Tag Archives: Savonlinna

Filosofisen tiedekunnan lähettiläät Juuli, Pekko ja Tiia esittäytyvät!

Moikka!

Miun nimi on siis Juuli Solja. Opiskelen erityispedagogiikkaa nyt toista vuotta, eli miusta tulee erityis-, luokan-, ja erityisluokanopettaja. Olen Imatralta kotoisin, mutta tänne Joensuuhun muutin opiskelemaan nyt reilu vuosi sitten. No miten mie sitten tänne Joensuuhun päädyin? Tässäpä teille vähän siitä.

Lukion jälkeen tarttesin yhden välivuoden, jonka aikana tein melko paljon sijaisuuksia kouluilla. Olin sijaisena pienistä ekaluokkalaisista aina lukion abeihin asti, ja siitä se innostus sitten lähti. Seurasin siellä erityisopettajan työtä ja kyselin paljon, ja totesin että tuollanen miusta vielä joku päivä tulee, kouluun on päästävä.

Niin siinä sitten kävi, että yhden välivuoden jälkeen hain tänne Joensuuhun erityisopettajaksi. Miuta jännitti ihan kauheesti, ja pelkäsin etten mie mitenkään pääse yliopistoon. Se oli kuitenkin kesäkuuta 2016 kun yhtenä päivänä kesätöissä ruokatauolla sain tiedon, että koulupaikka on auennut; erityisopettajan opinnot kutsuvat. Muistan vieläkin sen tunteen mikä sillon oli; itketti, nauratti, helpotus iski, muutos pelotti, silti en halunnut mitään muuta enempää. Vedet silmissä otin koulupaikkani välittömästi vastaan, ja tiesin, että olin päässyt sinne minne halusin. Muutto pikkuiselta kotipaikkakunnaltani läheni ja muuttui todeksi.

Joensuusta mie tykkään ihan älyttömästi. Täällä on tiivis kampusalue, paljon aktiviteetteja, hyvät harrastusmahollisuudet ihan yliopiston vieressä ja paljon erilaisia tapahtumia! Täällä opiskelu on tosi käytännön läheistä, ja koulupäiviin sisältyy niin aapisten selailua kuin liikuntatuntejakin. Oon myös saanut täältä ihan huisin ihania ystäviä, ja se onkin ehkä se juttu, miksi täällä viihdyn niin hyvin. Ympärillä on ihania ihmisiä, ja saan samalla opiskella just sitä alaa, mistä mie ite tykkään.

Toivon että tämän lähettiläsvuoden aikana pääsen auttamaan oppilaita, jotka vielä miettivät sitä omaa suuntaustaan jatko-opiskeluihin. Toivon että kaikki löytävät itselleen just sen mieluisen opiskelupaikan, ja pääsevät nauttimaan opiskeluelämän parasta antia. Koska niin kävi miulle itelleen, ja jos nyt totta puhutaan, nii mie en vaihtaisi tästä Joensuusa opiskelusta päivääkään. Olen täällä onnellinen. <3

Toivottavasti nähdään messuilla ja kouluilla, hihaan saa aina tarrata ja apua kysyä! 🙂 Jaksuja pimeeseen syksyyn!

 

Terve vaan kaikille!

Olen Pekko, kolmannen vuoden opinto-ohjaaja-opiskelija täällä Joensuun kampuksella. Ikää on 23 vuotta ja kotoisin olen Ruokolahdelta, Imatran kauniin paperitehtaan piippujen varjosta. Joensuu on ollut kotipaikkana nyt reilut kaksi vuotta ja voin todeta kotiutuneeni tänne todella hyvin! Edelliset opiskeluvuodet ovat kuluneet kompaktissa ja vilkkaassa yliopistokaupungissa kuin siivillä.

Fyysisestä kunnosta huolehtiminen on minulle eräänlainen henkireikä. Opintojen ulkopuolella tykkään treenailla monipuolisesti: harrastan säännöllisen epäsäännöllisesti ja vuodenajasta riippuen juoksua, pyöräilyä, uintia, hiihtoa ja kuntosalilla käyntiä. Olenkin varsin tuttu näky Joensuun kampusalueen läheisyydessä sijaitsevilla liikuntapaikoilla! Kuntoilun lisäksi rämpyttelen kitaraa ja luen kirjoja, aina silloin kun aikaa riittää.

Ohjaus-alassa minua kiehtoo ensisijaisesti työn ihmisläheisyys, mutta myös ohjaajan työnkuvan monipuolisuus ja haasteellisuus. Digitalisaatio ja työelämän automatisoituminen muokkaavat tulevaisuuden ammattikenttää sekä käsityksiämme työstä rankalla kädellä. Siksi nuoret tarvitsevatkin tulevaisuuden työelämään ja opintoihin suuntautuessaan tuekseen osaavaa ja ammattitaitoista ohjaajaa.

UEF kiinnitti huomioni ylivoimaisen laajalla opetustarjonnallaan. Opinto-oppaista löytyi useita mielenkiintoisia hakukohteita, joista houkuttelevimmalta vaikutti juuri opinto-ohjaajan koulutus. Se olikin nk. ”viimeinen niitti”, joka varmisti hakukohteeksi juuri Itä-Suomen yliopiston. UEF tarjoaa ainoana yliopistona suomessa pitkää, kandidaatin ja maisterin tutkinnon sisältävää opinto-ohjaajan koulutusta.

