Mitä on rankingin takana? | What’s behind a ranking?

(Please, scroll down to read in English.)

Kansainvälisissä korkeakouluvertailuissa (ranking), joita on nykyisin kaikkiaan ainakin 14, arvioidaan muun muassa tutkimuksen määrää ja vaikuttavuutta, opetuksen laatua, yliopistojen mainetta sekä kansainvälisyyttä. Tunnetuimmat vertailut lienevät ARWU, NTU, QS ja THE. Vertailuissa on eroja sekä aineistoissa että menetelmissä eivätkä menetelmät ole avoimia,  läpinäkyviä tai yksiselitteisiä. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa huomioidaan yleensä vain tietyistä tietokannoista löytyvät englanninkieliset julkaisut, mikä korostaa luonnon- ja lääketieteiden asemaa. Lähdeaineistoina käytettyjen kyselyiden otokset eivät välttämättä ole edustavia. Maailman noin 20 000 korkeakoulusta vain pieni osa on mukana vertailuissa.

Mistä tämä taulukko oikeasti kertoo? Kuva: Viivi Aumanen, Jyväskylän yliopiston Datatiimi

Yliopistovertailujen historiaa

Jo vuonna 1906 James McKeen Cattell, jota voi pitää rankingien isänä, julkaisi “American Men of Science” -hakemiston, jossa nostettiin esille johtavia yliopistoja niiden tutkijoiden maineeseen perustuen, ja vuosina 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel ja Donald B. Prentice asettivat yhdysvaltalaisia yliopistoja paremmuusjärjestykseen sen mukaan, kuinka moni niiden tutkijoista oli päässyt Who’s Who -julkaisuun. Vuonna 1959 Yhdysvalloissa tapahtui historiallinen käänne, kun rankingien pohjaksi otettiin Science Citation Index (ja sittemmin 1960-luvulla Social Sciences Citation Index), kun taas Euroopassa alkuperin opiskelijoille suunnattu saksalainen CHE-Hochschul-Ranking on 1990-luvulta alkaen ollut raivaamassa tietä myös kansainvälisten vertailujen suosiolle. Niistä ensimmäinen oli vuonna 2003 julkaistu niin sanottu Shanghain lista eli ARWU, jossa käytetään yhdistelmää maineeseen perustuvista mittareista ja bibliometrisistä indikaattoreista, jotka saadaan Scopus ja Web of Science -tietokannoista.

Euroopassa on kirjoitettu 1900-luvulla tiede- ja korkeakoulupolitiikkaa uusiksi ottamalla malliksi yhdysvaltalaisia yritysyliopistoja. Perustelut ovat haettu kansainvälisistä yliopistorankingeista, joissa eurooppalaisista yliopistoista 20 parhaan joukkoon pääsee vain pari brittiyliopistoa.  Tämä liittyy Euroopan unionin tavoitteeseen vahvistaa kilpailukykyä suhteessa muihin merkittäviin talousalueisiin ja määritellä myös tiede taloudellisen kilpailukyvyn mittariksi. Vaikka rankingeja on alusta saakka arvosteltu, vaikuttavat ne merkittävästi niin EU:n politiikkaan kuin yliopistojen toimintaankin.

Academic Ranking of World Universities (ARWU)

Vuodesta 2009 ARWU:a eli niin sanottua Shanghain listaa on julkaissut riippumaton Shanghai Ranking Consultancy. Alkuperäinen tarkoitus oli selvittää kiinalaisten huippuyliopistojen asemaa maailmassa, mutta pian tuloksia alettiin uutisoida maailmanlaajuisesti. Käytössä on kuusi indikaattoria: Nobelin palkinnon tai Fieldsin mitalin saaneet alumnit ja työntekijät, Clarivate Analyticsin valitsemien siteeratuimpien (highly cited) tutkijoiden määrä, Nature– ja Science-lehdissä julkaistujen artikkelien määrä, Science Citation Index ja Expanded and Social Sciences Citation Index -tietokantoihin luetteloitujen artikkelien määrä sekä yliopiston suoritteet pääluvun mukaan. Näillä kriteereillä listalle voi päästä vain monialainen ja/tai luonnon- ja terveystieteellinen yliopisto.

ARWU:n vuoden 2018 vertailussa on Suomesta neljä yliopistoa ja UEF sijoittuu niistä neljänneksi, maailman 401-500 parhaan yliopiston joukkoon.

Center for World University Rankings

Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa pääkonttoriaan pitävä CWUR käyttää seitsemää indikaattoria: koulutuksen laatu, alumnien työllistyminen, tiedekunnan laatu, tutkimustuotokset, julkaisujen laatu, vaikuttavuus ja viittausmäärä. Julkaisuihin liittyvä informaatio kerätään Science Citation Index  Expanded, Social Science Citation Index ja Arts and Humanities Index sekä Journal Citation Reports -tietokannoista. Humanistisille aloille tietoja täydennetään European Reference Index for the Humanities (ERIH) – tietokannan tiedoilla. Yleisesti julkaisutietoja katsotaan viimeisen 10 vuoden ajalta. Vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään Science, Nature ja Proceedings of the National Academy of Sciences of the USA -lehdissä ilmestyneiden artikkeleiden lukumääriä. Tiedekunnan laadunmittaamisessa hyödynnetään kansainvälisien palkintojen (mm. Nobel) ja mitalien (Fields ja yli 20 muuta) saaneiden työntekijöiden lukumäärää. Mukaan lasketaan myös henkilöt, jotka ovat työskennelleet organisaatiossa palkinnon tai mitalin saamisen aikaan. Alumnien työllistymisessä huomioidaan Forbes Global 2000 -listalla olevien yritysten toimitusjohtajina toimivat henkilöt ja lukumäärää suhteutetaan organisaation kokoon. Koulutuksen laatuun vaikuttavina tekijöinä katsotaan opiskelijat ja alumnit, jotka ovat voittaneet edellä mainittuja kansainvälisiä palkintoja tai mitaleja. Viittausmäärää laskettaessa huomioidaan vain viitatuimmat julkaisut. Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset.

