{"id":3252,"date":"2020-03-23T18:21:34","date_gmt":"2020-03-23T16:21:34","guid":{"rendered":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/?p=3252"},"modified":"2020-05-04T15:34:17","modified_gmt":"2020-05-04T12:34:17","slug":"psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/","title":{"rendered":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja"},"content":{"rendered":"<p>Ihmismieli ja sen koukerot kiinnostavat yh\u00e4 useampia. It\u00e4-Suomen yliopistossa psykologian teemoja voit opiskella Joensuun kampuksella p\u00e4\u00e4aineenasi psykologia tai Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden alla p\u00e4\u00e4aineenasi sosiaalipsykologia. Vain psykologiaa p\u00e4\u00e4aineenasi opiskelleena voit saada laillistetun psykologin p\u00e4tevyyden. Kuitenkin psykologista osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti mit\u00e4 erilaisemmissa ty\u00f6nkuvissa, joihin my\u00f6s sosiaalipsykologit voivat ty\u00f6llisty\u00e4 omine vahvuuksineen. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa k\u00e4sittelemme n\u00e4iden p\u00e4\u00e4aineiden eroavaisuuksia ja p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isyyksi\u00e4 sek\u00e4 opiskelun ett\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmista. Kirjoittajina ovat psykologian opiskelija Riikka Lindholm ja sosiaalipsykologian opiskelija Roosa T\u00e4htinen.<\/p>\n<p><strong>TIETEENALAT<br \/>\n<\/strong>Molemmat tieteenalat voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 eri tavoin n\u00e4k\u00f6kulmista ja koulukunnista riippuen. Jyrkk\u00e4\u00e4 jaottelua voidaan pit\u00e4\u00e4 hieman keinotekoisena, emmek\u00e4 pyri t\u00e4ss\u00e4 luomaan alojen v\u00e4lille tarpeetonta vastakkainasettelua. Nostamme seuraavaksi esille muutamia yleisimpi\u00e4 m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4, joiden avulla p\u00e4\u00e4ainevaihtoehtojen eroja on helpompi hahmottaa:<\/p>\n<p><strong>* Psykologia<\/strong> tutkii mielen sis\u00e4lt\u00f6j\u00e4 ja tapahtumia eri osa-alueidensa n\u00e4k\u00f6kulmista. N\u00e4it\u00e4 erilaisia osa-alueita ovat mm. kliininen psykologia (sis. mm. terapeuttisen keskusteluavun antamista), kognitiivinen psykologia, kehityspsykologia, persoonallisuuspsykologia, neuropsykologia, evoluutiopsykologia, positiivinen psykologia sek\u00e4 ty\u00f6- ja organisaatiopsykologia. (N\u00e4m\u00e4 erilaiset psykologian osa-alueet n\u00e4kyv\u00e4t vahvasti my\u00f6s sosiaalipsykologiassa, tosin kliininen ja neuropsykologia useimmiten hieman muita v\u00e4hemm\u00e4n.) Tiivistetysti voidaan siis m\u00e4\u00e4ritell\u00e4, ett\u00e4 psykologiassa ihmist\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n psyykkisen\u00e4, sosiaalisena ja fyysisen\u00e4 olentona oman el\u00e4m\u00e4nhistoriansa kanssa ainutlaatuisena yksil\u00f6n\u00e4. Psykologit ty\u00f6llistyv\u00e4t useimmiten erilaisiin psykologien virkoihin, joista l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n postauksen lopusta.<\/p>\n<p><strong>* Sosiaalipsykologia<\/strong> on itsen\u00e4inen tieteenala, jossa korostuu psykologinen ote k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n vuorovaikutuksen monis\u00e4ikeisess\u00e4 tarkastelussa. Sosiaalipsykologit soveltavat ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vahvaa teoriapohjaista osaamistaan mm. ihmisten koetun hyvinvoinnin, el\u00e4m\u00e4nkulun, arkiajattelun, sosiaalisen vuorovaikutuksen sek\u00e4 ryhm\u00e4ilmi\u00f6iden problematiikan parissa. Alalta valmistuneilla on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4\u00e4n laajasti erilaisia ty\u00f6kaluja ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 luovasti ihmisten sosiaalista hyvinvointia yhteiskunnassa. Osa sosiaalipsykologeista on kiinnostuneempia kahdenkeskisist\u00e4 ja pienryhm\u00e4tilanteista, sek\u00e4 n\u00e4iden psykologisesta tarkastelusta. Toiset ovat kiinnostuneempia toimimaan isojen organisaatioiden, jopa koko yhteiskunnan tasolla.