Parasta UEFissa on mielestäni ehdottomasti se, että kampus sijaitsee kaupungin keskustan välittömässä läheisyydessä: asuminen ja opiskeleminen Joensuussa on naurettavan helppoa, kun minnekään ei ole pitkä matka! Yliopiston läheisyys tekee kaupungista paljon eloisamman.

 

Moikka!

Mä (ei mie, vaan MÄ!) oon Tiia, 24-vuotias kotitalousopettajaopiskelija Savonlinnan kampukselta. Kotoisin olen Etelä-Pohjanmaalta, Jalasjärveltä. Opiskelua Savossa on nyt takana reilu vuosi, ja ensi syksynä opiskelupaikkakuntani vaihtuu Savonlinnasta Joensuuksi Savonlinnan kampuksen sulkeuduttua. Olen aikaisemmalta koulutukseltani Restonomi (AMK), joka mahdollistaa opintojeni nopeuttamisen hyväksilukujen kautta. Sivuaineenani opinnoissani on terveystieto, ja etäisenä haaveena lisäksi oppilaan ohjaus.

UEFin valitsin, koska pienellä paikkakunnalla aina asuneena en halunnut muuttaa isolle paikkakunnalle. Omat vaihtoehtoni olivat kotitalousopettajaopinnot Helsingissä tai Savonlinnassa, joten valinta näiden paikkakuntien välillä oli helppo.  Enkä kyllä missään vaiheessa opintojani ole paikkakuntavalintaa katunut, vaikka kotipaikkakunnalla kulkeminen poikkisuomen ei ole mikään helpoin vaihtoehto.

Oma opintopolkuni ei siis ole ollut täysin yksiselitteinen, vaan lukiosta valmistuttuani hakeuduin ammattikorkeakouluun restonomi-opintoihin. En ollut täysin varma mitä haluaisin opiskella, ja koska arvosanani olivat lukiossa keskivertoa huonommat koin, etten tulisi pärjäämään yliopisto-opinnoista, ja jätin yliopistojen tarjoamat opinnot täysin huomioimatta. Pääsin ensimmäisellä yrittämällä restonomi-opintoihin sisälle, ja olin niistä erittäin innoissani ja kiitollinen mahdollisuudesta korkeakouluopintoihin. Ehkä puolessa välissä opintojani kuitenkin havaitsin, etteivät opinnot olleet täysin minua varten, vaan haaveet opettajana toimimisesta tulivat vahvasti mieleen. Hakeuduin restonomi-opintojeni loppuvaiheilla kotitalousopettajaopintoihin, ja täällä sitä nyt ollaan! Tällä hetkellä olen erittäin innoissani ja mielissäni opinnoistani, ja odotankin keväällä alkavaa harjoitteluani innolla!

Yliopisto-opinnot vaativat taitoa oman ajan käytön suunnitteluun, sekä stressinsietokykyä. Vaikka lukio-opinnoissa ei täysin onnistuisikaan, mielestäni on kuitenkin täysin mahdollista pärjätä yliopisto-opinnoissa, mikäli niihin on valmis käyttämään aikaa. Kannustan myös siis Teitä, jotka erityisesti pohtivat pärjäisivätkö yliopisto-opinnoissa, että varmasti pärjäätte, mikäli oma mielenkiintonne on kohdallaan ja olette valmiita tekemään unelmanne eteen töitä!

Ihanaa syksyä kaikille!

Mikä minusta tulee isona?

Vastaus tähän kysymykseen pitäisi olla opiskelemallani alalla helppo, isona minusta tulee luokanopettaja. Aloitan ekaluokkalaisten kanssa, opetan heitä kuudennelle luokalle saakka ja aloitan sitten taas ekaluokkalaisten kanssa. Tai ehkä aloitankin 5. luokkalaisten kanssa, opetan heitä vuoden ja siirryn sitten 2.luokan opettajaksi.

Valmistumisen kynnyksellä olen kuitenkin alkanut paisuttamaan tätä kysymystä litanniaksi muita kysymyksiä. Onko minusta opettajaksi? Haluaisinko tehdä jotain muuta? Olenko valmis säännölliseen työskentelyyn ja arkeen? Pitäisikö sittenkin opiskella vielä jotain lisää tai kokeilla jotain täysin uutta? Uusien asioiden äärellä oleminen on aina jännittävää, mutta ainakin omalla kohdallani jännitys on enemmän positiivista kuin negatiivista. Oloni on hyvin samankaltainen kuin abivuotta lopetellessani, ensi syksynä voin olla missä vain ja se on oikeastaan aika mahtavaa!

20160130_184244
“En ehkä terävin, mutta kynä kuitenkin!”

Samalla valmistumisen kynnyksellä heiluvilla opiskelukollegoillani on monenlaisia suunnitelmia; yksi sai tällä viikolla tietää aloittavansa syksyllä 3. luokan opettajana, yksi aikoo ostaa menolipun kauas lämpimään, yksi aikoo palauttaa gradun ja hakea vaihto-opiskelijaksi. Omat suunnitelmani heiluvat monenlaisten keikkatöiden, sijaisuuksien ja lisäopintojen rajamailla. Onneksi näinkään “itsestään selvän” opiskelualan valinta ei määritä tulevaisuutta yksiselitteisesti. Tulevaisuudessa haluan itse työskennellä myös luokanopettajana, mutta minua kiinnostaa myös moni muu asia. Kuka tietää, missä kaikkialla tulen vielä seuraavien 10 vuoden aikana työskentelemään.

