Tag Archives: opiskelu

Pääsykokeet – miten ja kuka niistä pääsee läpi?

Lupaavasta alusta ja otsikosta huolimatta en aio antaa teille pääsykokeisiin lukuvinkkejä. Tai mitään muitakaan vinkkejä. Sori. En ole koskaan itse tajunnut niitä, joten ajattelin kertoa jotain sellaista, jonka olen tajunnut:

pääsykokeet eivät ole älykkyystesti.

 

Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä vaikka niin joskus kuvitellaan.
Pääsykokeet eivät ole älykkyystesti. Ihan niin kuin rillitkään eivät kerro älystä, vaikka niin joskus kuvitellaan.

 

Kuka tahansa ei pääse pääsykokeista läpi eli saa hyväksymiseen tarvittavia pistemääriä, sillä pääsykokeiden tarkoitus on karsia. Niiden avulla pyritään seulomaan sopivaa opiskelija-aineista, mitä sellainen aines ikinä onkin.

 

Seulominen ja sopivuus eivät tarkoita sitä, että opiskelijan kannattaisi varata Uuden Minuuden Retriittikurssi juuri ennen kokeita muuttuakseen sopivaksi vaan sitä, että kannattaa hakeutua sellaiselle alalle, joka kiinnostaa.

 

Pääsykokeet siis seulovat. Ne eivät kuitenkaan mittaa sitä, onko kokelas älykäs, kaunis, rakastava, inhimillinen, ihmisenä arvokas. Siispä tyhmä voi päästä pääsykokeista läpi. Inhottava ihminen voi päästä pääsykokeista läpi. Ruma voi päästä pääsykokeista läpi. Ja niin edelleen. Pääsykokeet kun mittaavat usein soveltuvien taitojen ja tietojen ohessa motivaatiota. Se on jujuna silloin, kun kysytään pienellä präntättyä yksityiskohtaa pääsykoekirjojen sivulta 8332995.

 

Suurin osa heistä, jotka hakevat esimerkiksi kauppatieteelliseen, ovat käyneet lukion tai muita vastaavia opintoja. Jos lukiossa ei oppinut anerobisia reaktiota eikä muistamaan Aleksanteri Suuren valloitusretkiä, niin on oppinut toivottavasti jotakin itsestään.

 

Nimittäin sen, että miten minä opin.

 

Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa.
Oppiminen on aivotyötä. Aivot tarvitsevat energiaa. Pullassa on energiaa. Siispä kaavalla pulla = oppiminen.

 

Kun tietää, sopivatko itselle lyhyet tauot, sateenkaarivärein koristellut kirjat, juoksulenkit välissä vai kimpassa keskusteleminen, on jo pitkällä pääsykokeissakin.  Paljon pidemmällä kuin silloin, kun plärää hädissään vielä lukematta olevia pääsykoekirjoja ja laskeskelee, kuinka monta sivua on vielä lukematta ja miten monta asiaa oppimatta.

 

Stressaamisesta voi olla hyötyä. Turhaan stressaamisesta ei. Pääsykokeet eivät ole toivottavasti kenenkään elämän koho- tai taitekohta. Uusia mahdollisuuksia tulee aina.

 

Kesä tulee aina.

 

Ja oikeanlainen kesä näyttää tältä.
Ja oikeanlainen kesähän näyttää tältä.

 

Tsemppiä kaikille!

 

– Anleena, kauppatieteet

Varoitus! Teksti sisältää stereotypioita

Kauppatieteet – onko se 50 prosenttia kauppaa ja 50 prosenttia tiedettä?

Vai 100 prosenttia bisnestä?

 

Kauppatieteet - 100 prosenttisesti opiskelua työelämää varten.
Kauppatieteet – 100-prosenttisesti opiskelua työelämää varten, tietenkin!

 

Kauppatieteissä vaikuttaa paljon se, kuka opiskelee ja mitä opiskelee.

