Tag Archives: Mitä isona?

Mitä tehdä, kun et tiedä mitä tehdä?

Kohtaamme elämämme aikana useita tilanteita, jolloin meidän oletetaan vastaavan kysymykseen: mikä sinusta tulee isona? Ensimmäisen kerran kysytään kun olemme vielä ihan pieniä. Vastaus on silloin äärimmäisen helppo: astronautti tai olympiavoittaja. Mutta kun meiltä kysytään samaa kysymystä kevään yhteishaun ollessa ajankohtainen, ei suuri osa ihmisistä osaakaan enää vastata kysymykseen. Minä en ainakaan aikoinani osannut. Tiesin, että haluan yliopistoon opiskelemaan, mutta mitä, siihen en en osannutkaan enää vastata. Nyttemmin osaan: minusta tulee isona sosiaalityöntekijä.

Oletko kenties samassa tilanteessa kuin minä silloin?Olen teitä varten kerännyt hyödyllisen listan sivustoja sekä eri tahoja, jotka auttoivat minua aikoinaan päätöksen tekemisessä ja joiden toivon auttavan myös sinua tänä keväänä tai tulevaisuudessa!


1. Haeyliopistoon.fi (https://haeyliopistoon.fi/)

 

 

Tältä sivulta löydät kaiken liittyen Itä-Suomen yliopiston koulutustarjontaan ja hakemiseen! Jos et esimerkiksi tiedä, mikä ala sinua voisi kiinnostaa,voit tehdä täällä hauskan uratestin! Uratesti seuloo vastauksiesi perusteella sinulle sopivan alan UEFin tarjonnasta ja saat ainakin jotain, mistä lähteä liikkeelle. Tämän lisäksi voit selailla kaikkia koulutusaloja ja pääainevaihtoehtoja. Suurimmalle osalle pääaineista on tehty myös oma YouTube-video ja nämä videot löydät koulutusalojen alta (suosittelen hyödyntämään!).

+ Uratesti (leikkimielinen, mutta on siinä silti jotakin perää)

+  Koulutusalakohtaiset videot

+ Mahdollisuudet ja ohjeet myös jo esimerkiksi jatko-opiskeluita miettiville

– Koska listattuna on koko UEFin koulutustarjonta, niin vaihtoehtojen kirjo on valtava


2. Töissä.fi (https://toissa.fi/)

Yliopistossa on monta sellaistakin pääainetta, josta ei ainakaan ihan nimen perusteella osaa heti sanoa, minkälaiseen ammattiin siitä voisi työllistyä. Ei hätää! Joku vielä meitäkin viisaampi ihminen on kehittänyt tämän Töissä.fi-sivuston, jonka ideana on kertoa, mihin korkeakoulusta valmistuneet ovat työllistyneet. Sivuston hakuun voit kirjoittaa sinua kiinnostavan alan (esimerkkinä vaikka tietojenkäsittelytiede) ja sivusto antaa sinulle kattavan kuvion siitä, mihin jo valmistuneet ovat työllistyneet. Omasta mielestäni tämän sivuston parhaita puolia on se, että nämä työllistymistarinat ovat oikeiden ihmisten kirjoittamia, eikä pelkästään tilastojen valossa saatua tietoa. Tämän lisäksi voit lukea sinua kiinnostavasta aiheesta nippelitietoa, kuten palkkauksesta tai työllistymisprosenteista. Selaimiston kautta voit selailla kaikkia korkeakoulututkintoja ja tutustua sinua kiinnostaviin!

+ Oikeiden ihmisten kirjoittamia tarinoita työllistymisestä tietyltä alalta

+ Koko  Suomen korkeakoulujen kaikki alat edustettuina

+ Sivusto toimii myös toisinpäin, eli voit kirjoittaa hakukenttään sinua kiinnostavan ammatin ja sivusto kertoo, millä koulutuksella sinun on mahdollista päästä tähän työhön

– Joistakin koulutusaloista valmistuneiden työllistymistarinoita on verrattain vähän


3. Aducate-avoin yliopisto (http://www.uef.fi/fi/web/aducate/avoin-yliopisto)

 

“Avoimen yliopisto-opetuksen periaatteena on tarjota kaikille aikuisille, koulutustaustasta riippumatta mahdollisuus yliopisto-opintoihin, jotka ovat yliopistotutkinnon osia. ” 

Jos yliopistoon hakeminen ei välttämättä vielä ole ajankohtaista, voit suorittaa opintoja omaan tahtiin myös avoimen yliopiston kautta. Itä-Suomen yliopiston avoimessa yliopistossa on laaja tarjonta kaikenlaisia kursseja ja varmasti jokaiselle löytyy tarjonnasta jotakin sopivaa. Avoimen yliopiston kurssit ovat useimmiten maksullisia (12€/opintopiste), mutta esimerkiksi perus- tai aineopintokokonaisuuksille löytyy räätälöityjä könttähintoja. Avoimen yliopiston opinnoissa on myös se hyvä puoli, että jos myöhemmin haet suorittamaan tutkintoa niin monille aloille sinun on mahdollista päästä avoimen väylän-kautta ilman pääsykokeita. Tai sitten aikaisemmin avoimessa yliopistossa käymiäsi kursseja voidaan hyväksilukea tutkinnossasi.