<\/p>\n<p>Kun psykologia voidaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 akateemiseksi ammatilliseksi tutkinnoksi, voidaan sosiaalipsykologia m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 generalistitutkinnoksi, joka ei valmista yhteen tiettyyn ammattip\u00e4tevyyteen, vaan antaa avaimet toimia hyvin laajalla kent\u00e4ll\u00e4 erilaisissa asiantuntijat\u00f6iss\u00e4 (postauksen loppuun on listattu n\u00e4it\u00e4 kattavasti). Tiivistetysti voidaan kiteytt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 sosiaalipsykologiassa ihmist\u00e4 ja ihmisi\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n erityisesti<em> sosiaalisen ulottuvuuden<\/em> kautta: mm. kiintymyssuhteiden ja ryhm\u00e4dynamiikan n\u00e4k\u00f6kulmasta, miten ihmiset vaikuttavat toinen toisiinsa ja miten heid\u00e4n omat el\u00e4m\u00e4nhistoriansa ovat heit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n varrella muovanneet. T\u00e4ll\u00e4 fokusoinnilla pyrit\u00e4\u00e4n vahvistamaan ihmisten <em>yhdess\u00e4 ja yksin koettua hyvinvointia<\/em>. T\u00e4m\u00e4 sosiaalipsykologinen ote n\u00e4kyy my\u00f6s psykologiassa, mutta ei vastaavalla intensiteetill\u00e4. Hyvin yksinkertaistetusti sosiaalipsykologia voidaan siis k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 \u201dihmissuhteiden psykologiaksi\u201d.<\/p>\n<p><strong>OPISKELU<br \/>\n<\/strong>Miten sosiaalipsykologian ja psykologian opiskelu sitten eroavat toisistaan? T\u00e4h\u00e4nkin on varmasti yht\u00e4 monta vastausta kuin on opiskelijaakin, mutta kerromme seuraavaksi omia havaintojamme:<\/p>\n<div id=\"attachment_3258\" style=\"width: 710px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3258\" class=\"wp-image-3258 size-full\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/ainej\u00e4rjest\u00f6t.jpg\" alt=\"\" width=\"700\" height=\"218\" \/><p id=\"caption-attachment-3258\" class=\"wp-caption-text\">Turkoosihaalaristen psykalaisten ainej\u00e4rjest\u00f6 on Oidipus ry ja keltaisissa haalareissa vastaan voi tulla Socius ry:n sospsykalaisia.<\/p><\/div>\n<p><strong>Sosiaalipsykologian opinnoissa<\/strong> painottuu selke\u00e4sti sosiaalipsykologisten teorioiden opiskeleminen, koska iso osa sosiaalipsykologeista ty\u00f6llistyy asiantuntijateht\u00e4viin, joissa t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on kyet\u00e4 hahmottamaan laajoja kokonaisuuksia erityisesti sosiaalisen ja psyykkisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmista. Lis\u00e4ksi opinnoissa otetaan huomioon koko yhteiskunnan konteksti ja se, miten yhteiskunnan rakenteet vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin. Sosiaalipsykologiaan tieteenalana voit tutustua lis\u00e4\u00e4 esimerkiksi Suonisen, Pirttil\u00e4-Backmanin, Lahikaisen ja Ahokkaan teoksen \u201dArjen sosiaalipsykologia\u201d kautta. Teorian opiskelun rinnalla meill\u00e4 on my\u00f6s muutamia k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6nl\u00e4heisempi\u00e4 kursseja, kuten esimerkiksi seuraavat:<\/p>\n<p>* Ammatillista vuorovaikutusta harjoitellaan mm. puheviestinn\u00e4n kurssilla, jossa aiempina vuosina on aina yhdell\u00e4 tapaamiskerralla ollut mukana my\u00f6s n\u00e4yttelij\u00f6it\u00e4. He ovat esitt\u00e4neet ty\u00f6paikkakiusaamistilannetta, johon puuttumista tunnilla harjoitellaan.<\/p>\n<p>* Ryhm\u00e4n ohjaamisesta meill\u00e4 on teoriakurssin lis\u00e4ksi my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n kurssi, jossa vaihtoehtoina on ollut ohjata mielenterveyskuntoutujien keskusteluryhm\u00e4\u00e4, opiskelijoiden uraohjausryhm\u00e4\u00e4 yliopistolla tai suunnitella sek\u00e4 toteuttaa vapaaehtoiskoulutus er\u00e4\u00e4ss\u00e4 j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4. T\u00e4m\u00e4n j\u00e4rjest\u00f6ss\u00e4 toteutettavan koulutusrungon on tarkoitus kehitt\u00e4\u00e4 koulutettavien vapaaehtoisten substanssiosaamisen lis\u00e4ksi heid\u00e4n ryhm\u00e4nohjaus- ja vuorovaikutustaitojaan.<\/p>\n<p>* Ryhm\u00e4t ja vuorovaikutus -kurssilla teorialuentojen ohella jalkaudutaan pienryhm\u00e4ss\u00e4 julkiselle paikalle havaitsemaan vapaavalintaista sosiaalista tilannetta. Havainnoinnissa ja sen raportoinnissa pyrit\u00e4\u00e4n hahmottamaan ja ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n arjen ryhm\u00e4ilmi\u00f6it\u00e4 sosiaalipsykologisia teorioita soveltamalla.<\/p>\n<p>* Lis\u00e4ksi sek\u00e4 sosiaalipsykologian ett\u00e4 psykologian opiskelijat voivat UEF:ssa opiskella ainutlaatuisia moniammatillisen vuorovaikutusosaamisen kursseja, joihin sis\u00e4ltyy my\u00f6s simulaatio-opetusta. Koska ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n usein moniammatillisissa tiimeiss\u00e4, on MOVU-kurssien osaamisella paljon k\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kursseilla opetellaan mm. ryhm\u00e4-, tiimi- ja verkostoty\u00f6n perustaitoja sek\u00e4 neuvottelu- ja johtamistaitoja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tilanteissa.