Tag Archives: Samu Turunen

Alkoholiton opiskelijaelämä – uhka vai mahdollisuus?

”Miks sä et juo?” Kysymys, jonka olen kuullut useammin kuin kerran. Kysymys, joka ei haittaa minua, sillä käsitän hämmästyksen sen takana. Varsinkin nuoren yliopisto-opiskelijan ollessa kyseessä. Bileissä. Baarissa. Paikassa, jossa muut juovat. Silti se herättää joka kerta itseni miettimään samaa asiaa. Miksi mä en juo? Vastaus lienee lopulta suhteellisen yksinkertainen. Koska en halua. Ei siinä sen suurempaa ole takana.

Kaikille yliopistossa opiskeleville ovat tuttuja tilanteet, joihin liittyy alkoholi. Samoin uskon, että kaikki ovat kuulleet opiskelijaelämän olevan verrattainkin kosteaa, bileiden täyteistä ja baarikierroksien täyttämää. Ja näin se onkin. Jokaisella alalla olevat ainejärjestöt vastaavat siitä, että bileitä ja muita tapahtumia, kuten vaikka sitsejä eli akateemisia pöytäjuhlia, approja ja monia muita erilaisia illanviettoja järjestetään. Monesti näitä tehdään myös poikkitieteellisesti, eli eri ainejärjestöjen kesken.

Lähtöoletus yliopisto-opiskelijan kohdalla on lähes aina se, että hän juo alkoholia. Se tulee jo suomalaisesta kulttuurista ja opiskelijaelämän lähtökohdista käsin selkeäksi oletukseksi. Etenkin, jos tämä ihminen osallistuu bileisiin tai lähtee baariin mukaan, niin eihän siellä nyt juomatta voi olla. Itse kuitenkin olen ollut koko opiskeluajan niin kuin aiemmankin elämäni. En ole alkoholia juonut enkä koe tarpeelliseksi juoda nytkään. Se on aiheuttanut hämmennystä, mutta lopulta tilanteessa ei ole ollut mitään ihmeellistä – olen mukana kaikessa niin kuin muutkin, mutta minulla on vain oluen, siiderin tai viinin sijasta limsaa.

Jos haluaa osallistua opiskelijaelämään täysin rinnoin, kaikkiin mahdollisiin rientoihin ja ottaa siitä kaiken irti, sen voi tehdä loistavasti ilman alkoholiakin. Kaikissa tapahtumissa, joissa on alkoholillinen ohjelmasisältö, on myös alkoholiton. Ainejärjestöt järjestävät myös alkoholittomia tapahtumia. Jos jollain on tuparit, synttärit, nimipäivät, kissanhankinnan vuosipäivä tai bileet muuten vain – on aina ok tulla paikalle alkoholittoman juoman kanssa. Jos lähdetään illalla baariin, voi ottaa vaikka vain vettä. Kukaan ei alkoholia pakota juomaan, juominen tai juomattomuus ovat omia valintoja.

Omasta kokemuksestani voin vakuuttaa, että opiskelijaelämä ilman alkoholiakin on elämisen arvoista. Koskaan ei ole vastaan tullut kiusaamista tai torjuntaa sen tähden. Lähinnä kaikki ovat vain tyytyväisiä, että on joku kuskina. Samoin olen saanut paljon kannustusta ja hyvää palautetta tästä ratkaisusta. Juomisessa ei ole mitään pahaa eikä mitään väärää, voin aivan hyvin olla mukana, kun muut juovat. Niin kauan kuin juomattomuuteni ei ole ylitsepääsemätön ongelma kenellekään, ei ole kenenkään juominenkaan minulle.

Samu // läntinen teologia

Kuka muka haluaa papiksi?

Uskon, että olet käynyt rippikoulun. Jos et, olet kuitenkin nähnyt joskus elämässäsi papin. Sen, joka on kirkossa jumalanpalveluksessa siellä edessä tekemässä liikkeitä ja puhumassa pitkästi. Sen, joka on pukeutunut valkoiseen albaan tai mustaan papinpaitaan. Sen, joka on ensimmäisenä kahvipöydässä. Sen, joka puhuu Jeesuksesta. Papitkin käyvät yliopiston. Mutta kuka muka haluaa papiksi?