Centre for Science and Technology Studies (CWTS) Leiden Ranking

Leidenin vertailu perustuu yksinomaan Clarivate Analyticsin Web of Science -tietokannan bibliografiseen dataan eikä kata kaikkia tieteenaloja. Mukaan tulevat biolääketiede ja terveystieteet (Biomedical and health sciences), bio- ja geotieteet (Life and earth sciences), matematiikka ja tietojenkäsittelytiede (Mathematics and computer science), fysiikka, kemia, tähtitiede ja insinööritiede (Physical sciences and engineering) sekä yhteiskuntatieteet ja humanistiset tieteet (Social sciences and humanities). Mittareina käytetään CWTS:n (Centre for Science and Technology Studies, Alankomaat) itse laatimia mittareita, muun muassa julkaisuja, vaikuttavuusmittareita ja yhteistyömittareita. Analyyseissa käytetään sekä kokoon suhteuttamista että siitä riippumattomuutta. Tiedot käytetyistä mittareista on selostettu tarkasti eli tieto menetelmistä on saatavilla hyvinkin tarkasti. Leiden myös tarjoaa opastusta vertailujen vastuulliseen käyttöön, toisin kuin kilpailijansa.

Leidenin listalla on kahdeksan suomalaisyliopistoa, joiden joukossa UEF on viidentenä.

the Performance Ranking of Scientific Papers for World Universities

NTU Rankingin  nimellä tunnettu National Taiwan Universityn (Taipei) vertailu, joka luokittelee 800 maailman parasta yliopistoa. Aineisto perustuu Clarivate Analyticsin Essential Science Indicator, Web of Science Core Collection sekä Journal Citation Reports– tietokantoihin, joiden taustalla ovat Science Citation Index ja Social Science Citation Index -tietokannat. NTU Ranking perustuu kolmeen eri kokonaisuuteen: tuottavuus, vaikuttavuus ja laatu. Tuottavuutta mitataan sekä vuoden että 11 vuoden aikaikkunoissa julkaisumäärittäin ja vastaavasti vaikuttavuutta kahden vuoden ja 11 vuoden aikaikkunoiden läpi viittausmäärittäin sekä keskimääräistä viittausmäärää 11 vuoden aikana. Laatuosiossa arvioidaan kahden vuoden h-indeksiä, viitatuimpien julkaisujen määrää 11 vuoden ajalta sekä kahden viime vuoden aikana viitatuimmissa lehdissä ilmestyneiden artikkeleiden määrää.  Katso suomalaisten yliopistojen sijoitukset.

QS World University Rankings

QS Ranking on monikansallisen Quacquarelli Symonds -yrityksen kokoama rankinglista maailman yliopistoista. Listalle pääsee vuosittain yli 500 yliopistoa. Vuoteen 2009 saakka lista julkaistiin yhteistyössä Times Higher Education -lehden kanssa ennen kuin THE loi oman rankinglistansa vuonna 2010. QS Ranking perustuu kuuteen erilaiseen mittariin: akateeminen maine, työnantajamaine, opettaja-opiskelijasuhdeluku, viittausmäärä ja sekä tutkijoiden että opiskelijoiden kansainvälisyys. Mainetekijät mitataan laajoilla kyselyillä, jossa akateemiset asiantuntijat ja työnantajat voivat arvioida organisaation onnistumista. Viittausmäärissä käytetään hyödyksi Scopus-tietokannan tietoja ja julkaisutiedot katsotaan viiden vuoden aikaikkunan läpi, kun taas viittaustiedot kuuden vuoden aikaikkunan kautta. Lisäksi eri tieteenalojen julkaisukulttuurien erilaisuutta pyritään hälventämään tieteenalanormalisoinnilla. Kansainvälisyydessä katsotaan sekä ulkomaisen henkilökunnan määrää suhteessa koko henkilökuntaan että ulkomaisten opiskelijoiden osuutta koko opiskelijamäärästä.

Suomalaiset yliopistot QS-vertailussa 2019

QS world university rankings by Subject käyttää hyödyksi kolmea samaa mittaria eli mainetekijöitä sekä viittaustietoja sekä lisäksi h-indeksiä, jonka painotus vaihtelee tieteenaloittain.

Round University Ranking

Rpund University Ranking (Moskova) sisältää yli 900 yliopiston vertailun ja perustuu 20 indikaattoriin, jotka jakautuvat neljään alueeseen: opetus, tutkimus, kansainvälinen monimuotoisuus ja taloudellinen kestävyys. Vertailu perustuu Clarivate Analyticsin organisaatioprofiileihin sekä kyselytietoihin ja koostuu neljästä tarkastelukokonaisuudesta: opetus, tutkimus, kansainvälisyys ja talous.  Opetuksen alla tarkastelleen muun muassa opettaja-opiskelijasuhdelukua, akateemisen henkilöstön määrää suhteessa valmistuneisiin kandidaatteihin ja tohtoreihin. Tutkimuksen osalta tarkastellaan muun muassa viittausten määrää suhteessa tutkimushenkilöstöön ja julkaisujen määrää suhteessa tutkimushenkilöstöön. Kansainvälisyydessä tarkastellaan esimerkiksi kansainvälisen henkilöstön ja opiskelijoiden osuuksia ja taloudellisessa osiossa muun muassa tulevaa rahoitusta suhteessa opiskelijoihin ja tutkimushenkilökuntaan. Etsi Suomi.