 

Jotkut tietävät jo ennen kuin astuvat yliopiston ovista sisään, että he haluavat tehdä bisnestä. Heillä on koko ajan vireillä erilaisia projekteja, jotka elävät yleensä kaksi kuukautta ja kummittelevat sen jälkeen yliopiston käytävillä vanhentuneina mainoksina ja yhteydenottopyyntöinä. He eivät lannistu pienistä vastoinkäymisistä, koska heille vastoinkäymisiä ei yksinkertaisesti ole olemassakaan. On vain haasteita. Esteitä ylitettäviksi. He voivat opiskella pääaineenaan melkein mitä tahansa, koska melkein kaikesta on tulevaisuudessa hyötyä.
On kyltereitä, yleensä klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuvia henkilöitä, joilla hillitysti meikkiä ja hillitysti värjätyt, suoristetut hiukset ja joilla on Näkemystä. He Näkevät itsensä jo suuryrityksessä tekemässä Tärkeitä Töitä (tietenkin klassisesti kauluspaitoihin ja helmikoruihin pukeutuneina, hillitysti meikattuina ja hiukset hillitysti värjättyinä ja suoritettuina ja niin edelleen). He lukevat yritysoikeutta, koska se on Tärkeää, ja valitsevat kaikki sivuaineetkin sen mukaan, mikä tukee työllistymistä juuri tällaisiin tehtäviin. Laskentatoimi? Kyllä. Rahoitus? Kyllä. Verotus? Kyllä. Naistutkimus? No jaa…

 

On satunnaisia saaroja, jotka eivät osaa sanoa mistään mitään ensimmäiseen neljään vuoteen, mutta viimeisenä vuotena syttyvät.

 

On markkinoinnin nimeen vannovia vatkuleita, joiden mielestä vain ja ainoastaan markkinoinnilla on merkitystä, ja joiden mukaan kaikki on oikeastaan markkinointia. Sen vuoksi he eivät ymmärrä, mikseivät voi lukea ainoastaan markkinointia vaan joutuvat esimerkiksi myös rahoituksen kursseille, jotka uusivat 35066333 kertaa.

 

"Sano mitä sanot mutta tää kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep... kreikkaa."
“Sano mitä sanot mutta rahoitus ja kansis (kansantaloustiede) on mulle täyttä hep… kreikkaa.”

 

 

Kauppatieteet on vähän kuin buffetti. Kaikenlaista on tarjolla. Ja kaikkea pitää vähän maistaa. Paatuneinkaan yritysoikeudentajuinen kylteri ei voi täysin välttää markkinointia ja toisinpäin, ja hyvä niin!

 

Koska Itä-Suomen yliopisto on iso ja mukaan mahtuu monenlaista, oikeistolaisesta vaikuttajasta koodarinörttiin tai ituhippiin, joka halaa talvisin lumiukkoja ja kesäisin puita. Mukaan mahtuu ääripäitä ja kaikkea siltä väliltä.
Ja siinä vaiheessa kun juhlat alkavat, ei ole mitään väliä, mikä on kenenkin pääaine. Kaikilla on samanlaiset haalarit ja samanlainen ilme.

Ja samanlaiset kädet.
Ja samanlaiset kädet.

 

Huhtikuisin terveisin,

 

Anleena, kauppatieteet (saatte arvata ihan itse, mikä on mun pääaine!)

Opiskelijan arkea

Merkkasin jo syksyllä kalenteriin, että torstaina 19.3.2015, tapahtuipa mitä tahansa, otan kuvia päivästäni ja selostan tänne, mitä tapahtui. Noh, päivä ei ollut ihan perinteinen matematiikan opiskelijan päivä, sillä siihen ei mahtunut oikeastaan yhtään matematiikkaa. Aiheesta poiketen, olen huomannut mielenkiinoisen ilmiön, että mitä pidempään opiskelen sitä enemmän minulla on kaikkea muuta kuin perinteistä luento-opetusta.