Tehdäänpä ensin yksi asia selväksi. Teologian osasto yliopistossa ei ole pappikoulu. Kaikista teologeista ei tule pappeja. Kun valmistun, saan pätevyyden toimia kirkon pappisvirassa, suoritettuani kirkon virkaan soveltavat opinnot. Yliopistosta ei valmistu papiksi, vaan teologian maisteriksi. Piispa vihkii sopivaksi katsomansa, seurakunnan virkaan kutsuman teologian maisterin papin virkaan. Vihkimyksen jälkeen vasta ihminen on pappi. Kuitenkin yliopistossa teologian maisterin tutkinnon suorittaminen on virkaan pakollinen tutkinto.

Miten keksin hakeutua opiskelemaan teologiaa? Kävin kaksoistutkinnon eli ammattiopiston ja lukion yhtä aikaa. Olen koko elämäni ollut kiinnostunut uskonnosta ja uskon asioista. Teologia oli välkkynyt aina välillä mielessä, mutta se katosi myös nopeasti. Ammattiopistoon meninkin, koska innostuin ruoanlaitosta ja halusin opiskella kokiksi. Olin kuitenkin mukana seurakunnan toiminnassa ja edelleenkin kiinnostunut uskon asioista.

 

 

Ajattelen, että papin virka on kutsumusvirka. Koen saaneeni kutsumuksen tähän virkaan ja se vahvistui täyteen mittaansa kesällä 2012 ja silloin päätin lopullisesti lähteä opiskelemaan teologiaa. Päätin silloin, että haluan jonain päivänä palvella Kristuksen kirkkoa papin virassa. Niinpä hainkin opiskelemaan teologiaa Helsinkiin ja Joensuuhun ja pääsin kumpaankin sisään. Valitsin kuitenkin Joensuun ja aloitin opinnot 2014 syksyllä.

Mitä papin työtehtäviin kuuluu? Papin virka on kirkon tunnustuksen (Augsburgin tunnustus, pykälä 5) mukaan ”evankeliumin opettamisen ja sakramenttien (kaste ja ehtoollinen) jakamisen virka”. Evankeliumin opettaminen eli saarnaaminen onkin keskeisintä kasteen ja ehtoollisen toimittamisen ohella papin työssä. Työhön kuuluu jumalanpalveluksia, toimituksia (kaste, avioliittoon vihkiminen, hautaan siunaaminen), erilaisia hartauksia (esimerkiksi vanhainkodit, terveyskeskukset, sairaalat, laitokset, koulut, päiväkodit), rukoushetkiä (esimerkiksi surukotikäynti, kodin siunaaminen, saattohartaus), seurakunnassa olevia tapahtumia, leirejä (esimerkiksi rippileiri), onnittelukäyntejä, vankilakäyntejä, sielunhoidollisia keskusteluja ja paljon, paljon muuta. Tuossa vain osa papin työhön kuuluvista asioista.

 

Kuten monista eri julkisuudessakin olleista keskusteluista voi päätellä, papin työ ei ole helppoa. Monet eri vaikeudet koskevat viran kantajia. Raamatun sanoman julistaminen ei ole aina helppoa ja teologiset erimielisyydet tekevät eroa pappienkin välille. Työpäivät saattavat venyä kovinkin pitkiksi, sillä toimituksia ja tilaisuuksia, joissa toivotaan papin läsnäoloa, on paljon. Koskapa papilla ei ole työaikaa, työtä voi päivään tulla paljonkin.

 

 

Kuka muka haluaa papiksi? Kuten sanoin, papin ammatti on kutsumusammatti. Työ ei ole helppoa, mutta se on antoisaa. Itse haluan virkaan, koska se on kunniatehtävä ja en osaa kuvitella parempaa työtä kuin työ, jossa pääsen puhumaan ja opettamaan Jeesuksesta, kohtaamaan paljon erilaisia ihmisiä ja palvelemaan Jumalaa tässä sanan ja sakramenttien virassa.

Samu // läntinen teologia

Mikä ihmeen teologia?

