähettää kaikki tutkimusdatan hallintaan, kuten aineiston avaamiseen tai aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen liittyvät kysymykset osoitteeseen opendata(at) uef.fi. Kirjaston Tutkimuksen tuen sivuilta löytyy lisää tietoa tutkimusdatan hallinnasta.

In English

UEF eRepository, the open access materials repository of the University of Eastern Finland, contains self-archived versions of academic articles and metadata of research data made available by our researchers. In spring 2018 research data as a new resource type was added to UEF eRepo. It gathers the metadata of the research data of UEF researchers. The datasets are not deposited into UEF eRepo because it contains only the metadata, the description of the research datasets. In case the data is openly accessible in some data repository, there is a link to it in UEF eRepo.

The metadata of research data in UEF eRepo research data promotes open science by increasing the visibility and accessibility of research data. UEF eRepo harvests the scattered metadata of research data from several different data services. It benefits the researcher and university when all that metadata can be found in one place. At the moment, automatic transfer into UEF eRepo is possible from Etsin, Zenodo and EUDAT.

There are several reliable national and international data repositories that researchers can use to deposit their research data for free. The researcher can choose the repository that best suits the data and the discipline. It is recommended that the metadata is always deposited at least into Etsin, the research data finder. Etsin is a service provided by the Ministry of Education and Culture to actors in the Finnish research system. In Etsin, researchers can publish metadata also from data that cannot be opened due to the juridical or ethical reasons. Open metadata increases the awareness of the existing data and can lead, for example, to new collaboration possibilities for researchers, even if the data cannot be opened.

FSD Aila and the Language Bank of Finland are national data services where the researcher can deposit and open datasets. In addition, they provide expert guidance on questions related to opening research data such as data anonymisation. From FSD Aila and the Language Bank of Finland, the metadata of UEF researcher’s data will automatically be transffered into Etsin and from there into UEF eRepo.  From Zenodo and EUDAT, of the international data repositories, the metadata of UEF researcher’s data is automatically transferred into UEF eRepo. In order that the automatic information transfer succeeds, it is important that the university is mentioned in the metadata correctly. It is recommended to use “University of Eastern Finland” for affiliation. You can find more information about different data services information about the data services from Open UEF web pages.

The researcher is the best and often the only expert of the collected research data. Therefore, it is important that the reseachers themselves describe the data throughout the research process. UEF Library’s information specialists give guidance and training to research data management, opening the data, describing and producing the metadata of research data. If you have any questions about research data management such as how to open the data or write data management plan, you can send them to opendata (at) uef.fi. You can find more information on research data management from UEF Library’s Research support webpages.

Anne Karhapää tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share