Mutta, siihen torstaihin. Herärätyskello soi 7.00.

Blogi1

Hoidin aamutoimet ja puuron keittyessä viikkasin pyykit. Syön aina kaura-ruis -puuroa ja hyvin usein pilkon sekaan yhden banaanin.

Kun kello oli 8.00, lähdin yliopistolle. Moni on varmaan kuullut akateemisesta vartista ja käytännössä se tarkoittaa sitä, että vaikka weboodissa (meidän wilma) lukee, että luento tai harjoitus kestää 8.00-10.00, oikeasti se sisältää 2×45 min ja hyvin usein se kestää 8.15-9.45. Monesti aamuisin tunnit on 8.30-10.00.

Blogi2

Pyöräilen lähes aina yliopistolle, siis kesät ja talvet. Oikeasti täällä ei ole läheskään noin lumista tai jäistä, tuohon kohti ei aurinko paista kuin aamuvarhain, joten se ei juurikaan ole sulanut. Pakkasin jo eilisiltana luistinkassin, sillä tänään olisi luisteluharkat.

Aamusta minulla oli Matematiikan opetuksen analysointitaidot -opintojakson opetusta. Torstaina kehitimme opetuksen analysointi -mallia, jolla on takoitus analysoida opetusta niin, että siitä voi antaa palautetta. Samalla on tarkoitus oppia, miten voisi omaa opetusta kehittää ja mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomioita, kun itse opettaa. Kurssi on muuten huikean hyvä, sillä siellä keskustellaan paljon aiheesta, ryhmä on pieni ja kaikki osallistuvat aktiivisesti.

Blogi3

Opetuksen jälkeen odottelin Metrialla, että Futuran ruokala aukeaa, sillä minun piti syödä jo klo 10.30, sillä luisteluharjoitukset olivat klo 11.00-12.00 ja seuraava tunti, tai siis kolmetuntinen, alkoi 12.15. Ruoaksi otin lohta, joka oli tottakai hirmuisen hyvää!

Blogi4

Sitten kävin Sykettä-korkeakoululiikunnan luisteluharkoissa, jossa harjoittelimme viime viikon uutta asiaa, kantakäännöstä sekä sirklausta etu- ja takaperin laskun tahtiin. Kuviona harjoiteltiin läpimenoa normaalisti, kyykky-liun ja sisilisko-liun kanssa. Harjoittelimme myös paripiruettia.

Luistelun jälkeen minulla oli Tutkiva oppiminen luonnontieteiden opetuksessa ja oppimisessa -opintojakson harjoitus, jossa oli kuusi neljän hengen ryhmää ja aina kahdella ryhmällä oli sama tehtävä. Aiheena meillä oli lämpöoppi ja työt olivat sellaisia, että lähes kaikki voitaisiin pitää alakoulussa ihan sellaisenaan. Pari oli kertaavaa tehtävää yläkoulun oppimäärästä. Ryhmälläni oli tehtävänä ensin polttaa yhtä kynttilää ja laittaa siihen päälle iso lasipurkki. Ensin asetettiin hypoteesi, sitten tehtiin koe ja havainnointiin, sen jälkeen selitettiin ilmiö. Sama toistui myös harjoituksessa, jossa piti polttaa kolmea kynttilää ja laittaa niiden päälle eri kokoiset lasipurkit. Lopuksi poltettiin kaasupolttimella vaakaan kiinnitettyä teräsvillatuppoa.

Blogi5

Harjoitukseen kuului myös pedagogista pohdintaa. Harjoitus kesti siis 3x45min, eli päiväni päättyi klo 14.30. Tämän jälkeen söin ja makoilin vähän aikaa sohvalla kotona. Sitten imuroin, pyyhin pölyt, pesin lattian ja vessan. Kello oli melkein 18, kun lähdin salille ja sieltä tulin vähän vaille 20. Loppuilta meni nukkumaan valmistautuessa. Nukkumaan kävin 21.30.