 Kaikki tietävät lääketieteen, oikeustieteen ja valveutuneimmat jopa farmasian. Monet osaavat selittää mitä niissä opiskellaan ja mihin niistä valmistutaan. Yliopiston monet alat ovat selkeitä ja kaikelle kansalle tuttua. Itä-Suomen yliopistosta, Joensuun kampukselta löytyy kuitenkin tiedekunta, joka on monelle hepreaa (paitsi siellä opiskeleville, koska he osaavat hepreaa). Mitä ihmettä on teologia?

aa

Sana teologia tulee kreikan kielestä sanoista θεος (theos) = Jumala ja λογος (logos) = sana, puhe. Eli alan nimen mukaisesti kyseessä on puhetta Jumalasta. Teologia ei kuitenkaan ole pappikoulu tai uskovaisten oppilaitos. Teologiassa tutkitaan uskontoa ilmiönä ja kristinuskoa, sen perustusta, kehitystä ja oppia. Teologia on kuitenkin paljon muutakin kuin vain Jumalasta puhumista. Itse opiskelen läntistä teologiaa, toinen ala mikä on tarjolla Joensuussa, on ortodoksinen teologia.

Läntisen teologian opintoihin kuuluu kuusi eri opetusalaa. Eksegetiikka on Raamatun tutkimusta ja selitystä. Siihen kuuluu tärkeänä osana kreikan ja heprean opinnot, joissa opitaan lukemaan ja kääntämään kreikankielistä ja hepreankielistä Raamattua, sillä nämä ovat kirjoitetun Raamatun alkukieliä. Eksegetiikassa tutkitaan Raamattua tieteellisenä dokumenttina. Siinä tutkitaan Raamatun tekstejä esimerkiksi niiden syntyajan ja historiallisen tilanteen kautta, jossa ne on kirjoitettu. Yksi tutkimuskohde voi olla vaikkapa Jeesuksen vertausten tulkinta.

 

win_20161118_20_13_46_pro

Kirkkohistoria on kirkon historian opiskelua. Kirkkohistoriassa tutkitaan kirkkoja, uskonnollisia yhteisöjä ja yksittäisiä kristittyjä vaikuttajia antiikista nykyaikaan. Kirkon historiaan kuuluu monet poliittiset vaiheet ja se tekee kirkkohistoriasta niin mielenkiintoista. Kirkko on ollut mukana monissa isoissa historiallisissa käännekohdissa.

Systemaattinen teologia on kirkon oppia ja opin muodostumista tutkiva ala. Se tarkastelee kristillisen uskon sisältöä, teologista ajattelua ja sen kehittymistä. Siinä keskitytään kirkon opetuksen piirissä oleviin asioihin kuten esimerkiksi kirkon erilaisiin toimituksiin ja niihin liittyviin kysymyksiin. Käytännöllinen teologia tutkii uskonnon vaikutusta yksilön, yhteiskunnan ja kirkon elämässä. Ihmisen sielunhoito, kirkon käytännön elämä (esimerkiksi jumalanpalvelukset) ja teologian harjoittaminen käytännössä ovat tämän alan osa-alueita.  

Uskontotiede on maailmanuskontojen ja ylipäätään uskonnon merkityksen tutkimista. Miksi uskonto on niin suuressa osassa maailmassa ja miten se vaikuttaa ihmisten elämään ja koko maailmaan. Uskonto ilmiönä on tämän oppialan tutkimuksessa. Uskonnonpedagogiikka on uskontokasvatuksen opiskelua ja tutkimusta. Miten uskontokasvatus koulussa, seurakunnassa tai yhteisössä voi toimia ja hoitua parhaiten.

img-20161018-wa0001319

Teologia on tieteellinen oppiala ja siinä tutkitaan tieteen kautta uskontoa. Meille kuuluu kuitenkin myös soveltavia opintoja. Kirkollisiin soveltaviin opintoihin kuuluu esimerkiksi laulutaitoa, puhetaitoa, jumalanpalveluksen johtamisen harjoittelua, sielunhoidon opiskelua ja paljon muutakin. Se huipentuu kahden kuukauden seurakuntaharjoitteluun. Uskonnonopettajat tekevät harjoitteluja kouluissa ja lisäksi on tarjolla yhteiskunnan soveltavia opintoja ja sielunhoidon soveltavia opintoja. Teologiasta voi työllistyä papiksi, opettajaksi, tutkijaksi, median tai muun yhteiskunnallisen toimijan palvelukseen tai ortodoksiselta puolelta näiden lisäksi ortodoksisen kirkon kanttoriksi.