<\/p>\n<p>P\u00e4\u00e4asiassa sosiaalipsykologian opinnoissa kuitenkin painottuu teoreettinen osaaminen ja sen syv\u00e4llinen ymm\u00e4rt\u00e4minen, jota ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 voidaan soveltaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikkialla, miss\u00e4 on ihmisi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Psykologian opiskelu<\/strong> eroaa sosiaalipsykologian opiskelusta ainakin siin\u00e4, ett\u00e4 psykologian puolella opiskellaan my\u00f6s kliiniseen asiakasty\u00f6h\u00f6n valmistavia kursseja. Opiskelemme muun muassa teoriaa mielenterveyden h\u00e4iri\u00f6ist\u00e4 sek\u00e4 niiden hoidosta. Lis\u00e4ksi meill\u00e4 on joitakin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisempi\u00e4kin kursseja. Kursseilla on esimerkiksi tehty vuorovaikutusharjoituksia, harjoiteltu kuntoutusryhm\u00e4n suunnittelua ja tehty el\u00e4m\u00e4kertahaastattelu itse rekrytoidulle \u201dasiakkaalle\u201d. Viidenten\u00e4 vuonna p\u00e4\u00e4semme opiskelemaan psykologisten testien tekemist\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4. Vaikka psykologin maisterin koulutus ei annakaan psykoterapeutin p\u00e4tevyytt\u00e4, opiskelemme kuitenkin my\u00f6s psykoterapian perusteita. Psykologi voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4\u00e4n apuna terapiamenetelmi\u00e4, vaikka ei pit\u00e4isik\u00e4\u00e4n psykoterapeutin vastaanottoa.<\/p>\n<p><strong>Sosiaalipsykologian opinnot<\/strong> kest\u00e4v\u00e4t 3+2 vuotta. It\u00e4-Suomen yliopistossa hakukohteen nimi on \u201dYhteiskuntatieteet, Kuopio\u201d ja kandivaiheen alussa kaikilla opiskelijoilla on alkuun yhteisi\u00e4 opintoja (sis. sosiaalipsykologiaa ja hyvinvointi yhteiskunnassa -kursseja). Varsinainen p\u00e4\u00e4ainevalinta tehd\u00e4\u00e4n vasta toisen vuoden kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, mutta opinnoissa on paljon valinnanvapautta jo ensimm\u00e4isin\u00e4kin vuosina. Mik\u00e4li opiskelija tiet\u00e4\u00e4 jo opintojensa alkumetreill\u00e4, ett\u00e4 haluaa suunnata opintojaan juuri sosiaalipsykologiaa kohti, voi h\u00e4n halutessaan itsen\u00e4isesti painottaa opintojaan psykologisilla opinnoilla heti alusta asti. Valinnanvapautta on etenkin aineopinnoissa ja sivuaineissa, joista voi valita esimerkiksi psykologian tai ty\u00f6- ja organisaatiopsykologian laajoja opintokokonaisuuksia. Vaikka itse olen tiennyt jo 12-vuotiaasta asti oman intohimoni olevan psykologian parissa ja ihmismieless\u00e4, koen, ett\u00e4 kaikki tutkintomme kurssit (my\u00f6s ne enemm\u00e4n yhteiskunnallisesti painottuneet) ovat olennaisesti tukeneet kasvua sosiaalipsykologian ammattilaiseksi. Koen, ett\u00e4 n\u00e4iden kurssien my\u00f6t\u00e4 erityisesti n\u00e4k\u00f6kulman vaihtamisen taito ja kyky hahmottaa laajoja kokonaisuuksia on vahvistunut. Kandidaatin tutkintoon kuuluu vapaaehtoinen ty\u00f6harjoittelu, joka kest\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kuukauden (150h \u2013 5 opintopistett\u00e4) ja maisterivaiheeseen sis\u00e4ltyy pakollisena sosiaalipsykologian k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n harjoittelu, joka kest\u00e4\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kaksi kuukautta (10 opintopistett\u00e4).<\/p>\n<p><strong>Psykologin maisterin tutkinto<\/strong> on puoli vuotta pidempi kuin sosiaalipsykologian opiskelijoilla. Tutkintoa pident\u00e4\u00e4 harjoittelu, joka suoritetaan tutkinnon lopuksi. Harjoittelussa p\u00e4\u00e4see tekem\u00e4\u00e4n psykologin t\u00f6it\u00e4 ohjauksen alaisena. Harjoittelu on hyvin pidetty opintojakso ja odotan sit\u00e4 itsekin innolla. Pakollisen harjoittelun lis\u00e4ksi opiskelija voi halutessaan suorittaa kolmen viikon orientoivan harjoittelun kandivaiheessa. Orientoivassa harjoittelussa ei viel\u00e4 tehd\u00e4 psykologin t\u00f6it\u00e4 vaan l\u00e4hinn\u00e4 tutustutaan ty\u00f6paikkaan ja tehd\u00e4\u00e4n avustavia ty\u00f6teht\u00e4vi\u00e4.<\/p>\n<p><strong>Tiivistetysti:<br \/>\n<\/strong><strong>Psykologian ja sosiaalipsykologian opintojen sis\u00e4ll\u00f6t ovat joiltain osin p\u00e4\u00e4llekk\u00e4isi\u00e4, mutta valmistavat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suhteellisen erilaisiin ty\u00f6teht\u00e4viin, mik\u00e4 n\u00e4kyy melko vahvasti my\u00f6s opintojen sis\u00e4ll\u00f6iss\u00e4.<\/strong><\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>TY\u00d6EL\u00c4M\u00c4<\/strong><\/p>\n<div id=\"attachment_3261\" style=\"width: 950px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3261\" class=\"size-full wp-image-3261\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/1.jpg\" alt=\"\" width=\"940\" height=\"788\" srcset=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/1.jpg 940w, https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/1-768x644.