Tieteellisten julkaisujen avoimuus vuonna 2017 | UEF Open Access statistics 2017

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Itä-Suomen yliopiston vuoden 2017 julkaisuluvut alkavat olla likipitäen valmiina ja on aika katsoa yliopistomme avoimuuden edistystä tilastolukujen avulla. Pääpaino on vertaisarvioitujen artikkeleiden avoimuuden kehittymisessä, mutta vilkaisemme myös opinnäytetöiden avoimuutta.

Hyvät uutiset alkuun: avoimuuden osuus on kasvanut mukavaa tahtia — vauhti jopa kiihtyy. Avoimesti julkaistujen tieteellisten artikkelien määrä on noussut vuoden aikana 8 %. Tilastojen valossa voi sanoa, että kehitys on ollut kirjaston tarjoaman rinnakkaistallennuspalvelun ansiota — rinnakkaistallennuksen avulla avoimeksi saatettujen artikkelien osuus on samassa ajassa kasvanut 6,5 %, kun taas Open Access ja hybrid -julkaisukanavissa julkaistujen artikkelien osuus on pysynyt miltei samana.


Kaaviossa RT tarkoittaa kaikkia rinnakkaistallenteita, RT+ tarkoittaa rinnakkaistallenteita joiden avulla on oikeasti saatu avattua aineistoa, jota ei muutoin olisi avoimesti verkossa luettavissa. RT-kategorian tallenteet ovat siis jo valmiiksi avoimesti saatavilla eikä tällä edistetä avoimuutta.

Rinnakkaistallennustyyppi Julkaistu OA-lehdessä tai avoimena artikkelina hybrid-lehdessä Rinnakkaistallennettu
RT X X/-
RT+ X

Avoimien aineistojen rinnakkaistallennusta tehdään kuitenkin lisenssien sen salliessa, sillä sen avulla julkaisujen näkyvyys paranee sekä pystymme paremmin takaamaan artikkelien saatavuuden pitkällä aikavälillä. RT+ kategoriassa tapahtuva muutos on kuitenkin se, jossa eniten toivomme tapahtuvan kasvua. Seuraavassa kaaviossa listataan tarkemmin Itä-Suomen yliopiston julkaisuarkisto eRepoon rinnakkaistallennettujen artikkelien
RT/RT+ suhdelukuja tiedekunnittain.

Kaaviosta nähdään kuinka terveystieteissä sekä luonnontieteissä rinnakkaistallentaminen edistyy myös RT+ kategoriassa hyvää vauhtia. Yhteiskuntatieteissä ja humanistisella alalla kehitys on maltillisempaa, taustasyynä tähän tieteenalakohtaiset erot julkaisukulttuurissa ja lehtien käytänteissä. Varsinkin kotimaisten lehtien suhtautumisessa rinnakkaistallentamiseen on vielä haasteita, mutta asiaa pyritään kehittämään kansallisen Kotilava-hankkeen avulla.

Verrattaessa OA-lukuja toisiin korkeakouluihin selviää, että luvuissamme olisi vielä parantamisen varaa. Asetumme kansallisessa vertailussa tukevasti puolivälin tienoille, mutta jo 10 % korotus lukuihimme veisi UEF:n lyhyen aikavälin tavoitteeseemme, jossa puolet artikkeleistamme olisi avoimesti saatavilla. Tämän tavoitteen saavuttaminen ei edellyttäisi kuin reilun 200 rinnakkaistallennuksen lisäystä vuositasolla (RT+) UEFin tutkijoilta.

Yliopisto OA:n osuus RT+ artikkelien lkm
Jyväskylän yliopisto 62,8 753
Hanken 57,9 73
Turun yliopisto 49,8 472
Lapin yliopisto 45,7 5
Tampereen yliopisto 45,7 244
Itä-Suomen yliopisto 40,4 225
Taideyliopisto 40 4
Kaikki yliopistot 39,9 2556
Helsingin yliopisto 39,7 463
Oulun yliopisto 39,4 309
Tampereen tekn. yliopisto 38,4 212
Lappeenrannan tekn. yliopisto 37,2 4
Åbo akademi 32,6 21
Aalto yliopisto 30,6 277
Vaasan yliopisto 21,9 9

Taulukon tiedot Jyrki Ilvan keräämästä aineistosta, OA-julkaisujen osuus korkeakoulujen vuoden 2017 vertaisarvioiduista artikkeleista (A1-A4), Jyrki Ilva, Tiedot kerätty Juulista 26.3.2018

Rinnakkaistallenteiden lisäämiseksi kirjasto on tehostamassa viestintäänsä tutkijoiden suuntaan. Tavoitteenamme on lähettää muistutusviesti kaikille niille tutkijoille, joilta emme ole saaneet rinnakkaistallennettavaa artikkelia joko SoleCris-julkaisutietolomakkeella tai eRepo-sähköpostilla (erepo at uef.fi). Tutkijoilta saadun palautteen mukaan he kaipaavat muistuttelua rinnakkaistallentamisesta ja tähän huutoon pyrimme nyt vastaamaan. Muistutusviestien lisäksi tulemme jatkamaan laitoksilla vierailua joko avoimen kutsun perusteella tai kirjaston koulutustarjottimelta räätälöidyn tilauksen mukaisesti.