IMG_2864

Niin kuin huomaat, ei “mikä sinusta tulee isona”-kysymyksen pyöritteleminen lopu lukion tai ammattikoulun päättämiseen. Vastaus tuohon kysymykseen voi vaihdella viikottain tai jopa päivittäin. Vastauksia voi olla useampi tai yksi ja ainoa. Se yksi ja ainoa voi tosin muuttua vielä vuosienkin päästä. Onneksi opiskella voi aina lisää

Nauttikaa siitä jännityksen kutkuttavasta tunteesta, niin minäkin aion tehdä!

//Mira, melkein valmis OpeArt-luokanopettaja

Ole valmiina asunnonmetsästykseen!

Yhteishaku on menossa parhaillaan ja sitä seuraavat vielä pääsykokeet ja tulosten odottelu. Tuloksia odotellessa kannattaa kuitenkin jo ainakin henkisesti valmistautua asunnonmetsästykseen. Asunnon etsimisen pitäisi olla prioriteettilistallasi heti ensimmäisenä, kun olet saanut varmistuksen opiskelupaikastasi, sillä uusia opiskelijoita on hurjasti ja kysyntää asunnoista on todella paljon.

 

Tärkeintä asunnon etsimisessä on olla aktiivinen. Asumismuotoja on monia ja sinä voit löytää itsellesi juuri sopivan asunnon monella eri tavalla. Etsi asuntoilmoituksia esimerkiksi eri välitysfirmojen nettisivuilta, lehdistä ja tori.fi-sivustolta, kysele tutuilta, täytä opiskelija-asuntohakemus ja jätä ilmoituksia esim. “Vuokra-asunnot KUOPIO”- facebook-ryhmän seinälle.

Missä päin kaupunkia sinä haluaisit asua? Kuopiossa ainakin opiskelijoita kiinnostaa keskusta ja Niirala, sekä myös Puijonlaakson ja Neulamäen asuinalueet.
Missä päin kaupunkia sinä haluaisit asua? Kuopiossa ainakin opiskelijoita kiinnostaa keskusta ja Niirala, sekä myös Puijonlaakson ja Neulamäen asuinalueet.

Ennen asunnonmetsästystä kannattaa tietenkin miettiä, millainen asumismuoto olisi itselle kaikista mieluisin. Opiskelijalle helppo, vaivaton ja ehdottomasti edullisin asumismuoto on opiskelija-asunnot. Kuopiossa KUOPAS, Joensuussa Joensuun Elli ja Savonlinnassa SAO välittävät opiskelija-asuntoja peruskoulun käyneille opiskelijoille. Opiskelija-asunnot voivat olla eri kaupunginosissa sijaitsevia yksiöitä, solu- tai perheasuntoja, ja niiden vuokraan sisältyy usein netti, vesi- ja sähkömaksu. Kuten arvata saattaa, halvat opiskelija-asuntoyksiöt ovat todella suosittuja, ja esim. Kuopiossa niitä saattaa joutua jonottamaan vuoden päivät. Sen vuoksi kannattaakin ensimmäistä asuntoa hankkiessa myös hakea soluasuntoihin, sillä niiden saaminen on huomattavasti helpompaa.

Vaikka asunkin keskustassa, on luonto lähellä sydäntäni. Onneksi Kuopion keskustassakin luonto on lähellä, kun yhden talorivin takana asunnostani avautuu näin nätit maisemat Valkeiselle, jossa voi kesäisin uida ja talvisin hiihtää!
Vaikka asunkin keskustassa, on luonto lähellä sydäntäni. Onneksi Kuopion keskustassakin luonto on lähellä, kun yhden talorivin takana asunnostani avautuu näin nätit maisemat Valkeiselle, jossa voi kesäisin uida ja talvisin hiihtää!

Opiskelija-asuntojen lisäksi voi asuntonsa hankkia myös yksityisten vuokranvälittäjien kautta, erityisesti jos olet asumisen suhteen vaativa ja olet valmis maksamaan siitä vähän enemmän. Yksityiset vuokra-asunnot ovat huomattavasti opiskelija-asuntoja hintavampia, etenkin keskustan alueella. Korkeat hinnat eivät kuitenkaan ole ongelma, jos olet muuttamassa esim. seurustelukumppanisi kanssa tai sinulla on joku muu kämppikseksi sopiva henkilö, jonka kanssa voisit jakaa vuokra-, vesi- ja sähkömaksut. Rohkeimmat saattavat jopa koota yhteen muutaman hengen kimppakämppä-porukan, ja vuokrata itselleen keskustan alueelta hulppean kokoisen ja hintaisen asunnon itselleen, jossa kelpaa elellä opiskelukavereiden kanssa.

 

Itse päädyin myös muuttamaan hyvän ystäväni kanssa kimppakämppään Kuopion keskustaan, kun molemmat muutimme tänne opiskelemaan. Vuokrasimme yksityiseltä 55m2  kaksion juuri meille sopivalla pohjaratkaisulla. Meillä molemmilla on omat ovelliset huoneet, joihin kuljetaan eteisestä, josta on sisäänkäynnit myös keittiöön ja kylpyhuoneeseen. Olemme nyt puolitoista vuotta viihtyneet tässä kämpässä ja yhteiselokin on sujunut lähes naurettavan hyvin. Jaamme kaikki laskut (sähkö, netti, Netflix…) ja jopa yhteisten ruokien ostaminen on halvempaa kuin molempien omat ostokset. Laskujen lisäksi voimme jakaa myös elämämme iloja ja suruja toisillemme, ja toisinaan kämppis saattaa yllättää valmiilla ruualla tai pestyillä pyykeillä.