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 940px) 100vw, 940px\" \/><p id=\"caption-attachment-3261\" class=\"wp-caption-text\">KUVIO 1. Psykologit voivat ty\u00f6skennell\u00e4 my\u00f6s samoissa teht\u00e4viss\u00e4 kuin sosiaalipsykologit, mutta osa t\u00f6ist\u00e4 on rajattu vain psykologeille. P\u00e4\u00e4asiassa psykologit sijoittuvat kuitenkin juuri psykologin virkoihin.<\/p><\/div>\n<p><strong>Psykologian<\/strong> opiskelijat oppivat tekem\u00e4\u00e4n psykologisia testej\u00e4, joita k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti mielenterveyteen, persoonallisuuteen tai kognitiivisiin kykyihin liittyvien kysymysten arvioimisessa. Testaaminen on osa psykologin ty\u00f6t\u00e4 monessa paikassa, kuten esimerkiksi ty\u00f6terveyshuollossa, koulupsykologilla ja sairaaloissa. Testaamisen lis\u00e4ksi psykologin teht\u00e4viin voi kuulua muun muassa psykologisen asiantuntemuksen esiin tuominen moniammatillisissa tiimeiss\u00e4, terapiaryhmien vet\u00e4minen, keskusteluavun antaminen sek\u00e4 ohjaus ja neuvonta.<\/p>\n<p><strong>Sosiaalipsykologian<\/strong> opiskelu valmistaa opiskelijoita hyvinvoinnin edist\u00e4miseen erilaisissa asiantuntijateht\u00e4viss\u00e4, joissa ty\u00f6skennell\u00e4\u00e4n tyypillisesti erilaisten psykologisten ilmi\u00f6iden, kuten vuorovaikutuksen ja ryhmien k\u00e4ytt\u00e4ytymisen, asiantuntijoina. Sosiaalipsykologista asiantuntijaty\u00f6t\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n tyypillisesti etenkin yritysten henkil\u00f6st\u00f6hallinnossa, jolloin ty\u00f6 voi sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 kognitiivisen ty\u00f6ergonomian kehitt\u00e4mist\u00e4, ty\u00f6ntekij\u00f6iden kouluttamista, sosiaalisten konfliktien sek\u00e4 muiden ristiriitojen ratkomista, rekrytoimista ja ty\u00f6hyvinvoinnin laaja-alaista vahvistamista sen monilla eri osa-alueilla. Osa sosiaalipsykologeista ty\u00f6skentelee kolmannella sektorilla tuomalla asiantuntijuuttaan erilaisten j\u00e4rjest\u00f6jen, projektien ja hankkeiden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n: Monia kiinnostaa erityisesti mielenterveyden kent\u00e4ll\u00e4 asiantuntijana toimiminen, jolloin keskeisi\u00e4 teemoja voivat olla mielen haasteiden ennaltaehk\u00e4isy ja mielenterveyden vahvistaminen, esimerkiksi resilienssin, psykologisen joustavuuden ja arvoty\u00f6skentelyn keinoin. Psykologisen tutkimustiedon soveltaminen k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n voi t\u00e4ll\u00f6in konkretisoitua esimerkiksi erilaisina koulutuksina, ryhmien ohjaamisena, kriisituen antamisena (kriisity\u00f6ntekij\u00e4), markkinointina, suunnitteluna ja\/tai viestint\u00e4n\u00e4. Ty\u00f6paikasta riippumatta sosiaalipsykologin ty\u00f6nkuva on usein laaja ja monipuolinen. Useimmiten se sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 ihmisl\u00e4heist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 ja sosiaalipsykologisen osaamisen hy\u00f6dynt\u00e4mist\u00e4 ihmisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Sosiaalipsykologian koulutus antaa valmiudet ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, selitt\u00e4\u00e4 ja kehitt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 kahdenkeskist\u00e4 ett\u00e4 isompienkin ihmisryhmien vuorovaikutusta.<\/p>\n<p><strong>Hyvin karkeasti ottaen voisi sanoa, ett\u00e4 sosiaalipsykologi ty\u00f6skentelee hyvinvoinnin edist\u00e4misen parissa ja psykologi taas auttaa ihmisi\u00e4 muutosten ja vaikeuksien keskell\u00e4.<br \/>\n<\/strong>T\u00e4m\u00e4 yksinkertaistus ei kuitenkaan aina p\u00e4de, sill\u00e4 sosiaalipsykologi voi ty\u00f6skennell\u00e4 esimerkiksi kriisity\u00f6ss\u00e4 ja psykologi puolestaan tarjota hyvin matalan kynnyksen apua pieniss\u00e4 pulmissa. Psykologin asiakkaita ovat usein yksil\u00f6t, pariskunnat ja perheet, mutta osa psykologeista toimii my\u00f6s laajempien kokonaisuuksien, kuten organisaatioiden tasolla. Sosiaalipsykologien kohderyhm\u00e4\u00e4n kuuluvat erityisesti dyadit (2 hl\u00f6\u00e4), eri kokoiset ryhm\u00e4t ja tiimit, organisaatiot sek\u00e4 koko yhteiskunta \u2013 kuitenkaan yksil\u00f6n\u00e4k\u00f6kulmaa unohtamatta. Sek\u00e4 psykologi ett\u00e4 sosiaalipsykologi voivat toimia todella monissa ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, kuten seuraavaksi huomataan.<\/p>\n<p>&nbsp;<\/p>\n<p><strong>MAHDOLLISIA AMMATTINIMIKKEIT\u00c4<\/strong><\/p>\n<p><strong>* Psykologi<\/strong> voi tehd\u00e4 t\u00f6it\u00e4 hyvin erilaisissa paikoissa, kuten esimerkiksi kouluissa, ty\u00f6terveyshuollossa, psykiatrisissa sairaaloissa, kuntoutuslaitoksissa ja terveyskeskuksissa. <a href=\"https:\/\/www.psyli.fi\/tietoa_psykologeista\/mita_psykologi_tekee\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Psykologiliiton sivuilta<\/a> l\u00f6ytyy eritt\u00e4in hyv\u00e4 listaus erilaisista ammattinimikkeist\u00e4, mit\u00e4 psykologilla voi olla.