Gradut avoimempaan suuntaan

Vuodesta 2018 näyttäisi tulevan hyvä vuosi gradujen avoimuudelle. Neljännes vuodesta on takana ja yli puolet UEFin graduista on saatu avoimesti verkkoon. Toki vuoden 2018 OA-luku on vielä hyvin altis muutoksille, mutta tällä hetkellä kehitys näyttää todella positiiviselta. Taustalla avoimuuden positiiviseen kehitykseen uskomme ainakin osittain olevan uusitun gradujen tarkastukseenjättölomakkeen, jonka avulla opiskelijan on helpompi antaa lupa avoimeen julkaisemiseen. Myös opiskelijoille tiedottamista on lisätty, ja ohjaajatkin ovat ryhtyneet suosittelemaan töiden avaamista yhä enemmän, eikä näin ollen voikaan sanoa, että avoimuuden kehitys olisi saavutettavissa vain teknisin keinoin, tai että se olisi ylipäätään helppoa.

Briefly in English: The number of open access publications in UEF has increased 8% in one year, mainly because of self-archiving (UEF eRepository) . In national comparison UEF is midway. Feedback from the researchers is that they need reminders, so the library aims to contact all those researchers who have not submitted an article for self-archiving either via the SoleCris form or by email to erepo[at]uef.fi. In addition, we will continue visiting units either by an open invitation or based on a booking through the library’s training menu.

Antti Laurila, tietojärjestelmäasiantuntija | IT Systems Specialist
Laura Hämäläinen, tietopalveluneuvoja | Information Services Advisor
Verkko- ja julkaisupalvelut | Library IT and Publishing services

Jaa tämä / Share this
Share

Pyynnöstä lukusaliin: Mitkä ihmeen vapaakappaleet? | What is a legal deposit copy?

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Kesällä 2016 kirjaston aineistojen hakupalveluun UEF-Finnaan ilmestyi uudenlaista ihmeteltävää: ”vapaakappale, pyynnöstä lukusaliin”. Mitä kummaa?

Lukusalikirjat ovat tuttuja. Kirjoja, joita voi lukea vain kirjaston tiloissa tai korkeintaan lainata yönseuduksi. Mutta mitä ovat lukusalikäyttöön pyydettävät vapaakappaleet?

Kysymys on kulttuuriperinnön säilyttämisestä ja käyttöön saattamisesta. Lakitekstin mukaan ”tarkoituksena on Suomessa yleisön saataville saatettujen kansallisen kulttuurin aineistojen säilyttäminen tuleville sukupolville ja saattaminen tutkijoiden ja muiden tarvitsijoiden käyttöön”. Julkaisijat ja valmistajat ovat velvollisia luovuttamaan tähän tarkoitukseen kappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Jokaisesta painotuotteesta yksi kappale sijoitetaan kuuteen eri puolilla maata sijaitsevaan yliopistokirjastoon, joista Itä-Suomen yliopiston kirjasto on yksi. Fyysisesti aineistot sijaitsevat Joensuussa.

Vapaakappalevaraston hyllyjä Joensuussa.

Vapaakappalekokoelmamme sisältää aineistoja vuodesta 1981 lähtien. Pitkään aineistot jätettiin luetteloimatta, eivätkä ne sen takia löytyneet kirjaston tietokannasta. Tämä rajoitti niiden käytettävyyttä. Kesällä 2016 käytettävyyttä parannettiin lataamalla Melinda-metatietovarannosta kansallisbibliografia Fennican tietueita taannehtivasti UEF-Finnaan. Rajapyykiksi valittiin vuosi 2008, jonka jälkeen luetteloidut tietokirjat ja sarjat saatiin tietokantaan. Vuoden 2016 jälkeen uusia tietueita on ladattu UEF-Finnaan puolivuosittain.