Scimago Institutions Rankings

Scimago-vertailussa (Scimago Lab, osa monikansallista SRG S.L. companya) käytetään kolmea tarkastelukokonaisuutta, joista tutkimuksen mittareilla on suurin painotus. Arvioitavat kokonaisuudet ovat tutkimus, innovaatiot ja yhteiskunnallinen ulottuvuus. Tutkimuskokonaisuuden muodostavat indikaattorit ovat julkaisujen lukumäärä, kansainväliset yhteisjulkaisut, normalisoitu viittausmäärä, vaikuttavimmissa lehdissä julkaistut artikkelit, viitatuimmat julkaisut, vastuutekijät, vastuutekijät viitatuimmissa julkaisuissa, organisaation eri tekijöiden määrä. Innovaatio-osuudessa keskitytään patenttitietoihin ja niissä esiintyviin julkaisumääriin. Yhteiskunnallisessa osiossa arvioidaan organisaation verkkosivuston suuruutta sekä organisaation verkkosivustolle johtavien linkkien määrää. Vertailussa on mukana erityyppisiä tutkimusorganisaatioita, myös esimerkiksi yliopistolliset sairaalat. Suomalaisten listaus.

Times Higher Education World University Rankings

THE Ranking (Lontoo) luokittelee yli 1200 tutkimusintensiivistä yliopistoa 86 maasta. Arviointikokonaisuudet jakautuvat viiteen pääkategoriaan: opetus (oppimisympäristö, mm. kysely, opettaja-opiskelijasuhdeluku); tutkimus (volyymi, tulot ja maine), kansainväliset näkymät (henkilöstö, opiskelijat ja yhteistyö); viittaukset; teollisuuden tulot. Se käyttää 13 indikaattoria kattavimpien ja tasapainoisimpien vertailujen saamiseksi. Sekä maiden että tieteenalojen yli- ja aliarvostuksen vaikutusta pyritään huomioimaan normalisoinnilla. Lähteinä käytetään organisaatioilta itseltään kerättyä tietoa, Scopus-tietokannan aineistoa sekä laajaa vuosittaista kyselyaineistoa. THE Ranking julkaisee myös samoilla mittareilla tuotettuja alueellisia ja temaattisia rankinglistauksia. Suomalaiset yliopistot World University Rankings 2019 -listalla.

U Multirank

Tämä saksalainen (Centrum für Hochschulentwicklung gGmbH) vertailu mittaa viittä eri ulottuvuutta: opetus ja oppiminen, tutkimus, osaamisen siirto, kansainvälinen suuntautuminen ja alueellisuus. Perustuu organisaatioiden itse tuottamaan aineistoon, opiskelijakyselyyn, CWTS Leidenin tuottamaan, Clarivate Analyticsin tietokantoihin perustuvaan, bibliometriseen ja patenttiaineistoon. Vertailussa on mukana myös ammattikorkeakouluja. Dataa voi lajitella, valikoida ja visualisoida itse.

University Ranking by Academic Performance (URAP)

URAP-vertailua on tuotettu vuodesta 2010 lähtien Informatics Institute of Middle East Technical Universityssa (Ankara, Turkki) ja se luokittelee 2500 organisaatiota.  URAP perustuu kuuteen eri indikaattoriin: edellisen vuoden julkaisumäärä, viittaukset, julkaisujen kokonaismäärä, artikkelivaikuttavuus ja viittausvaikuttavuus sekä kansainvälinen yhteistyö (yhteistekijyys). Tiedot tuotetaan Web of Science -tietokanan inCites -palvelusta. Muut indikaattorit poimitaan viiden edellisen vuoden tietojen perusteella.

RANKINGIT ovat vain rankingeja

Koska useimpien vertailujen käyttämät menetelmät ovat vaikeasti tulkittavia tai jopa salaisia, ne eivät täytä vastuullisen tieteen kriteereitä. Rankingeihin kannattaa suhtautua kriittisesti. Halusimme tai emme, rankingit kuitenkin vaikuttavat päätöksentekoon, akateemiseen toimintaan, rahoittajien mielipiteisiin ja yhteiseen ymmärrykseemme tieteestä riippumatta siitä, kuinka paljon niiden menetelmiä kritisoidaan tai kuinka skeptisesti niihin suhtaudutaan. Niitä käytetään paljon ja niistä haetaan tukea yliopistojen kehittämiseen, sillä yliopistot ovat mukautuneet niiden mittareihin. Media julkaisee mielellään ranking-uutisia ja yliopistot käyttävät niitä markkinoinnissaan etenkin, jos niiden sijoitus on noussut.

Lähteitä:
Tapio Erkkilä ja Ossi Piironen, Shifting fundaments of European higher education governance: Competition, ranking, autonomy and accountability. Comparative Education 2013; 50(2): 1-15.
Ellen Hazelkorn, Rankings and the Reshaping of Higher Education: The Battle for World-Class Excellence. Palgrave Macmillan, 2015.
Erkki Karvonen, Terttu Kortelainen ja Jarmo Saarti, Julkaise tai tuhoudu! Vastapaino, 2014.
Esa Väliverronen, Julkinen tiede. Vastapaino, 2016.