<\/p>\n<p>Psykologian maisterin tutkinto ei anna psykoterapeutin p\u00e4tevyytt\u00e4. Se on kuitenkin hyv\u00e4 pohja psykoterapiakoulutukseen haluavalle. Psykologeille on tarjolla paljon muitakin lis\u00e4koulutusmahdollisuuksia maisteriksi valmistumisen j\u00e4lkeen. (T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 my\u00f6s sosiaalipsykologi voi hakea t\u00e4h\u00e4n pitk\u00e4\u00e4n t\u00e4ydennyskoulutukseen, josta valmistutaan psykoterapeutiksi. Ajankohtaiset hakukelpoisuusvaatimukset l\u00f6yd\u00e4t Valviran sivuilta.)<\/p>\n<p><strong>* Sosiaalipsykologi<\/strong> voi ty\u00f6skennell\u00e4 hyvin laajasti erilaisissa ty\u00f6nkuvissa, joihin ei tarvita psykologin p\u00e4tevyytt\u00e4. (My\u00f6s psykologit voivat ty\u00f6skennell\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 ty\u00f6teht\u00e4viss\u00e4, vaikkakin he sijoittuvat p\u00e4\u00e4asiassa psykologin virkoihin.) Sosiaalipsykologien teht\u00e4viss\u00e4 psykologista osaamista sovelletaan luovasti yhteiskunnan erilaisiin tarpeisiin. T\u00e4ss\u00e4 listattuna niist\u00e4 muutamia:<\/p>\n<div id=\"attachment_3264\" style=\"width: 950px\" class=\"wp-caption alignnone\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" aria-describedby=\"caption-attachment-3264\" class=\"size-full wp-image-3264\" src=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/2.jpg\" alt=\"\" width=\"940\" height=\"788\" srcset=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/2.jpg 940w, https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/2-768x644.jpg 768w\" sizes=\"auto, (max-width: 940px) 100vw, 940px\" \/><p id=\"caption-attachment-3264\" class=\"wp-caption-text\">KUVIO 2. Sosiaalipsykologi ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4<\/p><\/div>\n<p><strong>&#8211; <u>Ty\u00f6- ja organisaatiopsykologian parissa<\/u>:<\/strong> kouluttaja, henkil\u00f6st\u00f6asiantuntija, rekrytoija, rekrytointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, uravalmentaja, ty\u00f6yhteis\u00f6valmentaja, community developer, ty\u00f6hyvinvointiasiantuntija, kehitt\u00e4misp\u00e4\u00e4llikk\u00f6, henkil\u00f6st\u00f6konsultti, henkil\u00f6st\u00f6suunnittelija, henkil\u00f6st\u00f6p\u00e4\u00e4llikk\u00f6, koordinaattori, johdon assistentti, viestinn\u00e4n asiantuntija, ty\u00f6hyvinvointip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, toimitusjohtaja, organisaatiokonsultti, \u2026<\/p>\n<p><strong>&#8211; J\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4, projekteissa ja hankkeissa:<\/strong> projektisuunnittelija, projektip\u00e4\u00e4llikk\u00f6, j\u00e4rjest\u00f6suunnittelija, hankekoordinaattori, tiiminvet\u00e4j\u00e4, kehitt\u00e4misasiantuntija, hankeasiantuntija, projektiasiantuntija, vapaaehtoisty\u00f6n tai vertaistuen koordinaattori (esim. mielenterveysj\u00e4rjest\u00f6iss\u00e4), \u2026<\/p>\n<p><strong>&#8211; Asiakasluonteisissa t\u00f6iss\u00e4:<\/strong> yksil\u00f6- ja\/tai ryhm\u00e4valmentaja, kriisity\u00f6ntekij\u00e4, koulukuraattori, perheneuvoja, kuntoutussuunnittelija, kuntoutusasiantuntija, kuntoutusohjaaja, ryhm\u00e4toiminnan kehitt\u00e4j\u00e4, p\u00e4ihdety\u00f6n erityisohjaaja, kriisikeskuksen johtaja, \u2026<\/p>\n<p><strong>&#8211; Yritt\u00e4jyyden parissa:<\/strong> ty\u00f6nohjaaja, jatkokoulutuksen j\u00e4lkeen psykoterapeutti, freelancer-toimittaja, tietokirjailija, kouluttaja, valmentaja, \u2026 (vain taivas on rajana!)<\/p>\n<p><strong>&#8211; Yliopistoissa \/ muissa koulutusorganisaatioissa:<\/strong> kouluttaja, tutkija, tutkimusavustaja, yliopisto-opettaja, tutkijatohtori, professori, \u2026<\/p>\n<p><strong>&#8211; Muut:<\/strong> eduskunta-avustaja, \u2026<\/p>\n<p>Erilaisiin teemoihin liittyen asiantuntijoille j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n moniammatillisesti <strong>t\u00e4ydennyskoulutuksia<\/strong>, joihin sek\u00e4 psykologit ett\u00e4 sosiaalipsykologit voivat osallistua. T\u00e4llaisia ovat esimerkiksi kriisity\u00f6n erikoistumisopinnot, ty\u00f6nohjaajakoulutus ja jo aiemmin mainittu psykoterapeuttikoulutus. N\u00e4ist\u00e4 ja yll\u00e4 lueteltujen ammattinimikkeiden sis\u00e4ll\u00f6ist\u00e4 l\u00f6yd\u00e4t lis\u00e4\u00e4 googlaamalla.<\/p>\n<hr \/>\n<p><strong><br \/>\nKaiken kaikkiaan sek\u00e4 psykologian ett\u00e4 sosiaalipsykologian aloilta valmistuu ammattilaisia, jotka kykenev\u00e4t soveltamaan psykologista osaamista ja asiantuntijuutta vahvistaakseen ja rikastaakseen laaja-alaisesti ihmisten hyvinvointia.