Siinäpä torstain kuulumiset pitkän kaavan mukaan. Päivä oli oikein mukava, vaikkakin nukkumaan mennessä väsytti jo reilusti.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Opintotuki

Ajattelin kirjoitella teille opiskelijan palkan maksajasta, eli Kelasta. Tenttien essee kysymyksiin voi vastata usein MMMM-mallia käyttäen, joten tässä esimerkkiä siitä.

MITÄ? Kela, eli kansaneläkelaitos maksaa erilaisia etuuksia, joihin kuuluu myös opintotuki. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan osuudesta. Opintoraha on kaikille sama, tosin lakimuutoksen vuoksi ne, jotka aloittivat korkeakouluopinnot syksyllä 2014 tai sen jälkeen, saavat hieman suurempaa opintorahaa kuin vanhemmat opiskelijat. Heillä myös tukiaika on lyhyempi. Opintoraha on vanhempien luota pois muuttaneella 335,32 euroa kuukaudessa. Jos asut vanhempien luona, opintorahan suuruus riippuu iästäsi. Opintotukikuukausia 300 opintopisteen suorittamiseksi saa alempaan yliopistotutkintoon 32 ja ylempään 23, kuitenkin niin, että tukikuukausia on yhteensä enentään 50.
Asumislisää maksetaan 80 prosenttia vuokrasopimuksessa mainituista kuluista, kuitenkin enintään 201,60 euroa kuukaudessa. Asumislisän saamisessa on vielä lisäehtoja, esimerkiksi se, ettei lapsensa kanssa asuva voi saada asumislisää, vaan hän kuuluu yleisen asumistuen piiriin.
Opintolainaa voi nostaa 400 euroa kuukaudessa. Opintolainaa nostetaan omasta pankista ja lainaa aletaan yleensä maksaa takaisin noin vuosi opintojen loppumisen jälkeen.

image

MISSÄ? Edellä mainitut summat saa, kun opiskelee korkeakoulussa ja on aloittanut opinnot syksyn 2014 jälkeen. Lisäksi tulee asua yksin, kimppakämpässä tai puolison kanssa, ei siis vanhempien tai lapsen. Kelan internet sivuilta saa paljon lisää tietoa.

MITEN? Opintotukea haetaan joko sähköisellä tai paperisella lomakkeella. Itä-Suomen yliopiston jokaisella kampuksella on oma opintotukilautakunnan palvelupiste, jossa voi kysellä opintotuesta lisätietoa. Myös jokaisesta Kelasta voi käydä kyselemässä. Opintotukea kannattaa hakea heti, kun on saanut opiskelupaikan ja asunnon, sillä syksyisin hakemuksia tulee hurja määrä.
Jotta opintotukea voi saada, täytyy opiskella vähintään 5 opintopistettä tukikuukatta kohti. Jos opintoja suorittaa kesällä, kannattaa hakea myös kesäopintotukea esimerkiksi kesäkuulle. Tässä kannattaa ottaa huomioon opintotukikuukausien määrä, jotteivat ne pääse loppumaan kesken. Myös omat tulot vaikuttavat, sillä jos tienaa yli 11850 euroa vuodessa, ei saa tukea 9 kuukaudelta, eli syys-toukokuu. Tästä tarkempi taulukko Kelan verkkosivuilla.

MIKSI? Ilman rahaa on hankala opiskella, sillä pakko on syödä jotain ja asua jossain. Yliopistossa opiskellessa itse opiskelu ei kustanna juuri mitään, joillakin kursseilla kerätään maksu monisteista, mutta usein aineistot on saatavilla verkossa ilmaiseksi.