+ Niin laaja tarjonta, että lähes mitä vaan koulutusalaa pääsee “kokeilemaan”

+ Mahdollisuudet myöhemmin hakemiseen/hyväksilukuihin

– Opintojen maksullisuus, joskaan ei kovin tyyris


4. Oma opo

Toivottavasti olette muistaneet haastaa myös omia opinto-ohjaajianne, sillä he ovat kouluissanne juurikin teitä varten:

“Opinto-ohjaus (peruskouluissa oppilaanohjaus) on peruskouluissa, lukioissa ja ammattikouluissa toteutettava toiminta ja oppiaine, joka pyrkii ohjaamaan oppilaita ja opiskelijoita opiskelussa ja jatko-opintoja koskevissa kysymyksissä sekä ohjaamaan opiskelijat työelämään. ” (wikipedia)

Opoilla on yleensä rutkasti henkilökohtaista kokemusta kaikenlaisesta jatko-opintotarjonnasta Suomessa, mutta heillä on myös arvokasta kokemusta oppilaiden erilaisista valinnoista ja urapoluista. Kaikki tietävät, että lukion tai ammattikoulun  jälkeen voi mennä opiskelemaan esimerkiksi lääketiedettä tai oikeustiedettä yliopistoon, mutta opopa tietää myös ne tuhannet muut vaihtoehdot, jotka odottavat vastavalmistunutta.

+ Henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, jossa varmasti näkyy sekä opon koulutuksellinen kokemus että henkilökohtainen kokemus

+ Yleensä aina omasta koulusta saavutettavissa ja hihan nykäisyn päässä

YHTEISHAKU ALKAA 14.3.2018, TOIVOTTAVASTI OLET VALMIS!

 

 

Pääsykoe-survivor vuosimallia 2015

Kevään yo-kokeiden ja yhteishaun jo häämöttäessä lähitulevaisuudessa haluaisin jakaa oman tarinani farmasialle hakeutumisesta.

Lukiossa päätin vasta abivuonna, että aikoisin suuntautua terveystieteille. Päätös oli suhteellisen helppo, koska olen aina ollut kiinnostunut biologiasta ja halusin hakeutua alalle, joka työllistää tulevaisuudessa. Kaikki terveysalat kiinnostivat ja kiinnostavat edelleen. Käytinkin suurimman osan abivuodesta pähkäillessäni eri vaihtoehtoja. Lääkis ja hammaslääkis oli suoraan poissuljettu vaihtoehto, koska tulen huonovointiseksi veren ja avattujen kudosten näkemisestä, en halua olla niin kiinteässä kontaktissa potilaiden kanssa, eikä fysiikan opiskelu pääsykoetta varten kiinnostanut. Ravitsemustieteistä olisi kiinnostanut ravitsemusterapia, mutta inhokkiaineeni lukiossa oli psykologia. Biolääketiedettä mietin farmasian lisäksi kaikista pisimpään, mutta abivuonna asiakaspalvelutyössä ollessani tajusin, että haluan tehdä töitä tulevaisuudessa ainakin suurimmaksi osaksi (elävien)ihmisten parissa.

Ja näin lopulta päädyin farmasiaan, koska en osannut keksiä siitä huonoja puolia: työllistymistilanne on todella hyvä, opiskellaan paljon myös biologiaa, ala on tarpeeksi haastava ja tulevaisuudessa luultavasti tullaan työskentelmään asiakkaiden (ei potilaiden) kanssa. Myös tutkimuspuoli kiinnostaa, sillä farmasian alan tutkimuksella voidaan vaikuttaa ja pelastaa ihan oikeasti ihmishenkiä! Niinkuin ala-asteella opettajani tapasi sanoa ”eihän sitä koskaan tiedä, vaikka joku teistä kehittäisi joskus tulevaisuudessa lääkkeen syöpään”.

ALERT! Luin lukiossa vain ykköskurssin kemiasta ja siitäkin oli abivuoteen mennessä kulunut jo kolme vuotta, eli kemian/biologian kirjoittaminen lukiossa tai kurssien käyminen ei ole elinehto farmasialle pääsemiseen. En myöskään aloittanut pääsykokeeseen lukemista ennen kevään yo-kirjoituksia. Siispä: itseopiskelin ennen pääsykokeita lukion kemian, sekä pääsykoekirjan. Kemian kanssa meinasin välillä mennä hermot, kun ei oikein voinut kysyä keneltäkään selvennystä, mutta nettivideot ja asioiden uudelleen lukeminen auttoivat kummasti. Pääsykoekirjana meillä on teos Ihminen fysiologia ja anatomia, jossa jatketaan lukion ihmisen biologia -kurssista olematta kuitenkaan vaikeasti ymmärrettävää tekstiä. Kirjaa käytetään jatkossa ainakin farmasian ja ravitsemustieteen ensimmäisenä vuonna.

H2 = kaksi vetyatomia yhdessä. Näin alkeista todellakin lähdin tahkoamaan kemiaa kirjoitusten jälkeen. Jouduinpa jopa hakemaan kirjastosta yläasteen kemian kirjan ja selvittämään, mitä tarkoittaa vaikkapa neutroni.
Myös kemiaa lukiossa lukeneille niinkin itsestään selvät asiat, kun alkuaineiden nimet piti opetella alusta alkaen.