<\/strong><\/p>\n<p><em>Roosa \/\/ sosiaalipsykologia &amp; Riikka \/\/ psykologia<\/em><\/p>\n<p>.<br \/>\n.<\/p>\n<p><strong>Lis\u00e4\u00e4 tietoa<\/strong> l\u00f6yd\u00e4t mm. seuraavien linkkien takaa:<\/p>\n<p>&#8211;\u00a0 <a href=\"https:\/\/www.psyli.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Suomen psykologiliitto ry<\/a><br \/>\n&#8211; <a href=\"https:\/\/www.uef.fi\/fi\/uef\/filo\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">UEF:n filosofinen tiedekunta<\/a><\/p>\n<p>&#8211; <a href=\"https:\/\/www.sosiaalipsykologit.fi\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">Suomen sosiaalipsykologit ry<\/a><br \/>\n&#8211; <a href=\"https:\/\/www.uef.fi\/fi\/uef\/yhka\" target=\"_blank\" rel=\"noopener noreferrer\">UEF:n yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Ihmismieli ja sen koukerot kiinnostavat yh\u00e4 useampia. It\u00e4-Suomen yliopistossa psykologian teemoja voit opiskella Joensuun kampuksella p\u00e4\u00e4aineenasi psykologia tai Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden alla p\u00e4\u00e4aineenasi sosiaalipsykologia. Vain psykologiaa p\u00e4\u00e4aineenasi opiskelleena voit saada laillistetun psykologin p\u00e4tevyyden. Kuitenkin psykologista osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti mit\u00e4 erilaisemmissa ty\u00f6nkuvissa, joihin my\u00f6s sosiaalipsykologit voivat ty\u00f6llisty\u00e4 omine vahvuuksineen. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa k\u00e4sittelemme n\u00e4iden p\u00e4\u00e4aineiden eroavaisuuksia [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":281,"featured_media":3255,"comment_status":"open","ping_status":"closed","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_acf_changed":false,"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[481,45,44,65,557,7,5,49],"class_list":["post-3252","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-uncategorized","tag-haeyliopistoon","tag-joensuu","tag-kuopio","tag-psykologia","tag-sosiaalipsykologia","tag-uef","tag-uef-lahettilas","tag-yliopisto"],"acf":[],"yoast_head":"<!-- This site is optimized with the Yoast SEO plugin v27.3 - https:\/\/yoast.com\/product\/yoast-seo-wordpress\/ -->\n<title>Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t<\/title>\n<meta name=\"robots\" content=\"index, follow, max-snippet:-1, max-image-preview:large, max-video-preview:-1\" \/>\n<link rel=\"canonical\" href=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/\" \/>\n<meta property=\"og:locale\" content=\"fi_FI\" \/>\n<meta property=\"og:type\" content=\"article\" \/>\n<meta property=\"og:title\" content=\"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t\" \/>\n<meta property=\"og:description\" content=\"Ihmismieli ja sen koukerot kiinnostavat yh\u00e4 useampia. It\u00e4-Suomen yliopistossa psykologian teemoja voit opiskella Joensuun kampuksella p\u00e4\u00e4aineenasi psykologia tai Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden alla p\u00e4\u00e4aineenasi sosiaalipsykologia. Vain psykologiaa p\u00e4\u00e4aineenasi opiskelleena voit saada laillistetun psykologin p\u00e4tevyyden. Kuitenkin psykologista osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti mit\u00e4 erilaisemmissa ty\u00f6nkuvissa, joihin my\u00f6s sosiaalipsykologit voivat ty\u00f6llisty\u00e4 omine vahvuuksineen. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa k\u00e4sittelemme n\u00e4iden p\u00e4\u00e4aineiden eroavaisuuksia [&hellip;]\" \/>\n<meta property=\"og:url\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/\" \/>\n<meta property=\"og:site_name\" content=\"UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t\" \/>\n<meta property=\"article:published_time\" content=\"2020-03-23T16:21:34+00:00\" \/>\n<meta property=\"article:modified_time\" content=\"2020-05-04T12:34:17+00:00\" \/>\n<meta property=\"og:image\" content=\"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:width\" content=\"800\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:height\" content=\"500\" \/>\n\t<meta property=\"og:image:type\" content=\"image\/jpeg\" \/>\n<meta name=\"author\" content=\"roosatah\" \/>\n<meta name=\"twitter:card\" content=\"summary_large_image\" \/>\n<meta name=\"twitter:label1\" content=\"Kirjoittanut\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data1\" content=\"roosatah\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:label2\" content=\"Arvioitu lukuaika\" \/>\n\t<meta name=\"twitter:data2\" content=\"10 minuuttia\" \/>\n<script