win_20161118_20_07_28_pro

Teologian opiskelu on paljon lukemista, luentoja, kirjoittamista sekä keskustelua ja väittelyä. Monesti suoritustavat kursseilla ovat oppimispäiväkirjan tai esityksen muodossa. Paljon tulee harjoitusta yleisön edessä puhumiseen. Teologian opiskelu on erittäin monipuolista, monimuotoista ja mielenkiintoista. Teologian rankkaan opiskeluun kuuluu tietysti myös kevyempi ja rentouttava puoli – siitä ainejärjestö pitää huolen. En ole hetkeäkään katunut päätöstä opiskella teologiaa ja nautin joka päivästä. Miksi opiskelen teologiaa? Koska haluan papiksi. Kuka muka haluaa papiksi? Siitä seuraavassa blogitekstissäni taas muutaman viikon kuluttua.

Samu // läntinen teologia

Tervetuloa UEF-lähettiläiden tarinaan!

Oletko koskaan paistanut makkaraa nuotion äärellä? Paahtanut vaahtokarkkeja? Muistatko savun tuoksun ja nuotion loimun, sekä sen valon, joka siitä tulee? Jos otat nuotiosta pois puun, se ei pala kauaa yksin. Joka tapauksessa nuotioon voidaan yhdistää monia ajatuksia – valon lisäksi lämpö, turva ja kodikkuus tulevat mieleen. Monet tarinat alkavat nuotion äärestä. Tämä tarina ei ala nuotion äärestä, mutta kaikki nuo esimerkit sopivat siihen – uusien UEF-lähettiläiden tarina alkaa.

Tervetuloa tarinaan mukaan! Tämän blogin kautta pääset mukaan kaikkeen jännittävään mitä lähettiläät kokevat taatusti vaiherikkaan lukuvuotensa aikana. Kierrämme lukioita, olemme mukana tapahtumissa, abipäivillä ja messuilla sekä tietysti päivitämme kuulumisiamme blogin, facebookin ja instagramin kautta. Mutta ei tässä vielä kaikki, vaan tähän pakettiin saat myös lähettiläiden videoblogikanavan! Luit oikein, nyt saat seurata meitä myöskin youtubessa. Ja kaikki hauskuushan näillä kanavilla on vasta aivan alussa.UEF_eng_pysty_1_black

Numero 12 on tuttu monesta paikasta, esimerkiksi Jeesuksen kahdestatoista opetuslapsesta tai elokuvasta 12 apinaa. En nyt niinkään rinnastaisi meitä lähettiläitä apinoihin – opetuslapsiin ehkä hieman – mutta sen verran meitä lähettiläitä on. Kukin meistä omasta perspektiivistään tuo esiin sen, miksi on halunnut Itä-Suomen yliopistoon opiskelemaan ja miksi kaikkien muidenkin kannattaisi niin tehdä.

lahettilaat

Yliopisto ei kuitenkaan ole vain tenttejä, lukemista, kirjoja ja opiskelua. Se on paljon muutakin. Tänään esimerkkinä nähtiin liikuntailtapäivä. Kasapäin lajeja ja liikuntaa, jota pääsee kokeilemaan, mahdollisuuksia, joita ei kenties muuten tulisi. Itse käytin sen ainejärjestön opiskelijoista kootun jalkapallojoukkueen kanssa ainejärjestöjen turnauksessa. Tunnelma oli hyvääkin parempi, kun kaveriporukalla pelattiin yhdessä.

futiskuva-3

img_00025759370

Miksi olen UEF-lähettiläänä? Olen kokenut opiskelujen aikana paljon lämpöä ja kodikkuutta ystävieni ja hyvän opiskeluilmapiirin kautta. Turvaa olen saanut erinomaisen opetuksen tuomasta tiedosta. Tiedosta, joka auttaa tekemään parempaa tiedettä, saamaan töitä ja auttaa rakentamaan osaltaan parempaa maailmaa. Itä-Suomen yliopisto on nuotio, joka palaa kirkkaana – taas tulevan lukuvuoden.

Samu Turunen // Läntinen teologia, 3. vuosi