Kaikki vapaakappaleaineistot eivät edelleenkään löydy kirjaston hakupalvelusta. Silti kysymys on ollut isosta muutoksesta. Tällä hetkellä luettelossa olevia vapaakappaleita on noin 100 000. Niistä uniikkikappaleita eli sellaisia, joita ei ole kirjaston muissa kokoelmissa, on noin 75 000 kappaletta. Kun kirjaston painettuja nimekkeitä on yhteensä noin 450 000, vapaakappaleet ovat kokoelmien kannalta merkittävä lisäresurssi. Helposti löydettävissä ja kätevästi käytettävissä on valtavasti aineistoja, joita kirjastolla ei muuten olisi mahdollisuutta hankkia.

Miten vapaakappaleen sitten saa käyttöönsä? Aivan kuten muutkin suljetuissa varastoissa sijaitsevat kirjat: tekemällä hyllystänoutopyynnön UEF-Finnassa. Vapaakappaleita ei säilytetä Joensuun kampuskirjastolla, vaan erillisissä tiloissa teollisuusalueella. Tämän vuoksi edes Joensuussa vapaakappaleita ei saa käyttöönsä heti. Palvelulupaus toimittamisesta on väljä – yhdestä kahteen viikkoa – monesta, kirjaston ulkopuolisestakin syystä johtuen. Normaalitapauksessa toimitusaika on kuitenkin muutamia päiviä, myös Kuopion ja Savonlinnan kampuksille.

Vapaakappaleen saa lukusalikäyttöön. Miksi ei kotilainaksi? Lain ensisijainen tarkoitus on säilyttävä. Tämä rajaa aineistojen käyttöä: vapaakappaleita voidaan antaa tarvitsijoiden käyttöön vain kirjaston tiloissa. Poikkeuksen muodostaa yliopiston henkilökunta. He voivat käyttää aineistoja myös yliopiston muissa tiloissa. Itä-Suomen yliopistossa henkilökunnan käyttöoikeus on rajattu työhuoneisiin.

Lopuksi on syytä muistaa, että kirjastolla on paljon vapaakappaleaineistoja, jotka eivät näy UEF-Finnassa, mutta joita voi pyytää e-lomakkeella. Tällaisia aineistoja ovat pääosa vuotta 2008 vanhemmasta aineistosta sekä muut kuin tietokirjat ja sarjat: aikakauslehdet, kaunokirjat, lasten- ja nuortenkirjat, tilastot, monet virallis- ja vuosijulkaisut, kartat, sarjakuvat, nuotit ja monet muut. Oivallinen mahdollisuus koota helposti tutkimuksen tai opinnäytteen tutkimusaineisto!

Lisäinformaatiota:

Laki kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2007/20071433
Itä-Suomen yliopiston kirjaston vapaakappalekäytännöt: http://www.uef.fi/web/kirjasto/kokoelmat/vapaakappaleet

Myös Aku Ankan taskukirjat ovat kansallista kulttuuriperintöä.

University of Eastern Finland Library is one the six legal deposit libraries in Finland. Legal deposit libraries must preserve national cultural materials for the future generations and make them available for researchers and other members of the public.

UEF Library’s legal deposit collection includes print products published since 1981. Most legal deposit copies published since 2008 can be searched and requested in UEF Finna. To obtain older resources, there is a deposit copy request form.

The legal deposit copies are available for reading room use within the library’s premises. The staff members of the University of Eastern Finland and Kuopio University Hospital can take legal deposit copies to their office/room for research purposes.

Further information:
http://www.uef.fi/en/web/kirjasto/kokoelmat/vapaakappaleet

Jouni Mielonen, tietopalveluneuvoja | Information services advisor
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Kirkis-Heikki

(Lopussa tietoa kirjanäyttelystä. Please, scroll down to read about book exhibition.)

Edesmennyt rehtori Heikki Kirkinen jätti jälkeensä melkoisen perinnön. Rahana tai innovaatioina tuota perintöä ei voi mitata, eivätkä Heikin teot Suomen kansainvälistä kilpailukykyäkään edistäneet. Hepan tai Keppi-Hepan, kuten historianopiskelijat häntä tuttavallisesti ja keskenään kutsuivat, ansiot olivat näitä nykykriteereitä paljon suuremmat. Yleisen historian professori Heikki Kirkinen oli tutkija ja opettaja, joka toi Karjalan maailmanhistoriaan ja nosti Karjalan kulttuuriperinnön arvostusta aina Ranskaa myöten. Joensuun korkeakoulun rehtori Heikki Kirkinen puolusti ja ajoi oman korkeakoulunsa etua viimeiseen saakka. Hänen kerrotaan kopistelleen keppiään opetusministeriön käytävillä ja päättäjien huoneissa siihen malliin, että kulloinkin tarvittavat rahat korkeakoulun ja sittemmin yliopiston tarpeisiin saatiin. Poliitikko Heikki Kirkinen puhui ja kirjoitti, esitelmöi ja paasasi Itä-Suomen ja Suomen kehitysalueiden asiaa ‒ ja mies osasi asettaa sanansa. Laulu kotimaisesta kolonialismista on edelleen sykähdyttävää luettavaa. Kirkinen oli avarakatseinen uudistaja, jolla oli korvaa kuunnella.