LOPUKSI VIELÄ ESIMERKKI
Jos Otto Opiskelija asuu 600 euroa kuukaudessa maksavassa vuokra-asunnossa puolisonsa kanssa, eli molemmat maksavat 300 euroa kuukaudessa. Tällöin Otto saa 201,60 euroa asumislisää. Lisäksi hän saa opintorahaa 335,32 euroa. Eli yhteensä 536,92 euroa. Käteen Otolle jää vuokran, johon kuuluu sähkö- ja vesimaksu, ja 20 euron puhelin- ja nettilaskun jälkeen 216,92 euroa. Otto syö yliopiston ruokalassa joka päivä yhden lämpiruoan, joka maksaa 2,40 euroa. Eli siihen kuluu 72 euroa kuukaudessa. Otolle jää harrastuksiin ja aamu-, iltapaloihin sekä päivälliseen 144,92 euroa kuukaudessa. Otto työskentelee kesäisin ja niistä rahoista hän maksaa kuukausittain kuntosalikortin ja käy yhdellä ulkomaan reissulla.

Omia tuloja ja menoja kannattaa pohtia jo kun odottaa tietoa opiskelupaikan saamisesta, siihen apuriksi suosittelen Asumisen ABC -sivustoa.

Lisätietoa kannattaa katsoa Kelan verkkosivuilta. Asunnon hakemisesta tulee juttua lähempänä kesää.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Orientoiva harjoittelu

Tänään oon käynyt seuraamassa viimeisetkin tunnit, eli orientoiva harjoittelu on takana. Ens syyskuussa ois sitten perusharjoittelu ja sit seuraavana vuonna vielä kaks viimeistä harjoittelua. Meillä harjoittelijoilla oli oma opehuone, jossa pystyi suunnitelemaan tunteja ja keskutelemaan tunneista porukalla.

image

Orientoivan harjoittelun tarkoitus on tutustuttaa vasta opintonsa aloittaneet opiskelijat opettajan työhön. Lisäksi orientoivan harjoittelun aikana, kuin myös kaikkien muiden harjoitteluiden, suoritetaan harjoittelua tukeva teoriakurssi. Orientoivan harjoittelun aikana myös aloitettiin oma ammatillisen kasvun portfolio, johon kuuluu muutama pakollinen tehtävä ja sinne saa laittaa kaikkea muuta, mitä itse haluaa. Portfolio tehdään verkkoon ja sen voi jakaa haluamilleen ihmisille, esimerkiksi ohjaavalle opettajalle. Portfolion tulee olla valmis viimeisen harjoittelun jälkeen, jolloin ainakin pakolliset tehtävät siitä arvoidaan. Tällöin opiskelijalla on mahdollisuus laittaa portfolioon asioita, joita ei halua muille jakaa.

Orientoiva harjoittelu suositellaan suoritettavaksi heti, kun on saanut pedagogisten opintojen opinto-oikeuden ja ihan ensimmäinen pedagoginen opintojakso on suoritettu. Esimerkiksi luokanopettajilla tämä tarkoittaa jo heti ensimmäistä syksyä ja monilla aineenopettajilla toista opiskelusyksyä.

Harjoitteluun  kuului opetustuokioiden pitämistä, tuntien seuraamista ja niihin kuuluvien seurantatehtävien pohtimista, tunneista ja opettajan vallasta sekä vastuusta keskustelua, lisäksi muuhun koulun toimintaan, kuten vanhempainiltaan osallistumista. Harjoittelu antoi siis todella monipuolisen kuvan opettajan työstä.

image

Orientoivassa harjoittelussa käytetään aiemmin opiskeltuja käsitteitä, jotta ne konkretisoituisivat opiskelijalle, ja pohditaan, minkälainen opettaja itse on tai haluaa olla. Miten oma arvomaailmasi vaikuttaa omaan opettamiseen? Kuka on sinulle opettajaesikuva? Mitä sinun pitää kehittää, jotta pääsisit tavoitteeseesi? Toki opetellaan myös laitteiden käyttöä kuten smartboardia, jollainen löytyy myös opetusharjoittelijoiden omasta opehuoneesta.

image

Tästä on hyvä lähteä perusharjoitteluun, jossa keskitytään tuntien pitämiseen.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja

Vaihda vapaalle – ala vaihto-oppilaaksi?