Vaikka asunkin kaverini kanssa kaksiossa, on huoneeni niin iso, että sinne mahtuu sängyn, vaatekaappien ja työpöydän lisäksi myös sohva ja tv-tasot.
Vaikka asunkin kaverini kanssa kaksiossa, on huoneeni niin iso, että sinne mahtuu sängyn, vaatekaappien ja työpöydän lisäksi myös sohva ja tv-tasot.

Se, miten kivaa kimppa-asuminen on, riippuu siitä, miten hyvin oikeasti tulet toimeen kämppiksesi kanssa. Turhien riitojen välttämiseksi kannattaa sopia esim. tiskausvuoroista ja toisen itsenäisyyttä pitää kunnioittaa. Kimppa-asuminen vaatii joustavuutta, ja ihan jokaisesta pienestä asiasta ei kannata valittaa kämppikselle, sillä vaikka kyse onkin sinun kodistasi, on kyse myös kämppiksesi kodista. Tehkää kodistanne sellainen, että molemmat siellä viihdytte!

Todistuskappale siitä, että kyllä minun huoneeseeni myös tuo sänky mahtuu, ettei sohvalla tarvitse nukkua.
Todistuskappale siitä, että kyllä minun huoneeseeni myös tuo sänky mahtuu, ettei sohvalla tarvitse nukkua.

Ensimmäistä asuntoa hankkiessa kannattaa kokeilla ja miettiä erilaisia vaihtoehtoja. On vaikea sanoa, tykkääkö soluasumisesta tai mikä kaupunginosa olisi paras, ennen kuin on asunut kyseisessä asunnossa ja kaupungissa. Saatuasi opiskelupaikan sinun on siis tärkeintä saada itsellesi jonkinlainen katto pään päälle, ja sitten voit taas rauhassa miettiä ja etsiä mahdollisesti toista asuntoa esim. paremmalta alueelta.

 

Katriina // Hammaslääketiede

Yhteishaku lähestyy!

Yhteishaku alkaa jo ensi viikon keskiviikkona, 16.3. klo 8. Silloin voi Opintopolun kautta hakea sitä koulutuspaikkaa, joka on ehkä kiinnostanut alaluokilta asti. Kirjoitan tähän muutamia asioita, joita kannattaa pohtia ennen hakukaavakkeen täyttämistä.

  1. Mihin korkeakouluun?

Valittavana on kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Niiden sisällä voi valita alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon välillä. Alempi ei välttämättä tarkoita mitenkään huonompaa. Alempikin voi alasta riippuen tarjota suurella todennäköisyydellä töitä hyvällä palkalla. Toisaalta ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja monella alalla se on välttämätön työpaikan saamiselle. Lisäksi ylempi korkeakoulututkinto yliopiston kautta on helpoin tie tutkijaksi ja jatkokoulutukseen tohtoriksi.

  1. Mikä järjestys?

Hakukaavakkeen vaihtoehtojen järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen tarjottiin useampaa korkeakoulupaikkaa jos pääsykokeen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella pisteet riittivät. Nyt tarjotaan enintään yhtä, eli prioriteettilistalla ylimpänä olevaa. Jos siis pisteet oikeuttavat listalla ensimmäisenä olevaan vaihtoehtoon, et voi päästä toisena tai kolmantena vaihtoehtona olevaan koulutusohjelmaan. Harkitse siis tarkoin.

  1. Mikä pääaine?

Kiinnostaako useampi ala? Silloin kannattaa pohtia, voisiko niitä opiskella yhtä aikaa. Yliopistossa voi opiskella pääaineen lisäksi sivuaineita, jolloin voi opiskella samoja kursseja kuin kyseisen alan pääaineopiskelijat. UEFilla voi opiskella myös monia Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia aineita, kuten esimerkiksi liikuntalääketiedettä.

  1. Miksi UEFille?

UEF on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistolla on edelliseen kohtaan liittyen vapaa sivuaineoikeus monille aloille, eli alaa pääsee opiskelemaan sivuaineena suoraan ilman erillistä pääsykoetta ja hakuprosessia. Yhdistettynä monialaisuuteen se on valtava etu. Monia aloja ei voi opiskella muualla kuin UEFilla, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi ei voi valmistua Suomessa mistään muualta. UEFilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat keskustassa tai heti lähettyvillä, luonnon ollessa silti lähellä. Itä-Suomessa asuminen on verraten edullista. Lisäksi UEFin tavoitteena on olla Suomen paras oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Puijo-7

  1. Mikä on unelmasi?

Ravitsemustieteen opiskelupaikka on minun kolmas korkeakoulupaikka. Ennen sitä opiskelin englantilaista filologiaa yliopistossa ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Vaimoni asuu Helsingissä ja minä Kuopiossa. Olen opiskellut korkeakoulussa kohta melkein kahdeksan vuotta putkeen. Miksi hain vielä opiskelemaan? Unelman vuoksi.