Heikki oli itse kotoisin vaatimattomista oloista, ja hän tunsi, mikä merkitys koulutuksella ja sivistyksellä oli. Kirkinen oli Kuusjärveltä, nykyisestä Outokummusta ja ”niitä köyhempiä Kirkisiä”. Vanhojen sivistyssukujen ulkopuolelta tulleena hän näki yli yliopistollisten hierarkioiden ja vanhojen, ns. tsaarinaikaisten käytäntöjen läpi. Kirkisen vahvasta ja uudistavasta ajattelusta kertoo, että hän ei halunnut miekkoja yliopiston promootioon. Kirkisen mukaan ne edustivat yliopistosivistyksen porvarillista puolta ja olivat joutavaa patsastelua. Miekat olivat sodan ja vallan miekkoja, eivät hengen aseita. Heikki Kirkinen oli hengen mies – ja rauhan. Kirkinen ei ollut varsinainen poliitikko, mutta keskustapuolue piti Kirkistä omana miehenään, tosin puolueen oikeistosiipi arvioi hänet radikaaliksi ja yritti saada miestä kuriin. Kirkinen oli edelläkävijä, jonka Ranskasta saamat vaikutteet olivat konservatiiveille turhan punaisia. Kirkinen ymmärsi kuitenkin olla suututtamatta opetusministeriötä ja tuolloisia keskustalaisia ministereitä liian voimakkailla näkemyksillä. Tässä hän onnistui, ja 1970-luvulla Joensuun korkeakoulu tarkoitti sama kuin Heikki Kirkinen. Korkeakoulu sai hahmonsa Kirkisenä. Kirkinen oli monella tapaa Pohjois-Karjalan Kekkonen. Kekkosen tapaan Kirkinen oli länsimielinen, mutta kumarsi ja piti hyviä suhteita yllä Neuvostoliittoon. Kirkinen saattoi luottaa myös paikallisten sanomalehtien tukeen.

Kirkinen viihtyi seurassa. Hän oli armoitettu seuramies. Opiskelijapolvi toisensa jälkeen sai kuulla Pariisin opiskelijamellakoista ja siitä, kuinka professoreita ja hallintoherroja ripustettiin naulakoihin. Kirkinen itse nautti kapinallisten opiskelijoiden suosiosta. Karonkkapuheissaan saattoi Heikki kertoa tarinaa ranskalaismiehestä simpukan syönnissä ja todenneen sen maun muistuttavan jostain, mutta mistä. Kirkinen oli laulu- ja kalamies. Kirkinen oli opiskellut musiikkia, mutta sävellyksiä enemmän hänet muistetaan sanoituksistaan. Lasten Karjala (1988) lauletaan joka kevät Joensuun laulurinteen kesän avauksessa. Muita Pentti Paalasen säveltämiä ja Heikki Kirkisen sanoittamia lauluja ovat esimerkiksi Kolilla, Koli-valssi ja Putosiko eno veneestä. Kirkinen saattoi runoilla myös tilapäisrunoja ja juhlarunoja kuten S. A. Tervon syntymäpäiväjuhlaan.

Moni 1970-luvulla lukiota käynyt nuori törmäsi nimeen Kirkinen historian tunnilla.  Vierros-Kirkinen-Häkli, Maailma ennen ja nyt, yleisen historian oppikirja lukioluokkia varten vuodelta 1967 on oppikirjaklassikko, josta otettiin kymmenen painosta. Luennoijana Kirkinen oli rauhallinen.  Historian filosofin luennoilta monen opiskelijan mieleen jäi Heikin esittelemä ”hyttysen paska valtameressä”-teoria. Kirkinen saattoi heijastella episkoopilla luentosalin valkokankaalle Karjalan talon kuvia koko parituntisen. Piirtoheitintä hän ei käyttänyt. Herrasmies hän oli ja huomaavainen, eikä tehnyt itsestään suurta, mutta kynä oli herkässä ja sanomisen pakko.