type=\"application\/ld+json\" class=\"yoast-schema-graph\">{\"@context\":\"https:\\\/\\\/schema.org\",\"@graph\":[{\"@type\":\"Article\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#article\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/\"},\"author\":{\"name\":\"roosatah\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/74af0310962283e7b9274150c2894cef\"},\"headline\":\"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja\",\"datePublished\":\"2020-03-23T16:21:34+00:00\",\"dateModified\":\"2020-05-04T12:34:17+00:00\",\"mainEntityOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/\"},\"wordCount\":1950,\"commentCount\":2,\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/7\\\/2020\\\/03\\\/psy-ja-sospsy.jpg\",\"keywords\":[\"haeyliopistoon\",\"Joensuu\",\"Kuopio\",\"psykologia\",\"sosiaalipsykologia\",\"uef\",\"uef-l\u00e4hettil\u00e4s\",\"yliopisto\"],\"articleSection\":[\"Uncategorized\"],\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"CommentAction\",\"name\":\"Comment\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#respond\"]}]},{\"@type\":\"WebPage\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/\",\"name\":\"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t\",\"isPartOf\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/#website\"},\"primaryImageOfPage\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#primaryimage\"},\"image\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#primaryimage\"},\"thumbnailUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/7\\\/2020\\\/03\\\/psy-ja-sospsy.jpg\",\"datePublished\":\"2020-03-23T16:21:34+00:00\",\"dateModified\":\"2020-05-04T12:34:17+00:00\",\"author\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/74af0310962283e7b9274150c2894cef\"},\"breadcrumb\":{\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#breadcrumb\"},\"inLanguage\":\"fi\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"ReadAction\",\"target\":[\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/\"]}]},{\"@type\":\"ImageObject\",\"inLanguage\":\"fi\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#primaryimage\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/7\\\/2020\\\/03\\\/psy-ja-sospsy.jpg\",\"contentUrl\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/wp-content\\\/uploads\\\/sites\\\/7\\\/2020\\\/03\\\/psy-ja-sospsy.jpg\",\"width\":800,\"height\":500},{\"@type\":\"BreadcrumbList\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/2020\\\/03\\\/23\\\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\\\/#breadcrumb\",\"itemListElement\":[{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":1,\"name\":\"Home\",\"item\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/\"},{\"@type\":\"ListItem\",\"position\":2,\"name\":\"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja\"}]},{\"@type\":\"WebSite\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/#website\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/\",\"name\":\"UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t\",\"description\":\"\",\"potentialAction\":[{\"@type\":\"SearchAction\",\"target\":{\"@type\":\"EntryPoint\",\"urlTemplate\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/?s={search_term_string}\"},\"query-input\":{\"@type\":\"PropertyValueSpecification\",\"valueRequired\":true,\"valueName\":\"search_term_string\"}}],\"inLanguage\":\"fi\"},{\"@type\":\"Person\",\"@id\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/#\\\/schema\\\/person\\\/74af0310962283e7b9274150c2894cef\",\"name\":\"roosatah\",\"url\":\"https:\\\/\\\/blogs.uef.fi\\\/ueflahettilaat\\\/author\\\/roosatah\\\/\"}]}<\/script>\n<!-- \/ Yoast SEO plugin. -->","yoast_head_json":{"title":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t","robots":{"index":"index","follow":"follow","max-snippet":"max-snippet:-1","max-image-preview":"max-image-preview:large","max-video-preview":"max-video-preview:-1"},"canonical":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/","og_locale":"fi_FI","og_type":"article","og_title":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t","og_description":"Ihmismieli ja sen koukerot kiinnostavat yh\u00e4 useampia. It\u00e4-Suomen yliopistossa psykologian teemoja voit opiskella Joensuun kampuksella p\u00e4\u00e4aineenasi psykologia tai Kuopion kampuksella yhteiskuntatieteiden alla p\u00e4\u00e4aineenasi sosiaalipsykologia. Vain psykologiaa p\u00e4\u00e4aineenasi opiskelleena voit saada laillistetun psykologin p\u00e4tevyyden. Kuitenkin psykologista osaamista tarvitaan yhteiskunnassa laajasti mit\u00e4 erilaisemmissa ty\u00f6nkuvissa, joihin my\u00f6s sosiaalipsykologit voivat ty\u00f6llisty\u00e4 omine vahvuuksineen. T\u00e4ss\u00e4 postauksessa