Viime viikolla oli tärkeä deadline. Ei, ei pitänyt palauttaan yliopiston kirjastoon kirjoja (tai olisi pitänyt, myönnetään) eikä soittaa isomummulle pitkästä aikaa.

Viime viikonloppuna oli ensimmäinen deadline UEF:n hakuun kahdenvälisiin vaihtokohteisiin.

Joo. Nyt vois kyll lähtee jonnekin lämpimään.
Joo. Nyt vois kyll lähtee jonnekin lämpimään.
Joku tällänen vois olla kiva. (Älkää hämääntykö. Kuva ei ole Jamaikalta vaan Irlannista.)
Joku tällänen vois olla kiva. (Älkää hämääntykö. Kuva ei ole Jamaikalta vaan Irlannista.)

Vaihto-oppilaaksi lähteminen on monen haave, ja jotkut ovat kokeilleet sitä jo lukiossa. Hyvin harva on katunut lähtöään mutta sitäkin useampi harmitellut, jos ei ole ollut lukiossa aikaa tai varaa lähteä. Tilanne on helppo korjata yliopistossa, sillä Itä-Suomen yliopisto kannustaa vaihto-oppilaaksi lähtemiseen monilla erilaisilla tavoilla.

Ensimmäinen on tietenkin…

… raha. Pääsääntöisesti vaihto-oppilaaksi lähteminen ei maksa lähtijälle mitään. Sen sijaan hän saa normaalisti Suomen valtion tukia ja lisäksi vielä Itä-Suomen avustusrahan, minkä ohella on mahdollista hakea erilaisia stipendejä. Yliopisto tarjoaa paljon muutakin kuin pelkästään rahallista apua, sillä…

… apua ja tukea saa esimerkiksi kansainvälisistä liikkuvuuspalveluista. Siellä osataan auttaa, neuvoa, opastaa ja tsempata aina tarpeen tullen. Kukaan ei jää varmasti yksin vaikka hakuprosessin pyörityksessä meinaisi joskus sormi suuhun mennä. Realiteetit ja puitteet ovat siis näiltä osin varsin hyvällä mallilla samoin kuin…

… vaihtokohteet. Niitä Itä-Suomen yliopistossa riittää jokaiselle mantereella ja metropoleista peräkyliin. Kiinnostaisiko Hong Kong? Vai kenties Namibian yliopisto? Sao Paolon yliopisto Brasiliassa tai Pietarin valtionyliopisto heti rajan takana? Jo pelkästään Erasmus-vaihtokohteita on huikea määrä, ja listaa selatessa saattaa mennä pää pyörälle. Se ei haittaa. Antaa mennä vaan. Kyllä ne sitten kansainvälisissä liikkuvuuspalveluissa auttavat.

Tšekin tasavalta eli Tšekki tai Tšekinmaa. Niitä harvoja kohteita, joissa sekä kieli (tšekki), kansallisuus (tšekki) että maa (Tšekki) voidaan kirjoittaa käytännössä copy-pastemalla. Ihan hyvä syy lähteä sinnekin.
Tšekin tasavalta eli Tšekki tai Tšekinmaa. Niitä harvoja kohteita, joissa sekä kieli (tšekki), kansallisuus (tšekki) että maa (Tšekki) voidaan kirjoittaa käytännössä copy-pastemalla. Ihan hyvä syy lähteä sinnekin.
Ruokakulttuuriin tutustuminen on monien mielestä tehokkainta kulttuuriin tutustumista. Keski-Euroopassa kannattaa aloittaa konditorioista!
Ruokakulttuuriin tutustuminen on monien mielestä tehokkainta kulttuuriin tutustumista. Keski-Euroopassa kannattaa aloittaa konditorioista!