Katso myös: UEF kansainvälisissä vertailuissa

briefly in English

In international rankings, of which there are at least 14 at present, the number and effectiveness of research, the quality of teaching, the reputation of universities and internationalisation are assessed. There are differences in the comparisons, both in contents and methodology and the methods used are not open or transparent. In international university rankings, only publications in English that can be found in certain databases are generally taken into account, emphasising the position of natural and medical sciences. The survey samples used may not be comprehensive. Of the approximately 20,000 universities in the world, only a small part is included in the rankings.

What does this diagram tell us? Figure: Viivi Aumanen, University of Jyväskylä, Data team

The American Men of Science by James McKeen Cattell, the so-called father of rankings, was published already in 1906, and can be called the first university ranking. In 1930-1951 Beverly Waugh Kunkel and Donald B. Prentice ranked universities in the USA. In 1959, the Science Citation Index became the basis for rankings is the the USA, while in Europe, the German CHE-Hochschul-Ranking cleared the way for international comparisons from the 1990s. The first of these was the so-called Shanghai List in 2003. In the 20th century, the European Union’s objective of strengthening its ability to compete with other major economic areas and of defining science as an indicator of economic competitiveness has emphasised the role of rankings. Even though university rankings have been criticised from the outset, they have a significant impact on both EU policy and universities’ actions and strategies.

The best-known comparisons are probably ARWU, NTU, QS and THE.

  • ARWU or Academic Ranking of World Universities by ShanghaiRanking Consultancy (China) uses six indicators, including the number of alumni and staff winning Nobel Prizes and Fields Medals, number of highly cited researchers selected by Clarivate Analytics, number of articles published in journals of Nature and Science, number of articles indexed in Science Citation Index – Expanded and Social Sciences Citation Index, and per capita performance of a university.
  • NTNU or National Taiwan University Ranking (Taipei) evaluates the performance of scientific papers, with indicators designed to compare both the quality and the quantity of scientific papers in each university.
  • QS or Quacquarelli Symonds (headquartered in London) designed its rankings in order to assess performance according to what it believes to be key aspects of a university’s mission: teaching, research, nurturing employability, and internationalisation.
  • THE or Times Higher Education (London) ranks research-intensive universities across their core missions: teaching (the learning environment); research (volume, income and reputation), international outlook (staff, students and research); citations (research influence); industry income (knowledge transfer) and uses 13 performance indicators.

Other rankings include

  • CWUR or Center for World University Rankings (headquartered in the United Arab Emirates)
  • CWTS or Leiden Ranking (The Centre for Science and Technology Studies, The Netherlands) exceptionally provides guidelines on the responsible use of their own ranking and university rankings more generally
  • Round University Ranking published by the RUR Ranking Agency (Moscow, Russia)
  • Scimago Institutions Ranking (Scimago Lab, a division of the multinational SRG S.L. company) ranks also other institutions than universities, for example university hospitals
  • U Multirank (Centrum für Hochschulentwicklung gGmbH, Germany) ranks also, e.g. universities of applied sciences
  • URAP or University Ranking by Academic Performance (Informatics Institute of Middle East Technical University, Turkey)

Because all the methods of most rankings are not openly available or are at least difficult to interpret, they do not meet the criteria of responsible science. However, whether we want it or not, rankings affect decision-making, academic activity, funders’ opinions, and our common understanding about science, regardless of how much their methods or aims are criticised. Media is happy to publish ranking news and universities use them in their marketing, especially if their ranking has risen.

References:
Tapio Erkkilä ja Ossi Piironen, Shifting fundaments of European higher education governance: Competition, ranking, autonomy and accountability. Comparative Education 2013; 50(2): 1-15.
Ellen Hazelkorn, Rankings and the Reshaping of Higher Education: The Battle for World-Class Excellence. Palgrave Macmillan, 2015.

See also: UEF in rankings

Tuulevi Ovaska, Maarit Putous & Tomi Rosti | tietoasiantuntijoita | information specialists
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share

Tiedonhakua flipaten | Flipped information skills courses

(Please, scroll down to read a summary in English.)

Oletko joskus istunut luennolla ja huomannut, että et ole rekisteröinyt mitään viimeiseen puoleen tuntiin? Tai oletko kenties pudonnut kärryiltä etkä kehdannut pyytää luennoitsijaa kertaamaan juuri kerrottua asiaa? Tai ehkä olet ollut flunssassa sängyn pohjalla juuri silloin, kun kanssaopiskelijat ovat istuneet luentosalissa imemässä itseensä tietoa ja taitoja?

Minä olen, kaikkia näitä. Olen myös opettanut luentosalissa, jossa osa kuulijoista nuokkuu, osa pitkästyy, osa osallistuu ja kyselee. Olen pähkäillyt ennen luentoa tuntitolkulla sitä, mitä tulevat kuulijat mahdollisesti jo osaavat ja mitä asioita pitäisi korostaa ja kerrata. Olen vastannut lukuisiin hätääntyneisiin sähköpostiviestihin, joissa opiskelija kertoo sairastuneensa / olevansa töissä / matkalla / muualla, eikä pääse paikalle juuri tiettynä päivänä tiettyyn kellonaikaan. Olen myös väsynyt harrastamaani opettajan yksinpuheluun. Kaikkien näiden syiden seurauksena alkoi päässäni kyteä ajatus Muutoksesta. Miten opintojakson voisi rakentaa niin, että opiskelijalla olisi mahdollisuus valita aikataulunsa ja opiskelutahtinsa vapaammin? Miten saisin kurssille mukaan enemmän käytännön harjoittelua ja yhdessä tekemistä? Yhdeksi ratkaisuksi löysin flipped classroomin eli käänteisen luokkahuoneen metodin.