Jopa koira alkoi tullemaan mustasukkaiseksi, kun vietin niin paljon aikaa pääsykoekirjani kanssa

Asia, mitä abit kyselevät usein on, että kuinka paljon luit päivässä valmistautuessasi pääsykokeeseen? Olen opiskelutyyliltäni hyvin perinpohjainen ja teen todella paljon muistiinpanoja, joten opiskelu-urakkaani olisi selvästi nopeuttanut, jos olisin osannut kirjoittaa nopeammin. Kuitenkin luin siis päivässä noin 8-10 tuntia, enkä siis käynyt töissä tuona aikana. Ihmiselle, jolle asiat tarttuvat helpommin päähän olisi varmasti selvinnyt vähemmälläkin ja osa nykyisistä opiskelutovereistani onkin kauhistellut tekemääni työmäärää. Lisäksi mikäli kemia on jo hanskassa, niin työmäärä on meikäläisen työmäärästä -50%!

Voitte vaan kuvitella, miten hyvältä tuntui astella ulos tuosta salista melkein kolmen kuukauden työurakan jälkeen! Niin ja tietysti vieläkin paremmalta, kun opintopolku.fi ilmoitti parin kuukauden päästä, että olin päässyt sisään!

After all olen sitä mieltä, että avain yliopistoon pääsemiseen ja pääsykokeisiin lukemiseen on motivaatio. Itse olen hyvin määrätietoinen, joten se tietty kunnianhimo auttoi jaksamaan päivästä toiseen ja auttaa vielä tänäkin päivänä jokapäiväisissä opinnoissa. Löytääkseen sen motivaation on tietysti löydettävä se itseään kiinnostava ala, joka voi olla oikeasti se prosessin vaikein kohta.

Nyt jälkikäteen oli hauska katsella puhelimesta vanhoja kuvia tuolta pääsykokeeseen lukemisen ajalta ja huomata, että miten paljon sitä oikeasti on kehittynyt. Yläasteella jopa vihasin kemiaa. Nykyisin kemia on mielestäni yksi mukavimmista aineista ja numeroiden perusteella kemia näyttääkin olevan vahvin aineeni farmasialla. Alussa pelkäsin, että olisin kemian taustani takia jotenkin alakynnessä kaikkiin muihin nähden, mutta asia ei todellakaan ole niin, sillä osa porukasta on parempia jossain toisessa osa-alueessa kun toisessa. Farmasiaa opiskelevat voivat olla kiinnostuneita hyvinkin erilaisista asioista ja farmasia on todellisuudessa niin paljon laajempi ala, kun alussa kuvittelisi. Farmasialla voi proviisorivaiheessa suuntautua esimerkiksi enemmän lääkkeiden biologiseen, fysikaaliseen, sosiaalifarmaseuttiseen tai kemialliseen aspektiin ja näitä kaikkia opiskellaan myös jo farmaseuttivaiheessa. Oma vahvuuteni on biologia ja olenkin harkinnut suuntautuvani siihen tulevaisuudessa esimerkiksi vaikkapa farmakologian, toksikologian tai biofarmasian kautta.

-Laura, future proviisori

Studia-messut kahdesta eri näkökulmasta

Tiistaina ja keskiviikkona oli meillä lähettiläillä edessä uusi ja rankka koetus. Studia-messut. Etukäteen tunnelma jännittynyt ja odotukset olivat korkealla. Emmekä joutuneet pettymään. Kaiken kaikkiaan messuilla vietetyt pari päivää olivat äärimmäisen antoisia ja meillä oli kivaa. Kiitos kaikille teille, jotka kävitte meitä jututtamassa, teitte messuistamme todella onnistuneet!

Kun ensimmäisen messupäivän jälkeen väsyneinä laahustimme hotellillemme lepäämään, aloin miettiä omaa Studia-messuvierailuani vuonna 2011. Vertasin sitä kokemuksiini messujen esittelijänä.

Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian yhteinen esittelypiste
Itä-Suomen yliopiston, Savonian ja Karelian yhteinen esittelypiste. You Me East!

Abiturienttina olin vielä kovin eksyksissä ja epävarma siitä, minne suuntaisin opiskelemaan. Paikkakunta oli selvillä, sillä halusin Joensuuhun. Messuilla kyselin esittelijöiltä paljon ja suorastaan hamstrasin erilaisia esitteitä (ja karkkia). Jos en olisi ollut aivan varma siitä, että haluan Joensuuhun, olisin saanut ehkä enemmän irti muista esittelypisteistä ja suhtautunut niihin avoimemmin. Paikkakunta kuitenkin rajoitti vaihtoehtoja. Vaikka niitä muuten kyllä riittikin. Hakujen alkaessa hain moneen eri hakukohteeseen: englannin kieli ja kääntäminen, venäjä, opinto-ohjaaja, matkailuala, sosionomi.. Ja tottakai luokanopettaja. Pääsykokeisiin lukemiselle jäi liian vähän aikaa ja siksi mokasin niistä muutaman. Pääsin sisään AMK:n puolelle sekä luokanopettajaksi. Valitsin yliopiston, koska koin sen olevan enemmän minua varten. Enkä ole valintaani katunut.

Nyt tällä viikolla Studia-messuilla kiertelin myös muilla esittelypisteillä. Opintoni ovat nyt loppusuoralla ja mieli on hieman haikea. Katselin pisteitä avoimin mielin ja moni koulutusohjelmista herätti mielenkiintoni. Huomasin miettiväni, kuinka monia kiinnostavia opiskeluvaihtoehtoja onkaan ja löysin sellaisiakin aloja, joista en ennen ole kuullut. Messut olivat hyvin järjestetty ja esittelypisteet  houkuttelevamman näköisiä kuin silloin 2011.