Mieti mikä on sinun unelmasi. Juuri sinun unelmasi, ei tyttö- tai poikaystävän, kaverin tai vanhempien unelma. Tavoittele sitä. Vaikka unelmasi tuntuisi saavuttamattomalta, pyri silti sitä kohti. Koulutusohjelmaan ei kannata jättää hakematta sen takia, että sinne on vaikea päästä. Vaikeaa se on kaikille muillekin ja aina joku pääsee opiskelemaan. Kova työ palkitaan.

Tässä vähän ajatuksia, ensi viikolla voi laittaa jo hakemuksen menemään! Tsemppiä kaikille suurten päätösten äärellä ja voimia pääsykoeurakkaan!

Karim//ravitsemustiede

P.S. Kuvat on Puijon ulkoilualueelta, © Inka Khanji

8 neuvoa (ope)opiskelijalle

Tässä on sinulle, tulevalle (ope)opiskelijalle kahdeksan vinkkiä, jotka itse olen opintojen aikana huomannut toimiviksi. Osa vinkeistä on suunnattu nimenomaan opettajaopiskelijoille, mutta suurin osa niistä pätee myös muiden alojen opiskelijoihin.

1. Kirjoita kalenterimerkinnät luentoineen ja luokkineen lyijykynällä.

Niiden muuttuessa kalenteri pysyy huomattavasti siistimpänä ja ymmärrettävänä.

2. Tee kaikki kursseille ja harjoitteluihin tehtävät tuntisuunnitelmat, projektisuunnitelmat ym. kunnolla…

… ja säilytä ne! Siitä kuviksen portfoliosta ja matematiikan jakokulmalaululeikistä voi tulevaisuudessa olla oikeasti hyötyä.

IMG_6385

3. Tee muistiinpanot luennoitsijan puheesta, älä luentodioista.

Tällöin kuuntelet luennoitsijaa paremmin ja saat kirjoitettua muistiinpanot itsellesi ymmärrettäviksi. Usein luentodiat on myös saatavilla jälkikäteen.

4. Kirjoita ylös demoilla (eli harjoitustunneilla) tehtyjä harjoitteita.

Niitä hyviä luisteluharjoituksia ja oivaltavia äidinkielen projekti-ideoita ei kukaan muista enää parin viikon saati parin vuoden päästä. Jakakaa muistiinpanovuoroja opiskelukavereiden kanssa ja jakakaa muistiinpanot sähköisesti.

IMG_7033

5. Tee ruokaa kerralla isompi määrä ja pakasta siitä osa.

Tällöin sinun ei tarvitse tehdä joka päivä ruokaa eikä myöskään syödä samaa ruokaa montaa päivää. Jos ruoan tekeminen ei kiinnosta, voi yliopistollakin syödä vaikka useamman kerran päivässä.

6. Kokeile harjoittelussa jotain sellaista, mistä olet epävarma.

Opetusharjoittelut ovat nimensä mukaisia. Siellä ei vielä tarvitse osata, koska siellä harjoitellaan. Yritä päästä opettamaan edes yksi oppitunti oman mukavuusalueesi ulkopuolelta. Tällöin sen kyseisen asian opettaminen varsinaisessa opettajantyössä ei tunnu enää niin isolta möröltä.

IMG_6783

7. Kysy apua.

Yliopiston lehtorit, professorit ja muut henkilökunnan jäsenet auttavat sinua mielellään. Oli kyse sitten lähdemateriaalin etsimisestä tai liian nopeasti tulevasta deadlinesta. Apua kannattaa kysellä myös opiskelukavereilta.

8. Tee muutakin kuin opiskele!!!

Opiskeluaika on paljon muutakin kuin varsinaista opiskelua! Osallistu yliopiston kerhoihin ja ainejärjestöjen tapahtumiin, aloita uusi harrastus, tutustu uusiin ihmisiin, yllätä itsesi ja vietä muutenkin aikaa, josta riittää kiikkutuolissa muisteltavaa.

Kirjastossa

Onko kirjasto paikka, jossa asut koko yliopistourasi ajan? Todennäköisesti (ja toivottavasti) ei, mutta se on paikka, jossa tulet varmasti viettämään opintojesi varrella aikaa.

Kaikista kampuskaupungeistamme löytyy kaupunginkirjastojensa lisäksi myös yliopiston kirjastot. Kuopiossa on kampuskirjaston lisäksi myös KYSin eli Kuopion yliopistollisen sairaalan tieteellinen kirjasto. Kaupunginkirjastoja lukuunottamatta kaikkia edellä mainittuja voi käyttää samalla kirjastokortilla. Kirjastokortin voi hankkia kampuskirjastoihimme myös ilman, että on yliopistomme opiskelija tai henkilökuntaa.

IMG_20151028_133655

Kampuskirjastomme sijaitsevat nimensä mukaisesti kampuksilla, joten kynnys niissä vierailemiseen ei voi johtua pitkästä välimatkasta. Kynnystä madaltaa myös tieto siitä, että kirjastojemme henkilökunta on erittäin ystävällistä ja he palvelevat hyllyjen väleissä harhailevia opiskelijoita enemmän kuin mielellään. Ethän siis epäröi pyytää apua!

Kolmen kampuksen yliopisto näyttää hyviä puoliaan myös kirjastoja tarkastellessa. Jos etsimäsi kirja ei löydy omasta kampuskirjastostasi (tai kaikki kyseisen kirjan kopiot ovat lainassa), voit saada sen lainaan toisesta kampuskirjastosta niin, että se toimitetaan toivomaasi toimipisteeseen. Jos haluamaasi teosta ei löydy kampuskirjastoistamme, on se mahdollista myös kaukolainata jostain muualta.