Käänteisen opetuksen idea pähkinänkuoressa. Kuva: Riitta Holopainen

Flipped classroom eli flippaus kääntää perinteisen luento-opetuksen päälaelleen. Sen sijaan, että opiskelija kuuntelisi opettajaa luennolla, hän opiskelee esimerkiksi tiedonhaun teoriaosuuden itsenäisesti. Ennakkomateriaali voi olla vaikkapa videoita ja niihin liittyviä pohdintatehtäviä. Tämän opiskeluosuuden voi tehdä haluamanaan aikana, kertarysäyksellä tai pienissä pätkissä – video kun on helppo pysäyttää. Jos asia on jo tuttua, voi videota kelata – jos asia taas kaipaa enemmän aikaa ja kertausta, voi materiaaliin palata uudelleen. Kun teoria on hallussa, alkaa käytännön harjoittelu. Tiedonhaun kurssilla se tarkoittaa oman tutkimusaiheen (vaikkapa kandiseminaariaiheen) sanoittamista ja lähdeaineiston etsimistä oman alan tietokannoista. Tämä on se osio, joka tehdään yhdessä ja livenä, ja jossa opettaja on apuna ja tukena.

Flipattuja tiedonhaun kursseja löytyy tällä hetkellä kaksi, kulttuuritieteiden tiedonhaku ja englannin kielen tiedonhaku. Flipatun tiedonhaun kurssin on suorittanut jo lähes parisataa opiskelijaa, ja palaute on ollut rohkaisevaa ja positiivista. Oletko koskaan ajatellut, sopisiko flippaus sinun tapaasi opiskella? Hieman erilainen opiskelumetodi vaatii myös uutta asennetta opiskelijalta. Opiskelijan ohjeita flipatun kurssin suorittamiseen löytyy yliopistomme flippausmanuaalista.

BRIEFLY IN ENGLISH:

Have you ever forgotten to listen during the lecture? Have you ever wanted to ask something from the professor, but did not dare to? I have, many times. I have also been a teacher, who has got tired listening to her own voice, and wanted to do something differently in the information skills courses. That is why I feel lucky to find the method called the flipped classroom.

Flipped classroom in a nutshell. Picture: Riitta Holopainen

In flipped classroom courses, students learn the basics of the course by themselves. In my flipped information skills courses, this means videos and pre-exercises. After the theory part, we gather together to train information seeking in a computer classroom. In my opinion, the flipped classroom method gives students more freedom to schedule their own learning, and allows them to learn more efficiently.

Got interested? Watch and listen  the animated video “The Flipped Classroom Model” in Youtube.

Riitta Holopainen, tietoasiantuntija | information specialist
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

 

Jaa tämä / Share this
Share

Miten löydän kirjaston uudet aineistot UEF-Finnasta? | How to find library’s new material in UEF Finna?

(Please, scroll down to read in English.)

Itä-Suomen yliopiston kirjastossa on tällä hetkellä yli miljoona kirjaa, ja uutta aineistoa hankitaan jatkuvasti.

Miten löytää uusimmat kirjastoon hankitut nimekkeet miljoonan kirjan joukosta? Yksi keino on etsiä niitä Uutta UEF-Finnassa -listalta.

Löydät listan UEF-Finnan etusivulta.

Listalle on koottu viimeisen kuukauden aikana kirjastoon saadut painetut ja e-kirjat. Näkyvissä on myös kirjoja, jotka ovat vasta tulossa kirjastoon.

Esimerkiksi:

tai

Jos haluat tehdä varauksen hankinnassa olevaan kirjaan, ota yhteyttä kirjaston asiakaspalveluun tai lähetä sähköpostia osoitteeseen kirjasto.hankinta[at]uef.fi. Varauksen voi tehdä vain kampuskirjastoihin tai KYSin tieteelliseen kirjastoon tilattuun lainattavaksi tulevaan aineistoon.

Jos kirjastosta ei löydy etsimääsi kirjaa, tee siitä hankintaehdotus lomakkeen kautta.

Hankintaesitystä tehdessäsi voit varata esittämäsi kirjan tai pyytää ilmoittamaan, kun sähköinen aineisto on käytettävissäsi.

Tämän lomakkeen kautta voit ehdottaa hankittavaksi kirjoja myös jostakin tietystä aiheesta, jos et täsmälleen tiedä mitä yksittäisiä kirjoja siitä on tarjolla.

Kaikki kirjat, jotka löytyvät Uutta UEF-Finnassa -listalta, eivät välttämättä ole viime aikoina julkaistuja, vaan kirjastoon hankitaan myös vanhempaa kirjallisuutta.

Jos haluat nähdä mitä viime aikoina ilmestyneitä kirjoja kirjastoon on hankittu, muuta listan sisältö vuosi (uusin ensin) -järjestykseen.

Voit myös katsoa, mitä uutta aineistoa kirjastoon on tullut esimerkiksi viimeisen viikon aikana, tai mitä on hankittu esimerkiksi Kuopion kampuskirjastoon, suodattamalla listan sisältöä oikeasta palstasta löytyvillä rajausmahdollisuuksilla. Pystyt suodattamaan listaa myös aihealueittain, jos haluat esille vaikkapa kirjat historian alalta.

Jos haluat tietää onko uuden aineiston joukossa jotain itseäsi kiinnostavaa, voit rajata listan sisältöä myös kirjoittamalla hakukenttään haluamasi hakusanat.

* * *

UEF Library has over a million books at the moment. New material is purchased all the time. How to find the newest books among the million books?

One way is to use the New material list. You will find the New material list from UEF Finna’s front page.