Kannattaa tutustua vaihto-kohteisiin ennakkoluulottomasti ja selailla esimerkiksi vaihdossa olleiden blogeja ja muita kirjoituksia. Näin pääsee paremmin kiinni vaihto-opiskelijan arkeen. Niistä yleensä selviää, ettei vaihto-opiskelijaksi lähteminen tarkoita vapaalle vaihtamista, sillä let’s face it, arki on arkea vaikka soijassa tai punaviinissä paistaisi.

Jos ei ole juuri nyt saatavilla soijaa tai punaviiniä, kannattaa makustella näitä kokemuksia:

Tarinoita Yhdysvalloista

Tarinoita Marokosta

Tarinoita Australiasta

Mikä susta tulee isona?

Kysymys, jota moni lukiolainen varmastikin pohtii. Se on myös monelle yliopisto-opiskelijalle esitetty sukujuhlissa, jonka vastausta kierrellään ja kaarrellaan, “tutkija, maisteri, saapa nähdä…”

Itse olen onnellisessa asemassa, koska saan valmistuttuani ammattinimikkeen (ja kesken opintojen toisen).

“Minusta tulee proviisori!”

No, eipä se paljon lämmitä, koska seuraavaksi kysytään “Anteeksi, mikä?!” Farmasia on alana monelle vieras, ja se näyttäytyy vain apteekin asiakaspalveluna.

IMG_0891
Apteekin ammattilainen (pian)

“Tarvitseeko tuohon kassatyöhön opiskella?” kuului asiakkaan suusta kysymys apteekkiharjoittelujaksolla. Kyllä, sillä apteekki ei ole kauppa vaan  merkittävä osa terveydenhuoltoketjua. Farmasian ammattilaisten tehtävänä on ennen kaikkea taata turvallinen ja rationaalinen lääkehoito asiakkaalle. Yhteisvaikutukset lääkkeiden ja ruuan kanssa, oikea käyttö ja ottotapa, lääkkeiden valmistus ja lääkeneuvonta kuuluvat farmasistin erityisosaamiseen.

Näitä me tulevat farmaseutit ja proviisorit siis opiskelemme yliopistossa. Opintoihin kuuluu ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa, kemiaa ja lääkealaa. Käytännössä farmasisti hallitsee lääkkeen elinkierron molekyylistä lääkevalmisteeksi, sekä vaikutukset ja käyttäytymisen elimistössä.

IMG_0890
Farmasian kirjallisuutta

Minä haaveilin koko nuoruuteeni lääkärin valkoisesta takista. Luonnontieteet kiinnostivat, samoin ihminen ja terveys. Lääkäri oli siis luonnollinen haaveammatti, eikä vaihtoehtoja edes tarjottu. Kun lääkiksen ovet eivät auenneetkaan lukion jälkeen, aloin pohtia mitä minä oikeasti haluan tehdä isona?

Koen, että lääkärillä täytyy olla alaansa kutsumusta, ja minulta se puuttui. Potilastyö ei kiinnostanut, vaan halusin tutkia ja parantaa kerralla koko maailman. Etsin vaihtoehtoja ja tutustuin farmasiaan. Vihdoin tunsin löytäneeni oman alani. Käytännön työtä terveyden parissa ja laaja kirjo työmahdollisuuksia apteekista teollisuuteen ja sairaalaan.

Lääkeala tarjoaa varmasti haasteita jokaiselle ja se kehittyy jatkuvasti. Etenkin proviisoriopinnoista voi muokata hyvin pitkälle itsensä näköiset, ja ennen kaikkea: Farmasian opiskelu on kivaa! Labrassa pääsee tekemään omin pikkukätösin niin kapseleita kuin geelejäkin, asiakasneuvontaa harjoitellaan ryhmissä näytellen ja työelämään tutustutaan apteekkiharjoittelujaksoilla.

Opiskelenkin nyt siis onnellisena proviisoriksi (farmasian maisteri) ja valkoista takkia löytyy niin labrassa kuin apteekissakin.

IMG_0894

Lavastetuin labraterkuin,

– Minttu, Farmasia

Relaa vähän!