Esitepöydältä löytyi kaikkien kolmen korkeakoulun esitteet.
Esitepöydältä löytyi kaikkien kolmen korkeakoulun esitteet.

Olin iloinen siitä, kuinka moni tuli kyselemään aloista, jotka heitä kiinnostivat. Toivottavasti osasin auttaa teitä mietinnöissänne! Paljon kysymyksistä koski luokanopettajakoulutuksen pääsykokeita, VAKAVAA ja soveltuvuuskokeita. Voin kerota niistä seuraavassa tekstissäni. Osa kyselijöistä oli varmoja siitä, mikä on juuri heille sopiva ala, osa puolestaan oli vielä hieman hukassa. Itse aikanaan toivoin myös, että olisin ollut jo aivan varma päätöksestäni. Joten lohdutuksen sana teille, vielä saa olla hämmentynyt, silti voit päätyä alalle, joka on juuri sinulle sopiva!

Vinkkinä siis nyt hukassa oleville abeille. Pitäkää mieli avoimena ja katselkaa myös niiden korkeakoulujen tarjontaa, joka ei ihan ensin tuntuisi omalta. Älkää lähtekö opiskelemaan sillä perusteella, että paras kaveri tai poikaystävä on tulossa samalle paikkakunnalle. Tämän olette varmaan kuulleet monta kertaa varmasti aiemminkin. Valitkaa opiskelupaikka sen mukaan, mikä juuri sinua kiinnostaa. Sillä parastahan opiskelu on, kun tuntee alan omakseen.

Uusi lukuvuosi alkoi

Kesä tuli ja meni nopeammin kuin osasin odottaa.  Vietin kesän – kuten kolme edellistäkin kesää – Kuopion pääterveysasemalla lääkärin vastaanotolla sairaanhoitajan sijaisena, jossa työ on monipuolista ja vaihtelevaa – kahta samanlaista päivää harvoin tuli.

Olen sikäli onnekkaassa asemassa, että olen saanut tehdä oman alani töitä aina kun on tarvinnut; jo sairaanhoitajaopintojeni aikana. Sairaanhoitajaksi valmistuin keväällä 2015. Nyt yliopistossa, hoitotieteen opintojen ohella, saan edelleen ylläpitää ammattitaitoani kesäisin sekä myös muulloin tekemällä tarvittaessa keikkoja.

Kesällä oli aikaa työnteon lisäksi onneksi myös levätä, mökkeillä, nauttia auringosta ja ystävien seurasta. Vietinkin kesällä ennätyspaljon aikaa kavereiden kanssa muun muassa festareiden ja mökkeilyn sekä illanistujaisten merkeissä. Ehdin käväistä myös kauan haaveilemassani Lontoossa juuri ennen koulun alkua.

14107875_10154302222202870_2729582305625461379_o

Syksy on ehdoton lempivuodenaikani. On ollut aina, mutta erityisesti nyt kun olen yliopistossa. Jo toista kertaa odotin syksyä malttamattomana, jotta pääsisin taas opiskelemaan alaa jonka todella tunnen omakseni, laulamaan UEF Kuopion ylioppilaskuorossa ja ennen kaikkea näkemään taas mahtavia opiskelutovereitani, joista kehkeytyi ensimmäisen vuoden aikana tärkeitä kavereita – ihmisiä, joiden takia yliopistolle on aina kiva lähteä.

untitled3

Tämä syksy tuo toisen opiskeluvuoden myötä uusia, mielenkiintoisia haasteita. Lukuisten kurssien, muun muassa terveyden edistämisen harjoittelun Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella Helsingissä, lisäksi ahertaminen gradun parissa alkaa. Gradun aloittaminen tuntuu pelottavalta, mutta myös hyvältä, koska saan ohjausta parhailta mahdollisilta asiantuntijoilta ja aihe on minua kiinnostava ja hyvin ajankohtainen.

Graduajatukset johtavat mietinnät väkisinkin kohti tulevaa. Tavoitteena on saada maisterin paperit kouraan vuoden 2017 loppuun mennessä, mutta mitä sen jälkeen? Uramahdollisuudet ovat alallani hyvin laajat, joten uskon oman polun löytyvän vaikkei siitä vielä täyttä varmuutta olekaan. Toisaalta haluan elää hetkessä ja nauttia opiskeluelämästä täysillä miettimättä vielä liiaksi tulevaa.

Preventiivisen hoitotieteen opintoihin kuuluvat olennaisena osana myös johtamisopinnot.

Tämä lukuvuosi tulee olemaan ikimuistoinen varmasti erityisesti UEF-lähettilyyden vuoksi. Eräs opiskelijatoverini ehdotti minulle kesällä lähettilääksi hakemista, eikä tarvinnut kauaa miettiä ryhdynkö tähän, ja onneksi ryhdyin – lähettilästoverit, messut, lukiovierailut ja ahkera somettaminen yliopiston edustajana takaavat sen, että vuodesta tulee taatusti hauska, erilainen ja hyvällä tavalla haastava!

Siiri / hoitotiede

 

Mikä minusta tulee isona?

Vastaus tähän kysymykseen pitäisi olla opiskelemallani alalla helppo, isona minusta tulee luokanopettaja. Aloitan ekaluokkalaisten kanssa, opetan heitä kuudennelle luokalle saakka ja aloitan sitten taas ekaluokkalaisten kanssa. Tai ehkä aloitankin 5. luokkalaisten kanssa, opetan heitä vuoden ja siirryn sitten 2.luokan opettajaksi.