IMG_20151015_150902

Kirjastosta on mahdollista lainata kirja normaalisti useamman viikon lainaan, viikonloppulainaan tai vaikkapa yölainaan. Osa kirjoista on lukusalikappaleita eli niitä voi lukea ainoastaan kirjaston seinien sisäpuolella.

Paperisen materiaalin lisäksi meillä on käytettävissä kirjaston e-kokoelmat sekä valtavat tietokannat. On siis melko mahdotonta selittää tekemättömiä esseitä tai huonoa tenttimenestystä sillä, ettei tietoa olisi ollut saatavilla… 😉

Oodi Savonlinnalle

“Yhteisöllisyys, yhteisöllisyys ja yhteisöllisyys <3 kuvaa ehkä kampusta eniten mutta kyllä myös kaupunkia opiskelijanäkökulmasta opiskelijameiningein.”

Muistan lapsena käyneeni useammankin kerran Savonlinnassa erilaisten retkien merkeissä. Yhtenä muistona lapsuuteni retkistä mieleeni on jäänyt Olavinlinnaan järjestetty ”kummituslinna”, jonka aikana mm. eräästä kaapista paljastui vampyyri. Olin silloin ehkä 9-vuotias.

Tuota vampyyriakin paremmin muistan kuitenkin sen kesäkuisen päivän vuonna 2011 (apua, onko siitä jo niin kauan?!), jolloin olin Savonlinnan kampuksella soveltuvuuskokeissa ystäväni tukemana. Päivä sisälsi aurinkoa ja auton hajoamisen, jännitystä ja lähes liftaamisen seuraavan päivän pääsykoekaupunkiin… mutta se olisi jo oman blogipäivityksensä mittainen tarina. Heinäkuussa sain tietää päässeeni opiskelemaan Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampukselle luokanopettajaksi ja syyskuun alussa minusta tuli savonlinnalainen.

581942_3796166703862_872087155_n
Savonlinna tunnetaan ennen kaikkea Olavinlinnasta ja siellä järjestettävistä Oopperajuhlista, Saimaasta ja norpista. Monien muiden suomalaiskaupunkien tavoin sen sanotaan olevan ”kiva kesäkaupunki”, mutta viidettä vuotta täällä asuvana voin paljastaa, että se on paljon muutakin.

“Joo kyllä näin kahden yliopiston nähneenä (vaikkakin toisesta vain pieni murunen tällä hetkellä) Savonlinnassa korostuu yhteishenki, laadukas opetus ja mahtava meininki ylipäätänsä!”

Kampuksemme on taito- ja taidepainotteinen, mutta niin on itse kaupunkikin. Kaupungillamme on kaksi elokuvateatteria, useampi museo sekä Savonlinnasali, jonka lavalla vierailee paljon muusikoita, Stand up-koomikoita ja muita monipuolisia esiintyjiä. Myös Savonlinnan teatterin väki esiintyy tämän salin lavalla. Jos kulttuuria haluaa harrastaa katsomisen sijaan tekemällä, on sekin Savonlinnassa mahdollista. Esimerkiksi näyttelemään pääsee Ylioppilasteatteri Kansankynttilän riveissä, taiteilemaan Linnalan kuvataidekoulussa ja musisoimaan kampuksen kuorossa tai COMBO- orkesterissa. Kampuksellamme on mahdollista lukea pitkänä sivuaineena musiikkia, tekstiili- ja teknistä käsityötä ja kotitaloutta. Lyhyenä sivuaineena on tarjolla mm. kuvataidetta, liikuntaa ja integroivaa taide- ja taitokasvatusta.

383295_2788078862296_934547100_n

249150_10201014039214341_1454449308_n

“Missä muualla voit kävellä yliopistolle jään yli tai missä muualla kesken tentin katsotaan norppaa ikkunasta porukalla? Tai missä muualla mahtuu samalle lavalle opettajat, opiskelijat ja oppilaat :)”

Kuntokaan ei Savonlinnassa pääse rapistumaan, onhan kaupungissa usean kuntosalin lisäksi myös upeat luonnossa liikkumisen mahdollisuudet. Itse olen kokeillut täällä esimerkiksi miekkailua, suosittelen!

Myös kampus tarjoaa meille monipuolisia liikuntamahdollisuuksia erilaisten kerhojen merkeissä aina aikuisbaletista kaukalopalloon ja zumbasta lentopalloon. Tammikuusta alkaen liikuntatarjontamme monipuolistuu entisestään Sykettä- hankkeen rantautuessa muiden kampuskaupunkien tavoin myös Savonlinnaan

164411_10200605567082793_967764425_n

Asunnon löytäminen Savonlinnasta on helppoa. Savonlinnan opiskelija-asunnot Oy:n eli SAO:n lisäksi asuntoja löytyy myös yksityisiltä tarjoajilta. Itse olen koko opiskeluaikani asunut SAO:n vuokraamassa yksiössä, joka toimii kesäisin hotellina. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että asun kalustetussa asunnossani syyskuusta toukokuuhun, muutan tavarani pois kesäksi ja takaisin samaan asuntoon jälleen syyskuussa. Tällöin en maksa kesältä ”turhaa vuokraa” työskennellessäni muualla.