Ismo Björn, erikoistutkija, Kirkisen oppilas ja tutkimusapulainen 1980-luvun puolivälissä
Karjalan tutkimuslaitos


Heikki Kirkinen (22.9.1927–9.1.2018)

– Joensuun korkeakoulun rehtori 1971–1981
– Sorbonnen yliopiston suomen kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin vieraileva professori 1966–1970
– Joensuun korkeakoulun, myöhemmin Joensuun yliopiston yleisen historian professori 1970–1990

Joensuun kampuskirjastossa kirjanäyttely Heikki Kirkisen tuotannosta 31.1.–14.2.2018.
Kirjasto omistaa Kirkisen kokoelman, joka sisältää Heikki Kirkisen lahjoittamia julkaisuja.


Heikki Kirkinen (22.9.1927–9.1.2018)

– Rector, University of Joensuu 1971–1981
– Visiting professor in the Finnish language, literature and culture, Sorbonne, Paris 1966–1970
– Professor of history, University of Joensuu 1970–1990

Book exhibition on Heikki Kirkinen’s publications at Joensuu Campus Library, 31.1.–14.2.2018.
The library has a collection of books donated by Heikki Kirkinen.

Marja Aho, tietoasiantuntija | Information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | Information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share

Joensuun kampuskirjaston vapaakappaletyöasemat siirtyneet 2B-saliin | Legal deposit workstations at Joensuu Campus Library moved to Hall 2B

(Please, scroll down to read in English.)

Vapaakappaletyöasemilta pääsee tutustumaan vaikkapa Suosikki-lehden vuosikertoihin.

Joensuun kampuskirjaston kaksi vapaakappaletyöasemaa siirrettiin marraskuun alussa ykköskerroksesta toisen kerroksen 2B-saliin, mikrofilmien lukulaitteiden viereen.

Keltainen ympyrä osoittaa vapaakappaletyöasemien uuden sijainnin.

Joensuun kummaltakin työasemalta pääsee sekä Radio- ja TV-arkistoon että Kansalliskirjaston digitaalisiin aineistoihin.

Vapaakappaletyöasemat ovat avoinna ja käytettävissä kirjaston aukioloaikoina. Enää niiden avaamista ei tarvitse pyytää kirjaston palvelutiskiltä.

Kuopion kampuskirjaston vapaakappaletyöasema sijaitsee huoneessa Sn1054, johon kuljetaan varattujen kirjojen hyllyn vierestä.

Kuopiossa huoneen Sn1054 voi varata käyttöönsä oven pielessä olevaan varauslistaan.

Vapaakappaletyöasemilta ovat käytettävissä seuraavat aineistot:

  • Kansalliskirjaston keräämä kotimainen verkkoaineisto vuodesta 2006.
  • Radio- ja TV-arkisto vuodesta 2009 sekä Yleisradion digitoidut televisio-ohjelmat 1957-2008.
  • Elektroniset vapaakappaleet.
  • Kansalliskirjaston digitoimat sanoma- ja aikakauslehdet vuodesta 1930. (Vuoteen 1929 asti lehdet ovat vapaasti verkossa.)

Työpöydällä on kuvake, josta pääsee aineistovalikkoon.

Aineistoja voi lukea, kuunnella ja katsella. Radio- ja televisio-ohjelmien sekä äänitiedostojen kuuntelua varten Joensuun työasemilla on kuulokkeet, Kuopion työasemalla kaiuttimet.

Radio- ja TV-ohjelmia voi etsiä esimerkiksi aikajanan avulla.

Sisältöjä ei saa kopioida digitaalisesti, mutta verkkosivuista ja lehdistä voi ottaa paperikopioita työasemiin kytketyillä tulostimilla. Tulosteet, 20 senttiä kappale, maksetaan kirjaston palvelutiskille. Aineistoa voi myös kuvata näyttöruudulta ja äänittää kaiuttimien kautta.

Lisätietoja vapaakappaleista


In the beginning of November, the legal deposit workstations at the Joensuu Campus Library were moved from the first floor to Hall 2B on the second floor. The workstations are situated next to the microfilm readers.

The legal deposit workstation at the Kuopio Campus Library is situated in room Sn1054, close to the self-service reservation shelf.

The legal deposit workstations have access to the following digital resources:

  • Finnish online resources collected by the National Library of Finland since 2006.
  • The Radio and Television Archive since 2009 and Yle’s (the Finnish Broadcasting Company) digitised TV programmes from 1957 to 2008.
  • Electronic legal deposit copies.
  • Journals and newspapers digitised by the National Library of Finland since 1930. (Until 1929, they are freely available online.)

For more information on legal deposit copies

Mikko Meriläinen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut | Collection services

Jaa tämä / Share this
Share