Valmistumisen kynnyksellä olen kuitenkin alkanut paisuttamaan tätä kysymystä litanniaksi muita kysymyksiä. Onko minusta opettajaksi? Haluaisinko tehdä jotain muuta? Olenko valmis säännölliseen työskentelyyn ja arkeen? Pitäisikö sittenkin opiskella vielä jotain lisää tai kokeilla jotain täysin uutta? Uusien asioiden äärellä oleminen on aina jännittävää, mutta ainakin omalla kohdallani jännitys on enemmän positiivista kuin negatiivista. Oloni on hyvin samankaltainen kuin abivuotta lopetellessani, ensi syksynä voin olla missä vain ja se on oikeastaan aika mahtavaa!

20160130_184244
“En ehkä terävin, mutta kynä kuitenkin!”

Samalla valmistumisen kynnyksellä heiluvilla opiskelukollegoillani on monenlaisia suunnitelmia; yksi sai tällä viikolla tietää aloittavansa syksyllä 3. luokan opettajana, yksi aikoo ostaa menolipun kauas lämpimään, yksi aikoo palauttaa gradun ja hakea vaihto-opiskelijaksi. Omat suunnitelmani heiluvat monenlaisten keikkatöiden, sijaisuuksien ja lisäopintojen rajamailla. Onneksi näinkään “itsestään selvän” opiskelualan valinta ei määritä tulevaisuutta yksiselitteisesti. Tulevaisuudessa haluan itse työskennellä myös luokanopettajana, mutta minua kiinnostaa myös moni muu asia. Kuka tietää, missä kaikkialla tulen vielä seuraavien 10 vuoden aikana työskentelemään.

IMG_2864

Niin kuin huomaat, ei “mikä sinusta tulee isona”-kysymyksen pyöritteleminen lopu lukion tai ammattikoulun päättämiseen. Vastaus tuohon kysymykseen voi vaihdella viikottain tai jopa päivittäin. Vastauksia voi olla useampi tai yksi ja ainoa. Se yksi ja ainoa voi tosin muuttua vielä vuosienkin päästä. Onneksi opiskella voi aina lisää

Nauttikaa siitä jännityksen kutkuttavasta tunteesta, niin minäkin aion tehdä!

//Mira, melkein valmis OpeArt-luokanopettaja

Yhteishaku lähestyy!

Yhteishaku alkaa jo ensi viikon keskiviikkona, 16.3. klo 8. Silloin voi Opintopolun kautta hakea sitä koulutuspaikkaa, joka on ehkä kiinnostanut alaluokilta asti. Kirjoitan tähän muutamia asioita, joita kannattaa pohtia ennen hakukaavakkeen täyttämistä.

  1. Mihin korkeakouluun?

Valittavana on kymmeniä ammattikorkeakouluja ja yliopistoja. Niiden sisällä voi valita alemman tai ylemmän korkeakoulututkinnon välillä. Alempi ei välttämättä tarkoita mitenkään huonompaa. Alempikin voi alasta riippuen tarjota suurella todennäköisyydellä töitä hyvällä palkalla. Toisaalta ylempää korkeakoulututkintoa arvostetaan työmarkkinoilla ja monella alalla se on välttämätön työpaikan saamiselle. Lisäksi ylempi korkeakoulututkinto yliopiston kautta on helpoin tie tutkijaksi ja jatkokoulutukseen tohtoriksi.

  1. Mikä järjestys?

Hakukaavakkeen vaihtoehtojen järjestystä kannattaa miettiä tarkkaan. Ennen tarjottiin useampaa korkeakoulupaikkaa jos pääsykokeen tai ylioppilaskirjoitusten perusteella pisteet riittivät. Nyt tarjotaan enintään yhtä, eli prioriteettilistalla ylimpänä olevaa. Jos siis pisteet oikeuttavat listalla ensimmäisenä olevaan vaihtoehtoon, et voi päästä toisena tai kolmantena vaihtoehtona olevaan koulutusohjelmaan. Harkitse siis tarkoin.

  1. Mikä pääaine?

Kiinnostaako useampi ala? Silloin kannattaa pohtia, voisiko niitä opiskella yhtä aikaa. Yliopistossa voi opiskella pääaineen lisäksi sivuaineita, jolloin voi opiskella samoja kursseja kuin kyseisen alan pääaineopiskelijat. UEFilla voi opiskella myös monia Avoimen yliopiston (Aducate) tarjoamia aineita, kuten esimerkiksi liikuntalääketiedettä.

  1. Miksi UEFille?

UEF on Suomen monialaisin tiedeyliopisto. Yliopistolla on edelliseen kohtaan liittyen vapaa sivuaineoikeus monille aloille, eli alaa pääsee opiskelemaan sivuaineena suoraan ilman erillistä pääsykoetta ja hakuprosessia. Yhdistettynä monialaisuuteen se on valtava etu. Monia aloja ei voi opiskella muualla kuin UEFilla, esimerkiksi ravitsemusterapeutiksi ei voi valmistua Suomessa mistään muualta. UEFilla on kolme kampusta, jotka sijaitsevat keskustassa tai heti lähettyvillä, luonnon ollessa silti lähellä. Itä-Suomessa asuminen on verraten edullista. Lisäksi UEFin tavoitteena on olla Suomen paras oppimisympäristö vuoteen 2020 mennessä.