On the New material list you will find the print books and e-books that have come to the UEF Library during the last month. There is also information on books that only have the order information available.

For example:

or

If you want to make a reservation on a book that is coming to the library, please contact the library’s customer service or send an e-mail to acquisitions[at]uef.fi. Reservations can be made only on books that are going to be borrowable material at the campus libraries or the KUH Medical Library.

If the book that you are looking for has not been ordered to the library yet, you can make an acquisition request for it through this form. With the same form,  you can also reserve the book you have requested or request a notification when the electronic resource is accessible.

In case you wish that the library purchases books on a specific topic, but you don’t know the exact titles of the applicable publications, you can make an acquisition request through this form.

All the books that you find in the New material list have not necessarily been published recently. The library also acquires books that have been published some time ago. You can see the most recently published books of the New material list when you sort the list in the year (newest first) order.

You can also see what new material has come to the UEF Library, for example, during the last week or what new material has been acquired to the Kuopio Campus Library or in the field of history by selecting the appropriate narrow search options on the right-hand side of the page.

If you want to find out whether among the new material there is something of interest to you, you can narrow the list’s content also by typing search words to the search field.

Tarja Turunen, tietoasiantuntija | information specialist
Tietoaineistopalvelut |  Collection services

Käännöksen oikoluku | English language checking: Suvi Tolvanen

Jaa tämä / Share this
Share

Onko kirjastoilla tulevaisuutta? — Itä-Suomen kirjastopäivät | Do libraries have a future? — Library Conference of Eastern Finland

(Please, scroll down to read a very short English summary.)

Mikä on kirjasto tulevaisuudessa ja onko kirjastolla tulevaisuutta? Sitä pohdittiin Itä-Suomen kirjastopäivillä 6.-7.6.2018 otsikolla ”Tulevaisuuden kirjasto – tietoautomaattiko?” Kirjastopäivien järjestelyistä vastasivat Itä-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen yliopiston kirjasto, Kuopion kaupunginkirjastoSavonia-ammattikorkeakoulun kirjasto ja Varastokirjasto. Luentosali oli täynnä väkeä eli osallistujia oli noin 160.

Tulevaisuustutkija Ilkka Halava (Prime Frontier Oy) aloitti seminaarin ajatusrakenteita rikkovalla alustuksellaan, jossa hän käsitteli jälkiteollista artistiyhteiskuntaa ja työn luonnetta siinä. Työn sisältö on enemmän kuin pelkästään ”se, mikä riittää”, koska sen pystyy kone tekemään. Ihmisen tekemään työhön kuuluu inspiroituminen ja yllättyminen ns. WAU. Koska some on media, ovat käyttäjät siirtyneet tiedon vastaanottajista lähettäjiksi. Kysymys vastuusta on näin ollen myös kaikilla. Tässä on yksi kirjaston tehtävistä jatkossakin: kasvattaa median käyttäjiä erottamaan tosi epätodesta niin vastaanottaessaan informaatiota kuin sitä lähettäessään. Vaikka kirjasto vastaa samoihin kysymyksiin kuin Google, on jälkimmäinen lyömätön siinä, että se on helposti saatavilla ja aikaa ei tarvitse käyttää itse hakemiseen. Miten kirjasto pystyy ratkaisemaan saman tarpeen? Halava ei synkistellyt tulevaisuutta vaan näki uudet ratkaisut mahdollistajina: immateriaalisuus on nousussa ja hänen mukaansa ”sivistysyhteisö tulee vuorovaikuttamaan”.

Kirjastopäivät jatkuivat toisiaan sivuavilla ajatuksilla. Toimituspäällikköä Riitta Raatikainen (Savon Sanomat) käsitteli valemedioiden ja perinteisen median suhdetta sekä sitä, mitä ihmiset pitävät totena. Hänen mukaansa tällä hetkellä 8 % suomalaisista pitää sosiaalista mediaa pääasiallisena tiedonlähteenään.

Yliopettaja Ilkka Kettusen (Savonia-ammattikorkeakoulu) näkökulma oli muotoilussa ja miten sen avulla suunnataan tulevaisuuteen. Sitä voi soveltaa mihin tahansa tehtävään työhön: aina on jotain, mikä on olemassa ja mistä lähdetään. Sallittua on kokeilu, innovointi ja olennaista on hahmottaa jotain, mitä ei ehkä vielä ole – Kettusen termein ”positiivinen illuusio”. Mukaan otetaan niin käyttäjät, työntekijät kuin johtajat. Saavutettuun ei jymähdetä, vaan uudistuminen jatkuu koko ajan. Hänen alustuksensa pohjalta keskustelutti jatkossa se, miten rikkoa tavanomaisuuteen käpertymisen kehä esimerkiksi kirjastotyössä? Miten kyetään saavuttamaan toistuvasti ”positiivinen illuusio”? Onko vastaus aito vuorovaikutteinen yhteistyö kirjaston toimintaympäristön kanssa? Uusien yllättävien yhteistyökumppaneiden löytäminen? Ehkä se ”sisätori”-ajatus, minkä Halava oli alustuksessaan maininnut?

Muotoiluteemalla jatkoi palvelupäällikkö Kari Lämsä (Helsingin kaupunginkirjasto) esitellessään tämän vuoden lopussa avattavaa Helsingin Oodi-kirjastoa. Sen sisältöjen ja palvelujen suunnittelu on aloitettu käyttäjien kanssa jo vuonna 2012. Uudessa kirjastossa on asiakkailla mahdollisuuksia monenlaiseen toimintaan: kansalaisten osallistumiseen ja osallistamiseen, esiintymiseen, juhlimiseen, opiskeluun, verstastoimintaan jne. ihan hengästymiseen asti. Suunnittelussa on hyödynnetty samoja elementtejä, joista Ilkka Kettunen omassa alustuksessaan puhui. Lämsäkin painotti sitä, että ei pidä yrittää tehdä valmista vaan kirjaston kysymyksessä ollessa kehitystyötä jatketaan yhdessä asiakkaiden kanssa senkin jälkeen, kun ovet on avattu.