k\u00e4sittelemme n\u00e4iden p\u00e4\u00e4aineiden eroavaisuuksia [&hellip;]","og_url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/","og_site_name":"UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t","article_published_time":"2020-03-23T16:21:34+00:00","article_modified_time":"2020-05-04T12:34:17+00:00","og_image":[{"width":800,"height":500,"url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg","type":"image\/jpeg"}],"author":"roosatah","twitter_card":"summary_large_image","twitter_misc":{"Kirjoittanut":"roosatah","Arvioitu lukuaika":"10 minuuttia"},"schema":{"@context":"https:\/\/schema.org","@graph":[{"@type":"Article","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#article","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/"},"author":{"name":"roosatah","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/#\/schema\/person\/74af0310962283e7b9274150c2894cef"},"headline":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja","datePublished":"2020-03-23T16:21:34+00:00","dateModified":"2020-05-04T12:34:17+00:00","mainEntityOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/"},"wordCount":1950,"commentCount":2,"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg","keywords":["haeyliopistoon","Joensuu","Kuopio","psykologia","sosiaalipsykologia","uef","uef-l\u00e4hettil\u00e4s","yliopisto"],"articleSection":["Uncategorized"],"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"CommentAction","name":"Comment","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#respond"]}]},{"@type":"WebPage","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/","name":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja - UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t","isPartOf":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/#website"},"primaryImageOfPage":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#primaryimage"},"image":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#primaryimage"},"thumbnailUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg","datePublished":"2020-03-23T16:21:34+00:00","dateModified":"2020-05-04T12:34:17+00:00","author":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/#\/schema\/person\/74af0310962283e7b9274150c2894cef"},"breadcrumb":{"@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#breadcrumb"},"inLanguage":"fi","potentialAction":[{"@type":"ReadAction","target":["https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/"]}]},{"@type":"ImageObject","inLanguage":"fi","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#primaryimage","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg","contentUrl":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-content\/uploads\/sites\/7\/2020\/03\/psy-ja-sospsy.jpg","width":800,"height":500},{"@type":"BreadcrumbList","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/2020\/03\/23\/psykologian-ja-sosiaalipsykologian-eroja\/#breadcrumb","itemListElement":[{"@type":"ListItem","position":1,"name":"Home","item":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/"},{"@type":"ListItem","position":2,"name":"Psykologian ja sosiaalipsykologian eroja"}]},{"@type":"WebSite","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/#website","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/","name":"UEF-l\u00e4hettil\u00e4\u00e4t","description":"","potentialAction":[{"@type":"SearchAction","target":{"@type":"EntryPoint","urlTemplate":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/?s={search_term_string}"},"query-input":{"@type":"PropertyValueSpecification","valueRequired":true,"valueName":"search_term_string"}}],"inLanguage":"fi"},{"@type":"Person","@id":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/#\/schema\/person\/74af0310962283e7b9274150c2894cef","name":"roosatah","url":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/author\/roosatah\/"}]}},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3252","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/users\/281"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3252"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3252\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3524,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3252\/revisions\/3524"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3255"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3252"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3252"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogs.uef.fi\/ueflahettilaat\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3252"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}