Puijo-7

  1. Mikä on unelmasi?

Ravitsemustieteen opiskelupaikka on minun kolmas korkeakoulupaikka. Ennen sitä opiskelin englantilaista filologiaa yliopistossa ja sen jälkeen opiskelin fysioterapeutiksi ammattikorkeakoulussa. Vaimoni asuu Helsingissä ja minä Kuopiossa. Olen opiskellut korkeakoulussa kohta melkein kahdeksan vuotta putkeen. Miksi hain vielä opiskelemaan? Unelman vuoksi.

Mieti mikä on sinun unelmasi. Juuri sinun unelmasi, ei tyttö- tai poikaystävän, kaverin tai vanhempien unelma. Tavoittele sitä. Vaikka unelmasi tuntuisi saavuttamattomalta, pyri silti sitä kohti. Koulutusohjelmaan ei kannata jättää hakematta sen takia, että sinne on vaikea päästä. Vaikeaa se on kaikille muillekin ja aina joku pääsee opiskelemaan. Kova työ palkitaan.

Tässä vähän ajatuksia, ensi viikolla voi laittaa jo hakemuksen menemään! Tsemppiä kaikille suurten päätösten äärellä ja voimia pääsykoeurakkaan!

Karim//ravitsemustiede

P.S. Kuvat on Puijon ulkoilualueelta, © Inka Khanji

Maailmassa on monta ihmeellistä asiaa

Oletko joskus miettinyt miksi siilillä on piikit? Oletko tehnyt kasvion ja innostunut siitä? Ehkä ihmetellyt vesistöjä ja pohtinut ihmisen vaikutusta niihin? Näitä ja muita ympäristöön ja biologiaan liittyviä kysymyksiä voi jatkossa ihmetellä Itä-Suomen yliopistossa ympäristö- ja biotieteiden laaja-alaisessa kandidaattiohjelmassa.

Itä-Suomen yliopiston hakukohde tarjonta on muuttunut vuosien varrella. Yksi tulevan hakukierroksen muutoksista oli ympäristötieteiden ja biologian yhdistyminen yhteiseksi hakukohteeksi ympäristö- ja biotieteet. Ei siis hätää, kumpikaan tieteenala ei ole hävinnyt tarjonnasta minnekään, vaan niiden parhaat puolet on kerätty yhteisen nimen alle.Järviruokoja

Uusi hakukohde lupailee mielenkiintoista ja monipuolista yhteistyötä kahden tieteenalan kesken. Ei siis ole tarve olla selviä säveliä, mitä juuri haluaa olla ymmärtämässä ja tutkimassa, kun yliopisto-opintojaan aloittaa. Ajatuksena on, että yhteisten perusopintojen myötä saa vankan luonnontieteellisen pohjan, josta voi joko jatkaa jo valitsemansa pääaineen kanssa tai valita toisen suunnan. Pääaineet on jaettu kampuksittain – ympäristöteknologia ja -terveys Kuopiossa, biologia Joensuussa. Alkuun suoritettavat perusopinnot ovat yhteiset ja niissä hyödynnetään modernia tietotekniikkaa kampusten maantieteellisen välimatkan ylittämiseksi esimerkiksi videoluentojen muodossa.

Joustoa tulee löytymään myös myöhemmin opinnoissa ja pyrkimys on mahdollisimman sujuvaan opiskeluun kiinnostuksen mukaan kotikampuksesta riippumatta. Asiantuntijalinjoissa on suuntautumisvaihtoehtoja alan sisällä ja sivuainevalinnoilla on mahdollista yhdistää jotain ihan muuta pakettiin. Ehkä vähän oikeustieteellistä näkökulmaa ympäristöoikeudesta? Tai datamassojen analysointiin tilastotiedettä? Niin kuin aina Itä-Suomen yliopistossa, vapaa sivuaineoikeus pitää moninaiset mahdollisuudet avoinna. Opettajiksi halajaville on edelleen mahdollisuus opiskella biologian aineenopettajaksi Joensuun kampuksella ja valita laajasta valikoimasta yksi tai useampi opetettava aine kaveriksi.

IMG_4641

Jos ympäristö- ja biotieteet kiinnostavat, kannattaa käydä tutustumassa alaa jo opiskelevien tarinoihin. Heidään suustaan kuulee aitoa tietoa, millaista opiskelu on näillä aloilla eri kampuksilla. Biologian opiskelijoiden haastattelut löytyvät täältä ja ympäristötieteen täältä. Haastatteluista huomaa kyllä, että opiskelijat arvostavat opintojen käytännönläheistä otetta – on laboratoriotyöskentelyä ja kenttäkursseja eli maastossa työskentelyä. Näinhän se tuleekin olla, luentosalissa pääsee käsiksi vain rajattuun ympäristöön. Onneksi sama linja jatkuu myös tulevaisuudessa!

Hakemista suunnitellessa kannattaa huomata, että suurin osa valitaan suoravalinnan eli ylioppilaskirjoitusten tulosten pisteytyksen perusteella, jolloin ei ole välttämätöntä käydä valintakokeessa. Kirvestä ei kuitenkaan kannata kaivoon heittää, jos suoriutuminen ei ollut niin loistokasta kuin oli toivonut tai jos lukiokoulutusta ei ole – sisään on mahdollista päästä myös pelkän valintakokeen perusteella. Ensikertalaisille on varattu sekä suoravalinnassa että valintakokeessa puolet aloituspaikoista. Hakukohteeseen voi käydä tutustumassa  vielä tarkemmin Opintopolussa: Joensuu (biologia) ja Kuopio (ympäristötiede).