Istun kotisohvalla ja pää on ihan tyhjä. Tulin juuri syksyn ensimmäisestä tentistä. Nyt hetken tässä istuttuani teekupin kanssa tajusin, kuinka kovin stressaantunut oon ollut koko viime viikon, vain sen tentin takia. Tai no…

Olen tunnettu siitä, että stressaan helposti. Stressaan kivoista ja ikävistä asioista. Minulle on tärkeää pitää kaikki langat käsissäni ja olen kova organisoimaan elämääni jo viikkoja etukäteen. Saimme vain hetki sitten tietää, että muutamme avopuolisoni kanssa Joensuun Ellin tarjoamaan opiskelija-asuntoon. Samalla se on kiva juttu (hurrrjasti enemmän neliöitä, ja edullinen vuokra) mutta myös vähän haikea fiilis luopua nyt niin kivasta kodista. Ja entäs ne kaikki käytännönjärjestelyt: sähkösopimukset, internet, osoitteenmuutos, muuttoauto ja -apu… you name it.

Stressi saa aivot käymään ylikierroksilla eikä oppimisesta meinaa kerta kaikkiaan tulla mitään. Niinpä päätin taas tehdä henkisen asennonkorjauksen ja muistuttaa itseäni muutamasta ihmiselämän perusasiasta: nuku, syö, liiku, hengitä.

Opiskeluelämä on monesti todella kiireistä kaikkien luentojen, oppimistehtävien, tenttien ja ryhmätöiden keskellä. Monet opiskelijoista käy myös osa-aikaisissa töissä, joten myös omalle ajalle on tärkeää tehdä tilaa. Elämässä on paljon muutakin kuin opiskelu, vaikka se tällä hetkellä päätyötäni onkin. 🙂

IMG_5369

Kotoa löytyy muutama ahkera apulainen, tässä toinen: Manu pian puolivuotias ragdoll 🙂

Minä tyhjennän mieltäni liikkumalla. Joensuussa on huikeasti vaihtoehtoja kaikenlaisille liikkujille: uimahalleja, kuntosaleja, keilahalleja, seinäkiipeilyä ja ulkoilumahdollisuuksia. Minun lempilajini on sisäpyöräily eli spinning. Nyt lokakuussa aloitin myös uuden harrastuksen, baletin. Joensuuta halkoo Pielisjoki, jonka rantoja pitkin voi kävellä ja hengittää raikasta ilmaa kauniissa maisemissa. Etenkin näin syksyisin ruskan aikaan luonto on mielettömän kaunis.

IMG_5485

“Miten kukaan jaksaa polkea tunnin paikallaan?” 😀 Kannattaa kokeilla! 

Syksy on omalta osaltani alkanut hurjalla vauhdilla uuden työn ja harrastusten parissa. Myös kandidaatin tutkielma on potkaistu käyniin. Olen uusi UEF-lähettiläs ja odotankin innolla, että pääsen omalta osaltani ”korkkaamaan” lähettilään työt lukiovierailuiden merkeissä. Kollegani, muut lähettiläät, ovat todella ihania tyyppejä ja koulutuspäivät ovat olleet antoisaakin antoisampia. On todella siistiä päästä näyttämään muuallekin, että meillä on oikeasti täällä Itä-Suomessa loistava ja monipuolinen yliopisto, ja kaupunki sen ympärillä on aktiivinen, monipuolinen ja kotoisa.

Vaikka jaksankin aina kaikesta vähän etukäteen stressata, niin poikkeuksetta jälkeen päin saan todeta: asiat järjestyy kyllä. 🙂 Toivonkin, että te lukijat siellä pysähdytte hetkeksi miettimään mitä ihan oikeasti haluatte tehdä ja varamaan aikaa myös sille, eikä vain velvollisuuksille. 🙂

Ihanaa alkavaa viikkoa

Hanna/Kasvatustiede, ohjaus