“Opetushenkilöstön ja opiskelijoiden välillä ei ole suurta kuilua vaan työskentely on tasa-arvoista ja kynnys kysyä neuvoa/tukea on matala, kun yhteisö kampuksella on pieni. :)”

“Mainitsemisen arvoista ehdottomasti yhteen hiileen puhaltaminen yli pääainerajojen!”

“Savonlinnasta löytyy uutta vielä viidentenäkin opiskeluvuonna ! Ja kaikkeen kivaan ei ees kerkee :D”

12342764_10207948234404887_2016766424395799306_n

Kaupungin tapahtumatarjonnan lisäksi myös kampuksemme tarjoaa parastaan mm. ainejärjestöjen kautta. Viikko sitten Karim kirjoitti ainejärjestöjen toiminnasta erityisesti oman ainejärjestönsä Retikan näkövinkkelistä käsin. Meidän ainejärjestömme Pedary, Sulo ja Kotex tekevät yhteistyötä sekä toistensa, kuin myös kaupungissa sijaitsevan ammattikorkeakoulun kampuksen väen kanssa. Vuoden aikana tapahtumia järjestetään laidasta laitaan aina kaupunkisuunnistuksesta Olavinkadun approon ja linnanjuhlista mauttomiin.

Näiden vuosien aikana Savonlinnan kampuksen lisäksi myös Savonlinnan kaupungista on tullut minulle rakas, enkä ole ainut. Violetilla tekstillä kirjoitetut tekstinpätkät ovat opiskelutovereideni kommentteja kampuksestamme ja kotikaupungistamme.

Enpä olisi 9-vuotiaana vampyyria pelästyessäni arvannut, että joskus vielä kirjoittaisin oodia tälle ihanalle kaupungille.

IMG_6042

Intoa ja positiivisesti kuplivaa jännitystä


Kesällä 2014 aloin katselemaan ”sillä silmällä” UEF-lähettiläiden hakumainoksia. Pesti kuulosti todella hyvältä, mutten vaihtosyksyni takia voinut sitä vielä sinä syksynä hakea. Kului vuosi ja fiilis oli edelleen sama.

Syyskuussa 2015 kirjoitinkin hakemuksen ja aloin toivomaan haastattelukutsua. Parin viikon päästä tästä olin Edinburghin lentokentällä viemässä matkatavaroitani ruumaan laitettavaksi, kun huomasin tuntemattoman numeron soittaneen minulle. Langattomaan nettiyhteyteen päästessäni sain tietää, että minua oli yrittänyt tavoittaa UEF-lähettiläitä koordinoiva Marko Junkkarinen. Hetken asiaa ihmeteltyäni lähetin samaiseen numeroon viestin, jossa kerroin olevani ulkomailla ja palaavani myöhemmin samana päivänä. Vastausviestissä kysyttiin ”pääsisitkö haastatteluun Savonlinnan kampukselle pe 11.9 klo.10.45?” Voinette jo arvata, mitä vastasin.

Haastattelu tuli ja haastattelu meni, jonka jälkeen alkoi piinaava tulosten odotus. En ole ehkä ikinä pompannut ylös sängystä niin nopeasti kuin sinä aamuna, kun Marko soitti ja kertoi minun päässeeni UEF-lähettiläiden Savonlinnan edustajaksi.

11987169_10207397938687838_7585575540049086507_n
Skotlannin tuulisilla rannoilla vailla tietoa tulevasta

Olen halunnut opettajaksi niin kauan kuin muistan. Tiedän olevani tässä suhteessa onnekas, oman mielenkiinnonkohteen ja alan löytäminen kun ei ole yksinkertaista. UEF-lähettiläänä haluan antaa vaihtoehtoja ja kertoa rehellisesti omista kokemuksistani niin opiskeluajasta kuin välivuosistani ennen opiskeluja. Haluan olla korvina ja ihmettelyjen vastaanottajana, kokemusten ja faktatietojen kertojana, tukena suurten pohdintojen äärellä. Lukiovierailuilta ja tapahtumilta odotankin erityisesti erilaisten ihmisten kohtaamista ja mielenkiintoisia keskusteluja.

Takanani ei ole vielä ensimmäistäkään vierailua, mutta suunnitteilla niitä on jo toistakymmentä. Viikon päästä tähän aikaan olen ”lukiokiertueella” lähettiläskollegani Eelin kanssa, jolloin kierrämme useita lukioita melkein viikon ajan. Odotan ensimmäisiä vierailuja innolla, mutta positiivisesti kuplivalta jännitykseltäkään en ole voinut välttyä. Entä jos en osaakaan kertoa oikeita asioita tai pysty vastata jokaiseen kysymykseen? Entä jos en osaa paikan päälle tai takeltelen sanoissani? Niin UEF-lähettiläänä kuin tulevaisuuden opettajanakin pitää kuitenkin hyväksyä se, että me kaikki olemme ihmisiä eikä kukaan tiedä kaikkea.  Onneksi tukenamme on UEFin verkkosivut ja pääsääntöisesti myös toinen lähettiläs. Vanha sananlasku “oppia ikä kaikki” pitänee paikkansa myös lähettiläspestin kohdalla.

12106892_10207619688711450_1025895802777310730_n
Tunnelmointia Timpparisteilyltä, yhdeltä Savonlinnan kampuksen perinteikkäimmistä tapahtumista

Ensi viikolla nähdään Kellokoski, Kerava, Helsinki, Sipoo, Jokela, Järvenpää ja Espoo, tuskin maltan odottaa!