Ympäristöään kannattaa aina välillä vähän hämmästellä ja kummastella – joskus jopa ammatiksi asti! Ai millaiseksi ammatiksi? Esimerkiksi ympäristö- tai terveystarkastajaksi, laboratoriopäälliköksi, suunnittelijaksi tai tutkijaksi, yksityiselle tai julkiselle puolelle. Valmistuneiden uratarinoihin voi tutustua täällä ja täällä, kun tulevaisuuden uramahdollisuudet mietityttää.

IMG_5561

Mie pääsin tekemään kasvion vasta yliopistossa, digitaalisena. Se oli kutkuttava kokemus, jossa lähiympäristöönsä tutustui aivan eri tavalla, kun katse kierteli jatkuvasti kasveja ja niiden piirteitä. Koska minun kohdallani alanvaihto ei ole tämän päivän haave, tyydyn fiilistelemään kokemusta vielä tämän kirjoituksen kuvituksessa. 🙂

Jenny // matematiikka, aineen- ja luokanopettaja

Suomen suurin jatkokoulutustapahtuma- STUDIA 2015

Tänään alkoivat vuoden 2015 Studia-messut. Studia on suomen suurin jatkokoulutustapahtuma ja ne pidetään Helsingissä messukeskuksessa. Tänään tapahtuma alkoi kello yhdeksän ja kävijöitä oli heti aamusta todella paljon. Tulevat korkeakouluopiskelijat löysivät UEFin,  Savonian ja Karelian yhteisen Find Your East -ständin ja eri alojen edustajat saivat kertoa opiskelustaan kiinnostuneille koko päivän ajan, sillä kuuntelijoita oli erittäin paljon.

messukuva

Lääkiksestä kiinnostuneita oli paljon ja Katriinan kanssa koitimme keretä huomioimaan kaikki ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaikilla kouluilla ja eri edustajilla on omat hienot esittelypisteet, jonka myötä messujen ilme on oikein värikäs sekä monipuolinen.

Kiireestä huolimatta kahvitauolla kerkesi tutustumaan muiden oppilaitosten esittelijöihin ja heidän mielenkiintoisiin aloihinsa.

officers

Rasmuksen kanssa kävimme muun muassa tutustumassa Poliisiammattikorkeakoulun porukkaan. Ja tässä miljöössä ei ole ennen oltukkaan 😉

Messut jatkuvat huomenna keskiviikkona klo. 09.00 ja silloin ovat taas UEFin edustajat paikalla juuri TEITÄ varten.

-Ville

lääkis

Mikä minusta tulee isona?

Mikä sinusta tulee isona?

Kun minulta tätä pienenä kysyttiin, vastauksena oli hevosenhoitaja. Vastaus tuli silloin varmasti ja epäröimättä. Iän myötä mieli on kuitenkin hieman muuttunut ja hevosenhoitajaa minusta ei kyllä tule, vaikka hevosala on aina kiinnostanut ja kiinnostaa vieläkin.

Yhdeksännellä luokalla rakastuin englanninkieleen lopullisesti ja päätin, että minusta tulee englanninopettaja. Lukion aikana se muuttui kuitenkin kakkosvaihtoehdoksi, kun ykkösvaihtoehdoksi nousi se hevosala, tarkemmin sanottuna ratsuttaja. Teinkin lukion jälkeen vuoden hevoshommia ja lähdin sitten opiskelemaan sitä englantia.

Yliopistotutkinto oli varasuunnitelma; veri veti ratsastamaan. Päätin, että tutkinnon saatuani lähden keski-Eurooppaan hevoshomiin. Ensimmäiset kaksi vuotta yliopistossa vierähtivät ja tämä suunnitelma kuulosti vielä ihan hyvältä. Hevosala kiinnosti enemmän kuin opinnot. Pikkuhiljaa opintojen edetessä on kuitenkin mielikin hieman muuttunut. Mitä pidemmälle olen opinnoissa päässyt, sitä enemmän olen alkanut niistä nauttia.

ben
Tämä oli aina unelma-ammattini! 

Opiskelen yliopistossa nyt viidettä vuotta pääaineena englantia ja sivuaineina ranskaa ja aineenopettajan pedagogisia opintoja. Olisin nyt gradua vaille valmis englanninopettaja. Olen kuitenkin viime aikoina herännyt siihen, että yliopistossa on tarjolla vaikka miten paljon mielenkiintoisia opiskeltavia aineita! Pienemmästäkin menee pää sekaisin.

Suoritan nyt opetushallinto – opintokokonaisuutta, johon kuuluu oikeustieteiden kursseja. Ne ovat olleet haastavia, mutta mielestäni myös hyvin mielenkiintoisia. Oikeustieteet ovat alkaneet kiinnostaa ja olen harkinnut tekeväni enemmänkin kuin sen kolme pakollista opintokokonaisuuteen kuuluvaa kurssia. Tämän lisäksi opiskelen tällä hetkellä kansantaloustiedettä.

Nämä ylimääräiset opinnot koen hyvänä lisänä tutkintooni. Tulevaisuudessa minua kiinnostaisi esimerkiksi koulutuksen suunnittelu ja kehittäminen.

12179036_10206356478205464_738447248_n
Välillä opinnot tuntuvat haastavilta, kuten humanistin yritys opiskella taloustiedettä… Mutta lopulta itsensä haastaminen aina palkitsee!

Mikä minusta siis tulee isona? Pienenä vastaus tuli heti ja varmasti. Nyt hieman epäröin, en oikeastaan tiedä. Opetusala on kuitenkin muuttunut ykkösvaihtoehdokseni ja hevosala jääköön ainakin toistaiseksi harrastukseksi tai sivutoimeksi. Onneksi ei ole pakko tehdä samaa asiaa koko loppuelämäänsä, vaan isona voi olla moniakin eri asioita.

Jenna // Englanninkieli

Välillä voi olla vaikeaa

Nyt, pääsykokeiden aikaan moni käy kokonaan uudessa kaupungissa. Samalla kannttaa vähän haistella kaupunkia ja tutustua mahdollisuuksien mukaan ympäristöön. Silloin, kun minä kävin opettajan soveltuvuuskokeissa Joensuun kampuksella, kävin ensimmäistä kertaa Joensuussa. Oli upea kesäpäivä ja kaupunki näytti kauniilta. Se oli myös suuri ja siellä oli paljon ihmisiä. Mietin, miten tulen pärjäämään, sillä olen kotoisin varsin pieneltä paikkakunnalta. Eniten minua kuitenkin huoletti se, etten voisi enää asua poikaystäväni kanssa.

DSC_0556

Moni miettii jatko-opinto paikkaa valitessaan, että miten sieltä pääsee käymään kotona. Tämä korostuu etenkin niillä, joilla lemmikit, harrastus, puoliso tai lapset jäävät toiselle paikkakunnalle. Toki myös omat vanhemmat ovat monelle tärkeä osa perhettä, mutta moni myös tulee opintojen aikana huomaamaan, että puhelimellakin voi soittaa vanhemmille ja etäisyys saattaa tehdä hyvää.

DSC_0524

Olimme asuneet puolisoni kanssa melkein kolme vuotta yhdessä, kun aloitin opiskelut Joensuussa,  ja voin rehellisesti myöntää, että kun entisen, ensimmäisen yhteisen, asuntomme ovi laitettiin viimeisen kerran kiinni, tuli itku. Silloin tuntui, etten voi mitenkään pärjätä yksin ja kaikki tuntui todella pelottavalta, sillä en tiennyt mitä on edessä. Ensimmäisen kerran tunsin olevani hukassa, sillä en tiennyt mitä odottaa.

 

Nyt, lähes kaksi vuotta myöhemmin ja edelleen eri osoitteissa asuessamme voin sanoa, että osaamme arvostaa yhteistä aikaa. Tässä on koettu myös puolison armeija-aika, jonka sanotaan olevan parisuhteelle koettelevaa. Silloin oli ensimmäinen ja toivottavasti viimeinen kerta, kun emme nähneet kuuteen viikkoon. Se oli hyvin hankalaa ja ikävä oli suunnaton, nykyään näemme parin viikon välein, joskin välillä erossa olo aika venyy kolmeen viikkoon.

DSC_0513

Kun vietämme aikaa eri osoitteissa, keskitymme molemmat omiin harrastuksiin ja hän töihin, minä opintoihin. Tällä systeemillä olen saanut opintopisteitä kasaan kahden vuoden aikana kolmen vuoden edestä. Opintopisteiden kertyminen motivoi jatkamaan, sillä siitä teidän, että yhteenmuutto lähenee. Minulle ei kuitenkaan pellkä kurssien läpipääsy riitä, vaan yritän tavoitella myös hyviä arvosanoja.

Olemme olleet yhdessä lähes kuusi vuotta. Sinä aikana on ehditty kokea paljon ja varmasti yksi mullistavimpia asioita on ollut minun opiskelu ja siitä johtuva erossa asuminen. Se on vaikuttanut arkeemme ja asenteisiimme paljon. Kuitenkin, nyt ollaan voiton puolella ja olemme yhdessä päättäneet, että muutamme takaisin yhteen joulukussa 2016. Enää 20 kuukautta!

DSC_0516

Tottakai olisin voinut valita toisin ja mennä opiskelemaan johonkin lähempänä sijaitsevaan paikkaan, mutta koulutusohjelmaani ei järjestetä missään muualla Suomessa kuin Joensuussa, joten piti valita haluanko todella tämän koulutuksen vai tyydynkö johonkin vähempään. Ei sillä, välimatkamme on noin 300 km, tiedän pareja ja perheitä, joilla välimatkaa on paljon enemmän, mutta siitäkin selviää. Olen useasti sanonut, että niin raakaa kuin se onkin, erossa olemiseen tottuu.

Opintojen aikana monesti on tehnyt mieli lopettaa koko touhu ja olen uhannutkin ”mennä vaikka kaupankassaksi”, mutta puolisoni on tukenut minua ja minä häntä. Koska meillä on yhteinen tavoite, joka on molemmille äärimmäisen tärkeä, me jaksamme yhdessä eteenpäin. Uskomme, että löydämme molemmat kotipaikkakunnaltamme töitä ja molemmat haluamme, että molemmat pääsevät töihin, josta pitää ja jonka kokee omakseen.

DSC_0503

Rohkaisen siis jokaista tavoittelemaan unelmiaan! Tiedän, että kaikki asiat eivät odota, kuten urheilijan kilpa-ura, mutta kannattaa kuitenkin selvittää kaikki mahdollisuudet ja kokeilla pelottaviakin juttuja, jos tuntuu siltä, että niin voit saavuttaa jotakin vielä hienompaa.

Kuvituksena tämän kevään kukkia, jotka on kuvattu kasviota varten.

Jenna/Matemaattisten aineiden aineenopettaja ja luokanopettaja