Kirjastokentän kuulumisissa eri kirjastosektorit päivittivät kuulijoita nykytilanteestaan. Kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) kertoi keskeisiä muuttujia tällä hetkellä olevan tieteen digitalisoituminen ja sen vaikutukset tietojärjestelmiin ja kokoelmapolitiikkaan; avoin tiede ja sen vaatimat palvelut muuttavat kirjastotyötä ja oppimisympäristöjen kehittäminen edellyttävät kirjastotilojen muutoksia ja lisäävät myös opetustehtäviä. Tulevaisuutta Saarti innovoi laajennetun todellisuuden kirjastoksi, jossa erilaisilla vepaimilla, kuten esim. älylaseilla, todellisuuden esineitä tai maisemia katsellessa näkee niihin liitettyjä tietoja tai tarinoita.

Jarmo Saarti

Jarmo Saarti

Kirjastotoimenjohtaja Päivi Savinainen (Kuopion kaupunginkirjasto) otti esille vuonna 2017 voimaan tulleen kirjastolain ja sen määrittämät tehtävät kirjastoille, kuten alueelliset kehittämistehtävät, jotka Itä-Suomessa kuuluvat Joensuun ja Kuopion kaupunginkirjastoille. Yleisten kirjastojen kirjastotyöstä on vähenemässä rutiinit, joita on automatisoitu. Omatoimikirjastot ovat kasvussa. Myös digitalisaatio näkyy kirjastotyössä paitsi e-aineiston käytön ja hankinnan kasvussa myös asiakkaiden tarpeissa saada apua digiongelmiinsa. Lukutaito on nyt ja tulevaisuudessa haasteellinen digitalisoituvassa ympäristössä.

Kirjaston johtaja Pekka Uotila (Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu) nosti esiin Theseuksen Suomen ammattikorkeakoulujen avoimen julkaisemisen foorumina, jossa ovat opinnäytteet, julkaisut ja artikkelit. Tulevaisuudessa ammattikorkeakoulujen kirjastot tukevat avoimuutta, ovat ketteriä toimijoita ja osa oppimis- ja osaamisympäristöjä.

Varastokirjaston kirjastonjohtaja Johanna Vesterinen kertoi yhtenä ajankohtaisena asiana edelleen olevan suunnitelman Varastokirjaston yhdistämisestä kansalliskirjastoon. Vuoden 2025 uutisotsikoihin Vesterinen arveli kirjaston pääsevän ajatuksella: ”Varastokirjaston lainat ovat maksuttomia”.

Kuntien välisestä yhteistyöstä puhui viestintäpäällikkö Minna Jaakkola (eMaaseutu-hanke). Kirjastojen kohdalla tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistyössä toteutettavia kirjailijavierailuja, lukupiirejä tai muita tapahtumia. Tapaamisia kirjastokentän kesken tarvittaisiin tiedon ja osaamisen jakamiseksi. Näiden toteuttamisessa voisi hyödyntää digitaalisia välineitä, jotka pystyisivät tarjoamaan matalan tason kynnyksen yhteydenotoille. Vielä hän heitti esiin ajatuksen kirjastojen yhteisestä asiakkuudesta – yhteisestä kirjastokortista ja ”jopa mobiiliasiakkuudesta”.

Tietoasiantuntija Maarit Putous (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) ja allekirjoittanut esittelivät yhden tekoälyä käyttävän itsensä tutkijan assistentiksi tituleeraavan sovelluksen nimeltään Iris.AI. Se on nimenomaan tiedonhakuun ja tutkimusten seulontaan kehitteillä oleva tekoälyyn perustuva ”robotti”, joka oppii koko ajan hakujen myötä. Iris.AI paitsi hakee dokumentteja myös ikään kuin ”lukee” ne ja tarjoaa käyttäjälleen niistä relevanteimmat – kehitetty säästämään tutkijan aikaa, ja näin sitä markkinoidaankin. Kansainvälisessä kehittämistiimissä ei juuri kirjasto näy millään tavalla, mutta tutkimuskirjastoille sitä tullaan myymään. Miksi kirjastoissa ei tällaisia kehitetä ja tehdä? Miksi periaatteessa juuri tämän asian osaavin asiantuntijajoukko on tämän ulkopuolella? Mikä osaaminen/taito/tapa tehdä työtä meiltä puuttuu, että emme kykene näkemään jotain niin olennaista asiaa työssämme kuin tiedonhaun ja –hankinnan helpoksi tekeminen? Putous demosi Iris.AI:ta ja kertoi sen olevan vielä aika keskeneräinen. Yksi suurimmista ongelmista siinä on tällä hetkellä tietoaineisto, josta se hakee. Taustalla on Open Access -aineistoa, koska maksumuurit estävät tieteellisten kustantajien julkaisuihin pääsyn. Iris.AI puhuukin tällä hetkellä hyvin vahvasti avoimen tieteen puolesta.

Arja Juntunen ja Maarit Putous

Arja Juntunen ja Maarit Putous

”Tieteellisen tietämyksen avaaminen kaikille” on yksi peruste tieteen avaamisen puolesta, sanoi kirjaston johtaja Jarmo Saarti (Itä-Suomen yliopiston kirjasto) aloittaessaan alustuksensa avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevista julkaisuista. Vaikka avoin tiede on erityisesti tieteellisten kirjastojen laajenevaa tehtäväkenttää, kuuluu hänen mukaansa ”kirjastoalan yleissivistykseen tuntea ja tietää perusteet avoimesta tieteestä ja avoimesti saatavilla olevasta aineistosta”. Koska avoin tiede on avannut paljon resursseja ja tietoaineistoja, on yksi kirjastojen tehtävistä opastaa tutkitun tiedon lähteille. Lopuksi hän kysyi: ”Mikä on avoimien julkaisujen rooli kirjastojen kokoelmissa ja luetteloissa?” Hän myös muistutti, että tämä on vasta alkua digitaalisen tieteen nopeassa kehityksessä.

Vauhdikas esitys oli projektipäällikkö Ari Tarkiaisella (Karelia-ammattikorkeakoulusta), kun hän puhui tekoälystä ja roboteista sekä työelämässä että arjessa. Hänenkin esitelmässään nousivat samat teemat kuin aiemmilla puhujilla: omia ajattelutapoja pitää kyseenalaistaa koko ajan tietoa ja ymmärrystä lisäämällä; yhteistyö on tärkeää osaamisvajeiden korjaamiseksi; innovaatiot, luovuus, innostus ja kokeilut kunniaan; sekä sen muistaminen, että ”tulevaisuus on tässä ja nyt”.

Kirjailija Johanna Sinisalo kuvitti kiinnostavasti tieteiskirjallisuuden visioita roboteista otsikolla ”Peltipalvelijoista tekoälyyn – tieteiskirjallisuuden visiot roboteista ja meistä”. Vahvimpana mieleeni on jäänyt hänen esittämistä kuvista nainen, joka istui kylpytakissa valmistautumassa juhliin, ja robotti (linnunjalkoja muistuttavin raajoin – ei siis pullea robotti), laittoi hänen hiuksiaan samalla hoitaen naisen kynsiä. Rouvaansa odottava kiireiseltä näyttävä viiksekäs mies näkyi peilistä.

Johanna Sinisalo

Johanna Sinisalo

Jopa joka kuudes lapsi on vailla valmiuksia jatko-opintoihin, työelämään tai aikuisuuteen, kertoi kirjastotoimen ylitarkastaja Eeva Hiltunen (Itä-Suomen aluehallintovirasto). Hänen mukaansa heikko lukutaito on yhteiskunnallinen riski koulutustasolle, työllisyydelle ja jopa yhteiskuntarauhalle. Uudessa kirjastolaissa on tavoitteena lukemisen ja kirjallisuuden edistäminen sekä yhteiskunnallisen ja kulttuurisen vuoropuhelun edistäminen. Kuntien kirjastoilla on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa tehtävänä edistää lukemiskulttuuria ja monipuolista lukutaitoa. Nyt kehittämiskohteina on mm. lastenkirjastotyö sekä lukutaidon ja lukemisen edistäminen. Toiminnan onnistumista arvioidaan kirjastojen osalta niin, että kirjastojen tilastoraporttia tehtäessä huomioidaan erityisesti lasten lukeminen ja lukutaidon edistäminen.

Päivät päättyivät Lasten yliopisto –hankkeen esittelyyn, jonka teki rehtori Soili Meklin (Snellman-kesäyliopisto). Tämän yliopiston yhtenä mottona on ”ilman innostusta ei ole oppimista”. Vuosittain on tiedekasvatusta 1400 opetustuntia ja osallistujia on 400 lasta. Luonnontieteet, tekniikka ja humanistiset aineet ovat tällä hetkellä mukana. Opettajat ovat pääosin Itä-Suomen yliopistosta ja ohjaajina toimivat opettaja- ja lastenohjaajaopiskelijat. Meklin pohti, mitä kirjastot ja Lasten yliopisto voisivat tehdä yhdessä: sisällöntuotantoa, tilayhteistyötä, Makers Labeja? Meklin heitti kirjastoille avoimen kysymyksen siitä, mitä muuta voisi olla. Yhteistyön pallo on siis kirjastoilla. Lopuksi saliin marssi kolme opiskelijaa, iältään 7-10 vuotiaita. Yksi heistä vastasi kysymykseen, mikä tänään on ollut kiinnostavinta suunnilleen näin: ”Kun kaivettiin ukon sisuksia?” Anatomia oli kaiketi tullut tutuksi.

Esitysten diat Aluehallintoviraston sivuilla.

Teräshylly vauhdissa kaupunginkirjastolla Kuopion kaupunginkirjaston ja Varastokirjaston järjestämässä iltatilaisuudessa.

Short summary: Do libraries have a future? That was the theme of the Library Conference, or the Library Days, of Eastern Finland, on 6th and 7th June 2018. There were 160 participants, also from other parts of Finland. All the presentations (In Finnish) can be found on the page of the Regional State Administrative Agency  that was one of the organisers. The others were the Kuopio City Library, the National Repository Library, the Savonia University of Applied Sciences Library and Information Services, and the University of Eastern Finland Library. The themes of the presentations ranged from artificial intelligence to the Childrens’ university, from fake news to design, and from robotics to open access.

Arja Juntunen, palvelupäällikkö | head of services
Asiakaspalvelut | Customer services

Osa kuvista & englanninkielinen tiivistelmä | Some of the photos & Short summary in English
Tuulevi Ovaska, erityistietoasiantuntija | information specialist & communications coordinator
Opetus- ja tietopalvelut | Training and information services

Jaa tämä / Share this
Share