Mira// luokanopettaja

Asunnon etsintä ja asuminen

Suurimalla osalla, ellei kaikilla, on pääsykokeet ohi ja moni on päässyt vähän haistelemaan mahdollisen opiskelukaupungin tuulia. Siis sen kaupungin, johon toivottavasti muutat syksyllä, elokuussa tai syyskuussa. Nyt on kesäkuu ja hakujen tuloksia on jo joiltakin aloilta tullut, suurimmaksi osaksi ne kuitenkin tulevat heinäkuun ensimmäisinä päivinä.

Suosittelen ihan joka ikistä sen hyväksymisvahvistuksen saamisen jälkeen hakemaan heti ensitöikseen asuntoa. Faktahan on se, että lähes jokaisessa kaupungissa, jossa voi opiskella jotakin on syksyisin asuntopulaa pienistä asunnoista. Joensuussa kaupungin opiskelija-asuntoja välittää Joensuun Elli, Kuopiossa Kuopas ja Savonlinnassa Sao. Myös yksityisiltä voi kysellä, mutta usein niiden neliöhinta on korkeampi.

DSC_0687

Asuntoa etsiessä saa esittää toiveita ja kannattaa ihan tosissaan miettiä, asuuko halvemalla ja hankkii talvella bussikortin vai asuuko kalliimmassa asunnossa lähellä keskustaa. Huomioi myös, että kampukset ovat kaikissa UEF-kaupungeissa lähellä keskustaa. Kokemuksesta kannattaa myös ajatella esimerkiksi sitä, että jos aikoo reissata paljon, minne asti jaksat raahata painaavaa kassia kävellen. Mistä löytyy kaukoliikenteen linja-autopysäkki tai juna-asema? Myös harrastukset voivat vaikuttaa asunnon sijaintiin. Tutki siis ainakin niitä top 3 kaupunkeja hyvissä ajoin, ennen hakutuloksia.

DSC_0683

Kaikista ennakkosuunnitelmista huolimatta valitettavasti useille käy niin, etteivät he pääse sinne alueelle tai siihen asuntoon, mihin he haluaisivat. Usein, mutta ei aina, jos asunto ei ole kirjattujen toiveiden mukainen, sitä ei tarvitse vastaanottaa eikä menetä paikkaansa asuntojonossa. Tarkista tämä kuitenkin aina soittamalla vuokranantajalle. Moni asuu ensimmäisen opiskeluvuotensa tai ainakin osan siitä, jossain ei-niin-kivassa-ja-ihanassa asunnossa tai kaupunginosassa. Keväällä taas asuntoja vapautuu ja silloin on hyvät mahdollisuudet saada unelmiensa asunto. Esimerkiksi olen itse asunut neljässä asunnossa ensimmäisen opiskeluvuoden aikana, mikä on kyllä harvinaista. Ensimmäinen oli soluasunto kaukana keskustasta, joten asuin siellä elokuusta joulukuuhun. Toisessa, yksityiselta vuokratussa kaksiossa keskustassa asuin erään tytön kanssa kevään, minun piti asua pidempään, mutta asunnon omistaja halusikin yllättäen remontoida sen kokonaan, joten meidän piti muuttaa. Sain Joensuun Elliltä nopeasti keskustasta solun, jossa asuin kesän. Syyskuussa pääsin muuttamaan Ellin yksiöön Kanervalaan, heti keskustan viereen.

Toivoin juuri kyseistä taloa, sillä en halunnut “nukkua samassa huoneessa, jossa laitan ruokaa”. Toiveeni kirjattiin ylös ja jäin jonottamaan. Elokuussa sain sähköpostin ja kävin katsomassa asuntoa. Opiskelija-asunnoissa on usein käytäntönä ettei asuntoa pääse katsomaan ennen sopimuksen hyväksymistä, joten minunkin piti hyväksyä tarjous ja pääsin katsomaan asuntoa vasta myöhemmin, kun otin yhteyttä edelliseen asukkaaseen.

Näyttökuva 2015-06-12 kello 9.13.27

Asunnossani on siis tupa-keittiö, kylpyhuone, makuuhuone ja terassi. Pidän asunnostani suunnattomasti ja toivon, että saan asua siinä koko opiskelujeni loppuajan.

DSC_0051

 

Yllä kuva asuntoni ulko-ovelta. Vasemalle jää keittiö ja oikealla on sohva. Vasen ovi johtaa vessaan ja oikea liukuovi makuuhuoneeseen.

DSC_0052

Yllä kuva vessan ovelta.

DSC_0054

 

Tämäkin on otettu vessan ovelta, tosin tupaan päin. Tässä näkyy vihreä ulko-oveni, muutoin vaaleassa asunnossani.

DSC_0055

Tämä on myös otettu vessan ovelta ja tässä näkyy keittöni, sekin on hyvin vaalea, joskin välitilassa on tummaa väriä.

DSC_0056

 

Yllä oleva on otettu makuuhuoneenovelta ja tässä kuvassa näkyy hyvin tuvan yhden seinän väri, joka on sammaleenvihreä. Vasemalle, sängyn päähän jää seinään upotettu koko seinän mittainen kaappirivistö. Oikealle taas ikkuna ja kirjahylly.

Toivon kaikille mukavaa kesää, tulosten odottelua ja asunnon etsintää. Kannustaman myös ihan jokaista kokeilemaan solussa asumista ja asennoitumaan siihen positiivisesti! Usein se on kasvattava ja uusia ystäviä tuova kokemus.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja